Sunnuntaisuomalainen: Suomelle ja Natolle uusi yhteistyösopimus

Radar

Kapteeni
Suomi on solmimassa sotilasliitto Naton kanssa sopimusta, joka mahdollistaa sotilaallisen avun vastaanottamisen nykyistä helpommin, kertoo Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.
Sunnuntaisuomalaisen mukaan Suomi ja Nato allekirjoittavat toukokuussa niin sanotun isäntämaasopimuksen, jossa muun muassa sovitaan poikkeusolojen käytännön järjestelyistä kuten kauttakulusta ja miehistön majoituksesta.
Puolustusministeriön mukaan sopimus ei velvoita Suomea mihinkään eikä se myöskään takaa Naton apua Suomelle.http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041818224541_uu.shtml
 
Tuo lienee osoitus siitä, että tiettyjä suunnitelmia on molemmilla puolilla ja ne on yhteneviä keskenään.
 
Sunnuntaisuomalainen: Suomelle ja Natolle uusi yhteistyösopimus
Perjantai 18.4.2014 klo 04.00 (päivitetty klo 04.07)

Suomi on solmimassa sotilasliitto Naton kanssa sopimusta, joka mahdollistaa sotilaallisen avun vastaanottamisen nykyistä helpommin, kertoo Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.


Sunnuntaisuomalaisen mukaan sopimsu allekirjoitetaan toukokuussa. (EPA)
Sunnuntaisuomalaisen mukaan Suomi ja Nato allekirjoittavat toukokuussa niin sanotun isäntämaasopimuksen, jossa muun muassa sovitaan poikkeusolojen käytännön järjestelyistä kuten kauttakulusta ja miehistön majoituksesta.

Puolustusministeriön mukaan sopimus ei velvoita Suomea mihinkään eikä se myöskään takaa Naton apua Suomelle.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että sopimus ei paranna Suomen puolustuskykyä mutta saattaa nostaa ulkopuolisten kynnystä uhata Suomea.

Isäntämaatuki on kirjattu Naton ja Suomen kumppanuustavoitteisiin jo vuonna 2002, eikä asiasta päätetä enää erikseen eduskunnassa.

Lähde: KSML

STT
 
Mitä luulette, alkaako huuto Suomen ja Venjän federaation välisen sopimuksen perusteella (4 artikla, 2 momentti: Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan).

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063/19920063_2

Kuka venäläismielinen ehtii ensiksi tyrmäämään suunnitellun sopimuksen venäjävihamielisenä unohtaen, ettei Venäjällä itsellään ole tapana pitää edes sellaisia sopimuksia, joissa ei ole tulkinnanvaraa!
 
Mitä luulette, alkaako huuto Suomen ja Venjän federaation välisen sopimuksen perusteella (4 artikla, 2 momentti: Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan).

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063/19920063_2

Kuka venäläismielinen ehtii ensiksi tyrmäämään suunnitellun sopimuksen venäjävihamielisenä unohtaen, ettei Venäjällä itsellään ole tapana pitää edes sellaisia sopimuksia, joissa ei ole tulkinnanvaraa!

Kuka tässä on hyökkäämässä mihinkään?

Mutta mutta, tämähän tarkoittaa myös että yhteistyö naton kanssa tiivistyy. Saapi ne Kissingerit hoilata mitä haluuvat, kentsujen kartalla nato-Suomi on strateginen lottovoitto. Jos kriisi tästä vielä pahenee ja kylmä sota 2.0 alkaa, Suomi on kuin Israel, vahva jo itsessään ja suoraan vihollisen vieressä.

Jos sota syttyisi niin Venäjä ois veemäisessä tilanteessa. Pohjoisessa on Norja, Ruotsi ja Suomi ja loput natosta on balteilla ja Turkissa. Kolme erillistä rintamaa. Yli kymmenen tuhatta tankkia, tuhansia lentokoneita ja miljoonia sotilaita.. No, eipä ne paljookaan merkkaa kun aletaan taktisia ydinaseita käyttämään.
 
Sunnuntaisuomalainen: Suomelle ja Natolle sopimus, joka helpottaa sotilaallisen avun vastaanottamista
KOTIMAA 05:00. Päivitetty 17.4.2014, klo 22:12
3
779442_.jpg

Kuva: Etelä-Suomen Sanomat
Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.

Toukokuun lopussa allekirjoitettava sopimus on vielä luonnosvaiheessa salainen, mutta Etelä-Suomen Sanomien ja kolmen muun maakuntalehden yhteisen Sunnuntaisuomalaisen tietojen mukaan sopimuksessa käsitellään käytännön asioita poikkeusoloissa.

Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.

- Sopimus ei suoranaisesti nosta Suomen puolustuskykyä, mutta totta kai jos mahdollisuuksia avun vastaanottamiseen parannetaan, se nostaa kynnystä jollekin osapuolelle uhata Suomea aseellisesti, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) Sunnuntaisuomalaiselle.

Kriisiolojen lisäksi sopimusta sovelletaan rauhanajan harjoituksiin. Suomen ja Naton välillä ei ole aiemmin ollut vastaavaa sopimusta.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston erityisasiantuntija Mika Varvikko vahvistaa Sunnuntaisuomalaisen tiedot sopimussuunnitelmasta ja sopimuksen sisällöstä.

- Sopimus parantaa Suomen valmiuksia vastaanottaa ulkopuolista apua normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Varvikko sanoo.

Erillistä poliittista päätöstä asiasta ei enää eduskunnassa tehdä, sillä isäntämaatuki on kirjattu Naton ja Suomen kumppanuustavoitteisiin jo vuonna 2002. Asia on ollut myös esillä eri selonteoissa jo yli kymmenen vuotta.

Presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjaavat sopimuksen tekemisestä lähiaikoina, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan eduskuntaa. Sopimus astuu voimaan heti allekirjoituksen jälkeen toukokuussa, ja se pannaan toimeen vuoteen 2016 mennessä.

Sopimus ei tuo Suomelle uusia velvoitteita, vaan avun antamisesta ja vastaanottamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti.

- Sopimus ei ole Suomelta avunpyyntö eikä Natolta mikään lupaus avun antamisesta, Varvikko sanoo.

Varvikon mukaan sopimuksella ja Ukrainan kriisin kiristämällä kansainvälisellä tilanteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Varvikko muistuttaa, että Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat ovat osallistuneet kansainväliseen harjoitustoimintaan jo parikymmentä vuotta Naton rauhankumppanina, ja siihen liittyen on saatu ja annettu rauhanajan isäntämaatukea.

Nykyisin Puolustusvoimat osallistuu vuosittain 70 harjoitukseen kotimaassa ja ulkomailla. Sopimuksen rauhanajan tavoite on järjestää kansainvälisiä sotaharjoituksia aiempaa kustannustehokkaammin.

- Kaikki asioita ei tarvitse sopia etukäteen, vaan järjestelyissä voidaan viitata sovittuun paperiin. Tuesta maksetaan sovittaessa korvaus, Varvikko kertoo.

Toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt sopimus herättää tuoreeltaan närää eduskunnan vasemmalla laidalla. Puolustusvaliokunnan jäsen, vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vastustaa yhteistyön laventamista, koska hän pitää sitä yhtenä askeleena kohti sotilaallista liittoutumista.

- Tämä on yksi askel prosessissa Suomen integrointia kohti Natoa, vaikka sitä ei myönnetä, Yrttiaho sanoo.

Sen sijaan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk.) mielestä sopimus ei tarkoita Suomen sotilaallisen liittoutumisen etenemistä.

- Nato-jäsenyyttä ei viedä hivuttamalla pala palalta eteenpäin. Tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyteen on tehty kaksinkertainen lukko, eli ei haeta jäsenyyttä, eikä myöskään valmistella jäseneksi hakemista, Kääriäinen sanoo.

Jussi Niinistö yhtyy Kääriäisen arvioon. Hänen mukaansa pöytäkirja ei vie Suomea lähemmäksi Natoa sen enempää kuin aiemmatkaan rauhankumppanuuteen liittyvät sopimukset.

- Eipä tämän varaan Suomen kannata vielä puolustustaan laskea, toteaa Nato-kriittiseksi itseään luonnehtiva Niinistö.

Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.

- Ja ne, jotka saavat näppylöitä sanasta Nato, hyppäävät tietysti seinille.

Toisin kuin Jussi Niinistö arvioi, pöytäkirja ei Tarkan mielestä nosta Suomen puolustuksen uskottavuutta. Tarkan mukaan Nato auttaa kriisitilanteissa ainoastaan omia jäsenmaitaan artikla viiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tarkoittaa hyökkäystä kaikkia vastaan.

- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa.

Kirjoittaja Tero Karjalainen on Sunnuntaisuomalaisen toimittaja.
 
Helvetillisen typerä sopimus meidän kannaltamme. Vastikkeetta annamme oman maamme yhden suurvallan käytettäväksi sotilaallista operaatiota varten ja vastineeksi emme saa mitään. Pikemminkin pomppasimme Venäjä eliminoitavien uhkakuvien listalla kärkipäähän. Sotilasliiton ulkopuolinen maa, joka kuitenkin tekee ennakkovalmisteluja sotilasliiton kauttakulun edistämistämiseksi.

Tuosta yllä olevasta uutisesta:


"Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.

...

Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
...


Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.

...

- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa."


Onko Tarkalta tolkku pois?
 
Helvetillisen typerä sopimus meidän kannaltamme. Vastikkeetta annamme oman maamme yhden suurvallan käytettäväksi sotilaallista operaatiota varten ja vastineeksi emme saa mitään. Pikemminkin pomppasimme Venäjä eliminoitavien uhkakuvien listalla kärkipäähän. Sotilasliiton ulkopuolinen maa, joka kuitenkin tekee ennakkovalmisteluja sotilasliiton kauttakulun edistämistämiseksi.

Tuosta yllä olevasta uutisesta:


"Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.

...

Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
...


Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.

...

- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa."


Onko Tarkalta tolkku pois?
Näin kävi. jokohan on ydinaseille annettu uusia koordinaatteja itänaapurissa? On tää show:ta..
 
Helvetillisen typerä sopimus meidän kannaltamme. Vastikkeetta annamme oman maamme yhden suurvallan käytettäväksi sotilaallista operaatiota varten ja vastineeksi emme saa mitään. Pikemminkin pomppasimme Venäjä eliminoitavien uhkakuvien listalla kärkipäähän. Sotilasliiton ulkopuolinen maa, joka kuitenkin tekee ennakkovalmisteluja sotilasliiton kauttakulun edistämistämiseksi.

Tuosta yllä olevasta uutisesta:


"Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.

...

Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
...


Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.

...

- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa."


Onko Tarkalta tolkku pois?

Joko sait näppylöitä? :)
 
Ymmärtääkseni hienovarainen, pieni, diplomaattinen peliliike suomalaisilta. Pieni viittaus Itään päin, että "näin ne kädet meillä tekevät.....jos", kyllä Nato-korttia on pelattu toisaalta hyvinkin taitavasti, ei voida väittää provoiluksi jne.
 
Mitä luulette, alkaako huuto Suomen ja Venjän federaation välisen sopimuksen perusteella (4 artikla, 2 momentti: Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan).

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063/19920063_2

Kuka venäläismielinen ehtii ensiksi tyrmäämään suunnitellun sopimuksen venäjävihamielisenä unohtaen, ettei Venäjällä itsellään ole tapana pitää edes sellaisia sopimuksia, joissa ei ole tulkinnanvaraa!

Onko tarkoituksesi siis saada posteillasi aikaan venäjämielisten? ja - kenen joukoissa seisot? - välinen skaba, ymmärränkö oikein? Olisiko se peräti tarkoituksesi? Toivottavasti ymmärrän väärin, mutta harvoimpa ymmärrän.
 
Tässä linkki iltalehden artikkeliin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041818224541_uu.shtml

Tällä sopimuksella ei ole mitään muuta arvoa, kuuin että se osoittaa Naton olevan kiinnostut meistä ja halukas toimimaan kanssamme. Lupaus jäsenyydestä se ei ole, eikä se tuo mitään takuuta avusta.

On tämä kuitenkin pieni hienovarainen, taitavakin, heitto Itään päin. Vähän malliin: katsokaa, mitä kätemme tekevät, jos....? Ei pidä väheksyä pieniä peliliikkeitä ahtaassa toimintaraossa.
 
Onko tarkoituksesi siis saada posteillasi aikaan venäjämielisten? ja - kenen joukoissa seisot? - välinen skaba, ymmärränkö oikein? Olisiko se peräti tarkoituksesi? Toivottavasti ymmärrän väärin, mutta harvoimpa ymmärrän.


Harvoimpa ymmärrät :) .

Mutta jospa tilanne on kohta muutenkin selvä?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041918226367_uu.shtml

Kuten uutisesta käy ilmi asia on poliitikkojemme käsissä. Mutta uskaltaisivatko he käyttää Suomen puolustsuoptiota vai onko aika aina väärä?

Joka kolmas haluaa Natoon
Lauantai 19.4.2014 klo 06.12

Puolustusliiton kannatus on noussut Ukrainan kriisin syvetessä.


Visurin mukaan Nato-kyselyissä on aiemminkin nähty "heilahduksia". (TOMI VUOKOLA /AL)
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan aiempaa useampi suomalainen hyväksyisi Suomen jäsenyyden Natossa, Pohjois-Atlantin liitossa.

Myönteisen vastauksen antoi 34 prosenttia vastaajista. Rukkasia Natolle tarjosi lähes puolet, 45 prosenttia, vastaajista.

Aiempiin mielipidekyselyihin verrattuna Naton kannattajien määrä on nousussa. Maaliskuun puolivälissä jäsenyyden kannalla oli 22 prosenttia haastatelluista Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle tehdyssä mielipidemittauksessa.

Pari viikkoa aiemmin prosenttiluku oli 18 Alma Median yhdeksän maakuntalehden kyselyssä.

Valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri pitää tuoreimpia prosenttilukuja suomalaisten tapana reagoida (Ukrainan) tilanteeseen.

-  Siinä on todennäköisesti sellaisia reaktioita, joita tällaisessa tilanteessa tehdään. Hyvin todennäköistä mielipiteen osoittamista, ettei tykätä tällaisesta tilanteesta, Visuri luonnehtii.

Mielipidekysely tehtiin ennen kuin Ukrainan kriisin neuvotteluissa saatiin torstaina tuloksia Sveitsin Genevessä.

"Heilahduksia"

Visurin mukaan Nato-kyselyissä on aiemminkin nähty "heilahduksia".

-  Sitten ne (kannatuslukemat) asettuvat 20-25 prosentin, 30 prosentin haarukkaan. Syystä tai toisesta mennään ylös tai alas, reagoidaan tilanteeseen.

Yli 60 prosenttia haastatelluista ilmoitti kannattavansa Nato-jäsenyyttä, jos ylin valtiojohto (eduskunta, pääministeri, presidentti) olisivat kaikki jäsenyyden kannalla.

Maaliskuun lopussa Nykypäivän ja Verkkouutisten TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa 53 prosenttia suomalaisista olisi valmis tukemaan ratkaisua.

Vuonna 2009 Helsingin Sanomien tutkimuksessa vain 32 prosenttia oli valmis hyväksymään Naton, jos presidentti ja pääministeri olisivat katsoneet sen tarpeelliseksi.

- Pari päivää sitten presidentti Sauli Niinistö sanoi selkeästi, ettei näe mitään syytä muuttaa Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia, Visuri muistuttaa.

- Ei ole mitään uutta, Suomeen kohdistuvaa erityistä tekijää, joka muuttaisi aiempaa asetelmaa.

PASI LEHTINEN
[email protected]
 
On tämä kuitenkin pieni hienovarainen, taitavakin, heitto Itään päin. Vähän malliin: katsokaa, mitä kätemme tekevät, jos....? Ei pidä väheksyä pieniä peliliikkeitä ahtaassa toimintaraossa.
Sitä se on, pidän sitä vain puolinaisena ja riittämättömänä. Nato on useasti huomauttanut, ettei se puolusta koin jäseniään.
Siitä voidaanko tästä sopimuksesta päätellä asemaamme länsimaiden joukossa, voidaan spekuloida.
Voitaisiin ajatella sen vihjaavan siihen, mutta pelkkää spekulaatiota.

Mitä tulee Taitolajin tarkoitusperiin, eikö hänen odottamansa kommentoiti ole sitten odotettavaa?
 
Helvetillisen typerä sopimus meidän kannaltamme. Vastikkeetta annamme oman maamme yhden suurvallan käytettäväksi sotilaallista operaatiota varten ja vastineeksi emme saa mitään. Pikemminkin pomppasimme Venäjä eliminoitavien uhkakuvien listalla kärkipäähän. Sotilasliiton ulkopuolinen maa, joka kuitenkin tekee ennakkovalmisteluja sotilasliiton kauttakulun edistämistämiseksi.

Tuosta yllä olevasta uutisesta:


"Suomi tiivistää toukokuussa yhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa allekirjoittamalla niin sanotun isäntämaatukisopimuksen, joka tekee sotilaallisen avun vastaanottamisen kriisitilanteessa aiempaa helpommaksi.

...

Käytännön asioita ovat järjestelyt, jotka liittyvät esimerkiksi kauttakulkuun, ilmatilaan, satamien ja lentokenttien käyttöön, harjoitusalueisiin, miehistön majoituksiin, muonituksiin ja sotilaskaluston tarvitsemiin polttoaineisiin.
...


Nato-jäsenyyttä kannattava valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää sopimusta Suomen kannalta erittäin järkevänä.

...

- Nato ei taatusti anna apua ei-jäsenelle kriisitilanteessa, vaikka kuinka polvillamme pyytäisimme. Mitä tiukempi kriisi, sitä varmemmin apua ei heru kenellekään muille kuin jäsenille. Kaikki rauhankumppanuuspartnerit saavat nuolla näppejään. Tämä on koko pelin juoni, Tarkka toteaa."


Onko Tarkalta tolkku pois?
On sekin skenaario jossa NATO maat jätetään rauhaan mutta me olemme kohteena. Tuossa tilanteessa on ehkä ihan hyvä että on sovittu esimerkiksi ylimääräisten puikkojen ostamisesta ja toimituksesta.
 
Lainauksia "natottaja" Jukka Tarkalta

Venäjä sitoutui 1994 allekirjoittamassaan Budapestin muistiossa kunnioittamaan Ukrainan koskemattomuutta. Neuvostoliiton suurvalta-aseman elvytysyritys perustuu kovaan linjaan lähiulkomaissa.

Venäjä on ottanut haltuunsa koko Tsetsenian ja osia Georgiasta, katkaissut ajoittain kaasu- tai öljytoimitukset Liettuaan, Latviaan, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan, yrittänyt estää sotamuistomerkin siirtämisen Tallinnassa kadun varrelta sotilashautausmaalle, rajoittanut Viron rautatieyhteyksiä ja käynyt hiljaista kybersotaa.

Juuri kun Venäjä alkoi tuntua melkein normaalilta valtiolta, se onkin muuttunut Neuvostoliiton näköiseksi. Naapuri toimii arvaamattomasti ja järjenvastaisesti, eikä piittaa kansainvälisistä sopimuksista.

---

Suomi on kaikin tavoin kytkeytynyt länteen, tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Turvallisuuspolitiikan johdolla pitää olla oikeus käyttää järkeä. Yleisen mielipiteen pelko sammutti järjen valon ja sulki suun. Sellaiset johtajat ovat kansallinen turvallisuusriski.

Suomen järeimpien asejärjestelmien huoltovarmuus riippuu Nato-yhteyksien toimivuudesta. Se on ongelma vasta kriisitilanteessa, siis silloin kun huollon tarve on suurimmillaan.

Silloin Nato-asejärjestelmiä käyttävä Natoon kuulumaton maa ei saa mistään lentokoneiden, helikopterien, panssarivaunujen eikä ohjuksien varaosia eikä tarvikkeita. Suomen puolustuksen huippukalusto voi lamautua käyttökelvottomaksi pahaan aikaan, mutta ollaanpahan komeasti liittoutumattomia.

---

Kylmän sodan aikana suomettunut Suomi oli ainakin osittain samanlaisessa tilanteessa kuin nykyinen Ukraina, pyrkimässä kohti länttä. Venäjä kampittaa nyt Ukrainaa kuten Neuvostoliitto aikoinaan Suomea estääkseen naapurinsa hakeutumisen sinne, mihin se haluaa.

Stalinin jälkeisen valtataistelun aikana Neuvostoliitto uhkasi Suomea poliittisella haltuunotolla, nyt Venäjä jyrää Ukrainaa sotilaallisesti. Neuvostopropaganda pystyi näkemään kaikkialla Suomessa fasistien ilkitöitä ja Naton juonittelua yhtä kieroutuneen vainoharhaisesti kuin Venäjän media näkee niitä Ukrainan joka kolkassa.

Venäjä lähettää muka tunnistamattomat sotilaansa uhoamaan Ukrainaan ja härnää rajan yli kulkevan kaasun määrällä ja hinnalla. Neuvostoliitto pelotteli Suomea yya-sopimuksen täytäntöönpanolla, saneli ministerinimitykset Helsingissä ja kyykytti pakkoystävyydellä.

---

Nyt eletään niin kovia aikoja, että aatteilla ei selvitä. Tarvitaan järkeä, ja sen valo sammuu helposti jos valloilleen pääsee aatteen palo.


Sopimuksesta vielä

- Jos mahdollisuuksia avun vastaanottamiseen parannetaan, se nostaa kynnystä jollekin osapuolelle uhata Suomea aseellisesti.

- Sopimus parantaa Suomen valmiuksia vastaanottaa ulkopuolista apua normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

- Parantaa huoltovarmuutta. Sopimus käsittää erilaiset kriisi- ja häiriötilanteet laajasti ajateltuna, eli niin sotatilanteet kuin terrorismin tai luonnonkatastrofitkin.

- Sopimus lisää marginaalisesti Suomen pelotetta ja integraatiota Naton kanssa

- Isäntämaatuki on kirjattu Naton ja Suomen kumppanuustavoitteisiin jo vuonna 2002, eikä asiasta päätetä enää erikseen eduskunnassa. Sopimus ei velvoita Suomea mihinkään eikä se myöskään takaa Naton apua Suomelle.

- Sopimus on linjassa turvallisuus ja puolustuspoliittisen selonteon kanssa.
 
Helvetillisen typerä sopimus meidän kannaltamme. Vastikkeetta annamme oman maamme yhden suurvallan käytettäväksi sotilaallista operaatiota varten ja vastineeksi emme saa mitään. Pikemminkin pomppasimme Venäjä eliminoitavien uhkakuvien listalla kärkipäähän. Sotilasliiton ulkopuolinen maa, joka kuitenkin tekee ennakkovalmisteluja sotilasliiton kauttakulun edistämistämiseksi.

Niin tukimpa esimerkiksi Saksan kannattaa luoda maaperälleen kykyä ottaa suomalaisia joukkoja vastaan
 
Back
Top