Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
TSe kirjoitti:
Henkilöautolla ajettiin 2018 keskimäärin 13794km vuodessa. Se tekee ~38km päivässä. Jos sähköauton kulutukseksi ottaa 20kWh/100km, saadaan ympärivuorokautiseksi latausenergiaksi 7.6kWh, ja vastaavaksi lataustehoksi 0.32kW. Eli Helsinkiläisten henkilöautojen sähköistämiseen tarvittaisiin ~70MW teho.

Koko suomen henkilöautokanta vaatii 2018 tilastoilla ~854MW tehoa sähköistettynä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tota noin, avaatko hieman.
Onko ne kaikki autot 24/7 latauksessa vai miten sää ton ajattelit. Mää oon aina kuvitellut että patteriautoilla pitäs ajaakin?
Nyt ei insinöörijärki riitä ymmärtämään.
 
Eerikainen kirjoitti:
Tota noin, avaatko hieman.
Onko ne kaikki autot 24/7 latauksessa vai miten sää ton ajattelit. Mää oon aina kuvitellut että patteriautoilla pitäs ajaakin?
Nyt ei insinöörijärki riitä ymmärtämään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Selvästi täysin teoreettinen laskelma jossa oletetaan että autojen lataus ja liikkuminen on optimoitu täydellisesti jo ennakkoon, ja se aina optimaalinen toimintamatka per kilowatti vain ilmestyy sinne Ryslan akustoon ilman mitään häviöitä siirrossa tai tuotannossa.
 
Eerikainen kirjoitti:
Tota noin, avaatko hieman.
Onko ne kaikki autot 24/7 latauksessa vai miten sää ton ajattelit. Mää oon aina kuvitellut että patteriautoilla pitäs ajaakin?
Nyt ei insinöörijärki riitä ymmärtämään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei niillä myöskään ajeta 24/7 vaan keskimääräisesti 38km päivässä, siihen jää latausaikaa aika hyvin.

Lähinnä ajatus oli tuoda esiin että auton keskimääräinen ajosuorite vaatii keskimääräisesti melko pienen lataustehon. Varmasti jos/kun sähköautojen kanta kasvaa, pitää olla ratkaisuita joilla latauskuormituksia hallitaan isossa kuvassa ja vältytään kuormituspiikeiltä. Kiinteistökohtaisestihan on kuormanhallitsevia latausasemia, kuinka paljon sitten tulevaisuudessa vaaditaan laajempaa kuormanhallintaa, en tiedä. Oma sähkis latautuu käytännössä enimmäkseen kotona öisin, riittää +20tkm vuotuiseen ajosuoritteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
tonoppa kirjoitti:
Selvästi täysin teoreettinen laskelma jossa oletetaan että autojen lataus ja liikkuminen on optimoitu täydellisesti jo ennakkoon, ja se aina optimaalinen toimintamatka per kilowatti vain ilmestyy sinne Ryslan akustoon ilman mitään häviöitä siirrossa tai tuotannossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, arvasin että hyötysuhteista ja häviöistä saivartelu alkaa heti (y)
 
TSe kirjoitti:
Henkilöautolla ajettiin 2018 keskimäärin 13794km vuodessa. Se tekee ~38km päivässä. Jos sähköauton kulutukseksi ottaa 20kWh/100km, saadaan ympärivuorokautiseksi latausenergiaksi 7.6kWh, ja vastaavaksi lataustehoksi 0.32kW. Eli Helsinkiläisten henkilöautojen sähköistämiseen tarvittaisiin ~70MW teho.

Koko suomen henkilöautokanta vaatii 2018 tilastoilla ~854MW tehoa sähköistettynä.
Klikkaa laajentaaksesi...
😂
 
TSe kirjoitti:
Ei niillä myöskään ajeta 24/7 vaan keskimääräisesti 38km päivässä, siihen jää latausaikaa aika hyvin.

Lähinnä ajatus oli tuoda esiin että auton keskimääräinen ajosuorite vaatii keskimääräisesti melko pienen lataustehon. Varmasti jos/kun sähköautojen kanta kasvaa, pitää olla ratkaisuita joilla latauskuormituksia hallitaan isossa kuvassa ja vältytään kuormituspiikeiltä. Kiinteistökohtaisestihan on kuormanhallitsevia latausasemia, kuinka paljon sitten tulevaisuudessa vaaditaan laajempaa kuormanhallintaa, en tiedä. Oma sähkis latautuu käytännössä enimmäkseen kotona öisin, riittää +20tkm vuotuiseen ajosuoritteeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä, olemme energiapolitiikkaa koskevassa ketjussa, missä on sivutolkulla pohdittu ongelmia ja hankaluuksia mitä esimerkiksi hieman normaalia tiukempi pakkasjakso valtakunnassa aiheuttaa.
Sää kuittaat koko Stadin autokannan sähköistämisen tehontarpeen keskiarvolaskelmalla (kaikki autot ympäri vuoden ja vuorokauden laturissa) ja alat kitiseen, jos tuota ihmetellään?

No, samalla periaatteella laskettuna: Sähköenergian käyttö Suomessa on luokkaa 82 000 000 000 kWh vuodessa. Tämän sähkömäärän tuottaminen vaatii keskimäärin 9 300 MW:n tehon. Ydinvoimaa on rakennettuna n. 4 400 MW ja tuulivoimaa n. 6000 MW. Case closed, ei tässä mitään ongelmaa ole, kapasiteetti ylittää kysynnän. Voimme jopa viedä yli 10 % tuosta tuotannosta.
Sitten kun joku kysyy tuotannon- tai kysynnänvaihtelusta , huoltoseisokeista ja muista inhottavista käytännön detaljeista, vastaan että sähkön varastointitekniikan ja taajuusmuuttajien kehittäminen ratkaisee eboniittisauvojen tuottamiseen liittyvät pullonkaulat, jolloin sähköntuotannon tarjontajousto paranee. Päälle tonnin seteli tuijotus ja vinoilu ankeuttajista.

Oletko muuten sattumoisin töissä Vihreiden puoluetoimistolla?

ed. typo
 
Viimeksi muokattu:
-TripleX- kirjoitti:
Ne tasaisivat kulutusta vuorokauden eri aikoina, päivällä seis tai pienemmällä teholla ja yöllä käynnissä, nythän vuorokauden sisäinen vaihtelu on jo suuri ongelma jota ei tuotantopuolella ole ratkaistu eikä ratkaisua ole näköpiirissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos vain perussähköntuotantoa olis ydinreaktoreilla mahdollista tuottaa reilusti niin vesivoima voisi olla sopivaa säätövoimaksi. Helpo ja nopea säätää tuotantoa.
 
YJT kirjoitti:
No eihän se toisten muroihin kuseminen kovin aikuismaista ole, kuten ei ole sekään että tuhlataan vain sen takia että nyt voi. Ja samalla kun kusee toisten muroihin, saattaa pari tippaa lirahtaa myös omiin...

Sinänsä pörssisähköiljöiden ei pidä kavahtaa parin päivän hintapiikkiä, vaan laskea hinta kuukaudelle, tai mikä se laskutusväli kenelläkin sitten sattuu olemaan. Toki sähköä ei pidä tuhlata ikinä mutta ei varsinkaan silloin kun se on vaarassa loppua, mutta kyllä kiinteähintainen sähkösopimus on kuin vakuutus: hyvä silloin kun jotain tapahtuu, mutta pitkällä aikavälillä tulee kalliiksi koska hinnoissa on turvamarginaali juurikin hinnannousujen varalta.

Itse olen päättänyt siirtyä pörssisähköön keväällä, kun hintapiikkien riski on pieni. Sitten jos seuraavana talvena tulee taas hintapiikkejä, olen ehtinyt säästää mukavan summan verrattuna kiinteähintaisiin sopimuksiin, ja koko vuoden ajalla tarkasteltuna yksittäisten hintapiikkien vaikutus on varsin pieni, verrattuna siihen että käyttäisin koko vuoden kalliimpaa kiinteähintaista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itselleni paras vaihtoehto viime talven valossa oli ottaa toistaiseksi voimassa oleva hybridi, jossa marras-maaliskuu mennään kiinteällä 10,7 sentin hinnalla ja sitten huhtikuussa vaihtuu automaattisesti pörssisähkölle. Vuoden neljän ensimmäisen päivän kulutus on ollut yhteensä 300 kWh ja viime vuoden kokonaiskulutus 11000 kWh. Takkaa on poltettu tänä talvena joka toinen päivä.
 
hp-k84 kirjoitti:
No jaa. Itsellä 120m2 kaukolämpötalo. Viime vuoden lämmön kulutus n. 13 000kWh ja lämpölaskut koko vuodelta 1200€. Vastaa noin 9,2 snt sähköhintaa siirto + energia läpi vuoden. Pelkkä siirto Kuopiossa n. 6,5snt/kWh. Ei taida vielä kannattaa hankkia varaajaa ja alkaa lämmittää vettä siinä??
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä, mikä on kaukolämmön hinnta perusmaksuineen Kuopiossa, mutta täällä melläpäin työkaveri juuri viime kesänä vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön kun kyllästyi 80 €/kk perusmaksuihin ja jatkuvasti nouseviin hintoihin. Myhäilee tyytyväisenä nykytilannetta joka kerta kun nähdään. Sitä ennen kyseli minulta pari vuotta kokemuksia maalämmöstä.

Omassa taloudessa kaikkeen hupi- ja lämpöpumpun lämmityssähköön meni viime vuonna yhteensä 11000 kWh. Lämmitettäviä neliöitä autotallin ja varastojen kanssa 210.
 
teknohippi kirjoitti:
Usko mihin uskot, itse uskon aluehintoihin. Tuulivoima tarjotaan aina lähes 0-hintaisena kun sen tuotetaan "ilmaiseksi" tuulella ja vähäinenkin määrä vaikuttaa sitten siten että kallis öljy/kaasu/kivihiilivoima tippuu yleensä ulos jos ei ole huippukulutusta. Nyt Suomi on oma saareke jossa ei ole riittävästi sähköä. Tästä voi vielä ihmetellä lisää, eli 15:00 aluehinnat Suomen aikaan:
Katso liite: 90401

Sähkön pörssihinta on kiikkerä koska markkina on liian pieni stabiiliin hintaan. Joten se 0-hintainen tuulivoima keikauttaa hinnan alas jos on ylitarjontaa tuotannossa. Kulutushuipun aikaan tuossa naapurissa siis 60-200eur/MWh. Aurora-linjat menee juurikin tuonne Norjan 59eur/MWh alueen suuntaan. Joten jos Ely ei olisi tökkinyt sitä viittä vuotta 2017-2022 niin täällä olisi ollut ihan toinen tilanne jo monta vuotta.

Niitä 1000EUR/MWh tarjoajia ei ole montaa mutta jos joudutaan niihin turvautumaan niin kaikki saa saman hinnan. Tuolta löytyy kaikenkarvaista varavoimadiiseliä, esim. sairaaloiden varavoimalat. Vattenfall noita osteli vuosituhannen alussa. Määrät on todella pieniä, puhutaan sadoista megawateista yhteensä mutta jos ne pääsee markkinoille niin sitten kaikki kärsii. Joten se pieni tuulivoimalisä blokkaa nuo ulos ja tekee dramaattisia sille pörssihinnalle.

Kannattaa aidosti tutustua siihen miten se sähkönhinta määräytyy. Nämä huippuhinnat ovat juuri rahastajien aikaansaannoksia ja pelaavat marginaalisella tuotantomäärällä. Osta joku 500kW diiseligenis, liitä verkkoon ja tarjoa jatkuvasti 1000eur/MWh. Kyllä se sieltä napsahtaa muutaman kerran vuoteen nykymenolla. Pääset sitten määrittämään koko Suomen aluehinnan. Maksavat käytettynä luokkaa kymppitonnin eli olisi kuolettanut itsensä yhdessä päivässä. Seuraava osuma olisikin jo puhdasta voittoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, miten EU- ja NATO-maa Viro tuo sähköä puttelandiasta?
 
Umkhonto kirjoitti:
Eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, miten EU- ja NATO-maa Viro tuo sähköä puttelandiasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistaakseni ei varsinaisesti tuo, vaan Balttien sähköverkko on edelleen osin kytköksissä Neukkuaikojen perusinfran osalta Venäjän verkkoon. Tätä kytköstä ollaan purkamssa, mutta ottaa aikansa.

Tässä linkissä sivun alalaidassa näkyy hyvin miten sähkö kiertää Venäjän ja Valkovenäjän kautta. Jos muistin oikein, siis. Muoks siis että Latviasta "viedään" sähköä, jota Virossa "tuodaan".

www.svk.se

Kontrollrummet

Svenska kraftnät är den myndighet som ansvarar för att elöverföringssystemet är säkert, miljöanpassat och kostnadseffektivt – i dag och i framtiden.
www.svk.se www.svk.se
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä (RAO Nordic Oy) katkaisi sähköntuonnin Suomeen toukokuussa 2022. Jos eivät olisi katkaisseet, olisikohan Suomi 22 syksyllä irtautunut ryssän sähköstä, kun OL3 oli viivästymässä?
Olisin itsekin epäröinyt 22 syksyllä, kun julkisuudessa puhuttiin kiertävistä sähkökatkoista kovimman kulutuksen aikana.
Onneksi viime talvi oli lauha ja OL3 saatiin viimein tulille.
Energia on lienee edelleen pakotteiden ulkopuolella. Vapaaehtoisia päätöksiä tehty. Suomeenkin tulee edelleen ryssän LNG-toimituksia, koska (tässä tilanteessa) paska sopimus.

Ed. tämä siis ihmettelyyn miksi Viroon tulee ryssän sähköä
 
Dr. Merkwürdigliebe kirjoitti:
Alkaa olla vain Suomessa kaikki järkevästi hyödynnettävissä olevat virtapaikat valjastettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ja vastustus on suurta nykyisillekin. Pitäisi vapauttaa lohille. Ihan fiksun oloisetkin ihmiset on sitä mieltä, että purkuun vaan. Johtunee siitä, että vastustavia mielipiteitä on paljon esim. ylellä, mutta harvemmin kuulee kuinka tärkeitä ne on järjestelmän toiminnalle.
 
moikkari kirjoitti:
Se mikä tässä pörssisähköjärjestelmässä kovasti haisee, on että tälläisten "virhetilanteiden" aiheuttaminen on sähköntuottajien etu. Ei mitään takeita etteivät "vahingossa" yrittäisi näitä jatkossakin, kun se tuottaa voittoja. Kuka niitä kiinni ottaisi.

yle.fi

Olkiluodossa tuotetun sähkön arvo perjantaina 81 miljoonaa euroa – professori: ”Tämä tilanne on tuottajille aikamoinen kultasarvi”

Nykysysteemi ei Aalto-yliopiston professorin mukaan kannusta toimijoita investoimaan niin, että talviajan huippukysyntäänkin olisi tarjolla edullisempaa sähköä.
yle.fi yle.fi

"Nykysysteemi ei Aalto-yliopiston professorin mukaan kannusta toimijoita investoimaan niin, että talviajan huippukysyntäänkin olisi tarjolla edullisempaa sähköä."

"– Siihen tarvittaisiin varmaan julkinen toimija. Pitäisi olla esimerkiksi osa sähköinfrastruktuuria kantaverkkoon, jolloin saataisiin häiriötekijä pois. Tähän ei tahtotilaa ole päättäjiltä löytynyt."
Klikkaa laajentaaksesi...
Kysymys on varmaan lähinnä siitä, että onko tällaiset hintapiikit riittävän yleisiä, jotta niitä varten kannattaisi markkinaehtoisesti rakentaa jotain uutta tuotantoa?
 
PEMM kirjoitti:
Kyllä ja vastustus on suurta nykyisillekin. Pitäisi vapauttaa lohille. Ihan fiksun oloisetkin ihmiset on sitä mieltä, että purkuun vaan. Johtunee siitä, että vastustavia mielipiteitä on paljon esim. ylellä, mutta harvemmin kuulee kuinka tärkeitä ne on järjestelmän toiminnalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan toimivia voimaloiden kalaportaita löytyy maailmalta, ei tämä(kään) asia ole joko-tai. Homma vain ryssittiin kun Kemijoki valjastettiin. Ilman sen historian painolastia Ounasjoki voisi nyt olla säätövoiman lähde ja samalla ihan elävä vesistö vaelluskaloille.

Nythän on purettu - ja puretaan lisää - käytännössä puroihin rakennettuja pikkuvoimaloita joiden merkitys energiantuotannossa on lähellä nollaa tai miinusmerkkinen.

Perkeles kun Suomi on niin litteä. Ei oikein ole paikkoja pumppuvoimaloille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top