Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Mielenkiintoinen kommentti. Miten taistelet monikulttuurisuutta vastaan? Asein?Mutta mielestäni monokulttuurinen kansallisvaltio on paras ja turvallisin vaihtoehto kasvattaa lapseni, joten sen edestä teen työtä (ja tarvittaessa taistelen).
Mielenkiintoinen kommentti. Miten taistelet monikulttuurisuutta vastaan? Asein?
The 10 Oldest Languages Still Spoken In The World Today
Language evolution is like biological evolution – it happens minutely, generation by generation, so there’s no distinct breaking point between one language and the next language that develops from it. Therefore, it’s impossible to say that one language is really older than any other one; they’re all as old as humanity itself. That said, each of the languages below has a little something special—something ancient—to differentiate it from the masses.
The Aleppo Codex | © aleppocodex.org/WikimediaCommons
Hebrew
Hebrew is a funny case, since it essentially fell out of common usage around 400 CE and then remained preserved as a liturgical language for Jews across the world. However, along with the rise of Zionism in the 19th and 20th century, Hebrew went through a revival process to become the official language of Israel. While the modern version differs from the Biblical version, native speakers of Hebrew can fully comprehend what is written in the Old Testament and its connected texts. As the earliest speakers of Modern Hebrew often had Yiddish as their native language, Modern Hebrew has in many ways been influenced by this other Jewish language.
Tamil
Tamil, a language spoken by about 78 million people and recognized as an official language of India, Sri Lanka, and Singapore, is the only classical language that has survived all the way through to the modern world. It is a member of the Dravidian language family, which includes a number of languages native mostly to southern and eastern India. Researchers have found inscriptions in Tamil dating back to the third century BCE, and it has been in continuous use ever since. Unlike Sanskrit, another ancient Indian language that fell out of common usage around 600 BCE and became mostly a liturgical language, Tamil has continued to develop and is now the 20th most commonly-spoken language in the world.
Lithuanian
The language family that most European languages belong to is Indo-European, but they started splitting apart from each other probably around 3500 BCE. They developed into dozens of other languages like German, Italian, and English, gradually losing the features that they had all shared. One language, however, up in the Baltic language branch of the Indo-European family, retained more of the feature of what linguists call Proto-Indo-European (PIE), which is the language that they postulate was spoken around 3500 BCE. For whatever reason, Lithuanian has kept more of the sounds and grammar rules from PIE than any of its linguistic cousins, and can therefore be called one of the oldest languages in the world.
Farsi
In case you haven’t heard of Farsi, it’s a language spoken in modern day Iran, Afghanistan, and Tajikistan, among other places. You’ve probably heard of Persian, and it probably conjures up pictures of genies coming out of bottles. They’re actually the same language, under a different name. Farsi is the direct descendant of Old Persian, which was the language of the Persian Empire. Modern Persian took form around 800 CE, and one of the things that differentiates it from many modern languages is that it has changed relatively little since then. Speakers of Persian today could pick up a piece of writing from 900 CE and read it with considerably less difficulty than an English speaker could read, say, Shakespeare.
16th Century map of Iceland | Public Domain/WikimediaCommons
Icelandic
Icelandic is another Indo-European language, this time from the North Germanic Branch (just for comparison, English is also a Germanic language, but from the West Germanic branch). Many Germanic languages have streamlined themselves and lost some of the features that other Indo-European languages have (you’ve probably never heard of a case, for example, unless you’ve studied Latin or a Slavic language), but Icelandic has developed much more conservatively and retained many of these features. Danish governance of the country from the 14th to the 20th century also had very little effect on the language, so it has mostly gone unchanged since Norse settlers brought it there when they came to the country, and Icelandic speakers can easily read the sagas written centuries ago.
Macedonian
The Slavic language family, which includes Russian, Polish, Czech, and Croatian, among others, is relatively young as far as languages go. They only started splitting off from their common ancestor, Common Slavic (or Proto-Slavic), when Cyril and Methodius standardized the language, creating what is now called Old Church Slavonic, and created an alphabet for it. They then took the language north with them in the 9th century as they went to convert the Slavs to Christianity. They came from somewhere just north of Greece, probably in what is now Macedonia, and Macedonian (together with its very close relative Bulgarian) is the language that is most closely related to Old Church Slavonic today.
Following the comments concerning the intricate historical relationship between Macedonia and Bulgaria, we at The Culture Trip would like indicate that, despite the complexities, the prevailing academic consensus outside of the region is that is that Bulgarian and the language known as Macedonian are autonomous and have separate dialectical bases.
Basque
The Basque language is the ultimate linguistic mystery. It is spoken natively by some of the Basque people who live in Spain and France, but it is completely unrelated to any Romance language (which French and Spanish are) or indeed any other language in the world. Linguists have postulated over the decades about what it could be related to, but none of the theories have been able to hold water. The only thing that’s clear is that it existed in that area before the arrival of the Romance languages – that is, before the Romans got there with the Latin that would eventually develop into French and Spanish.
Finnish
Finnish may not have been written down until the 16th century, but as with any language, it has a history that stretches back far earlier than that. It is a member of the Finno-Ugric language family, which also includes Estonian, Hungarian, and several smaller languages spoken by minority groups across Siberia. Despite that, Finnish includes many loan words, which were adopted into Finnish from other language families over the centuries. In many cases, Finnish has retained these loan words closer to their original form than the language that they came from. The word for mother, aiti, for example, comes from Gothic – which, of course, is no longer spoken. The word for king, kuningas, comes from the old Germanic word *kuningaz – which no longer exists in any Germanic language.
Georgian
The Caucasus region is a real hotbed for linguists. The main languages of the three south Caucasian countries, Armenia, Azerbaijan, and Georgia, come from three entirely different language families – respectively Indo-European, Turkic, and Kartvelian. Georgian is the biggest Kartvelian language, and it is the only Caucasian language with an ancient literary tradition. Its beautiful and unique alphabet is also quite old – it is thought to have been adapted from Aramaic as far back as the third century AD. While not a language island in the same sense as Basque, there are only four Kartvelian languages, all spoken by minorities within Georgia, and they are all unrelated to any other languages in the world.
A 15th century Gaelic manuscript | © Wellcome Trust/WikimediaCommons
Irish Gaelic
Although Irish Gaelic is only spoken as a native language by a small majority of Irish people nowadays, it has a long history behind it. It is a member of the Celtic branch of Indo-European languages, and it existed on the islands that are now Great Britain and Ireland well before the Germanic influences arrived. Irish Gaelic was the language from which Scottish Gaelic and Manx (which used to be spoken on the Isle of Man) arose, but the fact that really lands it on this list is that it has the oldest vernacular literature of any language in Western Europe. While the rest of Europe was speaking their own languages and writing in Latin, the Irish decided that they wanted to write in their own language instead.
By Lani Seelinger
Sain tuosta 9/11. Helppoa, kuin vanhaa savoa.Ohessa pari linkkiä Yleltä.
Ensin asiaa: http://yle.fi/uutiset/kieli_kantaa_muistoja_vuosituhansien_takaa/8325383
Ja sitten testailemaan ymmärrystä: http://yle.fi/uutiset/testaa_kuinka...rituhatta_vuotta_sitten_puhuttu_suomi/8420633
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ym...tyivat-eurooppa-nyt-jaettu-suomalaisiin-ja-eiGeenitutkijat yllättyivät: Eurooppa on nyt jaettu suomalaisiin ja ”ei-suomalaisiin”
Teppo Ovaskainen
Luotu:
18.8.2016 20:21
Päivitetty:
19.8.2016 14:51
”Suomalaiset” ja ”ei-suomalaiset”. Näihin kahteen ryhmään jaetaan eurooppalaiset tuoreessa Nature-tiedejulkaisussa ilmestyneessä väestöjen geeniperimän tutkimuksessa.
– Termi eurooppalainen viittaa tästä lähtien [tutkimuksessa] ei-suomalaisiin eurooppalaisiin, tutkimusartikkelissa todetaan.
Suomalaisten geeniperimä on tiedetty erikoislaatuiseksi, mutta vasta nyt tiedetään, että Suomen väestö on Euroopassa täysin ainutlaatuinen tapaus. Suomalaiset ovat perimältään niin erilaisia muista eurooppalaisista, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen, summataan Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedotteessa.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 60 000 ihmisen eksomia eli koko perimän proteiineja koodaavaa osaa. Mukana oli väestöotoksia Euroopasta, Afrikasta, Etelä- ja Itä-Aasiasta sekä Amerikan mantereelta. Tarkoituksena oli selvittää erilaisten etnisten ryhmien geenimuutoksia.
Suomalaisten geeniperimän analyysi ei kuulunut millään tavoin tutkimuksen lähtökohtiin, kertoo tutkimuksen tekijöihin lukeutuva palkittu diabeteksen geneettisten taustatekijöiden tutkija, professori Markku Laakso. Suomi yksinkertaisesti nousi esiin tutkimusaineistosta, mikä yllätti tutkijat.
–Jos sellaisella matemaattisella mallinnuksella laitetaan kaikki tämä geenitieto samaan tietokoneanalyysiin, niin kaikki muut väestöt menevät kuvaajassa ihan toiselle alueelle. Suomi on siellä aina omassa ryhmässään, Suomea ei voi laskea mukaan mihinkään, Laakso kertoo naurahtaen Uudelle Suomelle.
– Se on ihan oikein sanoa, että suomalaiset eivät ole eurooppalaisia, kun ne eivät muistuta geneettisesti muita eurooppalaisia. Mutta suomalaiset eivät ole myöskään aasialaisia, kun eivät muistuta niitäkään. Suomalaiset eivät tässä suhteessa geneettisesti muistuta ketään.
Sanapari tässä suhteessa viittaa siihen, että tuoreessa tutkimusartikkelissa suomalaisten geeniperimän erilaisuudesta kertovat erityisesti kaksi seikkaa. Jo aiemmin on tiedetty, että suomalaisilla esiintyy tiettyjä taudinaiheuttaja-geenivirheitä, joita ei ole havaittu missään muussa maassa. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että suomalaisilla esiintyy muihin eurooppalaisiin tai aasialaisiin väestöihin verrattuna runsaasti enemmän geenimuutoksia, joiden esiintyvyys väestössä on kohtalaisen yleinen, 1–5 prosenttia.
– Tämän takia Suomi on artikkelissa omanaan. On ”Finns”, ja sitten on ”Europeans”. Niitä ei saada mahtumaan samaan, Laakso toteaa.
Laakso muistuttaa kuitenkin, että väestössä hyvin yleiset geenimuutokset ovat varsin samankaltaisia joka maassa, eri puolilla maailmaa.
Itä-Suomi on ”isolaatti”
Suomalaisten geeniperimä eroaa muista siksi, että Suomi on historiassaan ollut osittainen isolaatti, muusta maailmasta eristäytynyt alue. Tässä isolaatissa väestön geeniperimä on alkanut muuttua suuntaan, johon se ei ole kehittynyt missään muualla. Laakso mainitsee esimerkkeinä muista maailman isolaattiväestöistä grönlantilaiset, islantilaiset sekä sardinialaiset.
Suomessa erityinen isolaattialue on ollut Itä-Suomi, Laakso tarkentaa, ja toisaalta pohjoinen, jonne väki on valunut idästä. Tutkimuksessa suomalaisotos oli eri puolilta maata, mutta itäsuomalaisuus näkyy tuloksissa.
– Suomi ei ole isolaatti kokonaisuudessaan, Suomi on isolaatti Itä-Suomen kohdalta, professori toteaa.
– Tässäkin AKT2-geenin tapauksessa [vain suomalaisilla esiintyvä geenimuutos] huomattiin, että sitä on juuri Itä-Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalassa.
Tähän vaikuttavat hänen mukaansa monet maantieteelliset ja historialliset tekijät, mutta eriytyminen on oikeastaan aika myöhäinen ilmiö. Laakson mukaan väestön isolaatioon olisi vaikuttanut Suomen 1300-luvulla halkaissut Pähkinäsaaren rauhan raja, joka kulki Viipurin seudulta Saimaan rannoille ja Pohjanlahdelle asti.
– Siinä idän puolella on todellinen isolaatti. Sille on tämmöisiä syitä, että on ollut vuosisatojen nälänhätää, johon on kuollut paljon ihmisiä, ja sinne pullonpohjalle jäänyt väki on sitten alkanut lisääntyä. Siinä väestön geenipooli on sitten erilaistunut, Laakso kertoo.
– Pähkinäsaaren rauhan raja jätti paljon järviä länsipuolelleen, ja ihmiset menivät naimisiin sillä puolella järveä, millä satuttiin asumaan.
Historian professori: Pähkinäsaaren rauhan raja ei selitä geeniperimän eroja
Tulkinta Pähkinäsaaren rauhan rajan vaikutuksesta suomalaisten perimään on kuultu aiemminkin, mutta se ei saa tukea historiantutkijoilta. Yleisen historian professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta sanoo Uudelle Suomelle, että vaikka geeniperimän todelliset erot näyttävätkin jakautuvan tämän rajan mukaisesti, ei itse Pähkinäsaaren rauhan raja selitä asiaa.
Korpela on pitkään tuonut julkisuudessa esiin, että 1300-luvulla ei ollut olemassa nykyaikaista käsitystä valtioiden rajoista. Hänen mukaansa Pähkinäsaaren rauhan rajaa ei koskaan varsinaista vedetty, eikä se estänyt ihmisten liikkumista tai merkinnyt silloisille suomalaisille mitään.
– Sen takia raja ei ole ohjannut genetiikkaa, Korpela toteaa.
Samaan aikaan on Korpelan mukaan totta, että ihmisten muuttoliike ja erilaisten vaikutusten leviämiset kulkivat ikään kuin tätä rajaa noudattaen. Tämä on Korpelan mukaan sattumaa ja johtuu lähinnä luonnonolosuhteista – etenkin vesistöistä – eikä ”rajanvedosta”.
– Syy siihen, että Pähkinäsaaren rauhan raja näyttää ohjanneen genetiikkaa on se, että täällä kuljettiin vesistöjä pitkin. Ja vesistöt näyttävät olevan Pähkinäsaaren rauhan rajan suuntaisia. Siten kulkivat perheenhakeminen ja vuotuiset kierrot, Korpela kertoo.
Samainen raja jakaa Suomen väestöä myös esimerkiksi taloudellisesti nykyisinkin, Korpela lisää.
Professori Markku Laakson mukaan yksi selittäjä geeniperimän eroille on lisäksi se, että Suomea aiemmin asuttaneen ruotsalaisväestön seuraksi saapui muutama sata vuotta sitten idästä ihmisiä, jotka keskittyivät ”Itä-Suomen isolaattiin”. Hänen mukaansa suomalaiset eivät silti ole perimältään myöskään venäläisiä, joskin venäläisten perimästä on vain vähän tutkimusta.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomen sisäiset väestön geeniperimän erot ovat harvinaiset suuret. Itäsuomalaisten perimä eroaa länsisuomalaisten perimästä enemmän kuin englantilaisten perimä saksalaisesta.
Perhana! Meidän 7000 vuotta vanhat esi-isät on myös väsäilleet leirikyrpiä. Jospa heimon wanhin ei tykänny ja kyseisen taideteoksen tekijä naputteli äkkiä siitä "karhunpään"
Muoks: Kyseessä siis "Paltamon Autioniemestä löytynyt vuolukivestä veistetty karhunpää-nuija on tunnetuin Kainuusta peräisin oleva esihistoriallinen taide-esine."
Tässä ihan mielenkiintoisella tavalla käsitelty suomalaisuuden juuria.