Suomalainen talouspropaganda

[Vonka]

Ikääntymisongelmaa ei voi Euroopassa sysätä syrjään. Suomi ei kuitenkaan ole erityisen huono maa. Meillä väestön huoltosuhde vakiintuu 2030-luvulla, eikä työikäisen väestön määrä romahda. Monessa Euroopan maassa demografinen näkymä on matalan syntyvyyden vuoksi paljon huonompi.

Toistaiseksi ennusteet ovat aliarvioineet Suomen väestönkasvun. Edellisen yhtä vakuuttavan mantran mukaan työvoiman piti alkaa kovaa vauhtia supistua jo 10 vuotta sitten. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

 

[Vonka]

Kangasharjun kanssa en ole samaa mieltä, mutta Vartiaisen kanssa aika monessa asiassa kyllä. Mistä häntä kritisoisit?

Vaikkapa siitä, että hän ennusti jo kymmenen vuotta sitten aivan pieleen ja silloinkin hänellä oli mantra.

Annan Ilmarisen talousjohtajalle puheenvuoron. Hänkin on kansantaloustieteen dosentti ja tekee rahaa tuleville sukupolville varsin menestyksekkäästi. Arvostan.

Vartiainen on väärässä

Tuleva työvoimapula on ollut talouspolitiikan keskeinen uhkakuva 1990-luvulta lähtien.

Huolen taustalla ovat väestöennusteet, jotka ovat ennakoineet työikäisen väestön supistumista. Väestön ikääntymisen on pelätty johtavan työvoimapulaan, taloudellisen kasvun pysähtymiseen ja julkisen talouden kriisiin. Ennusteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

Sen sijaan korkea työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat jatkuneet jo yli 20 vuotta.

Tilanne oli kääntymässä paremmaksi vuonna 2008, mutta silloin alkoi globaali finanssikriisi, jonka seurauksista kärsimme yhä. Samalla ihmettelemme, miksi tilanne on parempi Saksassa ja Ruotsissa.

Historian valossa nykytilanteessa ei ole mitään outoa. Suomessa on vallinnut yli sadan vuoden ajan lähes jatkuva työttömyys tai vajaatyöllisyys. Tilanteemme on ollut pysyvästi heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.

Pula kunnollisista työpaikoista on ollut Suomen samoin kuin monen muunkin periferisen maan pysyvä ongelma.

Vajaatyöllisyys on Suomessa liittynyt rakennemuutokseen ja maailmantalouden lamakausiin. Maaseudun liikaväestö purkautui muuttoliikkeenä: 1800-luvun lopulla Amerikkaan, 1960-luvulla Ruotsiin.

Työttömyyttä ovat aiheuttaneet myös globaalit lamakaudet 1930- ja 1970-luvuilla sekä finanssikriisit 1990-luvulla ja uudelleen vuoden 2008 jälkeen.

Täystyöllisyydestä Suomessa ehdittiin nauttia hetken aikaa 1980-luvulla. Myös sota ja jälleenrakennus takasivat täystyöllisyyden 1940- ja 1950-luvuilla, kun valtiovalta sääteli taloutta voimakkaasti.

Suomen taloushistoria on ollut jatkuvaa ja usein epäonnista kamppailua työttömyyttä vastaan. Hetkittäisiä onnistumisia ovat seuranneet uudet kriisit.

Tässä Suomi muistuttaa muita Euroopan periferioita kuten Irlantia, Espanjaa ja Etelä-Italiaa.

Talouden modernisaatio ja rakennemuutos tulivat meille myöhemmin kuin muualle Länsi-Eurooppaan. Suomen sisällä on ollut pitkään suuret alueelliset tuotanto- ja työllisyyserot. Työllisyys on ollut hyvällä tasolla Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, Itä- ja Pohjois-Suomessa työllisyysaste on ollut muiden Euroopan syrjäseutujen tapaan matala.

Huoli tulevasta työvoimapulasta liittyy käsitykseen, jonka mukaan jatkossa työpanoksella olisi ratkaiseva vaikutus talouskasvuun ja julkiseen talouteen: mistä löytyvät hoitajat ja kuka maksaa verot?

Ikääntymisongelmaa ei voi Euroopassa sysätä syrjään. Suomi ei kuitenkaan ole erityisen huono maa. Meillä väestön huoltosuhde vakiintuu 2030-luvulla, eikä työikäisen väestön määrä romahda. Monessa Euroopan maassa demografinen näkymä on matalan syntyvyyden vuoksi paljon huonompi.

Toistaiseksi ennusteet ovat aliarvioineet Suomen väestönkasvun. Edellisen yhtä vakuuttavan mantran mukaan työvoiman piti alkaa kovaa vauhtia supistua jo 10 vuotta sitten. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Työvoimapulan uhkakuvasta huolestuneet uskovat, että työvoiman tarjonnasta tulee lähivuosina talouden kasvua jarruttava rajoite. Heikentyvän työllisyyden seurauksena talouden kasvu hyytyy, julkinen talous ajautuu kriisiin ja lopulta sosiaaliturvaa pitää heikentää ja julkisia menoja hillitä. Ikääntyvän väestön maassa työllisyysasteen ei uskota paranevan, ellei muuteta työnteon kannustimia, jotka muodostuvat verojen ja sosiaaliturvan kautta.

Tällaisen ajattelun taustalla ovat klassisen taloustieteen teorialähtöiset oletukset ja suositukset, joita Vatt:n Juhana Vartiainen on ansiokkaasti viime aikoina edustanut. Niiden mukaan työmarkkinat ovat lähtökohtaisesti tasapainossa. Työtä uskotaan olevan kaikille halukkaille. Työntekoa rajoittaa lähinnä työhaluttomuus ja laiskuuden mahdollistava sosiaaliturva.

Tällainen malli on epäuskottava, jos sitä tarkastelee suomalaista taloushistoriaa vasten.

Suomalaiset työmarkkinat ovat vain harvoin olleet tasapainossa. Työvoiman tarjonta ei näytä automaattisesti luoneen työvoimalle kysyntää eli työpaikkoja – ei ainakaan nopeasti.

Täystyöllisyyden esteenä ovat Suomessa olleet jyrkät suhdannevaihtelut, ajoittaiset kilpailukykyongelmat ja epäedullinen elinkeino- ja aluerakenne.

Kyseessä on tyypillinen periferiaongelma. Pääoma ja työpaikat pyrkivät hakeutumaan lähemmäksi keskuksia ja suuria markkinoita.

Suomi on syrjäinen ja alueellisesti hajanainen maa, jossa on vähän varallisuutta ja pula kotimaisista omistajista. Monilla alueilla on yksipuolinen tuotantorakenne, joka tekee työmarkkinat alttiiksi häiriöille.

Toisaalta historia osoittaa, että jos työvoimalle on kysyntää, tarjonta joustaa myös ylöspäin. Hyvinä aikoina ihmiset siirtyvät opinnoista ja hoitovapailta työmarkkinoille, huonoina aikoina he palaavat työvoiman ulkopuolelle. Myös maahanmuutto tasapainottaa työmarkkinoita entistä tehokkaammin.

Kokemuksen perusteella voi arvioida, että Suomeen ei tule työvoimapulaa.

1940-luvulla syntyneet suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Tämä pelätty muutos ei aiheuttanut työvoimapulaa. Työllisten määrä voi jopa kasvaa edelleen siitä huolimatta, että työikäisten kantasuomalaisten määrä alkaa supistua. Maahanmuutto kasvattaa jatkossakin työvoimapotentiaalia, ja käyttämätöntä työvoimareserviä on kotimaassakin runsaasti. Aluerakenteen keskittyminen ja koulutustason nousu alentavat rakenteellista työttömyyttä ja parantavat työllisyysnäkymiä.

Tulevaisuuden haasteena ei siksi ole työvoimapula, vaan pula hyvistä, korkeaa arvonlisäystä tuottavista työpaikoista.

Jatkossakin ratkaisevaa on se, mihin pääoma ja yritykset sijoittuvat. Tämän kysymyksen ratkaisee suomalaisen yritysympäristön kilpailukyky ja houkuttelevuus.

http://www.talouselama.fi/tebatti/vartiainen-on-vaarassa-3434261

 

[Mustaruuti]

Vaikkapa siitä, että hän ennusti jo kymmenen vuotta sitten aivan pieleen ja silloinkin hänellä oli mantra.

Annan Ilmarisen talousjohtajalle puheenvuoron. Hänkin on kansantaloustieteen dosentti ja tekee rahaa tuleville sukupolville varsin menestyksekkäästi. Arvostan.

Vartiainen on väärässä

Tuleva työvoimapula on ollut talouspolitiikan keskeinen uhkakuva 1990-luvulta lähtien.

Huolen taustalla ovat väestöennusteet, jotka ovat ennakoineet työikäisen väestön supistumista. Väestön ikääntymisen on pelätty johtavan työvoimapulaan, taloudellisen kasvun pysähtymiseen ja julkisen talouden kriisiin. Ennusteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

Sen sijaan korkea työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat jatkuneet jo yli 20 vuotta.

Tilanne oli kääntymässä paremmaksi vuonna 2008, mutta silloin alkoi globaali finanssikriisi, jonka seurauksista kärsimme yhä. Samalla ihmettelemme, miksi tilanne on parempi Saksassa ja Ruotsissa.

Historian valossa nykytilanteessa ei ole mitään outoa. Suomessa on vallinnut yli sadan vuoden ajan lähes jatkuva työttömyys tai vajaatyöllisyys. Tilanteemme on ollut pysyvästi heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.

Pula kunnollisista työpaikoista on ollut Suomen samoin kuin monen muunkin periferisen maan pysyvä ongelma.

Vajaatyöllisyys on Suomessa liittynyt rakennemuutokseen ja maailmantalouden lamakausiin. Maaseudun liikaväestö purkautui muuttoliikkeenä: 1800-luvun lopulla Amerikkaan, 1960-luvulla Ruotsiin.

Työttömyyttä ovat aiheuttaneet myös globaalit lamakaudet 1930- ja 1970-luvuilla sekä finanssikriisit 1990-luvulla ja uudelleen vuoden 2008 jälkeen.

Täystyöllisyydestä Suomessa ehdittiin nauttia hetken aikaa 1980-luvulla. Myös sota ja jälleenrakennus takasivat täystyöllisyyden 1940- ja 1950-luvuilla, kun valtiovalta sääteli taloutta voimakkaasti.

Suomen taloushistoria on ollut jatkuvaa ja usein epäonnista kamppailua työttömyyttä vastaan. Hetkittäisiä onnistumisia ovat seuranneet uudet kriisit.

Tässä Suomi muistuttaa muita Euroopan periferioita kuten Irlantia, Espanjaa ja Etelä-Italiaa.

Talouden modernisaatio ja rakennemuutos tulivat meille myöhemmin kuin muualle Länsi-Eurooppaan. Suomen sisällä on ollut pitkään suuret alueelliset tuotanto- ja työllisyyserot. Työllisyys on ollut hyvällä tasolla Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, Itä- ja Pohjois-Suomessa työllisyysaste on ollut muiden Euroopan syrjäseutujen tapaan matala.

Huoli tulevasta työvoimapulasta liittyy käsitykseen, jonka mukaan jatkossa työpanoksella olisi ratkaiseva vaikutus talouskasvuun ja julkiseen talouteen: mistä löytyvät hoitajat ja kuka maksaa verot?

Ikääntymisongelmaa ei voi Euroopassa sysätä syrjään. Suomi ei kuitenkaan ole erityisen huono maa. Meillä väestön huoltosuhde vakiintuu 2030-luvulla, eikä työikäisen väestön määrä romahda. Monessa Euroopan maassa demografinen näkymä on matalan syntyvyyden vuoksi paljon huonompi.

Toistaiseksi ennusteet ovat aliarvioineet Suomen väestönkasvun. Edellisen yhtä vakuuttavan mantran mukaan työvoiman piti alkaa kovaa vauhtia supistua jo 10 vuotta sitten. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Työvoimapulan uhkakuvasta huolestuneet uskovat, että työvoiman tarjonnasta tulee lähivuosina talouden kasvua jarruttava rajoite. Heikentyvän työllisyyden seurauksena talouden kasvu hyytyy, julkinen talous ajautuu kriisiin ja lopulta sosiaaliturvaa pitää heikentää ja julkisia menoja hillitä. Ikääntyvän väestön maassa työllisyysasteen ei uskota paranevan, ellei muuteta työnteon kannustimia, jotka muodostuvat verojen ja sosiaaliturvan kautta.

Tällaisen ajattelun taustalla ovat klassisen taloustieteen teorialähtöiset oletukset ja suositukset, joita Vatt:n Juhana Vartiainen on ansiokkaasti viime aikoina edustanut. Niiden mukaan työmarkkinat ovat lähtökohtaisesti tasapainossa. Työtä uskotaan olevan kaikille halukkaille. Työntekoa rajoittaa lähinnä työhaluttomuus ja laiskuuden mahdollistava sosiaaliturva.

Tällainen malli on epäuskottava, jos sitä tarkastelee suomalaista taloushistoriaa vasten.

Suomalaiset työmarkkinat ovat vain harvoin olleet tasapainossa. Työvoiman tarjonta ei näytä automaattisesti luoneen työvoimalle kysyntää eli työpaikkoja – ei ainakaan nopeasti.

Täystyöllisyyden esteenä ovat Suomessa olleet jyrkät suhdannevaihtelut, ajoittaiset kilpailukykyongelmat ja epäedullinen elinkeino- ja aluerakenne.

Kyseessä on tyypillinen periferiaongelma. Pääoma ja työpaikat pyrkivät hakeutumaan lähemmäksi keskuksia ja suuria markkinoita.

Suomi on syrjäinen ja alueellisesti hajanainen maa, jossa on vähän varallisuutta ja pula kotimaisista omistajista. Monilla alueilla on yksipuolinen tuotantorakenne, joka tekee työmarkkinat alttiiksi häiriöille.

Toisaalta historia osoittaa, että jos työvoimalle on kysyntää, tarjonta joustaa myös ylöspäin. Hyvinä aikoina ihmiset siirtyvät opinnoista ja hoitovapailta työmarkkinoille, huonoina aikoina he palaavat työvoiman ulkopuolelle. Myös maahanmuutto tasapainottaa työmarkkinoita entistä tehokkaammin.

Kokemuksen perusteella voi arvioida, että Suomeen ei tule työvoimapulaa.

1940-luvulla syntyneet suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Tämä pelätty muutos ei aiheuttanut työvoimapulaa. Työllisten määrä voi jopa kasvaa edelleen siitä huolimatta, että työikäisten kantasuomalaisten määrä alkaa supistua. Maahanmuutto kasvattaa jatkossakin työvoimapotentiaalia, ja käyttämätöntä työvoimareserviä on kotimaassakin runsaasti. Aluerakenteen keskittyminen ja koulutustason nousu alentavat rakenteellista työttömyyttä ja parantavat työllisyysnäkymiä.

Tulevaisuuden haasteena ei siksi ole työvoimapula, vaan pula hyvistä, korkeaa arvonlisäystä tuottavista työpaikoista.

Jatkossakin ratkaisevaa on se, mihin pääoma ja yritykset sijoittuvat. Tämän kysymyksen ratkaisee suomalaisen yritysympäristön kilpailukyky ja houkuttelevuus.

http://www.talouselama.fi/tebatti/vartiainen-on-vaarassa-3434261

10 vuotta sitten? Tuo oli päivätty 2013.

Hankala sanoa, mihin tuo suoranaisesti liittyy. Mutta, Kiander saattaa olla siinä vähän väärässä.

Viittaan kirjoittamaani viestiin. http://maanpuolustus.net/threads/suomalainen-talouspropaganda.3509/page-79#post-422697

Kiander tuntuu tuossa sanovan, että mitään ei tartte tehdä.

Minun ja Vartiaisen mielestä kyllä kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen. Itsekin postasit sen kuvan syrjäytyvistä suomalaisista nuorista miehistä. Eikö sitä ongelmaa kannattaisi pyrkiä ratkaisemaan kaikin mahdollisin keinoin?

 

[Vonka]

10 vuotta sitten? Tuo oli päivätty 2013.

Vartiainen alkoi silloin tulla julkisuuteen viestillään, johon Kiander ottaa kantaa. Moni muukin tarttui viestiin. Hirveä työvoimapula oli ovella.

Ei tässä ole mitään hankalaa. Pieleen mennyt ennuste.

Avaa sinä puolestasi toisin päin. Mitä Vartiainen taas on tehnyt oikein? Mitä hänen, taaksepäin katsoen, esitämistään asioista on ollut oraakkelimaisen oikein?

 

[Mustaruuti]

Vartiainen alkoi silloin tulla julkisuuteen viestillään, johon Kiander ottaa kantaa. Moni muukin tarttui viestiin. Hirveä työvoimapula oli ovella.

Ei tässä ole mitään hankalaa. Pieleen mennyt ennuste.

Avaa sinä puolestasi toisin päin. Mitä Vartiainen taas on tehnyt oikein? Mitä hänen, taaksepäin katsoen, esitämistään asioista on ollut oraakkelimaisen oikein?

Niin, moni on ymmärtänyt tuon asian väärin.

Mutta itse asiassa Vartiainen on ollut täysin oikeassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001794174.html

Suomen julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisee työllisyyden lisääminen ja vain se, taloustieteilijä, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoo.

Siksi Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä ja laskevat työttömyyttä, Vartiainen sanoi talouspoliittisessa pamflettinsa Työvoima tehokkaaseen käyttöön julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

Vartiainen on puhunut samoista asioista jo pitkään ja tottunut myös kuulemaan vastaväitteitä. Tutkielmansa julkistustilaisuudessa hän kumosi niistä yleisimmät.

Ei työvoimapula
sitä tarkoita

Ensimmäinen myytti: "Vartiainen on saarnannut työvoimapulasta monta vuotta, mutta eihän meillä mitään työvoimapulaa ole."

Vartiainen sanoo tosiasiassa varovansa puhumasta työvoimapulasta, koska ihmiset ymmärtävät sen väärin. Työvoimapula ei nimittäin tarkoita, että työttömyys laskisi hyvin alas.

Toisin kuin moni kuvittelee, "työn määrä" ei ole vakio, eikä työvoiman määrän muuttuminen siksi vaikuta työttömyyteen. Jos työttömyys kasvaisi työvoiman mukana, suurissa maissa pitäisi olla enemmän työttömyyttä kuin pienissä.

– Työttömyys on nähtävä työmarkkinoiden toimimattomuuteen ja jatkuvaan rakennemuutokseen liittyvänä hävikkinä, Vartiainen sanoo.

Eläkeiän noston vaikutuksia arvioidaan samalla logiikalla. Moni uskoo, että jos ikääntyneet ovat pidempään töissä, nuorille ei löydy työpaikkoja. Vartiainen kumoaa myös tämän käsityksen.

– Mitä enemmän on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita.

Kun työntekijöitä on tarjolla paljon, yritysten ei tarvitse nostaa palkkoja yhtä nopeasti. Silloin niiden kannattavuus paranee ja ne laajentavat toimintaansa, mikä synnyttää uusia työpaikkoja.

Työpaikkojen luomisesta
ei hyötyä

Toinen myytti: "Eihän työpaikkoja ole, tarvitaan uusia elinkeinoja."

Vartiaisen mukaan Suomessa on vahva uskomus, että työttömyyttä voi lääkitä elinkeinopolitiikalla.

Työttömyys on kuitenkin työmarkkinoiden ongelma, eikä osoitus elinkeinopolitiikan epäonnistumisesta, Vartiainen painottaa. Työpaikkojen luomisesta ei ole apua pitkällä aikavälillä.

Kun luodaan uusia työpaikkoja, työttömyys pienenee ja syntyy paineita korottaa palkkoja. Silloin osa yrityksistä joutuu supistamaan toimintaansa ja osa nostamaan hintojaan. Kilpailukyky rapautuu ja työpaikat vain siirtyvät alalta toiselle.

 

[Mustaruuti]

Tuossa esim. Vartiaisen kirjoittama strategia-paperi.

http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_pub...lisaa-kilpailukykya-tyovoimaa-ja-tuottavuutta

 

[Vonka]

Niin, moni on ymmärtänyt tuon asian väärin.

Mutta itse asiassa Vartiainen on ollut täysin oikeassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001794174.html

Suomen julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisee työllisyyden lisääminen ja vain se, taloustieteilijä, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoo.

Siksi Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä ja laskevat työttömyyttä, Vartiainen sanoi talouspoliittisessa pamflettinsa Työvoima tehokkaaseen käyttöön julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

Vartiainen on puhunut samoista asioista jo pitkään ja tottunut myös kuulemaan vastaväitteitä. Tutkielmansa julkistustilaisuudessa hän kumosi niistä yleisimmät.

Ei työvoimapula
sitä tarkoita

Ensimmäinen myytti: "Vartiainen on saarnannut työvoimapulasta monta vuotta, mutta eihän meillä mitään työvoimapulaa ole."

Vartiainen sanoo tosiasiassa varovansa puhumasta työvoimapulasta, koska ihmiset ymmärtävät sen väärin. Työvoimapula ei nimittäin tarkoita, että työttömyys laskisi hyvin alas.

Toisin kuin moni kuvittelee, "työn määrä" ei ole vakio, eikä työvoiman määrän muuttuminen siksi vaikuta työttömyyteen. Jos työttömyys kasvaisi työvoiman mukana, suurissa maissa pitäisi olla enemmän työttömyyttä kuin pienissä.

– Työttömyys on nähtävä työmarkkinoiden toimimattomuuteen ja jatkuvaan rakennemuutokseen liittyvänä hävikkinä, Vartiainen sanoo.

Eläkeiän noston vaikutuksia arvioidaan samalla logiikalla. Moni uskoo, että jos ikääntyneet ovat pidempään töissä, nuorille ei löydy työpaikkoja. Vartiainen kumoaa myös tämän käsityksen.

– Mitä enemmän on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita.

Kun työntekijöitä on tarjolla paljon, yritysten ei tarvitse nostaa palkkoja yhtä nopeasti. Silloin niiden kannattavuus paranee ja ne laajentavat toimintaansa, mikä synnyttää uusia työpaikkoja.

Työpaikkojen luomisesta
ei hyötyä

Toinen myytti: "Eihän työpaikkoja ole, tarvitaan uusia elinkeinoja."

Vartiaisen mukaan Suomessa on vahva uskomus, että työttömyyttä voi lääkitä elinkeinopolitiikalla.

Työttömyys on kuitenkin työmarkkinoiden ongelma, eikä osoitus elinkeinopolitiikan epäonnistumisesta, Vartiainen painottaa. Työpaikkojen luomisesta ei ole apua pitkällä aikavälillä.

Kun luodaan uusia työpaikkoja, työttömyys pienenee ja syntyy paineita korottaa palkkoja. Silloin osa yrityksistä joutuu supistamaan toimintaansa ja osa nostamaan hintojaan. Kilpailukyky rapautuu ja työpaikat vain siirtyvät alalta toiselle.

Tuossa on itsestäänselvyyksiä, ei oraakkelimaisia ennusteita. Tuo ei kyllä vielä ole mestarin ajattelua. Työttömyys on nähtävä työmarkkinoiden toimimattomuuteen ja jatkuvaan rakennemuutokseen liittyvänä hävikkinä, Vartiainen sanoo.

No shit, Sherlock.

Ehkä hän on tullut varovaisemmaksi.

Välillä hän on ollut jopa ristiriitainen riippuen sitä, mikä tilanne on menossa. Ylinnä 2016 ja alempana 2014. Minusta tyyppi on häikäilemätön opportunisti, joka haistelee jonkun tilapäisen aallonharjan ja tekee siitä numeron. En lainkaan pidä häntä Sixten Korkmanin vertaisena. Nyt hyvää yötä, propagoidaan taas joku päivä. Siihen asti, että maa on tukevassa nousussa ja sanotaan, että se oli meidän ansiotamme.

Juhana Vartiainen: Ranskan surkeat työmarkkinat ruokkivat jihadismia – uskontoa ei voi syyttää

Juhana Vartiainen: Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia

 

[Vonka]

Mutta yksi huumoripala ja piruilu täytyy toki laittaa. Pari sitaattia:

"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan, Joseph Stieglitz sanoo viitaten Suomen hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi. Nobelisti ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä, koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa. Hänen mukaansa Suomi päinvastoin ryöstää lapsiltaan, kun se ei tee järkeviä investointeja. Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset. Kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille."

- Joseph Stiglitz, taloustieteen nobelisti, Maailmanpankin ekonomisti,

Stiglitz kehitti ns. epäsymmetrisen teorian. Epäsymmetrisen informaation teorian valossa näyttää siltä, että markkinat ovat tehokkaat vain harvoin. Stiglitzin tutkimus tukee käsitystä, että monissa tapauksissa hallinnon sääntelyllä voidaan saada aikaan Pareto-parannus eli parantaa kaikkien osapuolten asemaa. Näin ollen epäsymmetrisen informaation teoria on laajentanut toimenpiteiden kirjoa, joilla markkinoiden toimintaan tulisi puuttua, verrattuna uusklassisen teorian näkökulmaan.

 

[Mustaruuti]

Tuossa on itsestäänselvyyksiä, ei oraakkelimaisia ennusteita. Tuo ei kyllä vielä ole mestarin ajattelua. Työttömyys on nähtävä työmarkkinoiden toimimattomuuteen ja jatkuvaan rakennemuutokseen liittyvänä hävikkinä, Vartiainen sanoo.

No shit, Sherlock.

Ehkä hän on tullut varovaisemmaksi.

Välillä hän on ollut jopa ristiriitainen riippuen sitä, mikä tilanne on menossa. Ylinnä 2016 ja alempana 2014. Minusta tyyppi on häikäilemätön opportunisti, joka haistelee jonkun tilapäisen aallonharjan ja tekee siitä numeron. En lainkaan pidä häntä Sixten Korkmanin vertaisena. Nyt hyvää yötä, propagoidaan taas joku päivä. Siihen asti, että maa on tukevassa nousussa ja sanotaan, että se oli meidän ansiotamme.

Juhana Vartiainen: Ranskan surkeat työmarkkinat ruokkivat jihadismia – uskontoa ei voi syyttää

Juhana Vartiainen: Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia

Päinvastoin. Ei Vartiainen mikään opportunisti ole. Samaa viestiä hän on puhunut.

Eivätkä nuo viestitkään ole ristiriitaisia, jos ne ymmärtää. Päinvastoin, saman ajattelun ja kehikon pohjalta rakentuneita.

Mutta öitä

 

[Vonka]

Siinä olen samaa mieltä Vartiaisen kanssa, että Stiglitz ei tunne sisältä päin Suomen ongelmaa. Me olemme euromaa. Hän on tähtilippumaasta, jossa on pelivapautta.

 

[Mustaruuti]

Mutta yksi huumoripala ja piruilu täytyy toki laittaa. Pari sitaattia:

"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan, Joseph Stieglitz sanoo viitaten Suomen hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi. Nobelisti ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä, koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa. Hänen mukaansa Suomi päinvastoin ryöstää lapsiltaan, kun se ei tee järkeviä investointeja. Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset. Kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille."

- Joseph Stiglitz, taloustieteen nobelisti, Maailmanpankin ekonomisti,

Stiglitz kehitti ns. epäsymmetrisen teorian. Epäsymmetrisen informaation teorian valossa näyttää siltä, että markkinat ovat tehokkaat vain harvoin. Stiglitzin tutkimus tukee käsitystä, että monissa tapauksissa hallinnon sääntelyllä voidaan saada aikaan Pareto-parannus eli parantaa kaikkien osapuolten asemaa. Näin ollen epäsymmetrisen informaation teoria on laajentanut toimenpiteiden kirjoa, joilla markkinoiden toimintaan tulisi puuttua, verrattuna uusklassisen teorian näkökulmaan.

Olen samaa mieltä Stiglitzin kanssa. Sisäiset devalvaatiot ovat turmiollisia.

Siksi nimenomaan olisikin kannattanut erota eurosta.

 

[vehamala]

Tuosta Mustaruudin aiemmasta viestistä eli Vartiaisen teeseistä voisi johtaa sellaisenkin ajatusmallin, että työmarkkinoiden ongelmiin on ainoana ratkaisuna tarpeeksi matalat palkat ?
Ei auta elinkeinopolitiikka, ei suhdanteet eikä myyntiponnistukset, ei mikään muu kuin tarpeeksi työvoiman "tarjontaa" (eli reserviä eli työttömiä), joka pitää palkat niin alhaalla,
että "yritysten kannattavuus paranee, toiminta laajenee ja syntyy uusia (matalapalkka) työpaikkoja"
Tuo vahvennettu osa on esiintynyt, tosin ilman sulkeissa olevaa osaa, niin monessa yhteydessä, että jokin viisaus siinä luulisi olevan.

Muistellessamme uutisia esim. vuoden 2016 "osinkojuhlista", voisi kysyä, miten paljon yritysten kannattavuuden pitäisi parantua, että ne loisivat "aitoja" uusia, pysyviä työpaikkoja ?
Eikä vain seuraavaan suhdannekurviin tai seuraavan uuden johtajan nimitykseen (jonka tietysti pitää ansaita kannuksensa radikaalisti toimintaa "tehostamalla") asti. Jolloin taas uudet YT:t hoitaisivat kannattavuutta....

Muistan hyvin erään saksalaisen "vierastyöläisen" eli silloisen kollegani muutaman vuoden takaisen ihmettelyn siitä, miten halvalla ja helposti Suomessa voidaan ihmisiä potkia pellolle jopa hyvinkin pitkien työsuhteiden jälkeen.

 

[Talvela]

Tuosta Mustaruudin aiemmasta viestistä eli Vartiaisen teeseistä voisi johtaa sellaisenkin ajatusmallin, että työmarkkinoiden ongelmiin on ainoana ratkaisuna tarpeeksi matalat palkat ?
Ei auta elinkeinopolitiikka, ei suhdanteet eikä myyntiponnistukset, ei mikään muu kuin tarpeeksi työvoiman "tarjontaa" (eli reserviä eli työttömiä), joka pitää palkat niin alhaalla,
että "yritysten kannattavuus paranee, toiminta laajenee ja syntyy uusia (matalapalkka) työpaikkoja"
Tuo vahvennettu osa on esiintynyt, tosin ilman sulkeissa olevaa osaa, niin monessa yhteydessä, että jokin viisaus siinä luulisi olevan.

Muistellessamme uutisia esim. vuoden 2016 "osinkojuhlista", voisi kysyä, miten paljon yritysten kannattavuuden pitäisi parantua, että ne loisivat "aitoja" uusia, pysyviä työpaikkoja ?
Eikä vain seuraavaan suhdannekurviin tai seuraavan uuden johtajan nimitykseen (jonka tietysti pitää ansaita kannuksensa radikaalisti toimintaa "tehostamalla") asti. Jolloin taas uudet YT:t hoitaisivat kannattavuutta....

Muistan hyvin erään saksalaisen "vierastyöläisen" eli silloisen kollegani muutaman vuoden takaisen ihmettelyn siitä, miten halvalla ja helposti Suomessa voidaan ihmisiä potkia pellolle jopa hyvinkin pitkien työsuhteiden jälkeen.

Halpatyövoima tappaa keskiluokan ja kulutus sakkaa, tästä kärsivät seuraavaksi ylemmät tuloluokat ja yritykset.
Kilpailukykyä tulisi hakea energiasta, verotuksesta ja yleisestä sääntelyn purkamisesta.

 

[Vonka]

Nyt kun on porvarimantra saanut korvilleen, katsotaanpa, mitä Hakaniemen raha tekee.

Rahaston ensimmäiset sijoittajat ovat ammattiliitot Pam, JHL, Tehy ja Pro. Uuteen rahastoon käytetään VVO:lta saatuja lisäosinkoja. Eli veroparatiisitalous sijoittaa verovapaita osinkojaan. Asunnot ovat aluksi kohtuuhintaisia mutta lopulta samaa tasoa kuin 10 vuoden aikana 52,2% vuokriaan korottaneella VVO:lla. Sitten ne voidaan suureksi osaksi maksaa asumistuella verovaroista ja pitää kaikien muidenkin asuntojen vuokrat tapissa. Ihan munkkibisnes kaikille. Siis niille, jotka omistavat jotain vuokrattavaa.

Uskoisin, mutta näin VVO:n synnyn ja tiedän, mitä se on nyt. Mikä menisi toisin?

Tämä on yksi suuri näytelmä, jossa ainoa häviäjä on... ______________________

Liitot käyttävät VVO-miljoonia kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon
Neljä ammattiliittoa sijoittaa varainhoitotalo Taalerin uuteen rahastoon. Sen tavoitteena on rakennuttaa lähivuosina tuhansia vuokra-asuntoja, joissa vuokrat ovat samaa tasoa kaupunkien vuokratalojen kanssa.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005005861.html

 

[jurppi]

.....Tulevaisuuden haasteena ei siksi ole työvoimapula, vaan pula hyvistä, korkeaa arvonlisäystä tuottavista työpaikoista.

Jatkossakin ratkaisevaa on se, mihin pääoma ja yritykset sijoittuvat. Tämän kysymyksen ratkaisee suomalaisen yritysympäristön kilpailukyky ja houkuttelevuus.

http://www.talouselama.fi/tebatti/vartiainen-on-vaarassa-3434261

Yhteiskunta tulee jakautumaan tulevaisuudessa korkean tuottavuuden osaaviin ja korkeapalkkaisiin töihin ja toisaalta matalammin palkattuihin erilaisiin perus- ja palvelutuotannon työpaikkoihin ja työntekijöihin.

Teollisuuden tuotannossa kilpailukyky nousee kaikenlaisen tekniikan ja automaation lisääntymisen myötä. Samalla ihmisen tekemä työ vähenee ja siirtyy yhä vaativimpiin ja enemmän koulutusta vaativiin tehtäviin ja toisaalta suurempi määrä ihmistyöstä jää aputehtäviksi. Ehkä perinteisen 80/20 mallin mukaisesti. Suurin osa työvoimasta tekee erilaisia halvemmin palkattuja palvelu-/aputehtäviä ja vastaavasti 20 % työntekijöistä hoitaa varsinaisen tuotannon (suunnittelu, ohjaus jne.) osuuden. He saavat palkkansa joko yrittäjinä tai ovat muuten korkeampipalkkaisia (johtoa, hallintoa, myyntiä jne)..

Todennäköisesti samalla tavalla tapahtuu eriytymistä osaamisen, automaation ja ihmisen tekemän palvelutyön suhteen myös kaikilla muillakin aloilla..

Työpaikkojen määrä tuskin lisääntyy suhteellisesti tulevaisuudessa. Ehkä jopa vähenee. Uskon myös että itsenäinen yrittäjyys tulee olemaan nykyistä suuremmassa roolissa. Korkeatasoisin, parhain osaaminen tulee olemaan nykyistä arvokkaampaa kaikilla aloilla.

Tällainen kehitys tulee olemaan yhteiskunnan hallinnon osalta mielenkiintoista. Esimerkiksi sen suhteen miten ns. yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus, palkka-/toimeentulotasot, verotus jne. jakautuu/toteutuu tulevaisuudessa.

Pääomat liikkuvat globaalisti jo tälläkin hetkellä. Yritykset, palvelut, tuotanto jne. sijoittunee tulevaisuudessa yhä lähemmäksi, tehokkaammin, halvemmin ja nopeammin kuluttajien tavoitettavaksi. Siis keskittyy sinne missä kuluttajamassat sijaitsevat.

Toisaalta tulevaisuudessa lisääntyvien aineettomien palveluiden ja tuotannon osalta voidaan sijoittua käytännössä minne vain. Todennäköisesti sijoittuvat ainakin hallinnollisesti sinne mikä on taloudellisesti edullisinta.

Mielenkiintoista ajatella esimerkiksi niin että: Mihinkä/miten nuoren ihmisen kannattaisi juuri nyt kouluttautua, jotta toimeentulo olisi turvattua vielä viidenkymmenen vuoden päästä?

 

[Talvela]

Yhteiskunta tulee jakautumaan tulevaisuudessa korkean tuottavuuden osaaviin ja korkeapalkkaisiin töihin ja toisaalta matalammin palkattuihin erilaisiin perus- ja palvelutuotannon työpaikkoihin ja työntekijöihin.

Teollisuuden tuotannossa kilpailukyky nousee kaikenlaisen tekniikan ja automaation lisääntymisen myötä. Samalla ihmisen tekemä työ vähenee ja siirtyy yhä vaativimpiin ja enemmän koulutusta vaativiin tehtäviin ja toisaalta suurempi määrä ihmistyöstä jää aputehtäviksi. Ehkä perinteisen 80/20 mallin mukaisesti. Suurin osa työvoimasta tekee erilaisia halvemmin palkattuja palvelu-/aputehtäviä ja vastaavasti 20 % työntekijöistä hoitaa varsinaisen tuotannon (suunnittelu, ohjaus jne.) osuuden. He saavat palkkansa joko yrittäjinä tai ovat muuten korkeampipalkkaisia (johtoa, hallintoa, myyntiä jne)..

Todennäköisesti samalla tavalla tapahtuu eriytymistä osaamisen, automaation ja ihmisen tekemän palvelutyön suhteen myös kaikilla muillakin aloilla..

Työpaikkojen määrä tuskin lisääntyy suhteellisesti tulevaisuudessa. Ehkä jopa vähenee. Uskon myös että itsenäinen yrittäjyys tulee olemaan nykyistä suuremmassa roolissa. Korkeatasoisin, parhain osaaminen tulee olemaan nykyistä arvokkaampaa kaikilla aloilla.

Tällainen kehitys tulee olemaan yhteiskunnan hallinnon osalta mielenkiintoista. Esimerkiksi sen suhteen miten ns. yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus, palkka-/toimeentulotasot, verotus jne. jakautuu/toteutuu tulevaisuudessa.

Pääomat liikkuvat globaalisti jo tälläkin hetkellä. Yritykset, palvelut, tuotanto jne. sijoittunee tulevaisuudessa yhä lähemmäksi, tehokkaammin, halvemmin ja nopeammin kuluttajien tavoitettavaksi. Siis keskittyy sinne missä kuluttajamassat sijaitsevat.

Toisaalta tulevaisuudessa lisääntyvien aineettomien palveluiden ja tuotannon osalta voidaan sijoittua käytännössä minne vain. Todennäköisesti sijoittuvat ainakin hallinnollisesti sinne mikä on taloudellisesti edullisinta.

Mielenkiintoista ajatella esimerkiksi niin että: Mihinkä/miten nuoren ihmisen kannattaisi juuri nyt kouluttautua, jotta toimeentulo olisi turvattua vielä viidenkymmenen vuoden päästä?

En näe että tuolle 80% löytyisi kuvailemaasi työtä, keinoäly ja robotiikka korvaa käytännössä kaikki nykyiset duunarien työt ja lisäksi suuren osan korkeakoulutusta vaativista.

 

[eddie]

Itse en usko robottien ylivaltaan teollisuudessa. Yksinkertaiset työt ovat jo hävinneet Suomesta. Itse olen huipputeknologia firmassa töissä. Tulkoon lisää niitä robotteja vaan. Jokainen robotti tarvitsee operaattorin huomiota, Sitä täytyy huoltaa ja ohjelmoida. Yleensä ne ovat aivan helvetin solmussa. Joten töitä kyllä riittää..

 

[miheikki]

Tulee mieleen tarinoita neuvostoliiton lossivahdeista.

Länsimetrolle koulutetut 70 kuljettajaa istuvat nyt tyhjänpanttina - T&T: "Ketään ei lomauteta"
15.12.2016 10.21 | Päivitetty 15.12.2016 10.21 http://m.kauppalehti.fi/uutiset/lan...ium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje
Länsimetron lykkääntyminen tuo HKL:lle noin kolmen miljoonan euron ylimääräiset menot.

HKL on kouluttanut Länsimetroa varten 70 uutta metronkuljettajaa.

Kuljettajien palkkakustannukset ovat kuukaudessa noin 300 000 euroa, joten lykkääntyminen viime elokuusta ensi kesään tuo laitokselle noin kolmen miljoonan euron ylimääräiset menot.

"Kolmasosa kuljettajista eli 25 työllistyi jo elokuusta, kun metron vuorovälit tihenivät. Loput kuljettajat ajavat Länsimetron koeajoja, ovat koulutuksessa tai toimivat tukitehtävissä", HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi kertoo.

Hurjimpien huhujen mukaan kuljettajia on nähty selfie-kuvissa Malagassa.

"Olen itsekin kuullut tuon huhun. Vitsihän se on", Kuukankorpi sanoo.

Kaikkiaan metronkuljettajia on HKL:n palveluksessa noin 150.

Helsingin kaupungilla on periaate, jonka mukaan ketään ei irtisanota tai lomauteta taloudellisten tuotannollisten syiden takia.

 

[Vonka]

Mielenkiintoista ajatella esimerkiksi niin että: Mihinkä/miten nuoren ihmisen kannattaisi juuri nyt kouluttautua, jotta toimeentulo olisi turvattua vielä viidenkymmenen vuoden päästä?

Sanoisinko, että ei välttämättä kannata ylikouluttautua. Emme tarvitse kymmeniä arkeologeja tai naistutkijoita vuosittain. Autoalalla asentajia tarvitaan enemmän ja tulevaisuudessa erityisesti sähköpuoli korostuu. Kuljetus ja logistiikka + järjestelmänosaajat. Kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, hienomekaniikka, robotiikka.

Yksi tulevaisuuden työpaikoista on työterveys. Energia- ja ympäristötekniikka, sosiaaliala, terveysala aina, rakentaminen, markkinointi, myynti, palvelut, liikenne, koulutus ja siivousala.

Tiedän kyllä miten nyt kouluttautuisin ja millaisen yrityksen perustaisin, mutta koska poikani aikoo tehdä sen, en paljasta sitä.

 

[Beerfect]

Mielenkiintoista ajatella esimerkiksi niin että: Mihinkä/miten nuoren ihmisen kannattaisi juuri nyt kouluttautua, jotta toimeentulo olisi turvattua vielä viidenkymmenen vuoden päästä?

Eloonjääminen post-apokalyptisessä maailmassa, maanalaisen asuinbunkkerirakentamisen osaaminen, radioaktiivisuusasiantuntemus, puolituhotun rakennusmateriaalin ja irtaimiston hyötykäyttö, säteilyhaittojen lääketieteellinen ehkäisy ja hoito, robotisoitu etäsodankäynti, megaskaalan väestönhallinta (nälkäiset ja villiintyneet ihmislaumat), dystopiaosaaminen, monisukupolvisen avaruusaluksen rakentaminen, planetologia ...

Jos hyvin käy niin orgiasuunnittelija, ajantuhlausasiantuntemus / tylsyydenhallinta, ihmisgeeniperimän muokkaus / ihmissuunnittelun asiantuntemus, planeettasuunnittelu (vrt. kaupunkisuunnittelu)...

Edit: Tai ei.... Elon Musk ynnämuut ovat kloonanneet itsensä tuohon mennessä, ja tulemme voimaan hyvin heidän alaisina. Se päivä kun kahden eri valtion päämiehellä on sama geeniperimä. Long live president Musks. (presidents Musk?)