Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
On olemassa valitettavan yleinen ihmistyyppi jolle kaikesta päätellen on täysin mahdotonta elää muuten kuin kädestä suuhun tyyliin Aisopoksen tarinan heinäsirkka. Kaikki varallisuus pannaan sileäksi saman tien kun siihen päästään käsiksi. Tälle ihmistyypille on sitten täysin käsittämätöntä ymmärtää kumulatiivista varallisuutta tai sitä että yksittäinen henkiö/perhe/suku/yhteisö keskittyy sitkeästi varallisuuden kerryttämiseen ja kasvattamiseen kunnes omaisuutta on kertynyt sen verran mukavasti että raha alkaa tulla rahan luokse.

Heinäsirkka ei ymmärrä muurahaista ja pitää muurahaisen sitkeydellään ja säästäväisyydellään luomaa varallisuutta todisteena jos ei rikoksesta niin ainakin vääryydestä ja vaatii että muurahaisen varallisuus laitetaan yleiseen jakoon. Jos ei muuten niin viimeistään siinä vaiheessa kun muurahaisen ja hänen vanhempiensa ja isovanhempiensa ja näitä edeltäneitten sukupolvien kerryttämä varallisuus pitäisi siirtää seuraavalle sukupolvelle.

Olen täysin samaa mieltä. Menot tulojen mukaan ja jotain säästöönkin.

Silti Aisopoksen satua voi tulkita toisinkin. Heinäsirkka käyttää aikansa muurahaisten hyväksi parantaen näiden työhyvinvointia soitollaan. Kun sitten talven tullen artistille pitäisi maksaakin, saidat muurahaiset jättävät viihdyttäjänsä pakkaseen kuolemaan. Tässä tulkinnassa heinäsirkan virhe on luottaa muurahaisiin. Tietenkin voidaan ajatella, että jokainen on vastuussa itsestään, mutta modernissa yhteiskunnassa paluu omavaraistalouteen lienee mahdotonta.
 
Caruna asiaan sen verran, että koko hommahan on ihan suomalaisen poliitikon vika.

Ensinnäkin paikalliset sähköverkot pitäisi pitää paikkallisina monopoleina kuntien omistuksessa, eikä myydä ulkomaille, koska tärkeä osa infraa. (suurin osa kuitenki on kuntien omistamia onneksi) Toiseksi se että poliitikot ovat päättäneet että 80% sähkömittareista pitää olla etäluettavia, mikä maksaa normi kaupungissa toistakymmentä miljonaa tehdä. Tämähän menee suoraan sähkönmaksajan piikkiin eikä energiayhtiön. Luonnollisesti. Kolmanneksi se että on päätetty laittaa suurin osa keskijännite-verkosta maakaapeleksi, maksaa koko Suomessa myös aika monta miljoonaa, joka myös menee veronmaksan piikkiin.

Turha syyttää yhtiötä veronkierrosta, jos sille on annettu mahdollisuus siihen, tottakai se sen tekee. Sitten jos poliitikot päättävät tehdä lakeja, jotka maksavat yrityksille miljoonia niin eihän ne siihen voi liiketoimintaa kaataa. Se raha otetaan myydystä tuotteesta ja hinnat nousee luonnollisesti että pääomalle saadaan korkoa. Sit haukutaan kapitalisti riistäjiä, todennäköisesti näiden poliitikoiden suusta jotka edellä mainituista on päättänyt..

Ei Helvetissä sähköverkkoja kunnille ihannetapauksessa. Kunnat käyttävät omia yhtiöitään mielellään kuntalaisten piiloverotukseen. Hinnat nousevat välillä reippaasti. Keskitetysti valtiolle sähköt, netti, radio- ja tv-lähetykset + muut avainalat.
 
Kotimaa 29.2.2016 klo 1:29 | päivitetty 29.2.2016 klo 5:15
Yhteiskuntasopimusta väännettiin 12 tuntia – viimeisiä laskelmia hiotaan aamulla
Palkansaajajärjestöjen hallitukset kokoontuvat aamuyhdeksältä käsittelemään neuvottelutulosta. Sitä ennen keskusjärjestöt sopivat vielä viimeisistä auki olevista kohdista.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoivat yhteiskuntasopimusneuvotteluiden tilanteesta yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 28. helmikuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjohdon neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat päättyneet tältä erää. Järjestöjen edustajat poistuivat Etelärannasta yöyhdeltä 12 tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen.

Työmarkkinajohtajien mukaan yhteiskuntasopimus on nyt loppusuoralla. Järjestöt aikovat vielä maanantaiaamuna tarkastella joitakin laskelmia, ennen hallitusten kokoontumista aamuyhdeksältä.

EK:n hallitus ei ole vielä hyväksynyt SAK:n esittämää nollakorotusta ensi vuoden palkkaratkaisuksi. EK:n hallitus käsittelee esitystä iltapäivällä.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan on määrä käsitellä työmarkkinajärjestöjen esitystä illalla.

http://yle.fi/uutiset/yhteiskuntaso...__viimeisia_laskelmia_hiotaan_aamulla/8706804
 
Näin maassa jossa virallisesti ei ole korruptiota eikä aijemmin ollut talousrikollisuuttakaan ja pörssimanipulaatiotkin olivat muidenmaiden juttuja.
Kannattaa huomata miten outo sattuma on rengastestejä tekevän lehden ja Matti Vanhasen lautakasaa tutkivan sisarlehden nimi putkahtaa esiin.
http://www.hs.fi/paivanlehti/01032016/a1456723410789
Entinen toimitusjohtaja myi kaikki omistuksensa Nokian Renkaista ennen rengasmanipuloinnin paljastumista
Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja on myynyt kaikki osakkeensa ja optionsa yhtiöstä.
 
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...iloston-raju-vahentaminen-heti-uhkana/5765116

Upea Kansalliskirjasto avattiin remontin jälkeen henkilöstön raju vähentäminen heti uhkana

Ylikirjastonhoitaja Ekholm lupaa kamppailla loppuun asti sen eteen, että suunnittelut leikkaukset eivät toteutuisi. Säästöjen vuoksi Kansalliskirjaston 200 henkilöstä pitäisi vähentää peräti 50.
– Se on kohtuuton määrä. Se johtaisi vaikkapa siihen, että Peter von Baghin tai Max Jakobsonin kokoelmia ei koskaan saada kellareista yleisön käsiin


Kuinka helvatan paljon niitä siellä kellarissa on, jos ei 150 huippuammattilaisella saada niitä yläkertaan? Palkatkoon yhdeksi päiväksi hyvän muuttovirman jos ei muuta.

Kansalliskirjasto on hienoja paikka, mutta varmasti tuossakin organisaatiossa on säästettävää. Voin sanoa että omassa maakuntakirjastossa on joka hyllymetrille johtaja johtajan palkalla.
 
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...iloston-raju-vahentaminen-heti-uhkana/5765116

Upea Kansalliskirjasto avattiin remontin jälkeen henkilöstön raju vähentäminen heti uhkana

Ylikirjastonhoitaja Ekholm lupaa kamppailla loppuun asti sen eteen, että suunnittelut leikkaukset eivät toteutuisi. Säästöjen vuoksi Kansalliskirjaston 200 henkilöstä pitäisi vähentää peräti 50.
– Se on kohtuuton määrä. Se johtaisi vaikkapa siihen, että Peter von Baghin tai Max Jakobsonin kokoelmia ei koskaan saada kellareista yleisön käsiin


Kuinka helvatan paljon niitä siellä kellarissa on, jos ei 150 huippuammattilaisella saada niitä yläkertaan? Palkatkoon yhdeksi päiväksi hyvän muuttovirman jos ei muuta.

Kansalliskirjasto on hienoja paikka, mutta varmasti tuossakin organisaatiossa on säästettävää. Voin sanoa että omassa maakuntakirjastossa on joka hyllymetrille johtaja johtajan palkalla.

Johtajanimikkeellä kompensoidaan palkkatasoa. Kirjastonjohtajan peruspalkka KVTES:n mukaan on 2160 euroa.
 
Mistähän tämä mahtaa johtua?
Ministeriö laski: Veronkevennyksiin ei ole varaa
YLE Tiistai 1.3.2016 klo 19.29
Yritysten kilpailukyky paranee yhteiskuntasopimuksella, mutta lupailtuihin veronkevennyksiin ei valtiovarainministeriön arvion mukaan ole varaa.

Yksikään ministeri ei sano halaistua sanaa siitä miksi yhteiskuntasopimuksesta huolimatta ei valtio halua tukea kilpailukyvyn parannusta verotusta lieventämällä..

Mitä sellaista on tapahtunut että valtion kulut yllättäen lisääntyvät?
Miksi pitäisi kansalaisia verottaa suunniteltua enemmän, ainakin noin miljardin verran?

Eikö joku ministereistä voisi kertoa kansalla mistä tämä johtuu? Emmekö saakaan kilpailukykyä kohentumaan?
 
Mistähän tämä mahtaa johtua?


Yksikään ministeri ei sano halaistua sanaa siitä miksi yhteiskuntasopimuksesta huolimatta ei valtio halua tukea kilpailukyvyn parannusta verotusta lieventämällä..

Mitä sellaista on tapahtunut että valtion kulut yllättäen lisääntyvät?
Miksi pitäisi kansalaisia verottaa suunniteltua enemmän, ainakin noin miljardin verran?

Eikö joku ministereistä voisi kertoa kansalla mistä tämä johtuu? Emmekö saakaan kilpailukykyä kohentumaan?

Mistähän tuo mahtaa tosiaan johtua...? Mistähän se ainakin miljardin euron lasku tulee....no, kansa kyllä tietää.
 
Hessulle keppiä!

29.2.2016 by Saku Timonen |




Tässä on suomalainen pitkäaikaistyötön Hessu, jonka ainoa ongelma on palkkatyön puuttumisesta johtuva köyhyys. Hän on täysin työkykyinen ja työhaluinen, mutta työttömiä on maassa yli 380 000 ja avoimia työpaikkoja vain 15 773. Kaikki eivät mitenkään mahdu noihin työpaikkoihin, joten Hessulla on ymmärrettäviä vaikeuksia löytää työtä.



Kuva: Aku Ankka 41/1974 (via Teppo Palmroos)

Onneksi maamme hallitus on paneutunut ongelmaan ja keksinyt ratkaisun: Hessulle pitää antaa lisää keppiä. Häneltä pitää poistaa hänellä mahdollisesti oleva kolmen kuukauden ammattitaitosuoja ja TE-toimiston pitää lähettää hänelle lisää työtarjouksia entistä laajemmalta työssäkäyntialueelta. Työtarjous ei tietenkään ole mikään oikea työtarjous, vaan pelkkä käsky hakea avoinna olevaa työtä – olipa siihen pätevyyttä tai ei.

Hakematta jättämisestä seuraa karenssia, mutta se on työministerin mukaan vain hyvä suunta, koska se kertoo työtä olevan liikkeellä. Hessulle karenssi tarkoittaa sitä, että hänelle jää entistä vähemmän rahaa ruokaan ja vuokraan. Työministerin mukaan tässä on sekä kannustavaa efektiä että keppiä. Hallituksen mielestä Hessu on yksiselitteisesti vain laiska eikä avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän välisellä huikealla kuilulla ole mitään tekemistä asian kanssa. Vaikka ministeri haluaa nähdä työtä olevan liikkeellä, niin silti kukaan ei anna Hessulle työtä.

Myös pikaruokaketjulla rikastunut miljonääri tulee auliisti apuun hyvillä neuvoillaan. Hänen mielestään Hessu on vain hyvän sosiaaliturvan veltostuttama tehoton yksilö, joka lisää vientituotteen hintaa eikä kauppa käy. Sossun avustuslomakkeen sijaan hänelle pitää antaa käteen paperi, jossa neuvotaan, miten voi alkaa yrittäjäksi ja työllistää muitakin. Maa on Oy Suomi Ab, jossa tuottamattomia yksilöitä ei katsella hyvällä.

Kovin kaukana ovat työttömän todellisuus sekä hallituksen ja elinkeinoelämän todellisuus toisistaan. Ministerin palkalla on hyvä antaa keppiä köyhälle, joka todennäköisesti äänesti juuri hänen puolueensa valtaan. Miljonäärin näkökulmasta katsoen työtön on pelkkää ihmiskuonaa, joka ei viitsi eikä ole koskaan viitsinyt tehdä töitä. Jos viitsiikin, niin se mokoma vaatii siitä palkkaa.

Tästä todellisuuksien kohtaamattomuudesta johtuen Hessulla on ja tulee jatkossakin olemaan nälkä. Kunhan ministerin keppi alkaa purra, niin hänellä on vielä nykyistä kovempi nälkä
 
Hallitus tiedottaa tänään klo 18:
Hallitus kertoo pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa tänään keskiviikkona 2. maaliskuuta kello 18 päätöksestään koskien työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29. helmikuuta saavuttamaa neuvottelutulosta. Paikalla ovat pääministeri Juha Sipilä, valtiovarainministeri Alexander Stubb ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström.
http://valtioneuvosto.fi/live
EDIT:
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on hyväksynyt uuden yhteiskuntasopimuksen.
-Tämä on ensimmäinen päivä pääministerinä kun nautin elämästä, kun saadaan tämä yhteiskuntasopimus vihdoin valmiiksi, hän sanoi aloittaessaan hallituksen tiedotustilaisuuden.

-10,5 kuukauden sitkeä puurtaminen kannatti. Tässä on nyt hyvät ainekset sille, että Suomen suunta kääntyy, Sipilä jatkoi.

Hän uskoo, että Suomi onnistuu sopimuksella parantamaan kilpailukykyään.

-Toteutuessaan tämä paketti johtaa siihen, että me otamme Ruotsin kiinni ja meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa Saksan etumatka kiinni jo tämän vaalikauden aikana.

Sipilän mukaan pakkolakiaikeet puretaan nyt ja hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä voidaan luopua.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175486-juha-sipila-juuri-nyt-yhteiskuntasopimus-vihdoin-valmiiksi
 
Viimeksi muokattu:
Luxemburg ei varmaan aio olla passiivinen kun komissio sahaa elinkeino-oksaa:
Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoo saaneensa Hollannin valtiovarainministeri Eric Wiebesiltä Suomeen Caruna-terveiset tämän ollessa kuultavanan europarlamentin verovaliokunnassa.

Ruohonen-Lerner toteaa Puheenvuoron blogissaan, että sähkönsiirtoyhtiö Carunahan ”vältteli [Suomen] veroja kierrättämällä rahansa juuri Alankomaiden kautta”.

Toimittajataustainen Ruohonen-Lerner raportoi, että Wiebes ei halunnut kommentoida yksittäisen yrityksen asioita, mutta pusersi yleisen vastauksen. ”Jos jäsenvaltio kokee, että verot karkaavat, pitäisi valtion käyttää väärinkäytösten estäviä mekanismeja. Tästä olemme kaikki samaa mieltä. Jos voittoa tehdään Suomessa, pitäisi verottaa Suomessa. On siis Suomen asia verottaa kunnolla”, Ruohonen-Lerner kertoo Wiebesin vastanneen.

– Näinhän se menee. Ei ole Hollannin asia huolehtia Suomen veronkeruusta. Valitettavasti kansainvälinen järjestelmä antaa tällä hetkellä valtioille hyvin vähän eväitä taistella aggressiivista verosuunnittelua vastaan, Ruohonen-Lerner kirjoittaa.

– Tähän on toivottavasti tulossa muutos. EU:n jäsenvaltioiden valtionvarainministerit käsittelevät parhaillaan komission ehdotusta veronkierron estämiseksi. Valmista pitäisi tulla ennen kesää. Parlamentissa tosin pelätään, että ministerineuvosto vesittää osan komission kunnianhimoisimmista ehdotuksista. Ei Luxemburg aio seistä kädet taskussa, kun heidän pääelinkeinoaan yritetään suitsia, europarlamentaarikko pohtii.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175...nasta-hollantilaisministerilta-suomen-ongelma
 
Tankkereita Venäjälle?:
Arctech Helsinki Shipyard eli Helsingin telakka aloittaa tankkerien valmistuksen.

Hietalahden telakka on saanut ensimmäisen tilauksensa kyproslaiselta varustamolta. Rakennettava tankkeri tulee ympärivuotiseen liikenteeseen Yamalin niemimaan arktisille vesille.

Tekniikka&Talouden saamien tietojen mukaan suuressa Yamal LNG-projektissa tarvitaan kaasukondensaattorin kuljettamiseen kaksi tankkeria. Toinen on tilattu Kiinasta ja toinen Suomesta.

– Emme voi vahvistaa tilausta, Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki sanoo.

T&T:n tietojen mukaan tilaus on käytännössä selvä. Aluksen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt alkavat kesällä. Venäläinen loppukäyttäjä on toivonut, ettei asiaa vielä julkistettaisi.

Mustamäki ei lähde arvelemaan, onko tankkeri yksittäinen tilaus vai tuleeko tankkereista toinen tukijalka pääasiassa jäänmurtajia ja arktisia huoltoaluksia valmistavalle telakalle.

– Sen aika näyttää, Mustamäki tyytyy kommentoimaan.

Lisää väkeä vähitellen
Hietalahden telakan tilauskirjoissa on tällä hetkellä viisi jäänmurtajaa, joista neljä on tilattu Venäjälle. Yksi murtajista on tilattu Suomeen.

Telakka on hiljalleen lisännyt miehitystään, ja kokonaispääluku lähentelee nyt 600. Näistä yhdeksänkymmentä toimii laivojen suunnittelussa.

Telakka on tehnyt viime vuodet rumia tappioita, vuosien 2011–2014 kumulatiivinen tappio oli reilut 102 miljoonaa euroa.

Mustamäki ei halua kertoa, saatiinko telakan tappioputki katkaistua viime vuonna.

– Viime vuoden tilinpäätöstä ei ole vielä julkaistu, joten en kommentoi asiaa tässä vaiheessa.

Mustamäen mukaan telakalla ei ole ollut tähän asti taloudellisia vaikeuksia, sillä emoyhtiö venäläinen United Shipbuilding Corporation on pitänyt huolta telakan käyttöpääoman saannista.

Suurempia harmeja telakalle on aiheutunut Venäjään vastaan asetetuista pakotteista. Eräs suomalainen suurpankki katkaisi syksyllä useaksi viikoksi telakan maksuliikenteen.

– Onneksi järki voitti ja maksut alkoivat taas juosta Jouduimme hakemaan apua melko korkealta taholta valtionhallinnosta ennen kuin asia ratkesi, Mustamäki muistelee.

Venäläinen vai suomalainen?
Oletteko suomalainen vai venäläinen telakka?

– Kyllä me olemme Suomessa toimiva suomalainen yhtiö.

Kameleonttitaustasta telakalle on ollut hyötyä viimeisen vuoden aikana, kun varapääministeri Dimitri Rogozin ilmoitti Venäjän lopettavan ulkomailta tilattavien laivojen rahoituksen.

– Meillä ei tuo linjanveto ole näkynyt mitenkään. Ehkä kyse on enemmän poliittisesta retoriikasta kuin tiukasti toimeenpantavasta päätöksestä, Mustamäki sanoo.

Alihankinnan osuus Helsingin telakan töistä on 50 prosenttia. Meyerin risteilijöissä sama luku on 80 prosenttia.

Helsingin telakan yksi akilleen kantapää on kuitenkin se, että se joutuu ostamaan laivojen keskeiset teräslohkot ulkomaisilta alihankkijoilta. Surullisenkuuluisa STX:n edeltäjä Aker Yards lopetti aikoinaan lohkovalmistuksen Hietalahdessa.

Lohkot on nyt tehty pääasiassa Viipurissa ja Latvian Klaipedeassa, mutta nyt alihankintasuhteeseen on tulossa muutoksia.

– Viipurin telakka on kiireinen omien uudisrakennuslaivojensa kanssa, joten tutkimme muiden telakoiden mahdollisuuksia toimittaa lohkoja.

Arctechin etsintäpartio ovat haravoineet lupaavin tuloksin Pietarin alueen telakoita.

Arctech Helsinki hamuaa tilauksia myös Yhdysvalloista. Presidentti Barack Obaman hallinto on ilmoittanut lisäävänsä reilusti jäänmurtokapasiteettia.

Pulmana vain on, että Yhdysvallat haluaa tilata murtajansa omilta telakoiltaan.

– Suunnittelutyöhön olisi helpompi päästä käsiksi, mutta mehän pyrimme suunnittelemaan ensisijaisesti Helsingissä rakennettavia laivoja, Mustamäki kuittaa.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...ngin-telakka-aloittaa-tankkerien-teon-6309395
 
Suomi rämpii, Ruotsi porskuttaa – näin naapurit eroavat

Ruotsin talouskasvu ylitti taas odotukset. Miksi siellä menee niin paljon paremmin?
2.3.2016 10:33
Eeva Eronen, Miika Viljakainen

Ruotsin kansantalous on kehittynyt tällä vuosikymmenellä selvästi paremmin kuin Suomen. Miksi? Kattava vastaus yhden sanan kysymykseen vaatisi selosteen, joka ei mahtuisi hyllymetriin ja jäisi siitäkin huolimatta osaselitykseksi.

Voimme kuitenkin nostaa esiin joitakin pääkohtia maasta, jota on kutsuttu "talouden Peppi Pitkätossuksi" ja fantastiseksi "Kultapossulaksi".

Ne ovat vienti, valuutta, kulutus, työmarkkinat ja kasvun vaarat. Haastattelimme teemoihin liittyen Ilmarisen talouden ja hallinnon johtajaa Jaakko Kianderia, Nordean pääekonomistia Aki Kangasharjua, Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen johtajana työskennellyttä kansanedustaja Juhana Vartiaista (kok), Etlan toimitusjohtajaa Vesa Vihriälää ja Suomen Pankin kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikköä Samu Kurria.

Vienti: Jättiläisten lankeemus
Suomella oli Nokia, kunnes ei enää ollut. Suomen vienti on nojannut teollisuuden investointitavaroihin, kun taas Ruotsi on niiden lisäksi myynyt kulutustuotteita kansainvälisiksi tavaramerkeiksi muodostuneista H&M-liikkeistä ja Ikea-huonekaluketjun halleista.

Kiander sanoo, että vienti ei kuitenkaan selitä sitä, miksi Ruotsin talous on harpponut eteenpäin Suomen junnatessa paikoillaan.

– Jos Nokia-kupla eliminoidaan, Ruotsin vientiteollisuus ei ole kehittynyt kovin paljon Suomea paremmin. Ruotsin ihme ei ole mikään vienti-ihme.

Nyt on helppoa unohtaa, että myös Ruotsilla oli oma Nokiansa – nimittäin nokialaisten päävihollinen Ericsson. Jos kohta länsinaapurimme matkapuhelinjättiläisen lankeemus ei aiheuttanut yhtä mittavia vahinkoja kotimaassaan. Ruotsin elinkeinorakenteen monipuolisuus on pehmuste, jota Suomella ei ollut.

– Nokia oli iso firma Suomen talouden mittakaavaan, se näkyi meidän numeroissamme ja loi jättivarjon muun Suomen ympärille. Emme kenties siltä varjolta nähneet muita kehittyviä ongelmia. Kännykkä-Ericssonin kaatumisen kokonaisvaikutukset olivat Ruotsissa pienemmät, onhan Ruotsin talouskin isompi kuin Suomen, sanoo Kurri.

Valuutta: Kannattiko säilyttää kruunu?
Pärjääkö Ruotsi hyvin siksi, ettei hypännyt Suomen tavoin yhteisvaluutta euroon? Ei, sanoo Aki Kangasharju. Etlan taannoisessa tutkimuksessa arvioitiin, millainen Ruotsin bruttokansantuote olisi, jos maa olisi liittynyt euroon samaan aikaan kuin Suomi. Lopputulos: Ruotsin talous olisi hitusen suurempi kuin nyt.

– Oma valuutta tosin auttoi Ruotsia finanssikriisin aikana, kun se devalvoitui niin paljon. Mutta sen jälkeen kruunusta tuli taakka. Tuli eurokriisi, ja reunavaluutoista tuli turvasatamia, ja kruunu vahvistui aivan liikaa. Ruotsin vienti kyllä otti siipeensä.

Kulutus: Täydet Tukholman marketit
Kiander sanoo Ruotsin talouskehityksen ottavan vauhtia eritoten kotimaisesta kysynnästä. Shoppailu vetää ja Tukholman marketit ovat täynnä väkeä. Kauppa, palvelut ja ravintola-ala voivat hyvin.

– Meillä Suomessa on menty vähän päinvastaiseen suuntaan. Ilmapiiriodotukset ovat kielteisemmät, kotitaloudet ovat varovaisempia eikä rakentamista ole käynnissä samalla tavalla kuin Ruotsissa.

– Osittain siitä syystä Ruotsi ylitti kaikki odotukset. Euroopan ja maailman tilanne on epävarma ja siitä huolimatta Ruotsi kasvaa yli kolmen prosentin vauhtia. Se on poikkeuksellinen ilmiö, ainoastaan kehitysmaissa näkee nykyään tuollaisia kasvulukuja.

Työmarkkinat: Vakaus rohkaisee kuluttamiseen
Nyt päästään rahan ytimeen. Työhön. Juhana Vartiainen sanoo, että keskeisin ero Suomen ja Ruotsin työmarkkinoissa on se, että Ruotsissa työvoima kasvaa. Väestörakenne kehittyy suotuisammin, sillä työikäisen väestön määrän kasvu ei ole loppunut; sitä ruokkii osaltaan työperäinen maahanmuutto.

Vihriälä puolestaan kuvaa Ruotsin työmarkkinoita muutoinkin joustavammiksi.

– Se on osa kilpailukyvyn ylläpitoa. Ruotsissa on ollut hyvin tietoinen politiikka, että lähtökohtana on vientisektorin kilpailukyky. Palkkaratkaisut on tehty liittotasolla, mutta ne on koordinoitu siten, että muut ovat noudattaneet vientisektorin palkankorotustasoja. Siitä on seurannut, että ei ole tapahtunut samanlaista kilpailukyvyn rapautumista.

Kianderin mukaan ruotsalaisessa yrityskulttuurissa painotetaan enemmän vakautta. Työsuhteet ovat vakaita ja työvoiman vähentäminen vaikeaa.

– Kun työvoimaan sitoudutaan pidemmäksi aikaa, se osaltaan luo kotitalouksiin ennustettavuutta, joka puolestaan rohkaisee lainanottoon ja kuluttamiseen.

Kasvun vaarat: Entä jos se on kupla?
Ruotsin kasvuluvut ovat niin vahvoja, että ne lisäävät huolta talouden ylikuumenemisesta. Kurri sanoo, ettei halua virkaa tuomiopäivän pasunistina, mutta:

– Ruotsin kotimainen kulutus on niin hyvää, koska kotitaloudet ovat velkaantuneet vahvasti, paljon enemmän kuin meillä Suomessa. Asuntojen hinnat ovat nousseet ja kollegani Ruotsin keskuspankissa ovat huolissaan siitä, että asuntomarkkinoille on saattanut muodostua kupla.

– Jos se olisi kupla ja puhkeaisi, Ruotsin taloustilanne näyttäisi taas erilaiselta. Kotitalouksien velkaantumisaste ei voi nousta loputtomiin, jossain vaiheessa sen on hidastuttava tai käännyttävä laskuun.

On muistettava, että useissa euromaissa kriisin käärme luikerteli sisään nimenomaan asuntomarkkinoiden kautta: näin kävi Irlannissa, Espanjassa ja Britanniassa. Asuntomarkkinabuumi levisi investointeihin sekä rakentamiseen ja maissa alkoi kehkeytyä yhä pulleampi kupla.

– Ruotsissa tätä ei vielä ole. Investoinnit ovat kyllä käynnistyneet ja rakentaminen lisääntyy, mutta siellä ei ole vielä sellaista buumia. Jos hintojen nousu jatkuu ja se alkaa ruokkia asuntoinvestointeja ihan hirveästi, siitä tulee laajamittainen kupla, joka sitten odottaa vain räjähtämistä. Ja se on sitten paha juttu, sanoo Kangasharju.
 
Suomi rämpii, Ruotsi porskuttaa – näin naapurit eroavat.

No eipä Ruotsin kasvuluvuissa ole hurraamista. Tänäkin vuonna bkt per capita laskee. Kasvu on perustunut lähinnä ankaraan velkaantumiseen. Tässä kasvuluvut bkt per capita mittarilla joka lienee relevantimpi kuin bkt:

https://www.google.com/publicdata/e...0&tend=1393797600000&hl=en_US&dl=en&ind=false

Vuoden 2014 lopussa maan bkt/capita oli hädin tuskin ylittänyt vuoden 2007 tason. Suomen tilanne oli toki vieläkin huonompi. Ylipäätään voidaan huomata että talouskasvu on ollut vuosituhannen alusta lähtien aika heikkoa kehittyneissä talouksissa. Uutta mullistavaa teknologiaa ei ole oikein tullut.
 
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset...ailmaa-valloiteta/20162423/139?pos=luetuimmat

Forbes-listan suomalainen miljardööri: "Onnella ei maailmaa valloiteta"
Jussi Nukari

Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä on täysin yllättynyt pääsystään Forbes-lehden miljardöörien listalle. Hän kiittää menestyksestä hyvää tiimiään.
2.3.2016 16:12
Outi Kokko

Nousu listalle tuli Kyöstilän mukaan "aivan puun takaa".
– En ollut millään tavoin kuvitellut, että he alkavat noteerata meitä, Kyöstilä sanoo Taloussanomille.

Me-sanalla hän tarkoittaa perheensä omistamaa Planmecaa. Kyöstilä arvelee, että lehti on laskenut yhtiön arvon samaan tapaan kuin jos se noteerattaisiin pörssissä tai olisi yrityskaupan kohteena.

– Pisteytetäänkö yritykset jotenkin? Ehkä terveydenhoitoalaa kasvavana alana arvostetaan jotenkin enemmän kuin muita, hän pohtii.

Forbesin mukaan 70-vuotiaan Kyöstilän omaisuus on 2,8 miljardia euroa. Hän huomauttaa, että kaikki on spekulatiivista.

– Arvo on todellinen vasta, kun se on seteleinä pöydällä.

Autotallista alan ykkösten joukkoon
Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista. Yhtiöryhmän liikevaihto vuonna 2015 oli noin 730 miljoonaa euroa ja tämän vuoden tavoite on 800 miljoonaa euroa. Yhtiössä siinä työskentelee liki 2 700 työntekijää.

Takana on Kyöstilän mukaan 45 vuotta kovaa työtä. Ensimmäinen toimipaikka oli Helsingin Kulosaaressa sijaitseva autotalli. Vuonna 1971 yritys aloitti hammashoitotuolien ja kaapistojen tuotannon.

– Meillä on äärettömän hyvä tiimi, joka tekee aamusta iltaan kovasti töitä. Pelkällä onnella maailmaa ei valloiteta, Kyöstilä kertoo.


Tapio-veljen kanssa aloitettu yritys kasvoi aluksi hitaasti. Tilanne kääntyi, kun rahaa saatiin kerrytettyä.

– Pääsimme suuremmin liikkeelle vasta, kun pystyimme palkkaamaan kunnollisen tuotekehityshenkilöstön.

Yhtiöryhmään kuuluva Pladent oli pörssin OTC-listalla, mutta poistui sieltä kymmenisen vuotta sitten. Koko yhtiötä ei ole koskaan listattu.

Kyöstilä perustelee pörssin ulkopuolelle jäämistä sillä, että yhtiö on pärjännyt yksityisenä hyvin. Sillä ei ole ollut investointikohteita, joihin olisi pitänyt hakea rahoitusta markkinoilta.

Tuotekehitys, myynti ja vienti ovat keskeisiä
Paitsi pitkäjänteinen työ, myös tuotekehitys ja myynti ovat Kyöstilän mukaan keskeiset menestyksen avaimet.

– Myynti tekee äärettömän arvokasta työtä kiertämällä jatkuvasti yli sadassa maassa. On suuri haaste pitää koulutukset ja suhteet kunnossa.

Planmecan tuotteita myydään yli puoleen maailman maista. Kyöstilä perustelee laajaa kattavuutta sillä, että joka maassa alan volyymit ovat pienet.

Muillakaan aloilla yritysten ei hänestä pitäisi väheksyä vientiä.

– Jos tahtoo menestyä, pitää ehdottomasti ponnistella vientimarkkinoille.

Suomen rakenteet kaipaavat remonttia
Suomen talous on tarponut paikoillaan jo pitkään, eikä merkittävää käännettä ole nähtävissä. Kyöstilän mielestä toimintaa pitäisi tehostaa kaikkialla ja rakenteita muuttaa, vaikka se näyttää äärettömän vaikeaa.

Työajasta tehokkuus ei aina ole kiinni.

– Saman tuloksen saa lyhyemmälläkin ajalla.

Olennaista on Kyöstilän mielestä hyvä työympäristö, haastavat työt ja luottamus.


Terveysteknologian on ennakoitu voivan olla yksi Suomen menestysaloista tulevaisuudessa. Kyöstilän mielestä tämä on hyvin mahdollista.

"En varmasti muuta maasta"
Vaikka Forbes-listaus yllätti Kyöstilän, korkea sijoitus toisella listalla on hänelle tuttu. Hän on jo vuosia kuulunut Suomen suurituloisimpiin ja paljon veroja maksaviin. Hänestä verot ovat kaikkien velvollisuus.

– Oma osansa veroista on helppo maksaa. Yhteiskunta tarvitsee pyöriäkseen meidän kaikkien panoksen.


Yhtiössä häämöttää sukupolvenvaihdos. Kyöstilän kolme poikaa ovat olleet toiminnassa mukana jo usean vuoden ajan, vaikka kaksi nuorinta vielä opiskelee.

Kyöstilä toivoo, että matka jatkuu samoin kuin tähän asti. Verot eivät estä muutoksia. Eivätkä perintöverot pelota.

– En varmasti muuta maasta. Olen nähnyt monta maata, miksi luopuisin Suomesta?



...
Isänmaalliselle yritysjohtajalle on helppo nostaa hattua! :salut:
 
No eipä Ruotsin kasvuluvuissa ole hurraamista. Tänäkin vuonna bkt per capita laskee. Kasvu on perustunut lähinnä ankaraan velkaantumiseen. Tässä kasvuluvut bkt per capita mittarilla joka lienee relevantimpi kuin bkt:

https://www.google.com/publicdata/e...0&tend=1393797600000&hl=en_US&dl=en&ind=false

Vuoden 2014 lopussa maan bkt/capita oli hädin tuskin ylittänyt vuoden 2007 tason. Suomen tilanne oli toki vieläkin huonompi. Ylipäätään voidaan huomata että talouskasvu on ollut vuosituhannen alusta lähtien aika heikkoa kehittyneissä talouksissa. Uutta mullistavaa teknologiaa ei ole oikein tullut.
Kyllä talouskasvua seurataan kokonaistuotannon kasvulla eikä per capita luvuilla. Ruotsilla menee hyvin, turha sitä on kiistää.
 
Kyllä talouskasvua seurataan kokonaistuotannon kasvulla eikä per capita luvuilla. Ruotsilla menee hyvin, turha sitä on kiistää.

Niin, tätä kautta kun maahan otetaan x määrä pakolaista joille rahoitetaan velanotolla palveluja = profit. Samaan tapaan vaikkapa Kongon tasavallan kasvuluvut ovat huikeita kun bkt kasvaa kohisten... Ei yhdelläkään kehittyneellä länsimaalla ole ollut mitään erityisen huikeaa talouskasvua sitten vuosituhanteen vaihteen. Talouden tehtävänä on tuottaa hyvinvointia väestölle. Toki talouskasvua saadaan aikaan kun lisätään väestöä, mutta mitä iloa siitä on kenellekään?
 
Kyllä talouskasvua seurataan kokonaistuotannon kasvulla eikä per capita luvuilla. Ruotsilla menee hyvin, turha sitä on kiistää.

Niin, tätä kautta kun maahan otetaan x määrä pakolaista joille rahoitetaan velanotolla palveluja = profit. Samaan tapaan vaikkapa Kongon tasavallan kasvuluvut ovat huikeita kun bkt kasvaa kohisten... Ei yhdelläkään kehittyneellä länsimaalla ole ollut mitään erityisen huikeaa talouskasvua sitten vuosituhanteen vaihteen. Talouden tehtävänä on tuottaa hyvinvointia väestölle. Toki talouskasvua saadaan aikaan kun lisätään väestöä, mutta mitä iloa siitä on kenellekään?

Molemmat olette sinänsä oikeassa. Sekä GDP että GDP per capita ovat tärkeitä.

Suurempi ongelma Svejkin linkissä oli, että se oli dollareissa.

Tässä world-bankista local currency 2011-2014

Suomi +2,1 -1,9 -1,6 -0,9
Ruotsi +1,9 -1,0 0,4 1,4

http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.KD.ZG

Ruotsi on siis kasvanut, Suomi supistunut.

En tiedä, tarkoittiko svejk sitä, mutta ei se oikein niinkään mene, että jos Ruotsin talous ei tänä vuonna kasvaisi yhtään, mutta populan määrä kasvaisi, että per capita luku olisi laskenut. Sekään ei oikein toimi.
 
Molemmat olette sinänsä oikeassa. Sekä GDP että GDP per capita ovat tärkeitä.
Niin. BKT lienee oleellinen ulkoisista syistä (mitä isompi BKT, sen enemmän kansainvälistä painoarvoa), muttei kerro mitään maan (keskimääräisestä) elintasosta. BKT per asukas on se mittari, joka korreloinee vahvasti ihmisten keskimääräisen elintason kanssa.

Se lienee sitten itse kunkin poliittisesta arvomaailmasta kiinni, kumpaa pitää tärkeämpänä. Esimerkiksi itseäni keskimääräinen elintaso eli BKT per asukas kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin BKT.
 
Niin. BKT lienee oleellinen ulkoisista syistä (mitä isompi BKT, sen enemmän kansainvälistä painoarvoa), muttei kerro mitään maan (keskimääräisestä) elintasosta. BKT per asukas on se mittari, joka korreloinee vahvasti ihmisten keskimääräisen elintason kanssa. Se lienee sitten itse kunkin poliittisesta arvomaailmasta kiinni, kumpaa pitää tärkeämpänä. Esimerkiksi itseäni keskimääräinen elintaso eli BKT per asukas kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin BKT.

Ja sitten jos aikoo oikeasti zoomailla eri maiden kykyjä tässä suhteessa, pitää mielestäni vertailla ostovoimakorjattua BKT per capita - lukua. Esimerkkinä Wiki
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
 
Back
Top