Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Umkhonto
Ylipäällikkö
Se on sitä digitalisaatiota
Tai sitten skannaat ja 3D-printtaat ne teinit ne johonkin toisaalle
Umkhonto
Ylipäällikkö
10.3. klo 12:23
Professori: Julkisia menoja kannattaa kasvattaa ja veroja alentaa
Suomessa pyritään julkisten menojen vähentämiseen, vaikka päinvastainen voisi professorin mielestä olla järkevää.
Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistolta ihmettelee blogissaan, miksi fiskaalinen elvytys ei sovi Suomelle. Fiskaalisella elvytyksellä tarkoitetaan julkisten menojen määräaikaista kasvattamista ja tai verojen tilapäistä alentamista.
Tuomalan mukaan monet poliitikot ja talouspolitiikan taustavoimat ovat vedonneet jatkuvasti siihen, että Suomen harjoittama finanssipolitiikka olisi elvyttävintä Euroopassa, vaikka asia ei olekaan näin.
Koska elvytyksen pelätään kasvattavan julkista sektoria pysyvästi, on “austerity”-politiikka tarjonnut Tuomalan mukaan hyvän mahdollisuuden “ideologiaperusteiseen julkisten menojen vähentämiseen”.
Hän kummastelee tilannetta etenkin nykytilanteessa, nimelliskorkojen ollessa liki nollassa.
– Tässä tilanteessahan juuri finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa keino. Tavanomaisen rahapolitiikan keinot eivät toimi – eivätkä näytä toimivan epätavanomaisetkaan keinot. Tarjolla olisi siis lähes ilmainen ‘lounas’. Finanssipolitiikan kiristäminen tässä tilanteessa heikentää taloutta lyhyellä aikavälillä ja samalla huonontaa pitemmän aikavälin julkisen talouden ‘kestävyyttä’, Tuomala kirjoittaa.
Tuomala kumoaa myös väitteen, että elvytys söisi tulevien polvien mahdollisuuksia, kun velkaantuminen nähdään vain tulonsiirtona tulevilta polvilta nykyisille.
– Tämä on monella tavalla virheellinen yksinkertaistus. Koko ajanhan elää useita sukupolvia ‘päällekkäin’. Nyt otettua velkaa ovat maksamassa myös tulevaisuudessa suuri osa heistä, jotka ovat sitä nyt ottamassa. Miten valtavaksi päästetty nuorisotyöttömyys voisi edistää nuorten ja tulevien sukupolvien asiaa?
Professori: Julkisia menoja kannattaa kasvattaa ja veroja alentaa
Suomessa pyritään julkisten menojen vähentämiseen, vaikka päinvastainen voisi professorin mielestä olla järkevää.
Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistolta ihmettelee blogissaan, miksi fiskaalinen elvytys ei sovi Suomelle. Fiskaalisella elvytyksellä tarkoitetaan julkisten menojen määräaikaista kasvattamista ja tai verojen tilapäistä alentamista.
Tuomalan mukaan monet poliitikot ja talouspolitiikan taustavoimat ovat vedonneet jatkuvasti siihen, että Suomen harjoittama finanssipolitiikka olisi elvyttävintä Euroopassa, vaikka asia ei olekaan näin.
Koska elvytyksen pelätään kasvattavan julkista sektoria pysyvästi, on “austerity”-politiikka tarjonnut Tuomalan mukaan hyvän mahdollisuuden “ideologiaperusteiseen julkisten menojen vähentämiseen”.
Hän kummastelee tilannetta etenkin nykytilanteessa, nimelliskorkojen ollessa liki nollassa.
– Tässä tilanteessahan juuri finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa keino. Tavanomaisen rahapolitiikan keinot eivät toimi – eivätkä näytä toimivan epätavanomaisetkaan keinot. Tarjolla olisi siis lähes ilmainen ‘lounas’. Finanssipolitiikan kiristäminen tässä tilanteessa heikentää taloutta lyhyellä aikavälillä ja samalla huonontaa pitemmän aikavälin julkisen talouden ‘kestävyyttä’, Tuomala kirjoittaa.
Tuomala kumoaa myös väitteen, että elvytys söisi tulevien polvien mahdollisuuksia, kun velkaantuminen nähdään vain tulonsiirtona tulevilta polvilta nykyisille.
– Tämä on monella tavalla virheellinen yksinkertaistus. Koko ajanhan elää useita sukupolvia ‘päällekkäin’. Nyt otettua velkaa ovat maksamassa myös tulevaisuudessa suuri osa heistä, jotka ovat sitä nyt ottamassa. Miten valtavaksi päästetty nuorisotyöttömyys voisi edistää nuorten ja tulevien sukupolvien asiaa?
Honcho
SMLNKO M/83
Tai sitten skannaat ja 3D-printtaat ne teinit ne johonkin toisaalle
Kopioin 1000 sellaista Kremliin niin Venäjä hajoaa viikossa
Honcho
SMLNKO M/83
Prof. Tuomala (SD) ei nyt vaan tee eroa julkisen kulutuksen eri muotojen välille.
Järkevät investoinnit ovat asia erikseen ja "syömävelka" asia erikseen.
Elvytys investoimalla on äijää, esim. Hooverin padon rakentaminen aloitettiin keskellä kovinta lamaa. Ja hyvä investointi taisi ollakin...
Umkhonto
Ylipäällikkö
Kotimaa 11.3.2016 klo 7:00
Hallituksen suunnitelmat mullistaisivat työelämän – "Ei tällaista ole ennen tehty"
Juha Sipilän hallitus muuttaa suomalaista työelämää enemmän kuin yksikään edeltäjänsä, jos sen alulle panema kilpailukykysopimus toteutuu. Palkansaajan näkökulmasta työelämän muutokset ovat suuria, sillä ne leikkaavat etuja tuntuvasti. Koko kuva tulee näkyviin, kun kaikki työntekijän asemaa muuttavat lait ja uudistukset kootaan yhteen.
Juha Sipilän hallituksen toimikausi päättyy vuonna 2019. Jos hallitus saa toteutettua hallitusohjelmansa ydinkohdat, Suomen työelämä ja työmarkkinat ovat tuolloin hyvin erilaisessa mallissa, kuin missä ne olivat hallituksen astuessa virkaansa.
Kolmen ässän hallitus näyttää pystyvän tekemään tempun, jollaista Suomessa ei ole ennen nähty: hallitus saa vetoomuksillaan ja painostuksellaan työmarkkinajärjestöt leikkaamaan palkansaajien etuja urakalla.
Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että vaikeuksista huolimatta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus eli yhteiskuntasopimus syntyy. Ralf Sund sanoo, että hallituksen valmistelemat uudistukset heikentävät työntekijän asemaa ja hänen työsuhde- ja palkkaturvaansa. Neuvottelupöydässä mukana olleen STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä kilpailukykysopimus on hyvin poikkeuksellinen.
– Ensimmäinen poikkeuksellinen piirre on se, että politiikan puuttuminen eri vaiheisiin on niin voimakas. Sopimus on laajuudeltaan poikkeuksellinen ja kestoltaan poikkeuksellinen. Voidaan sanoa, että se tietyiltä osin kattaa viisi vuotta, Sund sanoo.
Taakanjaon muutos on pysyvä.
– Eihän sellaisia ole tehty. Ennen kaikkea se on poikkeuksellinen palkansaajien näkökulmasta, koska se leikkaa heidän nimellisiä etujaan.
Kilpailukykysopimus jäädyttää palkollisten reaaliansiot ja pidentää heidän työaikaansa. Sopimus siirtää sosiaaliturvan kustannuksia työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.
Palkansaajat keventävät yritysten maksutaakkaa kolmessa vuodessa 1,5 miljardin euron edestä. Taakanjaon muutos on pysyvä.
Kaikkein eniten kilpailukykysopimus leikkaa julkisen sektorin työntekijöiden etuja. Suurin osa tuosta joukosta on naisia. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanookin, että kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
Kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
– Suurin tappio syntyy siitä, että julkisen sektorin lomarahoihin tehdään 30 prosentin leikkaus. Naisten tulot ovat julkisella sektorilla 70–80 prosenttia miesten tuloista. Kaikkein suurin lovi syntyy naisten palkkaan, selittää Minna Salminen.
Julkisella sektorilla työskentelevät pienipalkkaiset naiset elävät epävarmoja aikoja odotellessaan soteuudistusta ja kuntien tehtävien karsintaa, pohtii Minna Salminen.
Mutta ei tässä vielä kaikki! Ei suinkaan. Hallitus on jo saattanut voimaan joukon työelämää muuttavia lakeja, useita on valmistelussa ja monia uusia lienee tulossa työn alle, kunhan hallituksen kärkihankkeiden yksityiskohdat täsmentyvät ja muuttuvat päätöksiksi.
Tähän mennessä muutetut lait
Sipilän hallitus pani alkutaipaleellaan toimeen työeläkelain uudistuksen. Se nosti työeläkkeelle pääsyn alaikärajaa. Muutoksen seurauksena palkansaajien työurat pitenevät huomattavasti, mutta asteittain.
Lakimuutoksen valmisteli itse asiassa jo edellinen, Alexander Stubbin hallitus työmarkkinajärjestöjen avustuksella. Lain alla on kuitenkin pääministeri Juha Sipilän allekirjoitus, koska vasta hänen hallituksensa pani lain toimeen.
Pääministerin sijainen, Timo Soini on puolestaan allekirjoittanut lain, joka muutti oleellisesti vuorotteluvapaan ehtoja. Laki puolitti vapaan enimmäiskeston 180 päivän mittaiseksi. Etuuden voi tätä nykyä saada vasta 20-vuotisen työuran jälkeen. Ennen raja oli 16 työvuodessa.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on toisaalta kohentaa työssä jaksamista sapattivapaan avulla, toisaalta tarjota työttömälle mahdollisuus työllistyä määräaikaisesti. Uudistus leikkasi siis sekä työntekijän että työttömän etuutta.
Samaan aikaan hallitus on karsinut työntekijöiden harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja. Kelan suunnittelema Aura-kuntoutus lakkautettiin vuoden alussa ennen, kuin se ehdittiin käynnistää. Kuntoutus oli tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus rajoittaa työkykyä.
Vuodenvaihteessa eduskunta kumosi hallituksen aloitteesta liikeaikalain ja vapautti siten kauppojen aukioloajat. Sen jälkeen kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet huomattavasti.
Monet marketit ovat auki aamuseitsemästä iltaan yhteentoista. Uudistus muuttaa huomattavasti kaupan alan työntekijöiden työaikoja.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona vuosilomalain muutoksen. Sen myötä työntekijälle tulee kuuden päivän omavastuu loma-aikaan sairastamisesta. Sairauspäivät voi siirtää loman jälkeiseen aikaan vasta tuon omavastuujakson jälkeen.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa.
Vuosilomalain muutoksella on myös toinen seuraus. Se rajoittaa vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa. Lomaa voi kertyä enintään kuudelta kuukaudelta.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa. Lakimuutosten keskeisin tavoite on sekä yritysten että julkisten työnantajien kustannusten alentaminen. Työssäkäyvän palkansaajan etuja muutokset karsivat monin tavoin.
Annika Rönni-Sällinen uskoo, että useimmat vireillä olevat työelämää koskevat lait jäävät pysyviksi.
SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen on juristi. Hänen mielestään hallitus perustelee työelämää koskevia lakeja aivan uudella tavalla.
– Suomessa työelämää on kehitetty työntekijän suojelun periaatteen pohjalta; on etsitty ratkaisuja yritysten tarpeisiin ja työntekijöiden tarpeisiin. Niistä lähtökohdista on kehitetty myös lainsäädäntöä. Nyt tavoitteena ovat ainoastaan leikkaukset ja säästöjen etsiminen, ilman että taustalla olisi mitään muuta tavoitetta, arvioi Rönni-Sällinen.
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Sekä yritysten kilpailukyvyn kohentaminen että julkisen talouden tasapainottaminen lukeutuvat Juha Sipilän hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin.
Hallitus koettaa edistää kumpaakin tavoitetta karsimalla työnantajien kuluja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi hallitus koettaa tehostaa julkisia palveluita ja supistaa julkista sektoria.
Työelämään välillisesti vaikuttavat lakimuutokset
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Palkanalennus, lomien leikkaus, työsuhteen epävarmuus ja julkisten palveluiden hinnankorotukset saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että etenkin julkisen sektorin naisille voi syntyä tuollaisia ajatuksia, jos heidän loma- ja palkkaetujaankin leikataan. Esimerkiksi terveydenhuollossa etsitään säästöjä muutamalla työntekijöiden välistä työnjakoa ja kelpoisuussäädöksiä.
– Julkiselta sektorilta häviää aivan varmasti työpaikkoja. Niitä säästöjä ei pystytä saamaan muualta. Toisaalta julkisen sektorin nainen kärsii myös palveluihin liittyvistä leikkauksista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen leikkaukset tarkoittavat naisille paitsi työpaikkojen häviämistä, myös sitä, että moni heistä miettii, ottaako työtä vastaan vai hoitaako lasta kotona.
Tässä suhteessa merkityksellisimpiä muutoksia lienevät varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen korotukset sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.
Palkanalennus ja lomien leikkaus saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
– Terveydenhuollossa on paljon henkilökuntaa, jotka tekevät pätkätöitä tai ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia. Heille tulee aika vaikeaksi pysyä mukana työkierrossa ja sijaispoolissa, jollei heillä ole mahdollisuutta pitää lasta kokopäiväisesti päivähoidossa, selittää Minna Salminen.
Opetustoimen rahoituksen muutoksella lienee myös heijastusvaikutuksia työelämään. Kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta supistetaan monin tavoin, oppilaitokset siirtävät opetusta yhä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi.
Näin työpaikoille tulee yhä enemmän ilmaisia harjoittelijoita työtehtäviin. Samalla ammatillisen opetuksen laatu muuttuu ja sen valvonta vaikeutuu.
Myös korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat työelämään.
Työmarkkinoille tulee monta tuhatta uutta työnhakijaa, kun korkeakoulut irtisanovat henkilökuntaansa. Yhä useammasta akateemisesti koulutetusta tulee näiden muutosten myötä itsensä työllistäjä, freelancer tai mikroyrittäjä.
Valmisteilla olevat lait
Hallituksella on myös valmisteilla useita merkittäviä työelämään liittyviä lakeja.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että ne muodostavat kilpailukykysopimuksen kanssa selkeän kokonaisuuden. Vireillä olevat työelämän lait ovat Sundin mukaan luonteeltaan erilaisia kuin ennen.
– Historiallisesti valtiovallan roolina on ollut olla työelämässä enemmän heikomman eli palkansaajan puolella. Valtiovalta on katsonut, että lainsäädännöllä pitää jelpata palkansaajia, koska työnantajilla on paljon enemmän poweria kuin heillä.
Sundin mukaan tämä asetelma on aivan selvästi muuttunut.
Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
– Nyt autetaan niitä poloisia yrittäjiä. Niiden on helpompi irtisanoa ja käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
Hallitus valmistelee parhaillaan työsopimuslain muutosta. Se pidentää työntekijän koeaikaa ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pitää työntekijää määräaikaisena vuoden ilman perustetta.
Lisäksi laki löyhentää työnantajalle määriteltyä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitetta.
Työsopimuslailla on määrä kohentaa myös muutosturvaa, jolla autetaan työntekijää irtisanomisen kohdatessa. Muutoksen yksityiskohtia ei ole tältä osin vielä julkistettu, vaikka lakiluonnos on ollut jo lausuntokierroksella.
Hallituksen suunnitelman mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva lyhenee sadalla päivällä vuoden 2017 alussa. Irtisanotun palkansaajan omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. Pitkän työuran perusteella työttömälle maksetuista korotusosista luovutaan.
Tällä uudistuksella hallitus pyrkii paitsi säästöjen aikaansaamiseen, myös siihen, että irtisanottu työntekijä pyrkisi entistä aktiivisemmin ja nopeammin hakemaan uutta työtä.
Aika näyttää, onko uudistuksella tuollaista kannustinvaikutusta. Jos työtön ei työllisty nopeasti ansiosidonnaisen jakson aikana, hänen tulotasonsa romahtaa entistä nopeammin pohjalukemiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee tällä hallituskaudella. Irtisanottujen muutosturvaa on puolestaan määrä parantaa.
Hallitus kerää säästöjä myös muuttamalla julkisten palvelujen tuottajien kelpoisuusehtoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa joitakin lääkärin tehtäviä voidaan siirtää sairaanhoitajille, sairaanhoitajan tehtäviä lähihoitajille ja lähihoitajien töitä hoiva-avustajille.
Kelpoisuusehtojen muutoksella voi olla myös myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että tällä voi olla myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia, mutta hän löytää uudistuksesta myös kritiikin aihetta.
– Meille on jo tullut viestejä siitä, että kun tehtäviä siirretään ylemmissä vaativuuspalkkaluokissa olevilta alemmille, tehdään jopa periaatepäätöksiä siitä, ettei muutoksilla ole palkkaseuraamuksia. Eihän se niin voi mennä. Kyllä normaalien palkkausjärjestelmien pelisääntöjen pitää toimia jatkossakin.
Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat, että myös järjestäytymättömille työnantajille annetaan mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.
Ammattiliitoilla säilyy oikeus päättää, millaisista asioista työnantaja ja työntekijä saavat milläkin alalla tehdä paikallisia sopimuksia.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantatyöryhmä alkaa valmistella paikalliseen sopimiseen liittyvää lakia. Siinä on määrä muun muassa laatia lakiin niin sanottu kriisilauseke. Se määrittelisi, millaisessa kriisitilanteessa työnantajalla on lupa alentaa yrityksen työntekijöiden palkkoja.
Julkisen sektorin mullistus
Juha Sipilän hallitus valmistelee monia uudistuksia, joilla on suuri vaikutus julkisen sektorin tulevaisuuteen. Monet hallituksen hankkeet muuttavat julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa. Näitä asioita koskevat visiot on kirjattu hallituksen kärkihankkeisiin.
Niiden joukossa on kaksi valtavaa reformia, joilla on mittavat vaikutukset työelämään.
Toinen on sosiaali- ja terveydenhuollon siirto pois kuntien vastuulta, toinen uuden maakuntahallinnon luominen. Näiden hankkeiden rinnalla tapahtuu kuntien tehtävien muuttaminen ja karsinta.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla, kun kunnat lopettavat sosiaali- terveyspalvelujen tarjoamisen. Alan henkilöstö vyöryy hyökyaallon lailla uusien työnantajien palvelukseen.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla.
Sotealan väki pohtii nyt, millaista työehtosopimusta heidän tuleva työnantajansa mahtaa noudattaa. Se riippuu siitä, siirtyykö työntekijä maakunnan vai yksityisen yrityksen palvelukseen, vai ryhtyykö hän kenties itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
Saattaapa joku onneton menettää työnsäkin, kun kuntien sotepalvelujen alasajo alkaa.
Viimeinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan kovin todennäköinen. Itse asiassa sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja on vuonna 2019 nykyistä enemmän sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hoiva-alan työvoimaa on nimittäin lisättävä joka vuosi vanhusväestön määrän jatkuvan kasvun vuoksi.
Jos sote-alan kehitystrendi jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosien 2015 ja 2020 välillä työpaikat lisääntyvät yksityisissä sotefirmoissa 23 000:lla, julkisella puolella 10 000:llä.
Hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapauden mahdollisuuksia luomalla edellytyksiä alan yksityisen yritystoiminnan kasvulle.
Tämän perusteella voi olettaa, että vaalikauden loppuun mennessä yksityisten palvelujen työntekijämäärä on kasvanut enemmän kuin 23 000 hengellä.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään. Hallitus on ilmoittanut karsivansa kuntien tehtäviä määrätietoisesti. Hanke supistaa omalta osaltaan julkista sektoria.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen on laskenut, millaiset seuraukset olisivat, jos säästöt kerättäisiin yksinomaan kuntien henkilöstöä vähentämällä.
– Hallitus on asettanut yhden miljardin säästötavoitteen kuntien tehtävien karsinnalle. Pelkästään se tarkoittaa 30 000 työpaikkaa, jos se mekaanisesti vähennetään.
Myös monissa muissa julkisen sektorin osissa työntekijöiden määrä vähenee lähivuosina, kun hallitus sopeuttaa julkisia menoja verotuloihin. Vuonna 2019 esimerkiksi moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yksityisen yrityksen työntekijänä.
Samoin voi käydä osalle Yleisradion työntekijöistä, jos yhtiöltä siirretään tehtäviä yksityisten firmojen hoitoon.
Moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia 2019 yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisten palveluiden digitalisoinnin ja automatisoinnin. Tuollaisilla hankkeilla lienee mittavia vaikutuksia työelämään, mutta niiden luonnetta ja mittasuhteita on vielä vaikea arvioida.
Hallituksen kärkihankkeissa on muutamia pienempiä työelämään liittyviä tavoitteita, kuten osallistavan sosiaaliturvan mallin luominen ja perustulokokeilu.
Jos hallitus päätyisi kokeilun jälkeen pystyttämään maahan pysyvää perustulojärjestelmää, se olisi pienoinen mullistus. Perustulojärjestelmällä olisi erittäin suuri vaikutus työmarkkinoihin sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen. Kilpailukykysopimuksen on tarkoitus jäädä viimekseksi keskitetyksi työmarkkinasopimukseksi. Mutta jääkö se viimeiseksi, jos miinusmerkkinen sopimus syntyy?
Mullistaako hallitus myös työmarkkinapolitiikan toimintatavat?
Ryhtyessään puuhaamaan yhteiskuntasopimusta eli kilpailukykysopimusta Juha Sipilän hallitus katkaisi pitkän työmarkkinapolitiikkaan liittyvän perinteen.
Hallituksen toimintatapa työmarkkina-asioissa on aivan uudenlainen, sanoo SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen.
– Hallitus antaa toimeksiantoja työmarkkinajärjestöille ja määrittelee lopputuloksen, johon tulee päätyä. Se on uutta.
Sipilän hallituksen toimintatapa on jo muuttanut suomalaista työmarkkinakäytäntöä. Hämmennyksestään huolimatta myös palkansaajien etujärjestöt ovat taipuneet neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta hallituksen rajaamista lähtökohdista.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä työmarkkinapolitiikassa ei voida lähteä pysyvästi tälle tielle.
– Jos meillä tulee maan tavaksi politiikan voimakas puuttuminen työmarkkinatoimintaan, niin sittenhän se on hallituksen väri, joka ratkaisee, mitä täällä tehdään. Tässä voi käydä niin, että neljän vuoden välein veivataan linjaa edestakaisin. Se olisi tietysti onneton tilanne.
“Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite.
Jos kilpailukysysopimus syntyy ja tuottaa toivottua tulosta, “Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite. Tulevaisuuden taloustaantumien kanssa punnertavat hallitukset saattavat kaivaa mallin uusiokäyttöön, koska yhteisvaluutan oloissa maan taloutta ei voida enää kohentaa devalvaation avulla.
On täysin mahdollista, että Juha Sipilän hallitus saa toteutettua pienoisen vallankumouksen sekä Suomen työelämässä että työmarkkinapolitiikassa.
http://yle.fi/uutiset/hallituksen_s...oelaman__ei_tallaista_ole_ennen_tehty/8733076
Hallituksen suunnitelmat mullistaisivat työelämän – "Ei tällaista ole ennen tehty"
Juha Sipilän hallitus muuttaa suomalaista työelämää enemmän kuin yksikään edeltäjänsä, jos sen alulle panema kilpailukykysopimus toteutuu. Palkansaajan näkökulmasta työelämän muutokset ovat suuria, sillä ne leikkaavat etuja tuntuvasti. Koko kuva tulee näkyviin, kun kaikki työntekijän asemaa muuttavat lait ja uudistukset kootaan yhteen.
Juha Sipilän hallituksen toimikausi päättyy vuonna 2019. Jos hallitus saa toteutettua hallitusohjelmansa ydinkohdat, Suomen työelämä ja työmarkkinat ovat tuolloin hyvin erilaisessa mallissa, kuin missä ne olivat hallituksen astuessa virkaansa.
Kolmen ässän hallitus näyttää pystyvän tekemään tempun, jollaista Suomessa ei ole ennen nähty: hallitus saa vetoomuksillaan ja painostuksellaan työmarkkinajärjestöt leikkaamaan palkansaajien etuja urakalla.
Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että vaikeuksista huolimatta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus eli yhteiskuntasopimus syntyy. Ralf Sund sanoo, että hallituksen valmistelemat uudistukset heikentävät työntekijän asemaa ja hänen työsuhde- ja palkkaturvaansa. Neuvottelupöydässä mukana olleen STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä kilpailukykysopimus on hyvin poikkeuksellinen.
– Ensimmäinen poikkeuksellinen piirre on se, että politiikan puuttuminen eri vaiheisiin on niin voimakas. Sopimus on laajuudeltaan poikkeuksellinen ja kestoltaan poikkeuksellinen. Voidaan sanoa, että se tietyiltä osin kattaa viisi vuotta, Sund sanoo.
Taakanjaon muutos on pysyvä.
– Eihän sellaisia ole tehty. Ennen kaikkea se on poikkeuksellinen palkansaajien näkökulmasta, koska se leikkaa heidän nimellisiä etujaan.
Kilpailukykysopimus jäädyttää palkollisten reaaliansiot ja pidentää heidän työaikaansa. Sopimus siirtää sosiaaliturvan kustannuksia työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.
Palkansaajat keventävät yritysten maksutaakkaa kolmessa vuodessa 1,5 miljardin euron edestä. Taakanjaon muutos on pysyvä.
Kaikkein eniten kilpailukykysopimus leikkaa julkisen sektorin työntekijöiden etuja. Suurin osa tuosta joukosta on naisia. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanookin, että kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
Kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
– Suurin tappio syntyy siitä, että julkisen sektorin lomarahoihin tehdään 30 prosentin leikkaus. Naisten tulot ovat julkisella sektorilla 70–80 prosenttia miesten tuloista. Kaikkein suurin lovi syntyy naisten palkkaan, selittää Minna Salminen.
Julkisella sektorilla työskentelevät pienipalkkaiset naiset elävät epävarmoja aikoja odotellessaan soteuudistusta ja kuntien tehtävien karsintaa, pohtii Minna Salminen.
Mutta ei tässä vielä kaikki! Ei suinkaan. Hallitus on jo saattanut voimaan joukon työelämää muuttavia lakeja, useita on valmistelussa ja monia uusia lienee tulossa työn alle, kunhan hallituksen kärkihankkeiden yksityiskohdat täsmentyvät ja muuttuvat päätöksiksi.
Tähän mennessä muutetut lait
Sipilän hallitus pani alkutaipaleellaan toimeen työeläkelain uudistuksen. Se nosti työeläkkeelle pääsyn alaikärajaa. Muutoksen seurauksena palkansaajien työurat pitenevät huomattavasti, mutta asteittain.
Lakimuutoksen valmisteli itse asiassa jo edellinen, Alexander Stubbin hallitus työmarkkinajärjestöjen avustuksella. Lain alla on kuitenkin pääministeri Juha Sipilän allekirjoitus, koska vasta hänen hallituksensa pani lain toimeen.
Pääministerin sijainen, Timo Soini on puolestaan allekirjoittanut lain, joka muutti oleellisesti vuorotteluvapaan ehtoja. Laki puolitti vapaan enimmäiskeston 180 päivän mittaiseksi. Etuuden voi tätä nykyä saada vasta 20-vuotisen työuran jälkeen. Ennen raja oli 16 työvuodessa.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on toisaalta kohentaa työssä jaksamista sapattivapaan avulla, toisaalta tarjota työttömälle mahdollisuus työllistyä määräaikaisesti. Uudistus leikkasi siis sekä työntekijän että työttömän etuutta.
Samaan aikaan hallitus on karsinut työntekijöiden harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja. Kelan suunnittelema Aura-kuntoutus lakkautettiin vuoden alussa ennen, kuin se ehdittiin käynnistää. Kuntoutus oli tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus rajoittaa työkykyä.
Vuodenvaihteessa eduskunta kumosi hallituksen aloitteesta liikeaikalain ja vapautti siten kauppojen aukioloajat. Sen jälkeen kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet huomattavasti.
Monet marketit ovat auki aamuseitsemästä iltaan yhteentoista. Uudistus muuttaa huomattavasti kaupan alan työntekijöiden työaikoja.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona vuosilomalain muutoksen. Sen myötä työntekijälle tulee kuuden päivän omavastuu loma-aikaan sairastamisesta. Sairauspäivät voi siirtää loman jälkeiseen aikaan vasta tuon omavastuujakson jälkeen.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa.
Vuosilomalain muutoksella on myös toinen seuraus. Se rajoittaa vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa. Lomaa voi kertyä enintään kuudelta kuukaudelta.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa. Lakimuutosten keskeisin tavoite on sekä yritysten että julkisten työnantajien kustannusten alentaminen. Työssäkäyvän palkansaajan etuja muutokset karsivat monin tavoin.
Annika Rönni-Sällinen uskoo, että useimmat vireillä olevat työelämää koskevat lait jäävät pysyviksi.
SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen on juristi. Hänen mielestään hallitus perustelee työelämää koskevia lakeja aivan uudella tavalla.
– Suomessa työelämää on kehitetty työntekijän suojelun periaatteen pohjalta; on etsitty ratkaisuja yritysten tarpeisiin ja työntekijöiden tarpeisiin. Niistä lähtökohdista on kehitetty myös lainsäädäntöä. Nyt tavoitteena ovat ainoastaan leikkaukset ja säästöjen etsiminen, ilman että taustalla olisi mitään muuta tavoitetta, arvioi Rönni-Sällinen.
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Sekä yritysten kilpailukyvyn kohentaminen että julkisen talouden tasapainottaminen lukeutuvat Juha Sipilän hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin.
Hallitus koettaa edistää kumpaakin tavoitetta karsimalla työnantajien kuluja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi hallitus koettaa tehostaa julkisia palveluita ja supistaa julkista sektoria.
Työelämään välillisesti vaikuttavat lakimuutokset
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Palkanalennus, lomien leikkaus, työsuhteen epävarmuus ja julkisten palveluiden hinnankorotukset saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että etenkin julkisen sektorin naisille voi syntyä tuollaisia ajatuksia, jos heidän loma- ja palkkaetujaankin leikataan. Esimerkiksi terveydenhuollossa etsitään säästöjä muutamalla työntekijöiden välistä työnjakoa ja kelpoisuussäädöksiä.
– Julkiselta sektorilta häviää aivan varmasti työpaikkoja. Niitä säästöjä ei pystytä saamaan muualta. Toisaalta julkisen sektorin nainen kärsii myös palveluihin liittyvistä leikkauksista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen leikkaukset tarkoittavat naisille paitsi työpaikkojen häviämistä, myös sitä, että moni heistä miettii, ottaako työtä vastaan vai hoitaako lasta kotona.
Tässä suhteessa merkityksellisimpiä muutoksia lienevät varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen korotukset sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.
Palkanalennus ja lomien leikkaus saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
– Terveydenhuollossa on paljon henkilökuntaa, jotka tekevät pätkätöitä tai ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia. Heille tulee aika vaikeaksi pysyä mukana työkierrossa ja sijaispoolissa, jollei heillä ole mahdollisuutta pitää lasta kokopäiväisesti päivähoidossa, selittää Minna Salminen.
Opetustoimen rahoituksen muutoksella lienee myös heijastusvaikutuksia työelämään. Kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta supistetaan monin tavoin, oppilaitokset siirtävät opetusta yhä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi.
Näin työpaikoille tulee yhä enemmän ilmaisia harjoittelijoita työtehtäviin. Samalla ammatillisen opetuksen laatu muuttuu ja sen valvonta vaikeutuu.
Myös korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat työelämään.
Työmarkkinoille tulee monta tuhatta uutta työnhakijaa, kun korkeakoulut irtisanovat henkilökuntaansa. Yhä useammasta akateemisesti koulutetusta tulee näiden muutosten myötä itsensä työllistäjä, freelancer tai mikroyrittäjä.
Valmisteilla olevat lait
Hallituksella on myös valmisteilla useita merkittäviä työelämään liittyviä lakeja.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että ne muodostavat kilpailukykysopimuksen kanssa selkeän kokonaisuuden. Vireillä olevat työelämän lait ovat Sundin mukaan luonteeltaan erilaisia kuin ennen.
– Historiallisesti valtiovallan roolina on ollut olla työelämässä enemmän heikomman eli palkansaajan puolella. Valtiovalta on katsonut, että lainsäädännöllä pitää jelpata palkansaajia, koska työnantajilla on paljon enemmän poweria kuin heillä.
Sundin mukaan tämä asetelma on aivan selvästi muuttunut.
Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
– Nyt autetaan niitä poloisia yrittäjiä. Niiden on helpompi irtisanoa ja käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
Hallitus valmistelee parhaillaan työsopimuslain muutosta. Se pidentää työntekijän koeaikaa ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pitää työntekijää määräaikaisena vuoden ilman perustetta.
Lisäksi laki löyhentää työnantajalle määriteltyä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitetta.
Työsopimuslailla on määrä kohentaa myös muutosturvaa, jolla autetaan työntekijää irtisanomisen kohdatessa. Muutoksen yksityiskohtia ei ole tältä osin vielä julkistettu, vaikka lakiluonnos on ollut jo lausuntokierroksella.
Hallituksen suunnitelman mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva lyhenee sadalla päivällä vuoden 2017 alussa. Irtisanotun palkansaajan omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. Pitkän työuran perusteella työttömälle maksetuista korotusosista luovutaan.
Tällä uudistuksella hallitus pyrkii paitsi säästöjen aikaansaamiseen, myös siihen, että irtisanottu työntekijä pyrkisi entistä aktiivisemmin ja nopeammin hakemaan uutta työtä.
Aika näyttää, onko uudistuksella tuollaista kannustinvaikutusta. Jos työtön ei työllisty nopeasti ansiosidonnaisen jakson aikana, hänen tulotasonsa romahtaa entistä nopeammin pohjalukemiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee tällä hallituskaudella. Irtisanottujen muutosturvaa on puolestaan määrä parantaa.
Hallitus kerää säästöjä myös muuttamalla julkisten palvelujen tuottajien kelpoisuusehtoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa joitakin lääkärin tehtäviä voidaan siirtää sairaanhoitajille, sairaanhoitajan tehtäviä lähihoitajille ja lähihoitajien töitä hoiva-avustajille.
Kelpoisuusehtojen muutoksella voi olla myös myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että tällä voi olla myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia, mutta hän löytää uudistuksesta myös kritiikin aihetta.
– Meille on jo tullut viestejä siitä, että kun tehtäviä siirretään ylemmissä vaativuuspalkkaluokissa olevilta alemmille, tehdään jopa periaatepäätöksiä siitä, ettei muutoksilla ole palkkaseuraamuksia. Eihän se niin voi mennä. Kyllä normaalien palkkausjärjestelmien pelisääntöjen pitää toimia jatkossakin.
Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat, että myös järjestäytymättömille työnantajille annetaan mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.
Ammattiliitoilla säilyy oikeus päättää, millaisista asioista työnantaja ja työntekijä saavat milläkin alalla tehdä paikallisia sopimuksia.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantatyöryhmä alkaa valmistella paikalliseen sopimiseen liittyvää lakia. Siinä on määrä muun muassa laatia lakiin niin sanottu kriisilauseke. Se määrittelisi, millaisessa kriisitilanteessa työnantajalla on lupa alentaa yrityksen työntekijöiden palkkoja.
Julkisen sektorin mullistus
Juha Sipilän hallitus valmistelee monia uudistuksia, joilla on suuri vaikutus julkisen sektorin tulevaisuuteen. Monet hallituksen hankkeet muuttavat julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa. Näitä asioita koskevat visiot on kirjattu hallituksen kärkihankkeisiin.
Niiden joukossa on kaksi valtavaa reformia, joilla on mittavat vaikutukset työelämään.
Toinen on sosiaali- ja terveydenhuollon siirto pois kuntien vastuulta, toinen uuden maakuntahallinnon luominen. Näiden hankkeiden rinnalla tapahtuu kuntien tehtävien muuttaminen ja karsinta.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla, kun kunnat lopettavat sosiaali- terveyspalvelujen tarjoamisen. Alan henkilöstö vyöryy hyökyaallon lailla uusien työnantajien palvelukseen.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla.
Sotealan väki pohtii nyt, millaista työehtosopimusta heidän tuleva työnantajansa mahtaa noudattaa. Se riippuu siitä, siirtyykö työntekijä maakunnan vai yksityisen yrityksen palvelukseen, vai ryhtyykö hän kenties itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
Saattaapa joku onneton menettää työnsäkin, kun kuntien sotepalvelujen alasajo alkaa.
Viimeinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan kovin todennäköinen. Itse asiassa sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja on vuonna 2019 nykyistä enemmän sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hoiva-alan työvoimaa on nimittäin lisättävä joka vuosi vanhusväestön määrän jatkuvan kasvun vuoksi.
Jos sote-alan kehitystrendi jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosien 2015 ja 2020 välillä työpaikat lisääntyvät yksityisissä sotefirmoissa 23 000:lla, julkisella puolella 10 000:llä.
Hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapauden mahdollisuuksia luomalla edellytyksiä alan yksityisen yritystoiminnan kasvulle.
Tämän perusteella voi olettaa, että vaalikauden loppuun mennessä yksityisten palvelujen työntekijämäärä on kasvanut enemmän kuin 23 000 hengellä.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään. Hallitus on ilmoittanut karsivansa kuntien tehtäviä määrätietoisesti. Hanke supistaa omalta osaltaan julkista sektoria.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen on laskenut, millaiset seuraukset olisivat, jos säästöt kerättäisiin yksinomaan kuntien henkilöstöä vähentämällä.
– Hallitus on asettanut yhden miljardin säästötavoitteen kuntien tehtävien karsinnalle. Pelkästään se tarkoittaa 30 000 työpaikkaa, jos se mekaanisesti vähennetään.
Myös monissa muissa julkisen sektorin osissa työntekijöiden määrä vähenee lähivuosina, kun hallitus sopeuttaa julkisia menoja verotuloihin. Vuonna 2019 esimerkiksi moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yksityisen yrityksen työntekijänä.
Samoin voi käydä osalle Yleisradion työntekijöistä, jos yhtiöltä siirretään tehtäviä yksityisten firmojen hoitoon.
Moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia 2019 yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisten palveluiden digitalisoinnin ja automatisoinnin. Tuollaisilla hankkeilla lienee mittavia vaikutuksia työelämään, mutta niiden luonnetta ja mittasuhteita on vielä vaikea arvioida.
Hallituksen kärkihankkeissa on muutamia pienempiä työelämään liittyviä tavoitteita, kuten osallistavan sosiaaliturvan mallin luominen ja perustulokokeilu.
Jos hallitus päätyisi kokeilun jälkeen pystyttämään maahan pysyvää perustulojärjestelmää, se olisi pienoinen mullistus. Perustulojärjestelmällä olisi erittäin suuri vaikutus työmarkkinoihin sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen. Kilpailukykysopimuksen on tarkoitus jäädä viimekseksi keskitetyksi työmarkkinasopimukseksi. Mutta jääkö se viimeiseksi, jos miinusmerkkinen sopimus syntyy?
Mullistaako hallitus myös työmarkkinapolitiikan toimintatavat?
Ryhtyessään puuhaamaan yhteiskuntasopimusta eli kilpailukykysopimusta Juha Sipilän hallitus katkaisi pitkän työmarkkinapolitiikkaan liittyvän perinteen.
Hallituksen toimintatapa työmarkkina-asioissa on aivan uudenlainen, sanoo SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen.
– Hallitus antaa toimeksiantoja työmarkkinajärjestöille ja määrittelee lopputuloksen, johon tulee päätyä. Se on uutta.
Sipilän hallituksen toimintatapa on jo muuttanut suomalaista työmarkkinakäytäntöä. Hämmennyksestään huolimatta myös palkansaajien etujärjestöt ovat taipuneet neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta hallituksen rajaamista lähtökohdista.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä työmarkkinapolitiikassa ei voida lähteä pysyvästi tälle tielle.
– Jos meillä tulee maan tavaksi politiikan voimakas puuttuminen työmarkkinatoimintaan, niin sittenhän se on hallituksen väri, joka ratkaisee, mitä täällä tehdään. Tässä voi käydä niin, että neljän vuoden välein veivataan linjaa edestakaisin. Se olisi tietysti onneton tilanne.
“Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite.
Jos kilpailukysysopimus syntyy ja tuottaa toivottua tulosta, “Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite. Tulevaisuuden taloustaantumien kanssa punnertavat hallitukset saattavat kaivaa mallin uusiokäyttöön, koska yhteisvaluutan oloissa maan taloutta ei voida enää kohentaa devalvaation avulla.
On täysin mahdollista, että Juha Sipilän hallitus saa toteutettua pienoisen vallankumouksen sekä Suomen työelämässä että työmarkkinapolitiikassa.
http://yle.fi/uutiset/hallituksen_s...oelaman__ei_tallaista_ole_ennen_tehty/8733076
Kopioin 1000 sellaista Kremliin niin Venäjä hajoaa viikossa
Tai Putin repeää raivosta
Kotimaa 11.3.2016 klo 7:00
Hallituksen suunnitelmat mullistaisivat työelämän – "Ei tällaista ole ennen tehty"
Juha Sipilän hallitus muuttaa suomalaista työelämää enemmän kuin yksikään edeltäjänsä, jos sen alulle panema kilpailukykysopimus toteutuu. Palkansaajan näkökulmasta työelämän muutokset ovat suuria, sillä ne leikkaavat etuja tuntuvasti. Koko kuva tulee näkyviin, kun kaikki työntekijän asemaa muuttavat lait ja uudistukset kootaan yhteen.
Juha Sipilän hallituksen toimikausi päättyy vuonna 2019. Jos hallitus saa toteutettua hallitusohjelmansa ydinkohdat, Suomen työelämä ja työmarkkinat ovat tuolloin hyvin erilaisessa mallissa, kuin missä ne olivat hallituksen astuessa virkaansa.
Kolmen ässän hallitus näyttää pystyvän tekemään tempun, jollaista Suomessa ei ole ennen nähty: hallitus saa vetoomuksillaan ja painostuksellaan työmarkkinajärjestöt leikkaamaan palkansaajien etuja urakalla.
Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että vaikeuksista huolimatta työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus eli yhteiskuntasopimus syntyy. Ralf Sund sanoo, että hallituksen valmistelemat uudistukset heikentävät työntekijän asemaa ja hänen työsuhde- ja palkkaturvaansa. Neuvottelupöydässä mukana olleen STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mielestä kilpailukykysopimus on hyvin poikkeuksellinen.
– Ensimmäinen poikkeuksellinen piirre on se, että politiikan puuttuminen eri vaiheisiin on niin voimakas. Sopimus on laajuudeltaan poikkeuksellinen ja kestoltaan poikkeuksellinen. Voidaan sanoa, että se tietyiltä osin kattaa viisi vuotta, Sund sanoo.
Taakanjaon muutos on pysyvä.
– Eihän sellaisia ole tehty. Ennen kaikkea se on poikkeuksellinen palkansaajien näkökulmasta, koska se leikkaa heidän nimellisiä etujaan.
Kilpailukykysopimus jäädyttää palkollisten reaaliansiot ja pidentää heidän työaikaansa. Sopimus siirtää sosiaaliturvan kustannuksia työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.
Palkansaajat keventävät yritysten maksutaakkaa kolmessa vuodessa 1,5 miljardin euron edestä. Taakanjaon muutos on pysyvä.
Kaikkein eniten kilpailukykysopimus leikkaa julkisen sektorin työntekijöiden etuja. Suurin osa tuosta joukosta on naisia. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanookin, että kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
Kilpailukykypelin suurin häviäjä on julkisen sektorin nainen.
– Suurin tappio syntyy siitä, että julkisen sektorin lomarahoihin tehdään 30 prosentin leikkaus. Naisten tulot ovat julkisella sektorilla 70–80 prosenttia miesten tuloista. Kaikkein suurin lovi syntyy naisten palkkaan, selittää Minna Salminen.
Julkisella sektorilla työskentelevät pienipalkkaiset naiset elävät epävarmoja aikoja odotellessaan soteuudistusta ja kuntien tehtävien karsintaa, pohtii Minna Salminen.
Mutta ei tässä vielä kaikki! Ei suinkaan. Hallitus on jo saattanut voimaan joukon työelämää muuttavia lakeja, useita on valmistelussa ja monia uusia lienee tulossa työn alle, kunhan hallituksen kärkihankkeiden yksityiskohdat täsmentyvät ja muuttuvat päätöksiksi.
Tähän mennessä muutetut lait
Sipilän hallitus pani alkutaipaleellaan toimeen työeläkelain uudistuksen. Se nosti työeläkkeelle pääsyn alaikärajaa. Muutoksen seurauksena palkansaajien työurat pitenevät huomattavasti, mutta asteittain.
Lakimuutoksen valmisteli itse asiassa jo edellinen, Alexander Stubbin hallitus työmarkkinajärjestöjen avustuksella. Lain alla on kuitenkin pääministeri Juha Sipilän allekirjoitus, koska vasta hänen hallituksensa pani lain toimeen.
Pääministerin sijainen, Timo Soini on puolestaan allekirjoittanut lain, joka muutti oleellisesti vuorotteluvapaan ehtoja. Laki puolitti vapaan enimmäiskeston 180 päivän mittaiseksi. Etuuden voi tätä nykyä saada vasta 20-vuotisen työuran jälkeen. Ennen raja oli 16 työvuodessa.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on toisaalta kohentaa työssä jaksamista sapattivapaan avulla, toisaalta tarjota työttömälle mahdollisuus työllistyä määräaikaisesti. Uudistus leikkasi siis sekä työntekijän että työttömän etuutta.
Samaan aikaan hallitus on karsinut työntekijöiden harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja. Kelan suunnittelema Aura-kuntoutus lakkautettiin vuoden alussa ennen, kuin se ehdittiin käynnistää. Kuntoutus oli tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus rajoittaa työkykyä.
Vuodenvaihteessa eduskunta kumosi hallituksen aloitteesta liikeaikalain ja vapautti siten kauppojen aukioloajat. Sen jälkeen kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet huomattavasti.
Monet marketit ovat auki aamuseitsemästä iltaan yhteentoista. Uudistus muuttaa huomattavasti kaupan alan työntekijöiden työaikoja.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona vuosilomalain muutoksen. Sen myötä työntekijälle tulee kuuden päivän omavastuu loma-aikaan sairastamisesta. Sairauspäivät voi siirtää loman jälkeiseen aikaan vasta tuon omavastuujakson jälkeen.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa.
Vuosilomalain muutoksella on myös toinen seuraus. Se rajoittaa vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa. Lomaa voi kertyä enintään kuudelta kuukaudelta.
Sipilän hallituksella on selkeä linja työelämää koskevan lainsäädännön muuttamisessa. Lakimuutosten keskeisin tavoite on sekä yritysten että julkisten työnantajien kustannusten alentaminen. Työssäkäyvän palkansaajan etuja muutokset karsivat monin tavoin.
Annika Rönni-Sällinen uskoo, että useimmat vireillä olevat työelämää koskevat lait jäävät pysyviksi.
SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen on juristi. Hänen mielestään hallitus perustelee työelämää koskevia lakeja aivan uudella tavalla.
– Suomessa työelämää on kehitetty työntekijän suojelun periaatteen pohjalta; on etsitty ratkaisuja yritysten tarpeisiin ja työntekijöiden tarpeisiin. Niistä lähtökohdista on kehitetty myös lainsäädäntöä. Nyt tavoitteena ovat ainoastaan leikkaukset ja säästöjen etsiminen, ilman että taustalla olisi mitään muuta tavoitetta, arvioi Rönni-Sällinen.
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Sekä yritysten kilpailukyvyn kohentaminen että julkisen talouden tasapainottaminen lukeutuvat Juha Sipilän hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin.
Hallitus koettaa edistää kumpaakin tavoitetta karsimalla työnantajien kuluja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi hallitus koettaa tehostaa julkisia palveluita ja supistaa julkista sektoria.
Työelämään välillisesti vaikuttavat lakimuutokset
Hallituksen kaikenkattava säästölinja muuttaa myös epäsuorasti suomalaista työelämää.
Palkanalennus, lomien leikkaus, työsuhteen epävarmuus ja julkisten palveluiden hinnankorotukset saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että etenkin julkisen sektorin naisille voi syntyä tuollaisia ajatuksia, jos heidän loma- ja palkkaetujaankin leikataan. Esimerkiksi terveydenhuollossa etsitään säästöjä muutamalla työntekijöiden välistä työnjakoa ja kelpoisuussäädöksiä.
– Julkiselta sektorilta häviää aivan varmasti työpaikkoja. Niitä säästöjä ei pystytä saamaan muualta. Toisaalta julkisen sektorin nainen kärsii myös palveluihin liittyvistä leikkauksista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen leikkaukset tarkoittavat naisille paitsi työpaikkojen häviämistä, myös sitä, että moni heistä miettii, ottaako työtä vastaan vai hoitaako lasta kotona.
Tässä suhteessa merkityksellisimpiä muutoksia lienevät varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen korotukset sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen.
Palkanalennus ja lomien leikkaus saattavat pistää pienituloisimmat harkitsemaan työelämästä vetäytymistä.
– Terveydenhuollossa on paljon henkilökuntaa, jotka tekevät pätkätöitä tai ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia. Heille tulee aika vaikeaksi pysyä mukana työkierrossa ja sijaispoolissa, jollei heillä ole mahdollisuutta pitää lasta kokopäiväisesti päivähoidossa, selittää Minna Salminen.
Opetustoimen rahoituksen muutoksella lienee myös heijastusvaikutuksia työelämään. Kun ammatillisen koulutuksen rahoitusta supistetaan monin tavoin, oppilaitokset siirtävät opetusta yhä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi.
Näin työpaikoille tulee yhä enemmän ilmaisia harjoittelijoita työtehtäviin. Samalla ammatillisen opetuksen laatu muuttuu ja sen valvonta vaikeutuu.
Myös korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat työelämään.
Työmarkkinoille tulee monta tuhatta uutta työnhakijaa, kun korkeakoulut irtisanovat henkilökuntaansa. Yhä useammasta akateemisesti koulutetusta tulee näiden muutosten myötä itsensä työllistäjä, freelancer tai mikroyrittäjä.
Valmisteilla olevat lait
Hallituksella on myös valmisteilla useita merkittäviä työelämään liittyviä lakeja.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että ne muodostavat kilpailukykysopimuksen kanssa selkeän kokonaisuuden. Vireillä olevat työelämän lait ovat Sundin mukaan luonteeltaan erilaisia kuin ennen.
– Historiallisesti valtiovallan roolina on ollut olla työelämässä enemmän heikomman eli palkansaajan puolella. Valtiovalta on katsonut, että lainsäädännöllä pitää jelpata palkansaajia, koska työnantajilla on paljon enemmän poweria kuin heillä.
Sundin mukaan tämä asetelma on aivan selvästi muuttunut.
Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
– Nyt autetaan niitä poloisia yrittäjiä. Niiden on helpompi irtisanoa ja käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Koeaikoja pidennetään, palkkoja alennetaan.
Hallitus valmistelee parhaillaan työsopimuslain muutosta. Se pidentää työntekijän koeaikaa ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pitää työntekijää määräaikaisena vuoden ilman perustetta.
Lisäksi laki löyhentää työnantajalle määriteltyä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitetta.
Työsopimuslailla on määrä kohentaa myös muutosturvaa, jolla autetaan työntekijää irtisanomisen kohdatessa. Muutoksen yksityiskohtia ei ole tältä osin vielä julkistettu, vaikka lakiluonnos on ollut jo lausuntokierroksella.
Hallituksen suunnitelman mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva lyhenee sadalla päivällä vuoden 2017 alussa. Irtisanotun palkansaajan omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään. Pitkän työuran perusteella työttömälle maksetuista korotusosista luovutaan.
Tällä uudistuksella hallitus pyrkii paitsi säästöjen aikaansaamiseen, myös siihen, että irtisanottu työntekijä pyrkisi entistä aktiivisemmin ja nopeammin hakemaan uutta työtä.
Aika näyttää, onko uudistuksella tuollaista kannustinvaikutusta. Jos työtön ei työllisty nopeasti ansiosidonnaisen jakson aikana, hänen tulotasonsa romahtaa entistä nopeammin pohjalukemiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee tällä hallituskaudella. Irtisanottujen muutosturvaa on puolestaan määrä parantaa.
Hallitus kerää säästöjä myös muuttamalla julkisten palvelujen tuottajien kelpoisuusehtoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa joitakin lääkärin tehtäviä voidaan siirtää sairaanhoitajille, sairaanhoitajan tehtäviä lähihoitajille ja lähihoitajien töitä hoiva-avustajille.
Kelpoisuusehtojen muutoksella voi olla myös myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen sanoo, että tällä voi olla myönteisiä, työtä joustavoittavia seurauksia, mutta hän löytää uudistuksesta myös kritiikin aihetta.
– Meille on jo tullut viestejä siitä, että kun tehtäviä siirretään ylemmissä vaativuuspalkkaluokissa olevilta alemmille, tehdään jopa periaatepäätöksiä siitä, ettei muutoksilla ole palkkaseuraamuksia. Eihän se niin voi mennä. Kyllä normaalien palkkausjärjestelmien pelisääntöjen pitää toimia jatkossakin.
Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat, että myös järjestäytymättömille työnantajille annetaan mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.
Ammattiliitoilla säilyy oikeus päättää, millaisista asioista työnantaja ja työntekijä saavat milläkin alalla tehdä paikallisia sopimuksia.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantatyöryhmä alkaa valmistella paikalliseen sopimiseen liittyvää lakia. Siinä on määrä muun muassa laatia lakiin niin sanottu kriisilauseke. Se määrittelisi, millaisessa kriisitilanteessa työnantajalla on lupa alentaa yrityksen työntekijöiden palkkoja.
Julkisen sektorin mullistus
Juha Sipilän hallitus valmistelee monia uudistuksia, joilla on suuri vaikutus julkisen sektorin tulevaisuuteen. Monet hallituksen hankkeet muuttavat julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa. Näitä asioita koskevat visiot on kirjattu hallituksen kärkihankkeisiin.
Niiden joukossa on kaksi valtavaa reformia, joilla on mittavat vaikutukset työelämään.
Toinen on sosiaali- ja terveydenhuollon siirto pois kuntien vastuulta, toinen uuden maakuntahallinnon luominen. Näiden hankkeiden rinnalla tapahtuu kuntien tehtävien muuttaminen ja karsinta.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla, kun kunnat lopettavat sosiaali- terveyspalvelujen tarjoamisen. Alan henkilöstö vyöryy hyökyaallon lailla uusien työnantajien palvelukseen.
Vuoden 2019 alussa jopa 240 000 palkansaajan työmarkkina-asema muuttuu kertaheitolla.
Sotealan väki pohtii nyt, millaista työehtosopimusta heidän tuleva työnantajansa mahtaa noudattaa. Se riippuu siitä, siirtyykö työntekijä maakunnan vai yksityisen yrityksen palvelukseen, vai ryhtyykö hän kenties itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
Saattaapa joku onneton menettää työnsäkin, kun kuntien sotepalvelujen alasajo alkaa.
Viimeinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan kovin todennäköinen. Itse asiassa sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja on vuonna 2019 nykyistä enemmän sekä julkisella että yksityisellä puolella. Hoiva-alan työvoimaa on nimittäin lisättävä joka vuosi vanhusväestön määrän jatkuvan kasvun vuoksi.
Jos sote-alan kehitystrendi jatkuu nykyisen kaltaisena, vuosien 2015 ja 2020 välillä työpaikat lisääntyvät yksityisissä sotefirmoissa 23 000:lla, julkisella puolella 10 000:llä.
Hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden valinnanvapauden mahdollisuuksia luomalla edellytyksiä alan yksityisen yritystoiminnan kasvulle.
Tämän perusteella voi olettaa, että vaalikauden loppuun mennessä yksityisten palvelujen työntekijämäärä on kasvanut enemmän kuin 23 000 hengellä.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään.
Kunnalliset työntekijät pidättävät nyt henkeään. Hallitus on ilmoittanut karsivansa kuntien tehtäviä määrätietoisesti. Hanke supistaa omalta osaltaan julkista sektoria.
JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen on laskenut, millaiset seuraukset olisivat, jos säästöt kerättäisiin yksinomaan kuntien henkilöstöä vähentämällä.
– Hallitus on asettanut yhden miljardin säästötavoitteen kuntien tehtävien karsinnalle. Pelkästään se tarkoittaa 30 000 työpaikkaa, jos se mekaanisesti vähennetään.
Myös monissa muissa julkisen sektorin osissa työntekijöiden määrä vähenee lähivuosina, kun hallitus sopeuttaa julkisia menoja verotuloihin. Vuonna 2019 esimerkiksi moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yksityisen yrityksen työntekijänä.
Samoin voi käydä osalle Yleisradion työntekijöistä, jos yhtiöltä siirretään tehtäviä yksityisten firmojen hoitoon.
Moni opetusalalta irtisanottu saattaa toimia 2019 yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisten palveluiden digitalisoinnin ja automatisoinnin. Tuollaisilla hankkeilla lienee mittavia vaikutuksia työelämään, mutta niiden luonnetta ja mittasuhteita on vielä vaikea arvioida.
Hallituksen kärkihankkeissa on muutamia pienempiä työelämään liittyviä tavoitteita, kuten osallistavan sosiaaliturvan mallin luominen ja perustulokokeilu.
Jos hallitus päätyisi kokeilun jälkeen pystyttämään maahan pysyvää perustulojärjestelmää, se olisi pienoinen mullistus. Perustulojärjestelmällä olisi erittäin suuri vaikutus työmarkkinoihin sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen. Kilpailukykysopimuksen on tarkoitus jäädä viimekseksi keskitetyksi työmarkkinasopimukseksi. Mutta jääkö se viimeiseksi, jos miinusmerkkinen sopimus syntyy?
Mullistaako hallitus myös työmarkkinapolitiikan toimintatavat?
Ryhtyessään puuhaamaan yhteiskuntasopimusta eli kilpailukykysopimusta Juha Sipilän hallitus katkaisi pitkän työmarkkinapolitiikkaan liittyvän perinteen.
Hallituksen toimintatapa työmarkkina-asioissa on aivan uudenlainen, sanoo SAK:n työehtoasioiden päällikkö, Annika Rönni-Sällinen.
– Hallitus antaa toimeksiantoja työmarkkinajärjestöille ja määrittelee lopputuloksen, johon tulee päätyä. Se on uutta.
Sipilän hallituksen toimintatapa on jo muuttanut suomalaista työmarkkinakäytäntöä. Hämmennyksestään huolimatta myös palkansaajien etujärjestöt ovat taipuneet neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta hallituksen rajaamista lähtökohdista.
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä työmarkkinapolitiikassa ei voida lähteä pysyvästi tälle tielle.
– Jos meillä tulee maan tavaksi politiikan voimakas puuttuminen työmarkkinatoimintaan, niin sittenhän se on hallituksen väri, joka ratkaisee, mitä täällä tehdään. Tässä voi käydä niin, että neljän vuoden välein veivataan linjaa edestakaisin. Se olisi tietysti onneton tilanne.
“Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite.
Jos kilpailukysysopimus syntyy ja tuottaa toivottua tulosta, “Sipilän mallista” syntyy kaikesta huolimatta käsite. Tulevaisuuden taloustaantumien kanssa punnertavat hallitukset saattavat kaivaa mallin uusiokäyttöön, koska yhteisvaluutan oloissa maan taloutta ei voida enää kohentaa devalvaation avulla.
On täysin mahdollista, että Juha Sipilän hallitus saa toteutettua pienoisen vallankumouksen sekä Suomen työelämässä että työmarkkinapolitiikassa.
http://yle.fi/uutiset/hallituksen_s...oelaman__ei_tallaista_ole_ennen_tehty/8733076
Kun muistelee, miten Margaret Thatcher https://fi.wikipedia.org/wiki/Margaret_Thatcher
muutti AY liikkeen toiminnan englannissa, niin nämä toimet PERSkeKO hallitukselta on täysin odotettavissa olevia pyrkimyksiä...
Sipilällä on aina "ketunhäntä" kainalossa kun tekee päätelmiä ja päätöksiä.
Vonka
Supreme Leader
Kilpailukykysopimuksesta samaa mieltä = se on saatava läpi, ja kaikki tuki vientiponnisteluihin
SOTE-uudistus = saatava läpi
Mutta selittäkää minulle, mitä järkeä on siinä, että jollekin nykyajan aateliselle, kuten yhteiskuntavastuusta vapautetulle nollavero-paratiisi-Attendolle, annetaan veronmaksajien kukkarosta Tekesin tukea 700 000 euroa. Samalla yritetään pienemmistäkin summista tapella niin että maassa ovat hermot kireällä.
SOTE-uudistus = saatava läpi
Mutta selittäkää minulle, mitä järkeä on siinä, että jollekin nykyajan aateliselle, kuten yhteiskuntavastuusta vapautetulle nollavero-paratiisi-Attendolle, annetaan veronmaksajien kukkarosta Tekesin tukea 700 000 euroa. Samalla yritetään pienemmistäkin summista tapella niin että maassa ovat hermot kireällä.
Tykkään selittää epäsuosittuja asioita
Vastaus: Koska siitä on hyötyä. Alhaisemmat kulut & parempi ja nopeampi palvelu, mikä johtaa taas puolestaan alhaisempiin kuluihin.
Kyse on mitä ilmeisimmin tästä hankkeesta:
http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-201...puhtia-toimijoiden-yhteistyolla_Satakunnassa/
Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoittaman kehityshankkeen tavoitteena oli rakentaa toimintamalli, joka siirtäisi painopistettä kalliista laitoshoidosta avohoitoon sekä kehittäisi ja parantaisi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.
Myös sopimusmallit menivät uusiksi: kiinteiden vuosihintojen sijasta palkkiot pohjautuivat tuotettuun terveyshyötyyn.
Hankkeessa kerätty tieto tuki päätöksiä lakkauttaa Harjavallan ja Rauman yksiköt. Niiden henkilökuntaa on siirretty avohoidon yksiköihin.
Projektipäällikkö Minna Nevalaisen mukaan toimintamallin muutos on etenkin ensi kertaa hoitoon tulevan kannalta merkittävä. Se on saanut myös hyvää asiakaspalautetta.
"Esimerkiksi Raumalla olemme pilotoineet mallia, jossa lähetteet käsitellään päivittäin, uudet potilaat otetaan vastaan vuorokauden kuluessa ja henkilöstön työajat ovat normaalia poliklinikkaa pidemmät. Varhainen reagointi on tässä kohtaa kaikkien etu", Nevalainen tiivistää.
Tehostetun avohoidon yksikössä kriisipotilaille puolestaan tarjotaan päivystyksellinen hoitostartti. Se vastaa myös potilaista, jotka eivät enää tarvitse ympärivuorokautista sairaalahoitoa.
"Oman toiminnan jatkuva arviointi ja systemaattinen kehittäminen ovat niin ikään Zappa-hankkeen ansioita", Nevalainen lisää.
--> Noita oppeja on sitten mahdollista levittää ympäri Suomen.
Asia erikseen on, että tulisiko Tekesin lakata kategorisesti myöntämästä tukea veroparatiisi-yhtiöille? Se haaste siinä on, että aika montaa suomalaista yritystä hallinnoidaan nykyään sitä kautta, vaikka välttämättä veroja ei erityisesti kierrettäisikään.
--> Tärkeintä olisi saada vietyä läpi EU-tasolla veroparatiisien kitkentä pois.
Bushmaster
Greatest Leader
Vai että sijoitukset tuottavat mutta eivät sitten kuitenkaan ...?
http://www.verkkouutiset.fi/talous/tyoelakevakuuttajat tela tyoelakkeet 2015 rahasto-47808
"Eläkemenon rahoittamisen kriittisimmät vuodet ovat edessä"
HEIKKI JANTUNEN
21 minuuttia sitten
Työeläkevaroista maksettiin viime vuonna eläkkeitä ulos enemmän kuin työeläkemaksuista saatiin kerättyä.
Työeläkevakuuttajat Telan analyytikon Peter Halosen mukaan eläkesijoituksille saatiin viime vuonna hyviä tuottoja, mutta työeläkevaroista maksettiin eläkkeitä ulos enemmän kuin työeläkemaksuista saatiin kerättyä eläkejärjestelmään sisään, mikä hillitsi varojen kasvua.
Telan analyytikon mukaan jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista.
(Lehtikuva/Mikko Stig)
– Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista. Eläkemenon rahoittamisen kriittisimmät vuodet ovat edessä seuraavan kymmenen vuoden aikana, Halonen huomauttaa Telan tiedotteessa.
Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat viime vuonna noin 8,4 miljardia euroa 180,9 miljardiin euroon. Varoista noin 49 prosenttia oli osakkeissa ja osaketyyppisissä sijoituksissa, vajaat 42 prosenttia korkosijoituksissa ja alle 10 prosenttia kiinteistösijoituksissa.
Työeläkesijoitusten keskituotto viime vuodelta oli 5 prosenttia. Osakkeet tuottivat lähes 9 prosenttia ja kiinteistöt yli 6 prosenttia, mutta korkosijoitukset vain 0,5 prosenttia.
Työeläkkeitä maksettiin Suomessa viime vuonna noin 25 miljardia euroa. Eläkevaroista tästä rahoitettiin noin 900 miljoonaa euroa, loput katettiin työnantajilta ja työntekijöiltä sekä yrittäjiltä kerätyillä työeläkemaksuilla ja valtionosuuksilla.
Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne muistuttaa, että kaikkia tuottoja ei ole tarkoitus käyttää jatkossakaan vain samana vuonna maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen.
– Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat siihen, että osa tuotoista lisätään varoihin ja sijoitetaan edelleen, jotta varat ja tuotot riittävät pitämään eläkemaksut vakaina tulevaisuudessakin.
Ensi vuonna voimaantulevassa eläkeuudistuksessa maksut saadaan hänen mukaansa vakaalle tasolle, mutta se edellyttää, että rahastointia jatketaan samoin kuin tähänkin saakka.
Vonka
Supreme Leader
Tykkään selittää epäsuosittuja asioita
Vastaus: Koska siitä on hyötyä. Alhaisemmat kulut & parempi ja nopeampi palvelu, mikä johtaa taas puolestaan alhaisempiin kuluihin.
.
Teoria ja käytäntö. Alhaiset kulut? Ulkoistamisessa soppari on aina ensin halpa, kunnes...
Miljoonalaina Attendo-velkoihin
Rääkkylä on runsaan 2500 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Kunta nousi julkisuuteen vuonna 2011, kun media ihasteli Rääkkylän kunnan ja hoivajätti Attendon tuoretta naimakauppaa. Ihastelun syy oli, että Rääkkylä ulkoisti koko sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiselle hoivapalveluja tarjoavalle Attendo Oy:lle.
Nyt Rääkkylän kunta on joutunut ottamaan neljän miljoonan euron lainan, jolla se heinäkuussa maksoi vuosien varrella kertyneet ostovelkarästinsä Attendolle.
– Tämä oli kunnan kirjanpitovirhe. Talousarvioon olisi pitänyt kirjata bruttosumma nettosumman sijasta. Nettosumma saadaan, kun sopimuksen bruttosummasta vähennetään asiakasmaksut, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen sanoo.
Rääkkylä maksaa sote-palvelujensa hoitamisesta Attendolle vuodessa lähes 11 miljoonaa euroa. Syksyn aikana kunnanvaltuuston on päätettävä
Rääkkylä maksaa sote-palvelujensa hoitamisesta Attendolle vuodessa lähes 11 miljoonaa euroa, kertoo kunnanjohtaja Tuula Luukkonen. Kuva: Yle
irtautuako Attendosta ja liittyä Pohjois-Karjalan kuntien yhteiseen ”Siun soteksi” ristittyyn sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.
Kunnanjohtaja Luukkonen perustelee esitystään Attendo-sopimuksesta irtautumisesta koko maakunnan edulla.
– Näen asian kuten muutkin Pohjois-Karjalan kuntien johtajat, että tässä kaikki kunnat voittava, kun ne tuottavat itse omat sote-palvelunsa. Näin kuntalaisten verorahat ja palvelumaksut jäävät maakuntaan ja palvelut voidaan yhtenäistää.
Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Lauri Korkeaojan mukaan Attendo jatkaisi mielellään Rääkkylässä, mutta mikään kultakaivos Rääkkylä-sopimus ei yritykselle ole ollut.
– Emme kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta kova kilpailu on, kuka näitä sopimuksia saa.
http://yle.fi/uutiset/raakkylan_sote-hurmalle_nolo_loppu/8270625
Suomessa on kuitenkin eläkerahastot kerättynä. Itse asiassa kun Suomessa eläkemaksut mainitaan veroluonteisiksi maksuiksi (muissa maissa näin ei tehdä, jolloin verotus näyttää keveämmältä) niin rahatkin pitäisi laskea julkiseen sektoriin jolloin Suomi on reilusti nettovarallinen, yhtenä harvoista maista maailmassa. Eläkerahastojen koko on massiivinen, 183 miljardia euroa. Venäjän uutisointia seuratessa useimmat muistanevat Putinin kehutun vararahaston jonka koko oli alunperin jossain 400 miljardin tienoilla. Saudi-Arabian vastaavan rahaston koko oli viime vuoden alussa ilmeisesti noin 700 miljardia euroa. Suomella on asiat hyvin. Länsimaista oikeastaan vain Alankomailla, Ruotsilla ja Norjalla taisi olla vastaava hyvä tilanne.
Julkisella sektorilla valtiolla on velkaa nyt suunnilleen 100 mrd E ja kunnilla vuoden 2014 lopulla 16,5 mrd E. Eli reilusti plussalla ollaan.
Mitenkäs velkaantuminen muuten? Asuntolainakanta Suomessa oli 92 miljardia euroa, suomalaisilla oli pankkitalletuksia noin 80 miljardia euroa ja rahastosijoituksia 98,4 miljardia euroa.
Suomi on siis niin julkis- kuin yksityisomaisuuden puolesta käytännössä nettovelaton valtion, ja tässä ovat mukana vasta osake- ja muut rahastosijoitukset. Suomi ei velkaannu vielä pitkään aikaan. Omasta mielestäni nyt pitäisi rakentaa rohkeasti tulevaisuutta investoimalla.
Eläkerahastot riittävät mainiosti suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen jonka jälkeen taakka alkaa helpottaa 2030-luvulla nopeasti. Ainoa virhe, mitä voidaan tässä vaiheessa tehdä on paniikinomainen lisäväestön haaliminen sillä vastaavasti heidänkin eläkkeensä pitäisi tulevaisuudessa maksaa.
Edit: Sinänsä en kannata eläkevarantojen "sosialisoimista" julkisiin menoihin, ne rahat olisivat äkkiä menneet. Mutta aina kun puhutaan väestön ikääntymisestä ja ikärakenteen muuttumisesta Suomen tilannetta ei vertailla muihin maihin joissa useissa rahastoivaa eläkejärjestelmää ei ole.
Viimeksi muokattu:
Teoria ja käytäntö. Alhaiset kulut? Ulkoistamisessa soppari on aina ensin halpa, kunnes...
Miljoonalaina Attendo-velkoihin
Rääkkylä on runsaan 2500 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa. Kunta nousi julkisuuteen vuonna 2011, kun media ihasteli Rääkkylän kunnan ja hoivajätti Attendon tuoretta naimakauppaa. Ihastelun syy oli, että Rääkkylä ulkoisti koko sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiselle hoivapalveluja tarjoavalle Attendo Oy:lle.
Nyt Rääkkylän kunta on joutunut ottamaan neljän miljoonan euron lainan, jolla se heinäkuussa maksoi vuosien varrella kertyneet ostovelkarästinsä Attendolle.
– Tämä oli kunnan kirjanpitovirhe. Talousarvioon olisi pitänyt kirjata bruttosumma nettosumman sijasta. Nettosumma saadaan, kun sopimuksen bruttosummasta vähennetään asiakasmaksut, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen sanoo.
Rääkkylä maksaa sote-palvelujensa hoitamisesta Attendolle vuodessa lähes 11 miljoonaa euroa. Syksyn aikana kunnanvaltuuston on päätettävä
Rääkkylä maksaa sote-palvelujensa hoitamisesta Attendolle vuodessa lähes 11 miljoonaa euroa, kertoo kunnanjohtaja Tuula Luukkonen. Kuva: Yle
irtautuako Attendosta ja liittyä Pohjois-Karjalan kuntien yhteiseen ”Siun soteksi” ristittyyn sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.
Kunnanjohtaja Luukkonen perustelee esitystään Attendo-sopimuksesta irtautumisesta koko maakunnan edulla.
– Näen asian kuten muutkin Pohjois-Karjalan kuntien johtajat, että tässä kaikki kunnat voittava, kun ne tuottavat itse omat sote-palvelunsa. Näin kuntalaisten verorahat ja palvelumaksut jäävät maakuntaan ja palvelut voidaan yhtenäistää.
Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Lauri Korkeaojan mukaan Attendo jatkaisi mielellään Rääkkylässä, mutta mikään kultakaivos Rääkkylä-sopimus ei yritykselle ole ollut.
– Emme kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta kova kilpailu on, kuka näitä sopimuksia saa.
http://yle.fi/uutiset/raakkylan_sote-hurmalle_nolo_loppu/8270625
Hmm. Et tainnut lukea viestiäni kunnolla, tai sitten ymmärsit (tarkoituksella?) väärin?
Miten nuo asiat liittyvät toisiinsa, paitsi 'Attendo'?
Korsumajuri
Kapteeni
Eläkejärjestelmä on rakennettu pyramidihuijauksen malliin (myöhemmin tulevat maksavat aiemmin tulleiden eläkkeet). Tämä edellyttää jatkuvaa kansantalouden ja palkkasumman kasvua. Kumpikaan ei pidä enää paikkansa. Eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, eli vain osa tulevaisuudessa maksuun menevistä eläkkeistä on rahastoissa. Eläkerahastojen vastuuvaje on suunnilleen 500 miljardia. Vastuuvaje ajatellaan katettavan korkotuotoilla ja tulevien sukupolvien palkoista suoritettavilla maksuilla.
Tällä viikolla Euroopan keskuspankki laski edelleen talletuskorkoaan, -0,4%:iin. Negatiivinen korko tarkoittaa suuria vaikeuksia paitsi pankeille, myös eläkelaitoksille. Eläkerahoista suunnilleen kolmasosa on korkosijoituksissa ja nyt ne tuottavat huonosti. Osake- ja kiinteistösijoitukset eivät välttämättä tuota kymmeniin vuosiin, tai tuottavat negatiivisesti (Japanin tilanne). Lisäksi ihmiset elävät pidempään, joten heille pitäisi maksaa pidempään (=enemmän) eläkettä. Vastuuvaje paisuu edelleen; kuilu luvatun ja todellisen välillä kasvaa. Jossain vaiheessa katkeaa.
Odotettavissa on eläkeiän myöhentämistä aina siihen pisteeseen, että eläkkeelle pääsyn ja kuoleman välissä ei ole monta vuotta. Toinen on eläkkeiden määrän pienentäminen esim. elinaikakertoimella kikkailemalla (tätä on jo tehty). Todennäköisesti kuitenkin inflaation ajatellaan hoitavan ongelman. Eläkeläisille maksetaan luvatut summat inflaation raiskaamana höpörahana, joka ei riitä elämiseen. Toisin sanoen, eläkejärjestelmä on nuorten suomalaisten kannalta vain nimellinen. Maksavat rahaa sisään himmeliin, mutta eivät saa omiaan ulos.
Viimeksi muokattu:
Hyvä että huomautit asiasta - en itse viitsinyt nillittää
Suomen tilanne on parempi kuin monessa muussa maassa, mutta ei silti hyvä.Indeksialoite kuohuttaa asiantuntijoita - "Eläkevarat häviäisivät nuorilta kokonaan"
Eläkeasiantuntijat varoittavat jo sukupolvien sodasta, jota käydään eläkerahastojen äärellä.
https://summa.talentum.fi/article/t.../269667?_ga=1.143269245.957616740.1456298646#
Ensinnäkin alkeellinen argumenttini: entäpä ne muut? Kaikista vioistaan huolimatta suomalaisen eläkejärjestelmän tilanne on todella hyvä.
Viimeisen kahdentoista vuoden aikana eläkerahastojen määrä on huolimatta finanssikriisistä ja talouden rämpimisestä kasvanut 88:sta miljardista 183:n miljardiin euroon. Korkoa korolle on suurissa summissa ja pitkällä aikavälillä aika merkittävä tekijä.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitu...ojen-loppumisesta-kauhuskenaario/201311824/12
Elinkustannusten pienentyessä toki eläkkeitäkin voi pienentää.
Eläkeikää on syytä myöhentää joka tapauksessa, terveiden elinvuosien odotus on joka tapauksessa suurempi. Varmaan jokainen kykenevä varmistaa eläketurvaansa monin muun keinoin, esimerkiksi omistusasumisella, sijoituksilla jne.
Mutta kokonaisuudessaan eläkejärjestelmän kriittiset vuodet ovat ohi noin vuoteen 2040 mennessä. Itsehän menen eläkkeelle 2080-luvulla niin kuin laulaja Sanni.
Vonka
Supreme Leader
Idea siitä, että veronmaksajien rahalla (Tekes, TE-kesk) painetaan "kuluja alas" toimi Rääkkylän tapauksessa toivotulla tavalla siten, että Attendo teki sopimuksen, joka oli halvempi kuin tuottaa kunnan terveyspalvelut perinteisesti kunnanvirkamiestyönä. Tuki haettiin tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, mutta sitä ei tarvinnut dokumentoida oikein mitenkään. Raha antoi tietysti mahtavan kilpailuedun starttiin. Sen jälkeen hinnat nostettiin pikkuhiljaa, "erikoissairaanhoito" olikin laskettua kalliimpi ja lopulta Rääkkylä ajautui kriisikunnaksi, koska Attendosta tuli niin kallis: kuin trokari, joka myy palveluja velaksi.
Attendo MedOne on saanut yritystukia viime vuosina noin yli 1,4 miljoonaa euroa. Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, jonka hallussa on myös luxemburgilaisyhtiö Vistra. Vistra muun muassa auttaa yrityksiä perustamaan veroparatiisiyhtiöitä. Attendon tytäryhtiö Terveyden Tuottajat myös houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla neuvoja verotuksen minimointiin.
Viimeksi muokattu:
Hyvä että huomautit asiasta - en itse viitsinyt nillittää
Mutta mikä olisi hyvä tilanne? 100% eläke verrattuna viimeisten vuosien palkkatuloihin? Pitää muistaa myös yksilön vastuu ja toisaalta realistiset odotukset. Pitääkö yhteiskunnan järjestelemän eläkkeen voimin odottaa asuvansa isossa omakotitalossa yksin tai kaksin? Itse olisin jonkinlaisen takuueläkkeen + verohelpotuksin tuetun omaehtoisen eläkesäästämisen kannalta.
Isot eläkemenot ovat pitkään elämisen varjopuoli. Jos kaikki kuolisivat kiltisti heti eläköidyttyään ei tulisi myöskään eläkemenoja.
Olet selkeästi nyt valinnut jo valmiiksi tietyn asenteen ja jäsennät maailmaa vain sen mukaan.
Satakunnan hanke nosti attendon kuluja.
Vain jos tukiprosentti olisi ollut yli 100 % olisi se "laskenut kuluja" muualla. Näin ei tietenkään ole.