Sunnuntaisuomalainen: Suomelle ja Natolle sopimus, joka helpottaa sotilaallisen avun vastaanottamista
KOTIMAA 05:00. Päivitetty 17.4.2014, klo 22:12
3
Kuva: Etelä-Suomen Sanomat
Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.
Toukokuun lopussa allekirjoitettava sopimus on vielä luonnosvaiheessa salainen, mutta Etelä-Suomen Sanomien ja kolmen muun maakuntalehden yhteisen Sunnuntaisuomalaisen tietojen mukaan sopimuksessa käsitellään käytännön asioita poikkeusoloissa.
Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
- Sopimus ei suoranaisesti nosta Suomen puolustuskykyä, mutta totta kai jos mahdollisuuksia avun vastaanottamiseen parannetaan, se nostaa kynnystä jollekin osapuolelle uhata Suomea aseellisesti, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) Sunnuntaisuomalaiselle.
Kriisiolojen lisäksi sopimusta sovelletaan rauhanajan harjoituksiin. Suomen ja Naton välillä ei ole aiemmin ollut vastaavaa sopimusta.
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston erityisasiantuntija Mika Varvikko vahvistaa Sunnuntaisuomalaisen tiedot sopimussuunnitelmasta ja sopimuksen sisällöstä.
- Sopimus parantaa Suomen valmiuksia vastaanottaa ulkopuolista apua normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Varvikko sanoo.
Erillistä poliittista päätöstä asiasta ei enää eduskunnassa tehdä, sillä isäntämaatuki on kirjattu Naton ja Suomen kumppanuustavoitteisiin jo vuonna 2002. Asia on ollut myös esillä eri selonteoissa jo yli kymmenen vuotta.
Presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjaavat sopimuksen tekemisestä lähiaikoina, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan eduskuntaa. Sopimus astuu voimaan heti allekirjoituksen jälkeen toukokuussa, ja se pannaan toimeen vuoteen 2016 mennessä.
Sopimus ei tuo Suomelle uusia velvoitteita, vaan avun antamisesta ja vastaanottamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti.
- Sopimus ei ole Suomelta avunpyyntö eikä Natolta mikään lupaus avun antamisesta, Varvikko sanoo.
Varvikon mukaan sopimuksella ja Ukrainan kriisin kiristämällä kansainvälisellä tilanteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Varvikko muistuttaa, että Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat ovat osallistuneet kansainväliseen harjoitustoimintaan jo parikymmentä vuotta Naton rauhankumppanina, ja siihen liittyen on saatu ja annettu rauhanajan isäntämaatukea.
Nykyisin Puolustusvoimat osallistuu vuosittain 70 harjoitukseen kotimaassa ja ulkomailla. Sopimuksen rauhanajan tavoite on järjestää kansainvälisiä sotaharjoituksia aiempaa kustannustehokkaammin.
- Kaikki asioita ei tarvitse sopia etukäteen, vaan järjestelyissä voidaan viitata sovittuun paperiin. Tuesta maksetaan sovittaessa korvaus, Varvikko kertoo.
Toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt sopimus herättää tuoreeltaan närää eduskunnan vasemmalla laidalla. Puolustusvaliokunnan jäsen, vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vastustaa yhteistyön laventamista, koska hän pitää sitä yhtenä askeleena kohti sotilaallista liittoutumista.
- Tämä on yksi askel prosessissa Suomen integrointia kohti Natoa, vaikka sitä ei myönnetä, Yrttiaho sanoo.
Sen sijaan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk.) mielestä sopimus ei tarkoita Suomen sotilaallisen liittoutumisen etenemistä.
- Nato-jäsenyyttä ei viedä hivuttamalla pala palalta eteenpäin. Tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyteen on tehty kaksinkertainen lukko, eli ei haeta jäsenyyttä, eikä myöskään valmistella jäseneksi hakemista, Kääriäinen sanoo.
Jussi Niinistö yhtyy Kääriäisen arvioon. Hänen mukaansa pöytäkirja ei vie Suomea lähemmäksi Natoa sen enempää kuin aiemmatkaan rauhankumppanuuteen liittyvät sopimukset.
- Eipä tämän varaan Suomen kannata vielä puolustustaan laskea, toteaa Nato-kriittiseksi itseään luonnehtiva Niinistö.
Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.
- Ja ne, jotka saavat näppylöitä sanasta Nato, hyppäävät tietysti seinille.
Toisin kuin Jussi Niinistö arvioi, pöytäkirja ei Tarkan mielestä nosta Suomen puolustuksen uskottavuutta. Tarkan mukaan Nato auttaa kriisitilanteissa ainoastaan omia jäsenmaitaan artikla viiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tarkoittaa hyökkäystä kaikkia vastaan.
- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa.
Kirjoittaja Tero Karjalainen on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.
