Suomalainen talouspropaganda

[Mustaruuti]

Näinpä. Poliitikot osaavat kuitenkin tarkastella ainoana talousmittarina valtion bkt:n kehitystä. Syynä tähän on se, että bkt:n kasvaessa pääoman osuus varallisuudesta kasvaa. Poliitikko on vastuussa rahoittajilleen, Sipilä Perheyritysten liitolle ja Stubb Finanssialan Keskusliitolle. Ei heillä ole tavoitteena kasvattaa kansalaisten hyvinvointia, se tulee sivutuotteena jos tulee.

Niin Kokoomuksessa, Keskustassa kuin itse asiassa kaikissa eduskuntapuolueissa on hyviä miehiä ja naisia jotka varmasti pyrkivät parhaimpaansa. Kaikkien puolueiden äänestäjissä on myös tolkun miehiä ja naisia. Kuitenkin niin Kok. kuin Kesk. johtopaikat ovat menneet yritysten edustajille viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tuloksey näkyvät. Lyhyen tähtäimen tulokset ovat olleet tärkeämpiä kuin pitkän aikavälin etu. Omat rahat tai ura siirretään ulkomaille heti tilaisuuden tullen. Sipilä, Stubb, Kiviniemi, Katainen... Demareita, vassareita ja vihreitä haukutaan tällä foorumilla paljon ja syystä samoista seikoista.

Toivoisin tähän viestiin about jokaiselle lauseelle perustelut / lähteet.

 

[Minuteman]

WEF:n raportissa Suomi sijalla 8, Bangladesh 107 ja Nigeria sijalla 124.

Ongelmana näissä palkkakulujenlaskufantasioioissa on se, että Suomi on kehittynyt talous jossa yksi hyve on heikommista huolehtiminen. Matala palkkataso olisi myrkkyä Suomelle sillä se hidastaisi uuden teknologian käyttöönottoa. Samaan tapaan vaikkapa antiikin Roomassa tekniikka ei kehittynyt kun orjatyövoimaa oli reippaasti tarjolla.

Ehkä Suomessa ei ole oikein päästy yli siitä, että sitten 1970-luvun Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla työvoimakuluilla. Ainoa resepti on kehittää parempaa laatua. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja eikä valtaosa yrityksistä siihen pysty joko operatiivisen johdon tai omistajien kehnouden vuoksi. Vaikkapa Planmeca ja Ponsse pärjäävät juuri tämän vuoksi.

Suomeen pitäisi rohkeasti palkata yritysjohtajia ulkomailta jotta johtajamarkkinat tulisivat aidosti kilpailluiksi. Tämä sparraisi myös suomalaisjohtajia. Nykypäivän suomalaisjohtaja on laiska ja tehoton. Yhden suomalaisen yritysjohtajan hinnalla voisi palkata sata bangladeshilaista osaajaa.

Tämä on nyt vähän tämmöistä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

En ole missään puhunut mistään palkkojen laskemisesta vaan siitä että työtä pitäisi pystyä ostamaan hintaan joka vastaa työsuorituksen tuottamaa lisäarvoa. Se, että kaikkien palkkoja leikattaisiin jollain hatusta vedetyllä prosentilla on minusta ihan yhtä idioottimainen aivopieru kuin pyrkimys siihen että kaikille jää näppiin sama summa riippumatta työstä tai työn puutteesta.

Kysymys on siitä että meillä on kortistossa valtavasti osaavaa, työkykyistä ja työhaluista väkeä joiden työllistymisen eräänä esteenä on työmarkkinoiden jäykkyys.

Ikävä juttu mutta kaikki työ ei ole saman arvoista eivätkä kaikki työntekijät yhtä päteviä ja ahkeria. Nykyinen systeemi ohjaa siihen että työnantaja teettää vain kaikkein parhaiten lisäarvoa tuottavia töitä valikoiden niiden tekijöiksi vain kaikkein parhaimmat ja sopivimmat duunarit. Loput sinnittelevät sitten sosiaaliturvan varassa.

Se, että työmarkkinoihin saataisiin joustavuutta ja että työsopimukset palkkoineen joustavat tilanteen mukaan ei ole mikään este pitkäjännitteisille investoinneille, tuotekehitykselle tai laadun kohottamiselle, päin vastoin. Jokainen ihminen joka saadaan pois kortistosta työn ääreen on voitto sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle koska työtön ei tuota yhteiskunnalle mitään, ainoastaan kuluttaa voimavaroja.

Kyllä Suomesta saadaan Venäjä tai Bangladesh helpostikin, ei tarvitse kuin jäädä paikoilleen ja odottaa että mainitut maat ottavat meidät kiinni ja menevät ohi.

 

[StmSvejk]

Tämä on nyt vähän tämmöistä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

En ole missään puhunut mistään palkkojen laskemisesta vaan siitä että työtä pitäisi pystyä ostamaan hintaan joka vastaa työsuorituksen tuottamaa lisäarvoa. Se, että kaikkien palkkoja leikattaisiin jollain hatusta vedetyllä prosentilla on minusta ihan yhtä idioottimainen aivopieru kuin pyrkimys siihen että kaikille jää näppiin sama summa riippumatta työstä tai työn puutteesta.

Kysymys on siitä että meillä on kortistossa valtavasti osaavaa, työkykyistä ja työhaluista väkeä joiden työllistymisen eräänä esteenä on työmarkkinoiden jäykkyys.

Ikävä juttu mutta kaikki työ ei ole saman arvoista eivätkä kaikki työntekijät yhtä päteviä ja ahkeria. Nykyinen systeemi ohjaa siihen että työnantaja teettää vain kaikkein parhaiten lisäarvoa tuottavia töitä valikoiden niiden tekijöiksi vain kaikkein parhaimmat ja sopivimmat duunarit. Loput sinnittelevät sitten sosiaaliturvan varassa.

Se, että työmarkkinoihin saataisiin joustavuutta ja että työsopimukset palkkoineen joustavat tilanteen mukaan ei ole mikään este pitkäjännitteisille investoinneille, tuotekehitykselle tai laadun kohottamiselle, päin vastoin. Jokainen ihminen joka saadaan pois kortistosta työn ääreen on voitto sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle koska työtön ei tuota yhteiskunnalle mitään, ainoastaan kuluttaa voimavaroja.

Kyllä Suomesta saadaan Venäjä tai Bangladesh helpostikin, ei tarvitse kuin jäädä paikoilleen ja odottaa että mainitut maat ottavat meidät kiinni ja menevät ohi.

Uskon, että meillä on sinänsä sama huoli työttömyydestä niin taloudellisesta kuin myös inhimillisestä näkökulmasta. Omat reseptini olisivat kuitenkin erilaiset. Negatiivinen tulovero / kansalaispalkka kannustaisi ottamaan vastaan kaikkea työtä, molemmille konsepteille löytyy tukea niin oikean kuin vasemman laidan ekonomeilta. Itse pitäisin konseptina enemmän negatiivisesta tuloverosta kuin kansalaispalkasta. (Itse asiassa jo nyt useinmiten työn vastaanottaminen on kannattavampaa tukien kannalta kuin kotiin jääminen, monelta puuttuu vai laskutaito suojaosuuden laskemisen jälkeen. Toisaalta moni korkeakoulutettukin luulee, että ylitöistä pitäisi maksaa 60% veroa...)

Nykyaikaisen teknologian kehityksen tasolla kaikki työttömät eivät työllisty ihan vain työn hintaa laskemalla. Lähes kaikki työpaikat vaativat vähintään toisen asteen koulutuksen ja ainakin auttavan elämänhallintakyvyn. Fyysisesti tai psyykkisesti sairaita lapiomiehiä ei oikein valitettavasti avomilla työmarkkinoille kaivata. Yksityiseltä yritykseltä ei voi odottaa tukityöllistämistä, se pitäisi hoitaa veronmaksajien avulla ja veronmaksajien rahoilla, valitettavasti.

Yhtälö kyllä toimii niin kauan kunhan emme hae ulkomailta kymmeniä tai satojatuhansia lapiomiehiä lisää. Suomella on edessän vielä noin kahdenkymmenen vuoden korpivaellus, sen jälkeen toivottavasti maailmantaloudessa on meneillään uusi supersykli (6. aalto?) ja suuret ikäluokat ovat siirtyneet manan majoille. Noin vuoteen 2030 asti varmaan madellaan paikoillaan.

Mutta mitä tehdä tässä välissä? Vasemmistolta ottaisin investointiajattelun, koulutukseen ja infraan kannattaisi panostaa, vaikka velaksi. Oikeistolta ottaisin ideoita sosiaaliturvan uudistamiseksi. Useita sosiaaliturvan muotoja voisi uudistaa lainan muotoon, jos toteutus olisi oikeudenmukainen. Esimerkiksi työttömyysturva ja opintotuki voisi olla ihan hyvin lainaa, kunhan takaisinmaksu toimisi Britannian opintotuen malliin, eli takaisinmaksu alkaa vasta kun tulot ylittävät tietyn tason.

 

[Minuteman]

Nykyaikaisen teknologian kehityksen tasolla kaikki työttömät eivät työllisty ihan vain työn hintaa laskemalla. Lähes kaikki työpaikat vaativat vähintään toisen asteen koulutuksen ja ainakin auttavan elämänhallintakyvyn.

Mistähän johtuu että lähes kaikki työpaikat vaativat vähintään toisen asteen koulutuksen? Oliskohan se, että työn pitää tuottaa riittävästi lisäarvoa ollakseen kannattavaa? Jos työmarkkinoille syntyisi kannattavasti matalapalkkaisia hanttiduuneja ilman koulutusvaatimuksia, iso nippu nyt kelan elättejä voisi löytää itselleen merkityksellisempää olemista kuin tukien varassa kituuttaminen.

Oletko koskaan miettinyt vaikkapa jakeluauton kustannuksia ja kannattavuutta? Kuorma-autot ovat kohtuullisen hinnakkaita vehkeitä jotka tuottavat lisäarvoa liikkuessaan paikasta toiseen, eivät seisoessaan parkissa tai lastauslaiturissa. Jakeluauton miehistönä on poikkeuksetta yksi jamppa joka ratinpyörityksen lisäksi hoitaa pumppukärryllä lastauksen ja purkamisen, joskus myös keräilyn ja jopa jakelun.

Jos jakeluautossa olisi kuskin lisäksi vänkäri, auton lastaaminen ja purkaminen tapahtuisi nopeammin ja auton mittariin kertyisi enemmän kilometrejä. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä koska auton lastauslaiturissa hukkaamat tunnit maksavat kuitenkin vähemmän kuin sen vänkärin palkkaaminen.

Eikä jakeluauton apukuskin homman maisterin papereita tarvita, ei välttämättä ajokorttiakaan.

Noista koulutusvaatimuksista tuli mieleen voisiko kukaan selittää miksi kirjastonhoitajan pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto? Eikö kirjojen järjestely hyllyihin aakkosjärjestykseen onnistuisi ihan peruskoulupohjaltakin?

 

[StmSvejk]

Mistähän johtuu että lähes kaikki työpaikat vaativat vähintään toisen asteen koulutuksen? Oliskohan se, että työn pitää tuottaa riittävästi lisäarvoa ollakseen kannattavaa? Jos työmarkkinoille syntyisi kannattavasti matalapalkkaisia hanttiduuneja ilman koulutusvaatimuksia, iso nippu nyt kelan elättejä voisi löytää itselleen merkityksellisempää olemista kuin tukien varassa kituuttaminen.

Oletko koskaan miettinyt vaikkapa jakeluauton kustannuksia ja kannattavuutta? Kuorma-autot ovat kohtuullisen hinnakkaita vehkeitä jotka tuottavat lisäarvoa liikkuessaan paikasta toiseen, eivät seisoessaan parkissa tai lastauslaiturissa. Jakeluauton miehistönä on poikkeuksetta yksi jamppa joka ratinpyörityksen lisäksi hoitaa pumppukärryllä lastauksen ja purkamisen, joskus myös keräilyn ja jopa jakelun.

Jos jakeluautossa olisi kuskin lisäksi vänkäri, auton lastaaminen ja purkaminen tapahtuisi nopeammin ja auton mittariin kertyisi enemmän kilometrejä. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä koska auton lastauslaiturissa hukkaamat tunnit maksavat kuitenkin vähemmän kuin sen vänkärin palkkaaminen.

Eikä jakeluauton apukuskin homman maisterin papereita tarvita, ei välttämättä ajokorttiakaan.

Ja jos työstä saa 1,6e/tunti ei sitä kukaan ota vastaan. Matalatyömarkkinoiden synnyttäminen vaati maamme venäjöimisen tai sosiaaliturvan uudistamisen negatiivisen tuloveron / kansalaispalkan tms. suuntaan. Itse valitsisin sosiaaliturvan uudistamisen.

Jakeluauto on sinänsä hyvä esimerkki teknologian vaikutuksesta. Tällä hetkellä poliitikot ja etujärjestöt tarkastelevat työmarkkinoita vaalikauden perspektiivillä. Vuonna 2030 meillä on tuskin ainuttakaan jakeluauton kuljettajan tai kaupan kassan työpaikkaa. Tai ainakin niitä on reilusti vähemmän. Muutos tulee olemaan raju samaan tapaan kuin meiltä aikoinaan katosivat pankkikonttorit. AKT ja PAM edustavat laajalti kuolevia aloja. Kannattaako marginaalisen kustannusvoiton edestä työnantajan alkaa riitelemään näiden liittojen takia? Kohta väen voi potkia joka tapauksessa pellolle? Vastaavasti niin PAM:n kuin AKT:n pitäisi pikemminkin sopia siitä miten hoidetaan alojen työntekijöiden eläköitymisputki/uudelleenkoulutus kuin tapella senteistä neuvottelupöydissä.

Noista koulutusvaatimuksista tuli mieleen voisiko kukaan selittää miksi kirjastonhoitajan pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto? Eikö kirjojen järjestely hyllyihin aakkosjärjestykseen onnistuisi ihan peruskoulupohjaltakin?

Varmaan samasta syystä kun miksi lääkärin hommat vaativat yliopisto-opiskelun vaikka googlaamalla hommat hoituisivat valtaosassa potilastapaamisia ihan yhtä hyvin. Tai miksi meillä on YE-upseereita kun maanpuolustus.net -lukija handlaisi hommat paremmin. Kirjastoissa on käsittääkseni töissä merkonomeja, tradenomeja ja maistereita. Palkat ovat KVTES:n mukaan sen verran heikkoja että ihan hyvä että siellä on joku töissä. Tässäkin tapauksessa toimiala lienee aika radikaalisti erilainen 20 vuoden päästä.

Pätevyysvaatimukset vaikuttavat usein turhilta myös oman kuplan vuoksi. Tämän foorumin kirjoittajista käytännössä kaikki hallitsevat esimerkiksi suomen kielen paremmin kuin keskiverto peruskoulun päättävä nuori. En puhu nyt kielioppisääntöjen yksityiskohdista, vaan kyvystä ilmaista itseään. Voi olla vaikea eläytyä siihen porukkaan jolle kokonaisten lauseidenkin tuottaminen kirjoittamalla on täyttä hepreaa. Sama kupla-ajattelu pätee myös useimpiin muihin taitoihin, ei oikein tajuta kuinka heikoissa kantimissa useiden ihmisten fyysinen tai psyykkinen kunto, motoriset taidot jne. ovat.

 

[Minuteman]

Ja jos työstä saa 1,6e/tunti ei sitä kukaan ota vastaan. Matalatyömarkkinoiden synnyttäminen vaati maamme venäjöimisen tai sosiaaliturvan uudistamisen negatiivisen tuloveron / kansalaispalkan tms. suuntaan. Itse valitsisin sosiaaliturvan uudistamisen.

Mistä repäisit hinnan 1,6e/tunti? Jos avoimeen paikkaan eii löydy duunaria työnantajan tarjoamalla liksalla, tarjousta pitää korottaa niin paljon että duunari löytyy tai sitten jättää paikka tyhjäksi. Tätä kutsutaan markkinataloudeksi. Onhan meillä nytkin työnantajia jotka itkevät krokotiilinkyyneliä työvoimapulassaan. Fakta kumminkin on että millään alalla tai työnantajalla jolla on palkka ja muut ehdot balanssissa ei ole minkäänlaista työvoimapulaa.

Ei se säätelyn purkaminen tarkoita työnantajan saneluvaltaa vaikka ay-väki tämmöisellä pelotteleekin. Säätelyn purkaminen tarkoittaisi ay-pomojen saneluvallan päättymistä ja siitähän tämä parku kumpuaa.

Pätevyysvaatimukset vaikuttavat usein turhilta myös oman kuplan vuoksi. Tämän foorumin kirjoittajista käytännössä kaikki hallitsevat esimerkiksi suomen kielen paremmin kuin keskiverto peruskoulun päättävä nuori. En puhu nyt kielioppisääntöjen yksityiskohdista, vaan kyvystä ilmaista itseään. Voi olla vaikea eläytyä siihen porukkaan jolle kokonaisten lauseidenkin tuottaminen kirjoittamalla on täyttä hepreaa. Sama kupla-ajattelu pätee myös useimpiin muihin taitoihin, ei oikein tajuta kuinka heikoissa kantimissa useiden ihmisten fyysinen tai psyykkinen kunto, motoriset taidot jne. ovat.

Siksipä tälle porukalle pitäisikin olla tarjolla matalan tason duuneja. Nehän meiltä on tehokkaasti eliminoitu.

 

[Umkhonto]

Avoin kirje Rikulle, Matille ja Annille

Julkaistu: 6.3. 17:52


Kommentti
Onnitteluni Riku Aallolle, Matti Harjuniemelle ja Ann Selinille hyvästä tuloksesta. Suomessa ei koskaan voi olla liikaa hyvin menestyviä yrityksiä, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutistuottaja Mika Koskinen.
Arvoisat Riku Aalto (Metalliliitto, sd) Matti Harjuniemi (Rakennusliitto, vas) ja Ann Selin (PAM, sd). Lähestyn teitä poikkeuksellisesti avoimella kirjeellä. Toivottavasti teillä ei ole mitään sitä vastaan. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia.

Edustatte merkittäviä SAK:laisia ammattiliittoja. Olette liittojenne puheenjohtajia. Hylkäsitte työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvotteleman sovintoesityksen yhteiskuntasopimuksesta tai asetitte sille kovia lisäehtoja. Tavallaan ymmärrän teitä. Teitä ei ole valittu heikentämään työntekijöiden etuja. Solidaarisuus työttömiä kohtaan ei kuulu teille. Sen ay-liike on todistanut miljoonaan kertaan, meillä ja muualla.

Tämä yhteiskuntasopimuksesta. Ei mennä siihen nyt tämän enempää. Teillähän on maanantaina kello 9.00 se SAK:n hallituksen kokous ja tilanteet voivat muuttua.

Sen sijaan minulla on teille ehdotus. Toivon, että uhraisitte idealleni hetken kalliista ajastanne. Te kaikki kolme liittojohtajaa ja SAK:n hallituksen jäsentä, istutte Suomen suurimman yksityisen vuokranantajan VVO-yhtymän hallituksessa. Te istutte siellä, koska liittonne ovat VVO:n suuriomistaja 9,7 prosentin (metalli), 8,3 prosentin (rakennusliitto) ja 7,5 prosentin (PAM) osuuksilla. Ja sinä Riku – sallinet tuttavallisen sinuttelutyylin – johdat puhetta VVO:n hallituksessa. Toisin sanoen olet yhtiön suurin yksittäinen vallankäyttäjä.

Yhtiönne julkisti keskiviikkona viime vuoden tilinpäätöksensä. Sanalla sanoen tulos oli huikea. Teitte 370,9 (356,5) miljoonan euron liikevaihdolla 224,7 (146,5) miljoonan euron tuloksen ennen veroja! (Laitoin sulkeisiin edellisen tilikauden vastaavat luvut, jotta ei jää epäselväksi, että suunta on vahvasti nouseva.) Onnittelen hyvästä tuloksesta. Suomessa ei koskaan voi olla liikaa hyvin menestyviä yrityksiä.

VVO:n hyvä tulos johtuu osaltaan siitä, että te nostitte viime vuonna vuokria. Asuntokantanne keskivuokra nousi 4,1 prosenttia 13,45 euroon neliömetriltä. Teitte maaliskuussa 2015 vuokrankorotuksen (yhtiönne tosin puhuu tilinpäätöstiedotteessaan häveliäästi ”vuokrantarkistuksesta”), joka oli keskimäärin 3,5 prosenttia. Olisin mieluusti lukenut lisää vuokrankorotuksen perusteista, semminkin kun yhtiönne kertoo toisaalla, että kiinteistöjen hoitokustannukset laskivat.

No niin, se ehdotus. Kun yhteiskuntasopimuksesta ei näytä tulevan mitään, tehän voisitte tehdä omassa yhtiössänne tehdä eräänlaisen miniyhteiskuntasopimuksen! Ehdotan, että peruutatte viime vuonna tekemänne vuokrankorotukset ja panette siihen vielä päälle prosenttiyksikön tai pari. Se olisi hieno ja reilu ele Suomen suurimmalta yksityiseltä vuokranantajalta. Vaikutukset säteilisivät laajalle. Luin VVO:n nettisivuilta, että teillä oli viime vuoden lopussa 41 153 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea.

Sanomalehtien yleisönosastoissa näkee tämän tästä vuokralaistenne kirjoituksia, joissa teitä syytetään kovista vuokrista. Erityisesti viime kevään korotus tuli monille negatiivisena yllätyksenä. Täällä Helsingissä puhuttiin jopa 5,5 prosentin korotuksista.

Tiedän vasta-argumenttinne. Te sanotte mielellään, että VVO:n vuokrat noudattavat melko tarkkaan alan keskiarvoja, mutta voisiko se johtua siitä, että te olette markkinajohtaja ja määritätte siten vahvasti tason, jota muut seuraavat?

Omistamissanne asunnoissa asuu paljon ihmisiä, jotka saavat asumistukea. Eli me veronmaksajat tuemme teidän bisnestä. En tiedä paljollako, mutta uskallan veikata, että puhutaan useista miljoonista euroista vuosittain, sillä kokonaisuudessaan Kela maksoi viime vuonna asumistukea 1,7 miljardia euroa.

Osa vuokralaistenne saamasta asumistuesta siirtyy yhtiönne tulosriville ja sieltä osinkoina liittojenne kassoihin. Viime vuodelta yhtiönne VVO jakaa 37 miljoonan euron osingot, jotka ay-liitot kuittaavat kaiken lisäksi verottomana. Tämänkin takia ja näin veronmaksajana ajattelin, että jonkinlainen solidaarisuuden ele olisi teiltä paikallaan, kun ei siitä yhteiskuntasopimuksesta näytä mitään tulevan. Riku, Matti ja Ann, miltäs kuulostaa?

Palataan nyt kuitenkin vielä yhteiskuntasopimukseen. Kun ryhdyin kirjoittamaan teille, tuli uutinen, jonka mukaan Suomen Lentoemäntä- Stuerttiyhdistys SLSY:n hallitus päätti yksimielisesti, ettei se lähde neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.

Muistannette, että Finnair oli todella heikossa hapessa pari vuotta sitten. Vähän kuin Oy Suomi Ab nyt. Finnairin oli pakko laskea myös palkkakustannuksia turvatakseen tulevaisuutensa. Vaakalaudalla oli tuolloin yhtiön ilmoituksen mukaan noin 750 työpaikkaa, eli yli puolet yhtiön silloisesta suomalaisesta matkustamohenkilökunnasta. Aasialaiset lentoemot uhkasivat viedä työpaikat.

SLSY muistutti sunnuntaina, että Finnairin säästösopimuksella saavutettiin noin 18 miljoonan euron säästö. Se vastasi liiton mukaan lähes 20 prosenttia matkustamohenkilökunnan 60 miljoonan suuruisista henkilöstökuluista. SLSY:n mukaan sopimus alensi matkustamohenkilökunnan kokonaisansioita 7-12 prosenttia ja vuotuinen työaika piteni ilman erilliskorvausta 180 tuntia.

Nyt Finnairilla menee hyvin. Bisnes kasvaa ja se palkkaa satamäärin uusia työntekijöitä. Joukossa on varmaan niitä työttömiäkin, joista teidän ei tarvitse kantaa huolta. Finnairilla menee nyt hyvin, koska siellä pystyttiin sopimaan. Toki yhtiön käänteen taustalla on muitakin tekijöitä.

Finnairissa tehty sopimus oli iso ja rohkea päätös. Ymmärrän oikein hyvin, kun SLSY sanoo, että he ovat osansa tehneet, mutta oletteko te?


Kommenttiin lisätty lause kello 19.35: Ay-liitot saavat osingot verottomana.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001133006.html

 

[VUps]

Noista koulutusvaatimuksista tuli mieleen voisiko kukaan selittää miksi kirjastonhoitajan pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto? Eikö kirjojen järjestely hyllyihin aakkosjärjestykseen onnistuisi ihan peruskoulupohjaltakin?

Hyllytys, kirjojen päällystys ja asiakaspalvelutyö on enimmäkseen kirjastovirkailijoiden työtä, kirjastonhoitajat hoitavat takahuoneessa hankintoja, tietokantoja ja hallintoa. Omassa kotikunnassani oli vahvuus muistaakseni 1 kirjastonhoitaja, kolme kirjastovirkailijaa, kaksi itseoppinutta kirjastoautonkuljettajaa ja jokunen työllistetty/työharjoittelija. Toimipisteitä oli useampi. Tämä oli tosin 90-luvulla, jolloin pahin koulutusinflaatio oli vasta edessäpäin.

 

[Bushmaster]

Eipä mulla ole tähän mitään lisättävää... Hyvä Kalle

Vain lottovoittaja asuu Suomessa
07mar2016
Kirjoittanut Kolumnisti | 23 Kommenttia

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2016/03/07/vain-lottovoittaja-asuu-suomessa/

Kun poliitikot puhuvat työttömyydestä, sössötyksessä joutuu häpeään jopa sumea logiikka. Todellisuudessa asia ei ole monimutkainen. Turha on syytellä työn ostajien taitoja, parhaansa varmaan yrittävät. Vasemmalta laidalta heitä moititaan ahneiksi, kun eivät palkkaa lisää työntekijöitä. Mutta asianhan pitäisi olla päinvastoin. Ahneiden luulisi palkkaavan jokaisen, joka pystyy voittoja kasvattamaan. Työttömyys johtuu siis siitä, ettei työn ostaja pysty myymään työttömän työpanosta voitolla asiakkailleen.

Vika ei ole siinä, että työttömät vaatisivat panoksistaan kohtuuttomia korvauksia. Moni tarttuisi mielellään työn syrjään kiinni vaatimattomammallakin palkalla. Tarttuisi, elleivät poliitikot olisi tehneet asumisesta ja elämisestä niin kallista kaiken maailman veroillaan. Kysyntä ja tarjonta kohtaisivat helpommin, jos Suomessa pystyisi elämään kohtuupalkalla. Joka olisikin paras keino työttömyyden pienentämiseksi. Siis se, että eduskunta ottaisi tavoitteekseen vaihteeksi laskea, eikä nostaa verotuksella ja muilla maksuilla säällisen elämisen kustannuksia.

Myös työn myyminen on tehty Suomessa kalliiksi. Jos palkkaa jonkun kahdella kympillä tunti, siitä tunnista pitää saada asiakkaalta liki neljä kymppiä, ennen kuin hommasta jää myyjälle euro käteen. Siksi hallituksen ja työmarkkinoiden sopima kilpailukykypakkopaitayhteiskuntasopimus on naurettavaa hölmöilyä. Koska ongelmana on työmiehen nettopalkan ja työn ostajan maksaman bruttopalkan päälle määrätyt maksut, ei pilkun viilaaminen sopimuksissa, eikä edes nimellispalkan jäädyttäminen kymmeneksi vuodeksi, riitä näillä inflaatiolukemilla korjaamaan tilannetta.

Jos verrataan saksalaisen duunarin ja suomalaisen duunarin nettopalkkaa, suomalainen ottaa takkiinsa, että läjähtää. Jos verrataan sitä, millä hinnalla suomalainen työn ostaja joutuu myymään duunarin työn eteenpäin asiakkailleen, ostaja saa pataan. Jos duunarin nettopalkan ja kannattavan ulosmyyntihinnan erotusta ei saada pienemmäksi, tästä maasta loppuvat viimeisetkin työpaikat. Kun mukaan otetaan verot, joilla meitä rankaistaan siitä, että haluamme asua ja syödä Suomessa, otamme kaikki turpaamme joka päivä saksalaisilta ja monilta muiltakin eurooppalaisilta kanssaveljiltämme. Tarvitaan lottovoitto, jotta on varaa asua Suomessa. Tänne syntyminen ei sitä ole.

Muille, paitsi Sipilän hallitukselle, on selvää, että vain pakottamalla julkisen sektorin Molokin kitaa pienemmälle, pystymme luomaan uusia työpaikkoja. Sellaisia, joissa duunari pärjää palkallaan ja yrittäjä tekee pientä voittoa. Vasta kun se valkenee hallitukselle ja eduskunnalle, meillä on toivoa siitä, että työttömyys lähtee laskuun. Hallitukselta on mennyt vuosi sekoiluun. Koska se ryhtyy tekemään oikeita asioita? Jos ei pikapuoliin ryhdy, vaihtoon!

 

[StmSvejk]

No onkohan tuo julkisen sektorin Molokin kita todellisuutta? Suomessa julkisen sektorin työntekijämäärä on aika lähellä OECD:n keskiarvoa. Verotuksen korkeus verrattuna vaikkapa Saksaan tai Iso-Britanniaan selittyy lähinnä sillä, että Suomessa lasketaan eläkemaksut veroluonteisiksi maksuiksi, useimmissa muissa maissa ei.

Suomen julkisen sektorin suurta kokoa selittävät myös suuret bruttomenot verrattuna nettomenoihin. Suomessa esimerkiksi lapsiperheitä tuetaan lapsilisillä jotka maksetaan valtion budjetista. Useimmissa maissa sama tehdään verovähennyksin. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä missä Suomessa valtion budjetissa näkyy 1,4 miljardin euron menoerä lapsilisistä ei vastaavaa Iso-Britanniassa näy, sillä vastaava (muistaakseni korkeampi) tuki annetaan verovähennyksinä.

Lopuksi voi pohtia, miten tuota julkista sektoria saisi pienemmäksi? Yksityistämällä? Olen itse tehnyt samaa työtä aika lailla samalla palkalla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yhtenä päivänä olin siis osa Molokin kitaa, toisena dynaaminen menestyjä. Itse en huomannut eroa, kai mä vaan oon tyhmä. Tosiasiassa esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin suhteellinen työntekijämäärä on saman tapainen esimerkiksi USA:ssa, jossa terveydenhuoltosektorin tuottavuus on paljon heikompi kuin Suomessa.

Mikä siis neuvoksi Suomen talouden nousuun? Tilastoidaan eläkemenot julkisen sektorin ulkopuolelle kuten muissakin maissa tehdään. Korvataan tulonsiirrot mahdollisimman pitkälle verovähennyksin. Yksityistetään urakalla jotta Peuhukosken Peruskoulu onkin Peuhukosken Peruskoulu Oy. Näillä neuvoilla näyttäisimme niin hienolta kansainvälisissä tilastoissa ettei tarvitsisi EK:n poikien häpeillä. Verot alentuisivat reippaasti kerralla.

Mikä neuvoksi yksityisen elintason nostoon? Reipas yksityinen velkaantuminen, niin muuallakin tehdään. Kestävää? Ehkä ei, toisaalta jos kaikki menevät konkurssiin on valtion pelastettava järjestelmä joka tapauksessa jolloin velattomat ovatkin olleet hyödyllisiä idiootteja.

Tosiasiassa julkisen sektorin tai siihen verrattavien alojen työntekijämäärät vähentyvät huimasti lähivuosikymmeninä jo yksin teknologisen kehityksen vuoksi, kenties myös organisaatiomuutosten vuoksi. Esimerkkinä jo tapahtuneesta kehityksestä voisi mainita Verohallinnon: työntekijämäärä on laskenut vuosituhannen alun 8000:sta tämän päivän 5300:n palvelutason parantuessa.

Esimerkiksi kuntien toimistohenkilöstö tulee vähentymään huimasti, sotealalla on edessä suuri työpaikkojen vähentyminen tietotekniikan käyttöönoton ansiosta jne. Toki myös organisaatiomuutoksia voisi tehdä reippaammin. Miksi Suomi tarvitsee kymmeniä sote-alueita kun Britanniassa hommaa hoitaa valtakunnallinen NHS? Miksi joka kunnalla pitää olla oma opetustoimi kun toimitaan kuitenkin valtakunnallisilla opetussuunnitelmilla ja valtakunnallisilla standardeilla? Miksi meillä on eri tuomioistuinalueita eikä yhtä valtakunnallista tuomioistuinaluetta jossa mentäisiin pitämään oikeudenistuntoja tarpeen mukaan maan eri kolkkiin erikoistuneiden tuomarien toimesta?

http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697

 

[Mustaruuti]

Eipä mulla ole tähän mitään lisättävää... Hyvä Kalle

Vain lottovoittaja asuu Suomessa
07mar2016
Kirjoittanut Kolumnisti | 23 Kommenttia

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2016/03/07/vain-lottovoittaja-asuu-suomessa/

Kun poliitikot puhuvat työttömyydestä, sössötyksessä joutuu häpeään jopa sumea logiikka. Todellisuudessa asia ei ole monimutkainen. Turha on syytellä työn ostajien taitoja, parhaansa varmaan yrittävät. Vasemmalta laidalta heitä moititaan ahneiksi, kun eivät palkkaa lisää työntekijöitä. Mutta asianhan pitäisi olla päinvastoin. Ahneiden luulisi palkkaavan jokaisen, joka pystyy voittoja kasvattamaan. Työttömyys johtuu siis siitä, ettei työn ostaja pysty myymään työttömän työpanosta voitolla asiakkailleen.

Vika ei ole siinä, että työttömät vaatisivat panoksistaan kohtuuttomia korvauksia. Moni tarttuisi mielellään työn syrjään kiinni vaatimattomammallakin palkalla. Tarttuisi, elleivät poliitikot olisi tehneet asumisesta ja elämisestä niin kallista kaiken maailman veroillaan. Kysyntä ja tarjonta kohtaisivat helpommin, jos Suomessa pystyisi elämään kohtuupalkalla. Joka olisikin paras keino työttömyyden pienentämiseksi. Siis se, että eduskunta ottaisi tavoitteekseen vaihteeksi laskea, eikä nostaa verotuksella ja muilla maksuilla säällisen elämisen kustannuksia.

Myös työn myyminen on tehty Suomessa kalliiksi. Jos palkkaa jonkun kahdella kympillä tunti, siitä tunnista pitää saada asiakkaalta liki neljä kymppiä, ennen kuin hommasta jää myyjälle euro käteen. Siksi hallituksen ja työmarkkinoiden sopima kilpailukykypakkopaitayhteiskuntasopimus on naurettavaa hölmöilyä. Koska ongelmana on työmiehen nettopalkan ja työn ostajan maksaman bruttopalkan päälle määrätyt maksut, ei pilkun viilaaminen sopimuksissa, eikä edes nimellispalkan jäädyttäminen kymmeneksi vuodeksi, riitä näillä inflaatiolukemilla korjaamaan tilannetta.

Jos verrataan saksalaisen duunarin ja suomalaisen duunarin nettopalkkaa, suomalainen ottaa takkiinsa, että läjähtää. Jos verrataan sitä, millä hinnalla suomalainen työn ostaja joutuu myymään duunarin työn eteenpäin asiakkailleen, ostaja saa pataan. Jos duunarin nettopalkan ja kannattavan ulosmyyntihinnan erotusta ei saada pienemmäksi, tästä maasta loppuvat viimeisetkin työpaikat. Kun mukaan otetaan verot, joilla meitä rankaistaan siitä, että haluamme asua ja syödä Suomessa, otamme kaikki turpaamme joka päivä saksalaisilta ja monilta muiltakin eurooppalaisilta kanssaveljiltämme. Tarvitaan lottovoitto, jotta on varaa asua Suomessa. Tänne syntyminen ei sitä ole.

Muille, paitsi Sipilän hallitukselle, on selvää, että vain pakottamalla julkisen sektorin Molokin kitaa pienemmälle, pystymme luomaan uusia työpaikkoja. Sellaisia, joissa duunari pärjää palkallaan ja yrittäjä tekee pientä voittoa. Vasta kun se valkenee hallitukselle ja eduskunnalle, meillä on toivoa siitä, että työttömyys lähtee laskuun. Hallitukselta on mennyt vuosi sekoiluun. Koska se ryhtyy tekemään oikeita asioita? Jos ei pikapuoliin ryhdy, vaihtoon!

Mistä Busse lähtisi leikkaamaan ensimmäisenä?

Eläkkeistä, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta vai asumistuesta?

 

[Bushmaster]

Mistä Busse lähtisi leikkaamaan ensimmäisenä?

Eläkkeistä, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta vai asumistuesta?

Jos nyt vaikka aletaan ensi johtavaa virkamiesarmeijaa ja sääntöhelvettiä purkamaan katotaan mitä se tuo säästöjä...

 

[Talvela]

Mikään muu ei pelasta Suomen taloutta kuin EU ja euroero, jos niitä ei tehdä niin kannatan koko nykyisen julkisen mallin purkua, se antaa hiukan lisää aikaa.

 

[vehamala]

Mistä Busse lähtisi leikkaamaan ensimmäisenä?

Eläkkeistä, työttömyyskorvauksista, toimeentulotuesta vai asumistuesta?

Eihän noissa enää ole juuri mitä leikata parin viimeisen ja nykyisen hallituksen jäljiltä.

Sensijaan erilaiset yritys- ja verotuet suurille ja keskisuurille yrityksille ovat miljardiluokkaa, sieltä voisi jokusen sata miljoonaa säästää helposti. Yksistään pörssinoteeratut yhtiöt jakavat kuulemma tänä vuonna osinkoja n. 11 mrd euroa, joista voidaan korvata em verorahan vähennys.

Samoin kehitysyhteistyörahoista voisi, ainakin tilapäisesti, leikata puolet pois. Siellähän on kokonainen "ekosysteemi", joka elää noilla, koko ajan kehittämällä uusia "voimaannuttamis"hankkeita tms.

Ja julkiselta sektorilta voi varmasti vähentää koko joukon johtaja- ja päällikkötason hallintoihmisiä ilman että maa vaipuu kaaokseen.

 

[Mustaruuti]

Jos nyt vaikka aletaan ensi johtavaa virkamiesarmeijaa ja sääntöhelvettiä purkamaan katotaan mitä se tuo säästöjä...

Valitettavasti sieltä ei isoja säästöjä ole saatavilla.

Mitä virkamiehiä irtisanoisit ja mitä sääntöjä purkaisit?

 

[Mustaruuti]

Eihän noissa enää ole juuri mitä leikata parin viimeisen ja nykyisen hallituksen jäljiltä.

Sensijaan erilaiset yritys- ja verotuet suurille ja keskisuurille yrityksille ovat miljardiluokkaa, sieltä voisi jokusen sata miljoonaa säästää helposti. Yksistään pörssinoteeratut yhtiöt jakavat kuulemma tänä vuonna osinkoja n. 11 mrd euroa, joista voidaan korvata em verorahan vähennys.

Samoin kehitysyhteistyörahoista voisi, ainakin tilapäisesti, leikata puolet pois. Siellähän on kokonainen "ekosysteemi", joka elää noilla, koko ajan kehittämällä uusia "voimaannuttamis"hankkeita tms.

Ja julkiselta sektorilta voi varmasti vähentää koko joukon johtaja- ja päällikkötason hallintoihmisiä ilman että maa vaipuu kaaokseen.

Vähän pakko leikata sieltä, jos kolumnin mukaan haluttaisiin toimia.

Yritystukia voisi leikata. Suurimmat saajat ovat tuulivoima, turve, metsä, laivanvarustamot, telakat, satamat ja kaupunkien kehitysyhtiöt.

Kehitysyhteistyörahoja jo leikattiin. Se on aika pieni erä se.

 

[Bushmaster]

Valitettavasti sieltä ei isoja säästöjä ole saatavilla.

Mitä virkamiehiä irtisanoisit ja mitä sääntöjä purkaisit?

Kerro sinä...

 

[Geronimo]

No onkohan tuo julkisen sektorin Molokin kita todellisuutta? Suomessa julkisen sektorin työntekijämäärä on aika lähellä OECD:n keskiarvoa. Verotuksen korkeus verrattuna vaikkapa Saksaan tai Iso-Britanniaan selittyy lähinnä sillä, että Suomessa lasketaan eläkemaksut veroluonteisiksi maksuiksi, useimmissa muissa maissa ei.

Suomen julkisen sektorin suurta kokoa selittävät myös suuret bruttomenot verrattuna nettomenoihin. Suomessa esimerkiksi lapsiperheitä tuetaan lapsilisillä jotka maksetaan valtion budjetista. Useimmissa maissa sama tehdään verovähennyksin. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä missä Suomessa valtion budjetissa näkyy 1,4 miljardin euron menoerä lapsilisistä ei vastaavaa Iso-Britanniassa näy, sillä vastaava (muistaakseni korkeampi) tuki annetaan verovähennyksinä.

Lopuksi voi pohtia, miten tuota julkista sektoria saisi pienemmäksi? Yksityistämällä? Olen itse tehnyt samaa työtä aika lailla samalla palkalla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yhtenä päivänä olin siis osa Molokin kitaa, toisena dynaaminen menestyjä. Itse en huomannut eroa, kai mä vaan oon tyhmä. Tosiasiassa esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin suhteellinen työntekijämäärä on saman tapainen esimerkiksi USA:ssa, jossa terveydenhuoltosektorin tuottavuus on paljon heikompi kuin Suomessa.

Mikä siis neuvoksi Suomen talouden nousuun? Tilastoidaan eläkemenot julkisen sektorin ulkopuolelle kuten muissakin maissa tehdään. Korvataan tulonsiirrot mahdollisimman pitkälle verovähennyksin. Yksityistetään urakalla jotta Peuhukosken Peruskoulu onkin Peuhukosken Peruskoulu Oy. Näillä neuvoilla näyttäisimme niin hienolta kansainvälisissä tilastoissa ettei tarvitsisi EK:n poikien häpeillä. Verot alentuisivat reippaasti kerralla.

Mikä neuvoksi yksityisen elintason nostoon? Reipas yksityinen velkaantuminen, niin muuallakin tehdään. Kestävää? Ehkä ei, toisaalta jos kaikki menevät konkurssiin on valtion pelastettava järjestelmä joka tapauksessa jolloin velattomat ovatkin olleet hyödyllisiä idiootteja.

Tosiasiassa julkisen sektorin tai siihen verrattavien alojen työntekijämäärät vähentyvät huimasti lähivuosikymmeninä jo yksin teknologisen kehityksen vuoksi, kenties myös organisaatiomuutosten vuoksi. Esimerkkinä jo tapahtuneesta kehityksestä voisi mainita Verohallinnon: työntekijämäärä on laskenut vuosituhannen alun 8000:sta tämän päivän 5300:n palvelutason parantuessa.

Esimerkiksi kuntien toimistohenkilöstö tulee vähentymään huimasti, sotealalla on edessä suuri työpaikkojen vähentyminen tietotekniikan käyttöönoton ansiosta jne. Toki myös organisaatiomuutoksia voisi tehdä reippaammin. Miksi Suomi tarvitsee kymmeniä sote-alueita kun Britanniassa hommaa hoitaa valtakunnallinen NHS? Miksi joka kunnalla pitää olla oma opetustoimi kun toimitaan kuitenkin valtakunnallisilla opetussuunnitelmilla ja valtakunnallisilla standardeilla? Miksi meillä on eri tuomioistuinalueita eikä yhtä valtakunnallista tuomioistuinaluetta jossa mentäisiin pitämään oikeudenistuntoja tarpeen mukaan maan eri kolkkiin erikoistuneiden tuomarien toimesta?

http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697

En tiedä mikä se molokinkita tässä maassa on silmiini osui paripäivää sitten kirjoitus jota en nyt tähän hätään löytänyt jossa ihmeltiin hinta eroja Suomen ja Saksan välillä ihmettelyn aihe oli nimenomaan elintarvikkeet kun tuottajahinnat Saksassa ovat suuremmat monen maataloustuotteen kohdalla kuin Suomessa niin miksi elintarvikkeiden myyntihinnat ovat Saksassa halvemmat kuin Suomessa, noin talonpoikaisjärjellä ajatellen jos tämä toistuu monen kustannustekijän kohdella ei ole ihme miksi olemme kilpailukyvyttömiä.

Täysin arvoitus on miten suuren osan kustannuskilpailukyvyttömyydestä selittää maassa toimiva "hyväveliverkosto" jos se halutaan tunnustaa korruptioksi niin sillä on varmasti merkitystä.

 

[Mustaruuti]

Kerro sinä...

No, sinä sen kolumnin laitoit, joten olisit sitten voinut kertoa...

Sinänsä tuo on aika yksinkertaista.

• Asuminen on kallista asumistuesta johtuen.
  
• Työn teettäminen ja tekeminen on kallista työttömyystuesta, toimeentulotuesta ja eläkkeistä johtuen.
• Jne

En ole kolumnistin kanssa samaa mieltä. Ainakaan suoraan noin.

 

[Talvela]

Valitettavasti sieltä ei isoja säästöjä ole saatavilla.

Mitä virkamiehiä irtisanoisit ja mitä sääntöjä purkaisit?

Säästöjä sieltä ei saa suorista kuluista mutta irtisanomalla isänmaan tuhoajia ollaan aina plussan puolella.