Suomalainen talouspropaganda

[Umkhonto]

Asumiseen menee suomalaisilla 300-900 €/kk - ja yhtään enempää ei saisi mennä
Talouselämä 8.3. 11:37

Suomalaisilla ei olisi varaa käyttää asumiseen yhtään nykyistä enempää, ilmenee Nordean tiistaina julkistamasta selvityksestä.

Asumiskustannukset ovat Nordean tutkimukseen vastanneilla jo nyt "tapissa". Suurimmalla osalla suomalaisista asumisen kuluihin menee 300–900 euroa kuukaudessa, eikä niihin saisi mennä yhtään enempää kuin nyt, Nordea sanoo.

"Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että asumisen kustannuksia ei ole mahdollisuutta lisätä yhtään. Suurimpina pelkoina nähdään sairastuminen ja työttömyyden uhka. Tarvittaessa kohonneista asumiskustannuksista kuitenkin selvittäisiin muista menoista säästämällä", sanoo tiedotteessa Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Suomalaiset eivät usko korkojen nousuun lähivuosina. Kaksi viidestä asuntovelallisesta uskoo asuntolainan kokonaiskoron olevan kolmen vuoden kuluttua 1,5–3 prosenttia ja kolmasosa alle 1,5 prosenttia.

Valtaosa nuorista asuntovelallisista ei osaa arvioida korkotasoa lainkaan.

"Neljäsosa asuntovelallisista ei ole varautunut korkojen nousuun mitenkään, vaikka heidän ehkä pitäisi. Naiset ovat kuitenkin varautuneet korkojen nousuun hieman miehiä paremmin. Suurin osa 18–25 -vuotiaista asuntovelallisista ei osannut antaa mitään arviota siitä, millä tasolla asuntolainojen korot ovat lähitulevaisuudessa. Tämä on mielestäni hieman huolestuttavaa", Kärkkäinen kommentoi.

Nordean tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi asua omistusasunnossa.

"Omistusasuminen on säilynyt suomalaisten unelmana. Olin hieman yllättynyt siitä, kuinka vahva asema omistusasumisella on myös nuorten joukossa", Kärkkäinen sanoo.

Ennätysmatalasta korkotasosta huolimatta Suomessa ei ole viitteitä asuntokuplasta.

"Asuntoluottokannan kasvu on ollut rauhallista vaikka uusien asuntoluottojen korko on ennätysmatalalla. Asuntojen hinnat ovat puolestaan nousseet hyvin maltillisesti samaan aikaan kun vuokrataso on noussut huomattavasti asuntojen hintoja nopeammin", sanoo Nordean vähittäispankin liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen.

http://www.talouselama.fi/uutiset/a...0-kk-ja-yhtaan-enempaa-ei-saisi-menna-6344743

 

[TomiDude]

Vertaapa opettajan ja hoitajan palkkaa vuositasolla per työtunti. Opettaja tekee töitä vain 75% vuodesta.

Opetusalan palkkaus perustuu lakisääteistä oppivelvollisuutta suorittavien oppilaiden työaikoihin, tässä siis 190 työpäivään vuodessa. Opettajat palkataan tehtäväänsä tuon opetustehtävän ajaksi + 3 pv nk. veso-koulutusta em. työajan ulkopuolella. Työnantaja kuitenkin maksaa tuosta 193 työpäivästä ansaitun palkan 12 erässä, kuukausipalkkana - tämä ollen se seikka, joka keskivertokansalaiselta menee aina ohi. Näin ei kuitenkaan aina ollut, sillä tuo 12 kk:n palkka tavattiin maksaa työssäolokuukausien aikana, mutta työnantajan toiveesta palkkaus muutettiin ympärivuotiseksi (liittyy mahdollisesti verokertymään ja valtionosuuksiin). Minulle sopii kyllä palata vanhaan maksutapaan kunhan vuosipalkka on sama.

Opettajat ja sairaanhoitajat tekevät molemmat arvokasta työtä. Sen huomaa yleensä vasta kun sairaanhoito tai opetus on aivan paskaa. Potilas kuolee, tai lapsi ei saa laadukasta mahdollisuutta oppia ja täyttää potentiaalinsa. Toinen näistä ammateista vaatii kuitenkin opistotason (nyk. amk) ja toinen yliopistotason koulutuksen. Palkkaus ja edut ovat yleensä seuranneet koulutuksen arvostusta - miksi muuten kenenkään kannattaisia kouluttautua pitkälle, jos palkkatyössä tuloerot ovat kuin Neuvostoliitossa? Tittelin vai prenikan vuoksi?

Kyllä sairaanhoitajakin voi tienata, se vaatii vain erikostumista, yövuoroja jne. Voi myös muuntokouluttaa nykyään itsensä lääkäriksi. Opetuksella työn urakkaluonteisuudesta johtuen mahdollisuudet samaan ovat vähemmät, ellei haali työryhmätehtäviä, ylitunteja ja kerhoja. Luokanvalvojuus kiertää, nyt olen "vapaavuodella". Toki voi aina ryhtyä rehtoriksi ja on minulla sekin koulutus takataskussa, mutta nykyisellään pidän aivan liikaa työstäni oppilaiden parissa. Katsotaan yli viisikymppisenä, jos tulee identiteettikriisi, kun kaverit yhä vetelevät tuplapalkkaa ja minä yhä "tuottavuusloikin".

Ja mitä tulee tuntipalkkaan, minulla en edes ala erotella sitä milloin ajatukseni tekevät työtä ja milloin eivät. Oppilaat ja opetustavat ongelmineen takautuvat usein mieleen alitajuntaisestikin. Kun puolestaan rentoudun, lukemani historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvät kirjat (minä mitään fantasiaa tai hömppää lue!) kasvattavat henkistä pääomaani ja tekevät minusta toivottavasti paremman historian ja yhteiskuntaopin opettajan. Kuinka moni ylipäätään harrastaa vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan samaa kuin tekee työkseen? Eikä tässä tehtävässä ole koskaan valmis: 5000 vuotta kirjoitettua historiaa ja päälle esihistoria. Lisäksi siinä missä joku työtehtävä ei tietopohjaltaan ole jatkuvassa muutoksessa, niin yhteiskuntaoppi on.

Saas nähdä millä tavalla minä teen huomenna selkoa tästäkin yhteiskuntasopimuksesta 9.-luokkalaisille oppilaille, vaikka käsitteiden keskusjärjestöt, työsopimus, tes ja ves, tupo, liittokierros, bkt ja kasvuodotus, verrokkimaat, ulkomaankauppa ja valuuttojen vaihtokurssit, sisäinen devalvaatio jne. eivät aukene monelle aikuisellekaan. Ja ensi syksystä alkaen kuulemma 40 kokeilulukiossa voi tulla ylioppilaaksikin käymättä yhtä ainutta historian tai yhteiskuntaopin kurssia! Ja silti heillä tulee olemaan mm. saman arvoinen äänioikeus.

"Railona raja aukeaa..." sivistyksen ja tietämättömyyden välille. (Viittaan tällä näihin tuleviin "ylioppilaisiin". Toim. huom.)

 

[TomiDude]

Kappas kehveliä! Tuplapostaus. Käytän kuitenkin mahdollisuutta täydentää ajatustani tähän ruutuun. Olisi nimittäin pitänyt postata, kuten ketjussa myöhemmin todetaan, että tietotekniikan alalla henkilökohtainen päivitysvaatimus on ehdottomasti armotonta. Muun muassa siksi vaihdoin matematiikan opinnot nimenomaan historiaan, enkä tietojenkäsittelyoppiin. Ajattelin, että historiaa ei elinikänäni niin paljoa kirjoiteta ettenkö minä sitä auttavasti ehtisi omaksumaan. Sitä en pahemmin miettinyt, että jo olemassa olevaa tietoa oli koko lailla pirusti. Ja tieto koukuttaa. Tekee mieli oppia lisää.

 

[Umkhonto]

Kyllä sairaanhoitajakin voi tienata, se vaatii vain erikostumista, yövuoroja jne.

Ylempien ja alempien "toimihenkilöiden" erona palkkausmielessä näyttää usein olevan mahdollisuus erilaisiin palkanlisiin.
Ihan hiljattain näin jossain palkkatilastossa aliupseerien ammattiryhmän kohdalla mainitun kk-ansioiden mediaanina vajaat 3700 €. http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001122270.html

Jos taas valtiolle.fi palvelusta katsoo, niin esim tväl-au:n tehtäväkohtainen palkanosa on 1 963,54 €/kk ja laivan konepäällikölläkin (koneinsinööri) se taisi olla vaan 2200 €/kk. Aika lailla tarvitaan lisiä että päästään johonkin vajaaseen neljääntonttuun.

Sitten on meitä "ylempiä" toimihenkilöitä, joiden brutto on esim. sen neljä tonttua mutta sen bruton päälle ei tule latin latia vaikka tekisi ympäri vuoden 12-tuntista työpäivää tai kuluttaisit puolet joka toisesta viikonlopusta työmatkalla.

 

[vehamala]

.........
Sitten on meitä "ylempiä" toimihenkilöitä, joiden brutto on esim. sen neljä tonttua mutta sen bruton päälle ei tule latin latia vaikka tekisi ympäri vuoden 12-tuntista työpäivää tai kuluttaisit puolet joka toisesta viikonlopusta työmatkalla.

Juu, tätä on koettu vuosien mittaan vähintään riittävästi. Työaika on jokin teoreettinen käsite...
Noh, joskus se on ollut myös oma valinta, kun on halunnut jonkin tehtävän maaliin kerralla.

 

[Mortti]

Paljonko kuvittelet opettajan tienaavan, kun esität ammattinimikkeen samassa yhteydessä lääkärin kanssa? Voin kertoa sinulle, että kymmenen vuoden ikälisillä ja kolmella viikottaisella ylitunnilla (yli opetusvelvollisuuden) tämä yläkoulun lehtori tienaa 3500 €/kk, käteen jää 2400 €. En minä sen takia seitsemää vuotta yliopistoa käynyt ja kolmen aineen pätevyyttä hankkinut hyvin ja kiitettävin arvosanoin, että saisin työstäni samaa palkkaa, kuin lähihoitaja (brutto 2612 €/kk, lähde SuPer). Pidän kyllä työstäni, mutta banaaneilla saat apinoita.

Mainitsemasi palkkataso ei kuulosta ylimitoitetulta. Muistikuvani opettajien suurista palkoista taitaa pohjautua etupäässä lukion opettajiin, joiden säännöllisen työajan ansioksi mainittiin muutama kuukausi sitten MTV3:n uutisessa 4254 €/kk. Kun tähän faktoroidaan mukaan ne surullisenkuuluisat kesä- heinä- ja elokuu, palkka on aika kova. Kyseessä lienee opetuksen "sweetspot": oppimateriaali ei ole vielä erityisen vaikeaa tai nopeasti muuttuvaa, etteikö siitä saisi nopeasti muodostumaan selkeää rutiinia, ja toisaalta lukioon suuntautuvat oppilaat lienevät säyseämmästä päästä eli helppo tulla toimeen (ainakaan omana opiskeluaikanani kukaan hiemankaan pahempi "raggari" ei päätynyt lukioon, ja muutenkin murrosiän levottomin vaihe alkaa lukioikäisissä vähitellen olla jo hiipumaan päin).

 

[scip10]

Opetusalan palkkaus perustuu lakisääteistä oppivelvollisuutta suorittavien oppilaiden työaikoihin, tässä siis 190 työpäivään vuodessa. Opettajat palkataan tehtäväänsä tuon opetustehtävän ajaksi + 3 pv nk. veso-koulutusta em. työajan ulkopuolella. Työnantaja kuitenkin maksaa tuosta 193 työpäivästä ansaitun palkan 12 erässä, kuukausipalkkana - tämä ollen se seikka, joka keskivertokansalaiselta menee aina ohi. Näin ei kuitenkaan aina ollut, sillä tuo 12 kk:n palkka tavattiin maksaa työssäolokuukausien aikana, mutta työnantajan toiveesta palkkaus muutettiin ympärivuotiseksi (liittyy mahdollisesti verokertymään ja valtionosuuksiin). Minulle sopii kyllä palata vanhaan maksutapaan kunhan vuosipalkka on sama.

Opettajat ja sairaanhoitajat tekevät molemmat arvokasta työtä. Sen huomaa yleensä vasta kun sairaanhoito tai opetus on aivan paskaa. Potilas kuolee, tai lapsi ei saa laadukasta mahdollisuutta oppia ja täyttää potentiaalinsa. Toinen näistä ammateista vaatii kuitenkin opistotason (nyk. amk) ja toinen yliopistotason koulutuksen. Palkkaus ja edut ovat yleensä seuranneet koulutuksen arvostusta - miksi muuten kenenkään kannattaisia kouluttautua pitkälle, jos palkkatyössä tuloerot ovat kuin Neuvostoliitossa? Tittelin vai prenikan vuoksi?

Kyllä sairaanhoitajakin voi tienata, se vaatii vain erikostumista, yövuoroja jne. Voi myös muuntokouluttaa nykyään itsensä lääkäriksi. Opetuksella työn urakkaluonteisuudesta johtuen mahdollisuudet samaan ovat vähemmät, ellei haali työryhmätehtäviä, ylitunteja ja kerhoja. Luokanvalvojuus kiertää, nyt olen "vapaavuodella". Toki voi aina ryhtyä rehtoriksi ja on minulla sekin koulutus takataskussa, mutta nykyisellään pidän aivan liikaa työstäni oppilaiden parissa. Katsotaan yli viisikymppisenä, jos tulee identiteettikriisi, kun kaverit yhä vetelevät tuplapalkkaa ja minä yhä "tuottavuusloikin".

Ja mitä tulee tuntipalkkaan, minulla en edes ala erotella sitä milloin ajatukseni tekevät työtä ja milloin eivät. Oppilaat ja opetustavat ongelmineen takautuvat usein mieleen alitajuntaisestikin. Kun puolestaan rentoudun, lukemani historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvät kirjat (minä mitään fantasiaa tai hömppää lue!) kasvattavat henkistä pääomaani ja tekevät minusta toivottavasti paremman historian ja yhteiskuntaopin opettajan. Kuinka moni ylipäätään harrastaa vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan samaa kuin tekee työkseen? Eikä tässä tehtävässä ole koskaan valmis: 5000 vuotta kirjoitettua historiaa ja päälle esihistoria. Lisäksi siinä missä joku työtehtävä ei tietopohjaltaan ole jatkuvassa muutoksessa, niin yhteiskuntaoppi on.

Saas nähdä millä tavalla minä teen huomenna selkoa tästäkin yhteiskuntasopimuksesta 9.-luokkalaisille oppilaille, vaikka käsitteiden keskusjärjestöt, työsopimus, tes ja ves, tupo, liittokierros, bkt ja kasvuodotus, verrokkimaat, ulkomaankauppa ja valuuttojen vaihtokurssit, sisäinen devalvaatio jne. eivät aukene monelle aikuisellekaan. Ja ensi syksystä alkaen kuulemma 40 kokeilulukiossa voi tulla ylioppilaaksikin käymättä yhtä ainutta historian tai yhteiskuntaopin kurssia! Ja silti heillä tulee olemaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

"Railona raja aukeaa..." sivistyksen ja tietämättömyyden välille. (Viittaan tällä näihin tuleviin "ylioppilaisiin". Toim. huom.)

En minä opettajankaan työtä väheksy, mutta palkkavertailuissa pitää silti ottaa huomioon todellinen vuotuinen työaika. Opettaja ihan faktisesti työskentelee vain 9 kk vuodessa joka käytännössä tarkoittaa korkeampaa palkkaa / työtunti kuin mitä kk-palkasta voisi päätellä.

Työasioiden ajattelu ei ole opettajien yksinoikeus. Työajan ulkopuolella työasioitaan hoitavat kyllä monet muutkin, ehkä fyysisen suorittavan työn tekijöitä lukuunottamatta. Yksityisen sektorin (ylemmät) toimihenkilöt tekevät ihan yleisesti töitä yli 40 h / viikko ilman ylityölisiä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ottavat yhteyttä myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla, ja sähköpostia tulee ympäri maailmaa ympäri vuorokauden. Päälle tulevat työmatkat, tietenkin omalla ajalla.

Aika moni myös seuraa omaa alaansa vapaa-ajalla. Jossain IT-alalla se on välttämätöntä, koska muuten kaikki tietosi vanhenee muutaman vuoden välein. Ei opettajan työ ole tässäkään suhteessa mitenkään poikkeuksellista.

 

[fulcrum]

Opettajan työn palkkaus ei ole kuitenkaan syntynyt ihan tyhjiössä jonkun idealistisen näkemyksen pohjalta. Kyllä sielläkin on taustalla kysyntä+tarjonta. Opettajista on harvoin ylitarjontaa, monilla aloilla suorastaan puutetta. Työ on kuitenkin aika vaativaa ja joissain kouluissa henkisesti raskasta. Juuri äskettäin pääsin viettämään eräässä peruskoulussa jonkun verran aikaa seuraten hommaa sivusta ja totesin ettei minua siihen hommaan saisi isollakaan rahalla. Nykyiset oli saatu sillä rahalla, jos palkkaa ruvettaisiin leikkaamaan niin voisi olla aika hiljaista.

 

[Umkhonto]

Opettajan työn palkkaus ei ole kuitenkaan syntynyt ihan tyhjiössä jonkun idealistisen näkemyksen pohjalta. Kyllä sielläkin on taustalla kysyntä+tarjonta. Opettajista on harvoin ylitarjontaa, monilla aloilla suorastaan puutetta. Työ on kuitenkin aika vaativaa ja joissain kouluissa henkisesti raskasta. Juuri äskettäin pääsin viettämään eräässä peruskoulussa jonkun verran aikaa seuraten hommaa sivusta ja totesin ettei minua siihen hommaan saisi isollakaan rahalla. Nykyiset oli saatu sillä rahalla, jos palkkaa ruvettaisiin leikkaamaan niin voisi olla aika hiljaista.

^ Komppaan tuota. Ja kun melko läheltä on päässyt seuraamaan niin mielestäni vielä surkeampi palkkaus on lastentarhanopettajilla. Tehtäväkohtainen palkka Helsingin kaupungilla 2 363,61 €/kk ja kuitenkin vaaditaan n. viiden vuoden opiskeluja edellyttävää korkeakoulututkintoa. Lastenhoitajan tehtäväkohtainen palkka: 2 077,65 €/kk ja siihen riittää esim. 2-vuotinen lähihoitajan tutkinto. Päiväkotiapulaisen palkka (Kuopion kaupungilla) on 1749,52 €/kk (kouluttamaton hlö) ja 1854,38 €/kk (koulutettu hlö). Tuosta viimeksi mainitusta tiedän sen, että kouluttamaton henkilö ei välttämättä edes puhu suomea eli tuskin voidaan puhua edes apukäsistä. Miksiköhän siis avoimia lastentarhanopettajan paikkoja on noin 450 kpl? Näin ainakin radiossa sanottiin tässä kuluvan talven aikana.

 

[Mortti]

Opettajan työn palkkaus ei ole kuitenkaan syntynyt ihan tyhjiössä jonkun idealistisen näkemyksen pohjalta. Kyllä sielläkin on taustalla kysyntä+tarjonta. Opettajista on harvoin ylitarjontaa, monilla aloilla suorastaan puutetta.

Omassa tuttavapiirissäni olen kuullut kylläkin sellaista, että vakituisista opettajanviroista käydään varsin kovaa kamppailua. Toimen saamisesta ei ole toivoakaan, ellei ole jo sitä ennen plakkarissa kosolti opetuskokemusta sijaisopettajuuksien yms. muodossa.

Toki jossain harvaan asutuilla syrjäseuduilla, jonne ei helposti saa väkeä muuttamaan muualta, voi olla pulaa opettajista. Mutta niin on sitten kyllä kaikista muistakin vastaavista ammattiryhmistä.

Joskus olen ajatusleikkinä miettinyt, mihin tasoon palkka mahtaisi asettua, jos paikat täytettäisiin käänteisellä huutokaupalla: aluksi lähdettäisiin liikkeelle vaikka 2500 euron tasosta ja nostamaan palkkatarjousta 100 euron välein, kunnes joku työnhakija ottaa pestin vastaan. Veikkaukseni on, että esim. lukion opettajan hommiin löytyisi väkeä 3500 euron palkallakin ainakin suuremmilla kaupunkiseuduilla. Toki ehdokkaat pitäisi ensin esikarsia niin, että vain tehtävän kannalta pätevät hakijat huomioidaan.

Sinänsä olen sitä mieltä, että samaa periaatetta voisi soveltaa julkisella sektorilla laajemminkin. Esimerkiksi on kovin vaikea uskoa, etteikö (apulais-)kaupunginjohtajiksi löytyisi riittävän hyvää väkeä vähemmälläkin kuin tyypillisellä n. 8000-12000 euron kuukausipalkalla.

 

[fulcrum]

Omassa tuttavapiirissäni olen kuullut kylläkin sellaista, että vakituisista opettajanviroista käydään varsin kovaa kamppailua. Toimen saamisesta ei ole toivoakaan, ellei ole jo sitä ennen plakkarissa kosolti opetuskokemusta sijaisopettajuuksien yms. muodossa.

En yhtään epäile. Tosin tämä johtuu pitkälti siitä ettei vakivirkoja laiteta tänä päivänä enää niin paljon tyrkylle kuin joskus muinoin. Olen havainnut samaa ilmiötä muillakin julkisen aloilla. Ennemmin teetetään "sijaisuuksia" vuositolkulla.
Paikkakunta tietysti merkitsee myös. Mutta myös erikoistuminen, esimerkiksi matematiikan opettajista oli ainakin vielä pari vuotta sitten hyvinkin suuri valtakunnallinen vajaus.

 

[Mustaruuti]

Eikös kunnallinen puoli tyypillisesti palkkaa opettajan puolen vuoden tai 10kk määräaikaisuuteen elokuussa? Olkoon työttömänä kesän ylitse...

 

[Mustaruuti]

Samaan aikaan kun neuvotellaan Suomi menettää joka hetki.

https://twitter.com/x/status/707471272876359680

 

[Geronimo]

Ammnattiliitto pomot puhuvat ahneista yrittäjistä mutta itse rosvoavat kannattajiaan ja Vasemmistoliiton Puheenjohtaja Arhinmäki taitaa Helsingin kaupungin halvassa vuokraasunnossa.

http://www.iltalehti.fi/talous/2016030921240490_ta.shtml
Ammattiliittojen VVO:lta saamat osingot kasvaneet rajusti

Keskiviikko 9.3.2016 klo 09.53


Pääosin ammattiliittojen omistama vuokranantaja VVO on kasvattanut omistajilleen jakamia osinkoja huimasti viime vuosina. Samaan aikaan vuokria on korotettu vuodesta toiseen

 

[Mustaruuti]

Ammnattiliitto pomot puhuvat ahneista yrittäjistä mutta itse rosvoavat kannattajiaan ja Vasemmistoliiton Puheenjohtaja Arhinmäki taitaa Helsingin kaupungin halvassa vuokraasunnossa.

http://www.iltalehti.fi/talous/2016030921240490_ta.shtml
Ammattiliittojen VVO:lta saamat osingot kasvaneet rajusti

Keskiviikko 9.3.2016 klo 09.53


Pääosin ammattiliittojen omistama vuokranantaja VVO on kasvattanut omistajilleen jakamia osinkoja huimasti viime vuosina. Samaan aikaan vuokria on korotettu vuodesta toiseen

Viitaten siihen @Bushmaster linkittämään kolumniin, asumistuki on kyllä mielestäni aika ongelmallinen.

Olisikohan näillä asioilla jokin yhteys? Suomi on kuitenkin lamassa ja inflaatio muuten negatiivinen.


Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa
https://www.stat.fi/til/asvu/2015/03/asvu_2015_03_2015-11-06_tie_001_fi.html

Melkoista kasvua: Yleisen asumistuen määrä vuodessa +32%
http://www.talouselama.fi/uutiset/melkoista-kasvua-yleisen-asumistuen-maara-vuodessa-32-6308065

 

[Bushmaster]

Viitaten siihen @Bushmaster linkittämään kolumniin, asumistuki on kyllä mielestäni aika ongelmallinen.

Olisikohan näillä asioilla jokin yhteys? Suomi on kuitenkin lamassa ja inflaatio muuten negatiivinen.


Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa
https://www.stat.fi/til/asvu/2015/03/asvu_2015_03_2015-11-06_tie_001_fi.html

Melkoista kasvua: Yleisen asumistuen määrä vuodessa +32%
http://www.talouselama.fi/uutiset/melkoista-kasvua-yleisen-asumistuen-maara-vuodessa-32-6308065

Kun vuokria nostetaan ay johdon osakeantien kasvattamiseksi eikä vuokralaisen likviditeeti riitä niin minkäs teet...?
Onko ongelma asumistuessa vai vuokrien nostossa yli ihmisten maksukyvyn kun vuokra ei ole ainoa asia mihin ihmisten maksuvarat pitää riittää...?

Tässä on muodostumassa sellainen ongelma että myös avustusruokajonot senkuin pitenevät ja ihmisten elintaso laskee entisestään kuin ketunhäntä...paitsi niiltä joilla on "varaa"...

 

[Mustaruuti]

Kun vuokria nostetaan ay johdon osakeantien kasvattamiseksi eikä vuokralaisen likviditeeti riitä niin minkäs teet...?
Onko ongelma asumistuessa vai vuokrien nostossa yli ihmisten maksukyvyn kun vuokra ei ole ainoa asia mihin ihmisten maksuvarat pitää riittää...?

Vuokria ei voisi tuolla tavoin nostaa, jos asumistukea ei nostettaisi. Käytännössä VVO & kumpp. ottavat aina maksimivuokran, mitä vuokralainen + yhteiskunta pystyvät maksamaan.

 

[Bushmaster]

Vuokria ei voisi tuolla tavoin nostaa, jos asumistukea ei nostettaisi. Käytännössä VVO & kumpp. ottavat aina maksimivuokran, mitä vuokralainen + yhteiskunta pystyvät maksamaan.

Ei tämä ainakaan vuokralaisten ja asumistuen saajien aiheuttama ongelma ole kuten ei työttömien aiheuttamaa Suomen surkea työllisyystilanne ja sen näkymät.

 

[Mustaruuti]

Ei tämä ainakaan vuokralaisten ja asumistuen saajien aiheuttama ongelma ole kuten ei työttömien aiheuttamaa Suomen surkea työllisyystilanne ja sen näkymät.

Ei tietenkään.

Se on poliitikkojen, jotka antavat verovaroin kerättyä julkista tukea ammattiyhdistysliikkeille vuokrina perittyjen verottomien osinkojen kautta.

 

[Bushmaster]

Ei tietenkään.

Se on poliitikkojen, jotka antavat verovaroin kerättyä julkista tukea ammattiyhdistysliikkeille vuokrina perittyjen verottomien osinkojen kautta.

Nyt päästäänkin siihen että miten asumistuesta voidaan säästää...?