Suomalainen talouspropaganda

[Minuteman]

Varmaankin näin. Mutta työnantajien jatkuva uho tyyliin "puhdas markkinatalous ei tarvitse työehtosopimuksia tai yleissitovuutta" ei tule viemään hyvään tulokseen myöskään. Minusta sekin heiluttaa yhteiskuntarauhaa. Ei tietenkään puhdas globaali markkinatalous tarvitsekaan. Bangladeshissa voi tehdä 14 tuntia ja saada 1,60 euroa päivältä, koska ay-liike ei ole globalisoitunut.

Mutta jos yrittäjiä lainkaan kiinnostaa yhteiskuntarauha, ei kannattaisi olla aivan mahdoton sielläkään päässä.

Sivuseikka. Olen samaa mieltä, että perinteisesti Vasemmistoliiton johtamat (SEL, Rakennusliitto, AKT) ovat nyt hyvin vastuuttomia. PAM:iin olen pettynyt.

Työ on hyödyke jota ostetaan globaaleilta markkinoilta markkinahintaan. Jos suomalainen duunari ei pysty/kykyne/halua tuottaa lisäarvoa enemmän kuin bangladeshiläinen lukutaidoton ja kouluttamaton kuli niin miksi suomalaiselle duunarille pitäisi maksaa yhtään enempää?

Jos työn ostamisessa ja myymisessä ainoa mikä joustaa on työpaikkojen määrä niin nykyisestä työllisyystilanteesta ei ole poispääsyä.

 

[Vonka]

Jos suomalainen duunari ei pysty/kykyne/halua tuottaa lisäarvoa enemmän kuin bangladeshiläinen lukutaidoton ja kouluttamaton kuli niin miksi suomalaiselle duunarille pitäisi maksaa yhtään enempää?

Just tätä asennetta ja ehkä hiukkasen sokeaa pistettä tarkoitan. Oletan, ettet halua Euroopasta kuitenkaan Bangladeshia. Kasvu pohjautuu myös kulutukseen. Pitää olla rahaa, jota liikuttaa. Silloin, kun kansalla ei ole lainkaan varoja kantaa kauppiaalle tai se alkaa käyttäytyä kuin orava ja tallettaa joka äyrin patjaan, on länsimaissa lyhyt matka loppuun.

 

[fulcrum]

Kyllä näin tapahtuu. Per capita tarkoittaa nimenomaisesti bruttokansantuotetta jaettuna väestön määrällä. Eli jos väestön määrä kasvaa, mutta talous ei, per capita lukema laskee. Toki per capita -lukemakaan ei kerro vielä itsessään ihmisten hyvinvoinnista välttämättä kovin paljon jos esimerkiksi tulonjako on hyvin epätasainen.

Esimerkiksi Japanin kuuluisa "menetetty vuosikymmen" ei näytä läheskään niin pahalta kun tutkitaan bkt:n kasvua per capita.
Ruotsin ja Suomen keskimääräinen palkkataso on noussut vuoden 1990 jälkeen melkein täsmälleen yhtä paljon, joten Suomen kilpailukyvyn ei pitäisi olla ainakaan tästä erityisen paljon kiinni vaikka tietyt tahot sitä rumpua kovasti lyövätkin.

 

[fulcrum]

Silloin, kun kansalla ei ole lainkaan varoja kantaa kauppiaalle tai se alkaa käyttäytyä kuin orava ja tallettaa joka äyrin patjaan, on länsimaissa lyhyt matka loppuun.

Nou hätä, talousviisailla on tähän ratkaisu: Käteisen rahan lakkauttaminen ja negatiivinen talletuskorko. Säästää ei enää voisi koska rahat tilillä vähenisivät kaiken aikaa. Ihmisten olisi pakko kuluttaa ja ottaa velkaa.

 

[Mortti]

Työ on hyödyke jota ostetaan globaaleilta markkinoilta markkinahintaan. Jos suomalainen duunari ei pysty/kykyne/halua tuottaa lisäarvoa enemmän kuin bangladeshiläinen lukutaidoton ja kouluttamaton kuli niin miksi suomalaiselle duunarille pitäisi maksaa yhtään enempää?

Ei ihan noinkaan. Työ ei ole pelkästään mikä tahansa euroissa mitattava "hyödyke" vaan yksi yhteiskunnallisen vakauden ja hyvinvoinnin kulmakiviä.

Aivan kaikkea ei voi, tai ei ainakaan kannata, katsoa puhtaasti markkinatalouden näkökulmasta. Muunmuassa demokratia ja ihmisoikeudet ovat markkinatalouden kannalta turhaa kitkaa luovia asioita. Äärimmäisenä esimerkkinä voisi sanoa, että esimerkiksi orjatyövoima (siis ihan kirjaimellisesti sellainen) olisi varsin kilpailukykyistä globaaleilla markkinoilla, ellei demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaltaisten turhakkeiden nimissä olisi pyritty siirtämään orjuus historiankirjoihin.

Ns. sivistyneen hyvinvointiyhteiskunnan työvoima ei voi koskaan kilpailla kehitysmaan kanssa ruumiillisen työn kustannustason kanssa, koska kehitysmaassa palkka määräytyy sen mukaan, mikä pitää työläisen ehkä jotenkuten hengissä ghetossa, kun taas kehittyneissä yhteiskunnissa työn hintaan sisältyy myös yleissivistävään koulutukseen, sairaanhoitoon, laadukkaaseen asumiseen, terveelliseen ravintoon jne. kuluvat siivut.

 

[Vonka]

Nou hätä, talousviisailla on tähän ratkaisu: Käteisen rahan lakkauttaminen ja negatiivinen talletuskorko. Säästää ei enää voisi koska rahat tilillä vähenisivät kaiken aikaa. Ihmisten olisi pakko kuluttaa ja ottaa velkaa.

Mikä helpotus. Minä jo ehdin olla huolissani!

 

[Minuteman]

Työttömyys on mielestäni huomattavasti vakavampi ongelma sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.

Jos työn hinta pidetään keinotekoisesti korkeana - kuten Suomessa tehdään - palkkaamiskynnys on todella korkea koska duunarin on tavalla tai toisella tuotettava työnantajalle lisäarvoa aiheuttamiaan kustannuksia enemmän. Tämä nyt on karu tosiasia joka ei muuksi muutu millään inttämisellä.

Jos kehitysmaassa palkka määräytyy sen mukaan, mikä pitää työläisen ehkä jotenkuten hengissä ghetossa, niin Suomessa työttömyysturva määräytyy sen mukaan, mikä pitää työttömän ehkä jotenkuten hengissä. Ero on vaan siinä että työttömän hengissäpitämisen kustannukset rasittavat työssäkäyviä verotuksen muodossa mikä taas nostaa työvoimakustannuksia mikä taas nostaa rekrytointikynnystä mikä taas lisää työttömyyttä.

Eikö olisi kaikkien kannalta parempi että ihmisiä voitaisiin palkata vaikka hieman heikomminkin ehdoin kuin että heitä makuutetaan vasten tahtoaan tyhjän panttina?

Jos ihmisille tarjottaisiin mahdollisuus ansaita elantonsa vaikka vähän pienemmälläkin palkalla niin verorasitusta olisi mahdollista keventää. Jos tämä kevennys annetaan palkansaajan eduksi, tämän ostovoima kasvaa ja talous saisi siitä piristysruiskeen. Jos taas kevennys kohdistettaisiin työnantajamaksuihin, työnantajan maksamat henkilöstömenot pienenisivät ja kynnys palkata uusia työntekijöitä alenisi ilman että duunarin palkkaan tai muihin työsuhteen etuihin puututtaisiin millään tavalla.

Kysymys on ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä että yksinkertaisia matalan koulutus- ja osaamistason töitä, niinsanottuja hanttihommia ei Suomessa kannata korkean kustannustason vuoksi teettää kuin pakon edessä. Ja koska joudumme kuitenkin ihmisoikeuksien, yhteiskuntarauhan, säädyllisyyden ja kaiken kivan ja hyvän nimissä kustantamaan niiden ihmisten elämän joiden pääsyn työmarkkinoille olemme älyttömillä palkkavaatimuksillamme blokanneet, joudumme hilaamaan veroilla kaiken muunkin työn hinnan pilviin.

Työ on hyödyke jota ostetaan globaaleilta markkinoilta markkinahintaan. Jos suomalainen duunari ei pysty/kykyne/halua tuottaa lisäarvoa enemmän kuin bangladeshiläinen lukutaidoton ja kouluttamaton kuli niin miksi suomalaiselle duunarille pitäisi maksaa yhtään enempää?

Jos työn ostamisessa ja myymisessä ainoa mikä joustaa on työpaikkojen määrä niin nykyisestä työllisyystilanteesta ei ole poispääsyä.

 

[StmSvejk]

Esimerkiksi Japanin kuuluisa "menetetty vuosikymmen" ei näytä läheskään niin pahalta kun tutkitaan bkt:n kasvua per capita.
Ruotsin ja Suomen keskimääräinen palkkataso on noussut vuoden 1990 jälkeen melkein täsmälleen yhtä paljon, joten Suomen kilpailukyvyn ei pitäisi olla ainakaan tästä erityisen paljon kiinni vaikka tietyt tahot sitä rumpua kovasti lyövätkin.

Näinpä. Poliitikot osaavat kuitenkin tarkastella ainoana talousmittarina valtion bkt:n kehitystä. Syynä tähän on se, että bkt:n kasvaessa pääoman osuus varallisuudesta kasvaa. Poliitikko on vastuussa rahoittajilleen, Sipilä Perheyritysten liitolle ja Stubb Finanssialan Keskusliitolle. Ei heillä ole tavoitteena kasvattaa kansalaisten hyvinvointia, se tulee sivutuotteena jos tulee.

Niin Kokoomuksessa, Keskustassa kuin itse asiassa kaikissa eduskuntapuolueissa on hyviä miehiä ja naisia jotka varmasti pyrkivät parhaimpaansa. Kaikkien puolueiden äänestäjissä on myös tolkun miehiä ja naisia. Kuitenkin niin Kok. kuin Kesk. johtopaikat ovat menneet yritysten edustajille viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tuloksey näkyvät. Lyhyen tähtäimen tulokset ovat olleet tärkeämpiä kuin pitkän aikavälin etu. Omat rahat tai ura siirretään ulkomaille heti tilaisuuden tullen. Sipilä, Stubb, Kiviniemi, Katainen... Demareita, vassareita ja vihreitä haukutaan tällä foorumilla paljon ja syystä samoista seikoista.

 

[Vonka]

Nou hätä, talousviisailla on tähän ratkaisu: Käteisen rahan lakkauttaminen ja negatiivinen talletuskorko. Säästää ei enää voisi koska rahat tilillä vähenisivät kaiken aikaa. Ihmisten olisi pakko kuluttaa ja ottaa velkaa.

Suomen sijoitus kilpailukykyä mittaavassa Maailman talousfoorumin vertailussa on pudonnut tämän vuosituhannen heikoimmaksi. Voi hirveätä. Suomen sijoitus vertailussa on kahdeksas, kun viime vuonna sijoitus oli neljäs. Edellisen kerran sijoitus on ollut yhtä heikko vuonna 1999, jolloin sijoitus oli 11:s. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomi oli kolmena vuonna vertailun ykkönen. Maailman talousfoorumin WEF:n vertailu on toinen kahdesta kansakuntien kilpailukykyä mittaavasta selvityksestä. Toista tekee sveitsiläinen kauppakorkeakoulu IMD.

Suomi on valtavan kilpailukykyinen maa kun verrataan maailman muihin maihin. Mutta on vähemmän halua osoittaa sormella huonoja johtajia kuin rummuttaa "kriisitietoisuutta".

 

[Vonka]

Eikö olisi kaikkien kannalta parempi että ihmisiä voitaisiin palkata vaikka hieman heikomminkin ehdoin kuin että heitä makuutetaan vasten tahtoaan tyhjän panttina?
.

Voit arvata, että olen samaa mieltä. Sen mukaan, mihin on resurssit. Minä en ole koskaan uskonut taikaseinään enkä ollut yhtään päivää työttömänä. Sitten kun tämä mies ei osaa tehdä enää kuin leivästä paskaa, kyllä kaapista löytyy. Se on varma. Ei tule minusta kansantaloudellista ongelmaa. Ei tule minusta pakolaisongelmaakaan, jos joku tänne hyökkää. En minä kotoani lähde juoksemaan.

Mutta minäkin haluan huolehtia heikommistani.

 

[StmSvejk]

Työ on hyödyke jota ostetaan globaaleilta markkinoilta markkinahintaan. Jos suomalainen duunari ei pysty/kykyne/halua tuottaa lisäarvoa enemmän kuin bangladeshiläinen lukutaidoton ja kouluttamaton kuli niin miksi suomalaiselle duunarille pitäisi maksaa yhtään enempää?

Jos työn ostamisessa ja myymisessä ainoa mikä joustaa on työpaikkojen määrä niin nykyisestä työllisyystilanteesta ei ole poispääsyä.

Jos tavoitteena on Suomen muuttaminen Bangladeshiksi tai Venäjäksi ei kannata ihmetellä jos yhteiskuntarauha menee eikä sotatilanteessa maanpuolustushenkeäkään löydy. Jos Suomi on Venäjä, mitäpä sitä puolustamaan? Voi olla että luoti tulee takaa eikä edestä.

Suomalaisen duunarin osaamistasokin on hiukka eri luokkaa. Käypä jossain suomalaisessa konepajafirmassa ja sen jälkeen bangladeshilaisessa. Tai katsopa miten rakennuksia tehdään Dubaissa ja Suomessa. Kehittyneessä taloudessa työn marginaalikustannus nyt vain on korkeampi. Ei täällä kannata palkata lapiomiehiä. Sata vuotta sitten raksalla, tehtaalla tai maatilan töissä nykypäivänä kehitysvammaiseksi luokiteltu kykeni elättämään itsensä vaikapa lautoja kantamalla, rasvarin apupoikana toimimalla tai maatilan apuhommissa piikomalla. Nykypäivänä tällaisia töitä ei ole, työnteon kognitiiviset reunaehdot kiristyvät koko ajan.

Ihmettelen ylipäätään näitä nykypäivän köyhiä kokoomuslaisia. Itse olen ollut aina rikas, minulla on aina ollut varaa maksaa veroni vaikka en niitä rakastakaan. Vapaa-ajasta ehdin oman organisoimisen ansiosta antaa myös lähimmäisten hyväksi. Jos on kokoomuslainen ja köyhä, eikö pitäisi tehdä henkilökohtainen ratkaisu ja muuttaa johonkin onnelaan, esim. Bangladeshiin, Nigeriaan tai Venäjälle? Siellä on tulonjako kohdillaan, korruptiota ei kytätä ja duunarin palkkataso ja asema kohdillaan. Maailma on avoinna oman elämänsä sankareille.

 

[Umkhonto]

Työttömyys on mielestäni huomattavasti vakavampi ongelma sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.
Eikö olisi kaikkien kannalta parempi että ihmisiä voitaisiin palkata vaikka hieman heikomminkin ehdoin kuin että heitä makuutetaan vasten tahtoaan tyhjän panttina?

Täytyy muistaa että ihminen on lähtökohtaisesti aika itsekäs. Täytyy myös muistaa että Mr. NIMBY on taustavaikuttajana monessa asiassa. Kaverin palkasta on helpompi nipistää kuin omsata, kaverin menoja helpompi leikata kuin omia jne. Meillä oli töissä eräs johtaja, joka hyvinä aikoina puhui henkilöställe ja kehui että "Kyllä ME olemme sitten hyviä." Huonompina aikoina viesti kuului "Kyllä TEIDÄN vaan täytyy tehdä enemmän." Esimerkillä johtaminen kannustaisi enemmän kuin toisten palkoista nipistäminen mutta aika hiljaista on ollut tällä rintamalla. Johtaja on mielestään oman vuosittaisen 250 k€ hyvinkin ansainnut, mutta kuraportaan 25 k€:ssa on vielä reilusti pelivaraa. Semminkin kun "meitä johtajia on vain aivan välttämätön minimimäärä ja kuraporrasta sen sijaan on kuin meren mutaa".

 

[Minuteman]

En ole koskaan käynyt bangladeshilaisessa konepajassa, useammassa kiinalaisessa ja intialaisessa kylläkin. Ja suomalaisten konepajojen kanssa olen pulannut koko ikäni, lapsuuskin kului melkoiselta osin isäni verstaan touhuja ihmetellen. Suomalaisen duunarin osaamistaso on kieltämättä korkeampi kuin halpatyökulin mutta ero pienenee koko ajan. Ja kun puhutaan hanttihommista niin kysymys on vain ja ainoastaan maksettavan hinnan ja tuotetun lisäarvon suhteesta.

Maailma muuttuu ja bangladeshissakin opitaan koko ajan uusia asioita. Siihen ei meidän itku ja vikinä tai usko kuviteltuun ylivertaisuuteemme vaikuta millään tavalla. Jos emme pysty tuottamaan asiakkaillemme arvoa pyytämämme hinnan vastineeksi, asiakas asioi jonkun toisen kanssa. Vaihtoehdot ovat joko arvon kasvattaminen tai hinnan pudottaminen, muuen ollaan ulkona kuin tampoonin naru.

Henkilöön kohdistuva vittuilu ei edistä keskustelua millään tavalla, kertoo vain meille muille sinusta sellaisia asioita joita et ehkä haluaisi kertoa.

 

[StmSvejk]

Täytyy muistaa että ihminen on lähtökohtaisesti aika itsekäs. Täytyy myös muistaa että Mr. NIMBY on taustavaikuttajana monessa asiassa. Kaverin palkasta on helpompi nipistää kuin omsata, kaverin menoja helpompi leikata kuin omista jne. Meillä oli töissä eräs johtaja, joka hyvinä aikoina puhui henkilöställe ja kehui että "Kyllä ME olemme sitten hyviä." Huonompina aikoina viesti kuului "Kyllä TEIDÄN vaan täytyy tehdä enemmän." Esimerkillä johtaminen kannustaisi enemmän kuin toisten palkoista nipistäminen mutta aika hiljaista on ollut tällä rintamalla. Johtaja on mielestään oman vuosittaisen 250 k€ hyvinkin ansainnut, mutta kuraportaan 25 k€:ssa on vielä reilusti pelivaraa. Semminkin kun "meitä johtajia on vain aivan välttämätön minimimäärä ja kuraporrasta sen sijaan on kuin meren mutaa".

Tottapa tuo! Tässä taloustilanteessa eri johtajien täysin symbolisillakin palkanalennus- tai lahjoituspäätöksillä olisi suuri merkitys. Jos esim. EK ilmoittaisi että 2017 pääjohtajien palkasta 2% lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen solidaarisuuden merkiksi olisi vaikutus pääjohtajien tuloihin mitätön, mutta samalla pr-vaikutus valtava. Ongelmana on, että tämän sukupolven suomalaiset yritysjohtajat eivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kykene johtamaan edestä omalla esimerkillään. Syyttely kuitenkin onnistuu.

 

[Vonka]

Täytyy muistaa että ihminen on lähtökohtaisesti aika itsekäs. Täytyy myös muistaa että Mr. NIMBY on taustavaikuttajana monessa asiassa. Kaverin palkasta on helpompi nipistää kuin omsata, kaverin menoja helpompi leikata kuin omista jne. Meillä oli töissä eräs johtaja, joka hyvinä aikoina puhui henkilöställe ja kehui että "Kyllä ME olemme sitten hyviä." Huonompina aikoina viesti kuului "Kyllä TEIDÄN vaan täytyy tehdä enemmän." Esimerkillä johtaminen kannustaisi enemmän kuin toisten palkoista nipistäminen mutta aika hiljaista on ollut tällä rintamalla. Johtaja on mielestään oman vuosittaisen 250 k€ hyvinkin ansainnut, mutta kuraportaan 25 k€:ssa on vielä reilusti pelivaraa. Semminkin kun "meitä johtajia on vain aivan välttämätön minimimäärä ja kuraporrasta sen sijaan on kuin meren mutaa".

Pääomalla ei ole isänmaata. Laske porvarit.

 

[Vonka]

Ja minä sentään olen äänestänyt Kokoomusta edellisiin vaaleihin asti. Mutta tätä itsekkyyspaskaa on tullut jo koko 2000-luvun. Hävettää.

 

[StmSvejk]

En ole koskaan käynyt bangladeshilaisessa konepajassa, useammassa kiinalaisessa ja intialaisessa kylläkin. Ja suomalaisten konepajojen kanssa olen pulannut koko ikäni, lapsuuskin kului melkoiselta osin isäni verstaan touhuja ihmetellen. Suomalaisen duunarin osaamistaso on kieltämättä korkeampi kuin halpatyökulin mutta ero pienenee koko ajan. Ja kun puhutaan hanttihommista niin kysymys on vain ja ainoastaan maksettavan hinnan ja tuotetun lisäarvon suhteesta.

WEF:n raportissa Suomi sijalla 8, Bangladesh 107 ja Nigeria sijalla 124.

Ongelmana näissä palkkakulujenlaskufantasioioissa on se, että Suomi on kehittynyt talous jossa yksi hyve on heikommista huolehtiminen. Matala palkkataso olisi myrkkyä Suomelle sillä se hidastaisi uuden teknologian käyttöönottoa. Samaan tapaan vaikkapa antiikin Roomassa tekniikka ei kehittynyt kun orjatyövoimaa oli reippaasti tarjolla.

Ehkä Suomessa ei ole oikein päästy yli siitä, että sitten 1970-luvun Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla työvoimakuluilla. Ainoa resepti on kehittää parempaa laatua. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja eikä valtaosa yrityksistä siihen pysty joko operatiivisen johdon tai omistajien kehnouden vuoksi. Vaikkapa Planmeca ja Ponsse pärjäävät juuri tämän vuoksi.

Suomeen pitäisi rohkeasti palkata yritysjohtajia ulkomailta jotta johtajamarkkinat tulisivat aidosti kilpailluiksi. Tämä sparraisi myös suomalaisjohtajia. Nykypäivän suomalaisjohtaja on laiska ja tehoton. Yhden suomalaisen yritysjohtajan hinnalla voisi palkata sata bangladeshilaista osaajaa.

 

[StmSvejk]

Pääomalla ei ole isänmaata. Laske porvarit.

Sota-ajat olivat erilaisia. Koulutetut suomalaiset, joita oli vähän, olivat yliedustettuina reservin upseereissa joiden tappioluvut olivat vielä miehistöäkin korkeammat. Koulutetut suomalaiset näkivät kunnia-asiakseen isänmaan kehittämisen puolueesta riippumatta. Keinot olivat toki erilaisia aatekannasta riippuen, mutta yhteisen hyvän eteen tekeminen oli korkeimpia hyveitä. Tuohon aikaan vaikkapa Kokoomus oli kodin, uskonnon ja isänmaan puolue.

Milloin porvariudesta tuli rajoittamattoman itsekkyyden symboli? Vielä vaikapa Holkeri tai Ilaskivi osasivat ja osaavat nähdö yhteisen edun ja moraalin edut.

 

[Umkhonto]

Ja minä sentään olen äänestänyt Kokoomusta edellisiin vaaleihin asti.

Niin minäkin, mutta nyt olisi hyvin vaikea valita "vähiten huono" vaihtoehto. Jos nopeasti pitäisi vastata ja tänään käydä vaaliuurnalla niin ehkä se olisi Kristillisdemokraatit.

 

[Vonka]

Vielä vaikapa Holkeri tai Ilaskivi osasivat ja osaavat nähdö yhteisen edun ja moraalin edut.

Sauli Niinistö taitaa olla viimeinen dinosaurus.