kimmo.j
Respected Leader
Ongelmaksi tulee seuraavat:
1) Onko meillä tarpeeksi ilmasuojaa suojaamaan joukkojen liikkeitä, vai nuijitaanko omat joukkomme kappaleiksi kun alkavat tekemään manööverejä?
2) Onko meillä tarpeeksi kykyä estää vihollisen reaaliaikaista tiedustelua, vai nuijitaanko omat joukkomme kappaleiksi kun alkavat tekemään manööverejä?
3) Onko meillä tarpeeksi panssaroitua kuljetuskalustoa siirtämään tarvittavia määriä joukkoja riittävän suojassa, vai nuijitaanko omat joukkomme kappaleiksi kohtaamistilanteessa tai sitä ennen?
Tietenkin aktiivinen hyökkäävä ote on parempi kuin passiivinen asemissa kyyhöttäminen. Mutta asemissa ei sentään ole pelkoa tulla teurastetuksi helposti, eikä välttämättä edes havaituksi, mutta liikkeessä kun on.
Vaikka hessukessu ei pysty nyt vastaamaan, kommentoin hänen herkullista avaustaan.
1) Hyvä kysymys? En osaa sanoa, on vaikea tietää mikä on vihollisen kyky ja kapasiteetti.
2) Tämäkin on hyvä kysymys, enkä osaa sanoa siihen juuta, tai jaata.
3) Osalla on, osalle joukoista ei ole, paha puute, mutta kohtaamistaisteluun sopivia joukkoja on todella vähän(panssarijoukot).
Isoimman erimielyyden aiheuttaa tuo loppukaneetti. Nuo kenttälinnoitetut asemat eivät enää ole mikään turvapaikka, niistä tulee liian helposti kuoleman loukkoja. Nykyaikaiset aseet ovat liian tarkkoja ja tehokkaita jotta kannattaisi jäädä odottamaan asevaikutuksen satamista niskaan. Asemat on kuitenkin helppo paikantaa.
Vanha järjestelmä oli kuitenkin aikansa elänyt ja muutosta kaivattiin. Taistelutapa jatkaa varmasti kehittymistään tulevina vuosina ja toivottavasti myös kalusto sen tarpeiden mukaisesti.