Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[moikkari]

Sähkö | Suomessa on järjestelmä sähköpulan varalle – miksei se ollut perjantaina käytössä?

Energiavirasto katsoi keväällä, ettei tehoreserville ole tarvetta tänä talvena. Sähköpulajärjestelmä ei ollut käytössä viime talven energiakriisin aikanakaan.

www.hs.fi

"JÄRJESTELMÄ ei kuitenkaan ole käytössä nyt talven paukkupakkasilla, koska Energiavirasto päätti huhtikuussa, ettei tehoreservin hankinnalle ole tarvetta marraskuun 2023 ja lokakuun 2024 väliselle kaudelle."

Eikö voisi edes Ukrainan sodan takia ottaa käyttöön talvisin? Miten tuo tehoreservi voisi edes toimia jos se pitää päättää vuotta ennen? Ei varmaan ollut tiedossa tämä polaaripyörteen hajoaminen sillon, mutta esimerkiksi Foreca osasi arvella sitä jo joulukuussa ja siitä seuraisi kovat pakkaset.

 

[YliKoo]

Eikö kukaan muu kuin minä ihmettele, miten EU- ja NATO-maa Viro tuo sähköä puttelandiasta

Oikaisu 4.8.2023 klo 18.07:STT:n jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että Baltian maat ovat olleet energiariippuvaisia Venäjästä Neuvostoliiton ajoista lähtien. Todellisuudessa Baltian maat eivät ole varsinaisesti energiariippuvaisia Venäjästä, vaan ne ovat teknisesti samassa sähköjärjestelmässä Venäjän kanssa.

Baltian maat irrottautuvat Venäjän sähköverkosta parin vuoden sisällä

Viro, Latvia ja Liettua ilmoittivat torstaina, että ne aikovat irrottautua Venäjän hallinnoimasta sähköverkosta ja liittyä länsieurooppalaiseen järjestelmään.

www.mtvuutiset.fi

Venäjä voi eristää Baltian sähköverkosta – tätä se tarkoittaa Suomelle​

Jos Venäjä päättää eristää Baltian sähköverkostaan etuajassa, Suomea tarvitaan tukemaan eteläisiä naapureita.

• Baltian maat valmistautuvat liittymään Manner-Euroopan sähköverkkoon.
• Venäjä voi eristää Baltian maat sähköverkostaan ennen kuin liitännät manner-Eurooppaan ovat valmiit.
• Suomi ja Ruotsi auttavat Baltian maita, jos ne jäävät eristyksiin sähköverkosta.

Sähkö virtaa Venäjältä Baltiaan​

Tällä hetkellä Baltian maiden ja Venäjän välillä virtaa sähköä, vaikka sillä ei käydä kauppaa.

– Raha ei liiku, mutta kytkennät ovat vieläkin toiminnassa ja pieni määrä sähköä liikkuu johdoissa, Fingridin käytön suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen muistuttaa.

Vaikka Viron ja Venäjän välillä ei käydä sähköstä kauppaa, todelliset rajan ylittävät sähkövirrat osoittavat, että Virosta kulkee runsaasti sähköä Pietariin. Pietarista ei tule korvaavaa sähköä suoraan Viroon, mutta Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulee vastaava määrä Latviaan ja Liettuaan. Baltian maat toimivat Venäjän rajalla käytännössä yhtenä alueena ja Venäjä, Kaliningrad ja Valko-Venäjä omana alueenaan.

– Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevaa sähkö tasaa sähkön liikettä Baltiassa. Baltian mailla on suurempi kulutus kuin oma tuotanto, joten sähköä tulee sinne myös Suomesta, Ruotsista ja Puolasta.

Koska Suomesta on merikaapeliyhteys Viroon, myös Suomi on yhden mutkan päässä tästä järjestelystä.

Venäjä voi eristää Baltian sähköverkosta – tätä se tarkoittaa Suomelle

Jos Venäjä päättää eristää Baltian sähköverkostaan etuajassa, Suomea tarvitaan tukemaan eteläisiä naapureita.

www.iltalehti.fi

En ole asiantuntija, mutta muistan lukeneeni että varsinkin Latvialle ja Liettualle tulee sähköverkon tahdistus venäjältä. Siinä mielessä Suomi ei voi auttaa, koska molemmat Estlinkit ovat tasavirtajohtimia. Eli vähän samaan tapaan, kuin tuulisähkö meidän verkossa ei pysty ylläpitämään tahdistusta.

En tosin tiedä, kuinka kokonaisen maanosan tahdistus toimii.

 

[nore]

En ole asiantuntija, mutta muistan lukeneeni että varsinkin Latvialle ja Liettualle tulee sähköverkon tahdistus venäjältä. Siinä mielessä Suomi ei voi auttaa, koska molemmat Estlinkit ovat tasavirtajohtimia. Eli vähän samaan tapaan, kuin tuulisähkö meidän verkossa ei pysty ylläpitämään tahdistusta.

En tosin tiedä, kuinka kokonaisen maanosan tahdistus toimii.

Myös Viro on samaa verkkoa. Venäjän verkosta erotaan vuoden 2025 helmikuussa tai kenties aikaisemmin. Sen jälkeen Balttien sähkö tahdistuu Puolan kautta euroopan verkkoon. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanskan itäosa ovat oma verkkoalueensa, joten tuleva Estlink3 on myös tasavirtayhteys.

Venäjällä on myös huolensa, miten saadaan Kaliningadin verkko tahdistettua.

 

[Eerikainen]

Vesivoima on tosiaan parasta säätövoimaa. Alkaa olla vain Suomessa kaikki järkevästi hyödynnettävissä olevat virtapaikat valjastettu.

Eilen just Kemijoki Oy hyllytti Sierilän, joka olisi sijainnut jo rakennetussa joessa. 44 MW, mutta juurikin parasta mahdollista säätövoimaa.
Kemihaaran (aik. Vuotos) ja Kollajan voisi myös tehdä, mutta ei luontoväki suostu, vaikka maapallo palaa, koska CO2-päästöt

 

[Eräs]

Myös Viro on samaa verkkoa. Venäjän verkosta erotaan vuoden 2025 helmikuussa tai kenties aikaisemmin. Sen jälkeen Balttien sähkö tahdistuu Puolan kautta euroopan verkkoon. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanskan itäosa ovat oma verkkoalueensa, joten tuleva Estlink3 on myös tasavirtayhteys.

Venäjällä on myös huolensa, miten saadaan Kaliningadin verkko tahdistettua.

Tämän tiedon mukaan irtautuvat jo ensi kesänä:

Baltian verkot irtautuvat Venäjästä

Baltia aikoo irtaantua Venäjän hallitsemasta sähköverkkoalueesta jo ensi kesänä. Irtautuminen tapahtuu puoli vuotta ennen Baltian kantaverkkojen synkronisoimista Keski-Euroopan verkkoihin.

www.energiauutiset.fi

Muutenkin juttu sisältää runsaasti infoa aiheesta. Verkon vakauden vuoksi kuhunkin maahan rakennetaan/on rakennettu kolme synkronointi kondensaattoria ylläpitämään jännitettä ja taajuutta. Isoja ja aikaavieviä projekteja tuommoiset sähköverkon muutokset. Kuulemma kymmenen vuotta valmisteltu irtautumista.

 

[hansai]

Aina ei osu...

https://twitter.com/x/status/1743319799856259306

 

[Eräs]

Ne tasaisivat kulutusta vuorokauden eri aikoina, päivällä seis tai pienemmällä teholla ja yöllä käynnissä, nythän vuorokauden sisäinen vaihtelu on jo suuri ongelma jota ei tuotantopuolella ole ratkaistu eikä ratkaisua ole näköpiirissä.

Joko nousee joustavaa tuotantoa tai sitten kulutuksen pitää joustaa (kuluttajien toimesta) tai on luotava energiavarastoja. En tarkoita vedystä takaisin sähköntuotantoa vaan vetyä sinänsä esimerkiksi polttoaineena tai osana synteettisten polttoaineiden ketjua. Jos on runsaasti joustavaa kulutusta niin joku voi tehdä meille lisää sähköntuotantoa, jos ei ole kulutusta kuin satunnaisesti niin ei kyllä nouse uutta tuotantoakaan, sehän on nykytilanne että muutamana päivänä vuodessa on korkea kulutus ja sille ei ole vastaavaa tuotantoa. Täytyisi luoda myös kulutusta joka ei ole ainakaan täysillä käynnissä silloin kun pakkasta on 35 ja kaikki lämmitys on maksimissaan. Aika vitsi nuo varalla olevat hiilivoimalat kun eivät toimi silloin kun oikeasti tarvitsee, niitäkö me haluttaisiin enemmän?

Hyvää pohdintaa, kuten muuten muutenkin täällä. Muutama kommentti:

Käsittääkseni vuorokausivaihtelu ei ole enää se relevantein juttu tuon sähkön tuotannon ja kysynnän kohtaamisessa, vaikka osaltaan pysyykin haasteena. Kyllä nyt jo ja etenkin tulevaisuudessa on kyse siitä tuuleeko vai eikö tuule ja myöhemmin vielä sekin, että paistaako vai onko pilvistä.

Etenkin mitä enemmän tulee sitä joustavaa kulutusta eli vaikkapa optimoidaan jokin säköä tarvitseva tuotanto yösähkön varaan, niin varsin pian on kysyntä öisinkin liian suurta, jos on tyyntä. Käsittääkseni enää ei sähkön myyjät myykään tuotetta nimeltä yösähkö juurikin tästä syystä.

Eli joustavaksi kulutukseksi tarvitaan sellaista, joka kuluttaa sähköä silloin kun tuulee kellonajoista ym riippumatta ja ei tarvi sähköä silloin kun ei tuule. Näin äkkiseltään ainakaan ei tule mieleen mitä tällainen kulutus voisi olla.

Toisaalta lyhytaikainen kulutusjousto on eri asia kuin pidempiaikainen. Tarkoitan, että vaikkapa kaukolämmön tuotantoa ja varastointia voi helpommin tehdä lyhyellä tähtäimellä eli vaikkapa vuorokauden sisällä: yöllä tai kun tuulee ja sähkö on halpaa niin vastuksilla/lämpöpumpuilla lämpöä tuotetaan varastoon ja sitten päivällä puretaan sitä varastoa. Tähän ei tarvita niin suuria lämpövarastoja.

Mutta mitä tehdään sitten, kun jo kohtuu suuri osa kaukolämmöstä tehdään lämpöpumpuilla/vastuksilla ja tulee tyyni ja pitkä pakkasjakso? Lämpövarastot tyhjenevät päivissä ja uutta lämpöä ei voida tuottaa muulla kuin sähköllä. Mitä sitten tehdään kun sähkö loppuu?

Vaikeaa on todellakin nähdä miten sitä uutta tuotantoa tulisi tai edes jo olemassaolevaa ylläpidettäisiin näitä muutamaa viikkoa/kuukautta varten. Nyt ei tosiaan taida olla mitään porkkanaa alkaa bisnesmielessä rakentamaan voimaloita näitä huippukulutuksia varten. Tämä minusta selittää senkin, miksi nyt hiilivoimalat vikaantuvat; ei energiayhtiöillä ole mitään syytä panostaa näiden voimaloiden ylläpitoon ja huoltoon kuin pienin mahdollinen. Voimalathan käyvät vain pienen osan vuodessa ja jo imagosyistä ne haluttaisiin hävittää mahdollisimman pian. Miksi siis panostaa niiden huoltoon? Ja nyt sitten keräämme tämän kehityksen hedelmiä.

 

[TSe]

Niinpä, olemme energiapolitiikkaa koskevassa ketjussa, missä on sivutolkulla pohdittu ongelmia ja hankaluuksia mitä esimerkiksi hieman normaalia tiukempi pakkasjakso valtakunnassa aiheuttaa.
Sää kuittaat koko Stadin autokannan sähköistämisen tehontarpeen keskiarvolaskelmalla (kaikki autot ympäri vuoden ja vuorokauden laturissa) ja alat kitiseen, jos tuota ihmetellään?

No, samalla periaatteella laskettuna: Sähköenergian käyttö Suomessa on luokkaa 82 000 000 000 kWh vuodessa. Tämän sähkömäärän tuottaminen vaatii keskimäärin 9 300 MW:n tehon. Ydinvoimaa on rakennettuna n. 4 400 MW ja tuulivoimaa n. 6000 MW. Case closed, ei tässä mitään ongelmaa ole, kapasiteetti ylittää kysynnän. Voimme jopa viedä yli 10 % tuosta tuotannosta.
Sitten kun joku kysyy tuotannon- tai kysynnänvaihtelusta , huoltoseisokeista ja muista inhottavista käytännön detaljeista, vastaan että sähkön varastointitekniikan ja taajuusmuuttajien kehittäminen ratkaisee eboniittisauvojen tuottamiseen liittyvät pullonkaulat, jolloin sähköntuotannon tarjontajousto paranee. Päälle tonnin seteli tuijotus ja vinoilu ankeuttajista.

Oletko muuten sattumoisin töissä Vihreiden puoluetoimistolla?

ed. typo

Sulta meni mun pointti täysin ohi. Mähän lisäsin faktaa jonkun muun postiin paljonko autolla liikkuminen keskimäärin vaatii lataustehoa ja että jos koko autokanta sähköistettäisiin, varmasti tarvittaisiin jotain fiksua kuormanhallintaa laajemmassa mittakaavassa kuin nyt on olemassa, nimenomaan jotta huippukuormituksilta vältytään. Sähköautot voisi hyvinkin olla tuoteryhmä jonka keskimääräinen kulutus voisi olla hallittavissa laajemminkin, ja V2G latausasemien avulla käytettävissä jopa huippujen tasaamiseksi. Muuten olen ihan samaa mieltä kuin täällä muutkin kirjoittajat. Esim tuulivoiman ongelma näkyy juuri nyt, 204MW tuotantoa kun valtakunta haukkaa 13500MW. Ei sillä kuuhun mennä.

Sattumoisin en ole töissä vihreiden puoluetoimistolla enkä edes kovin vihreäksi itseäni lue vaikka sähköautolla ajankin. Se on toi reilu 30v kilvanajoa 2-tahtimoottorisella laitteella ja tupla-webereiden kanssa puljaaminen kai epäsuosittua vihertävien keskuudessa.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Eilen just Kemijoki Oy hyllytti Sierilän, joka olisi sijainnut jo rakennetussa joessa. 44 MW, mutta juurikin parasta mahdollista säätövoimaa.
Kemihaaran (aik. Vuotos) ja Kollajan voisi myös tehdä, mutta ei luontoväki suostu, vaikka maapallo palaa, koska CO2-päästöt

Noh, 44 MW:n lisäys olisi tarkoittanut reilun prosentin lisäystä vesivoimaan. Kemijoki Oy totesi itsekin että tällä kustannustasolla ei kannata ja luopui projektista.

Nuo allasprojektit on olleet tulilla vuosikymmeniä ja perusteltuja näkemyksiä kokonaishyödyistä on esitetty puoleen jos toiseen. Minulla ei ole asiaan sen kummempaa mielipidettä kuin että jos altaat aidosti olisi niin hyödyllisiä kuin mainostettu, niin kyllä ne olisi jo rakennettu kun niitä on jo 50-luvulta alkaen suunniteltu. Luontoväestä huolimatta.

 

[PM]

Kaasuturbiinilaitokset on näitä piikkejä varten aika toimivia. Käyttää siis kevyttä polttoöljyä. Näitä pari lisää:

Fingrid nosti Forssan varavoimalaitoksen tehoa

www.fingrid.fi

Nämä laitokset eivät ole kaupallista käyttöä varten eli eivät hillitse pörssisähkön hintoja. Näiden kustannukset katetaan sähköenergian loppuhintaan lisättävällä Fingrid -maksulla.

Tämän laitoksen pelkkä polttoainekustannus sähkön hinnassa lienee veroineen luokkaa 40 c/kWh. Siihen päälle tulee sitten vielä muut opex + capex + voitto -> melko kallista. Kaupallisesti kenenkään ei tuollaista kannata rakentaa, kun paremman tuoton sijoitetulle rahalle saanee esim tuulimyllyllä joka tuottaa silloin, kun sattuu tuulemaan.

 

[Rannari]

Noh, 44 MW:n lisäys olisi tarkoittanut reilun prosentin lisäystä vesivoimaan. Kemijoki Oy totesi itsekin että tällä kustannustasolla ei kannata ja luopui projektista.

Nuo allasprojektit on olleet tulilla vuosikymmeniä ja perusteltuja näkemyksiä kokonaishyödyistä on esitetty puoleen jos toiseen. Minulla ei ole asiaan sen kummempaa mielipidettä kuin että jos altaat aidosti olisi niin hyödyllisiä kuin mainostettu, niin kyllä ne olisi jo rakennettu kun niitä on jo 50-luvulta alkaen suunniteltu. Luontoväestä huolimatta.

Joku muukin peruste on hyvä olla kuin se että vihreitä vituttaa.

 

[PEMM]

Nämä laitokset eivät ole kaupallista käyttöä varten eli eivät hillitse pörssisähkön hintoja. Näiden kustannukset katetaan sähköenergian loppuhintaan lisättävällä Fingrid -maksulla.

Tämän laitoksen pelkkä polttoainekustannus sähkön hinnassa lienee veroineen luokkaa 40 c/kWh. Siihen päälle tulee sitten vielä muut opex + capex + voitto -> melko kallista. Kaupallisesti kenenkään ei tuollaista kannata rakentaa, kun paremman tuoton sijoitetulle rahalle saanee esim tuulimyllyllä joka tuottaa silloin, kun sattuu tuulemaan.

40c/kWh kuulostaa aika edulliselta noita huippuja varten. Eikä näitä markkinoilta kukaan odotakaan.

Se on myös täysin poliittinen päätös, milloin käytetään ja milloin ei. Naurettava ajatus, että tässä markkinahäiriöiden maassa se on juuri tämä pakollinen käyttöhyödyke, johon valtio ei mitenkään saisi koskea. Samalla KRP kompostitarkastaja pyörii nurkilla.

Toinen vaihtoehto on määrittää kohtuullinen hintakatto (tuontantokustannukset eivät ole muuttuneet). Ja varavoimaloita ajetaan sitten pulatilanteessa ylös.

 

[PM]

40c/kWh kuulostaa aika edulliselta noita huippuja varten. Eikä näitä markkinoilta kukaan odotakaan.

Se on myös täysin poliittinen päätös, milloin käytetään ja milloin ei. Naurettava ajatus, että tässä markkinahäiriöiden maassa se on juuri tämä pakollinen käyttöhyödyke, johon valtio ei mitenkään saisi koskea.

Näiden laitosten tarkoitus on estää koko sähköverkon kaatuminen häiriötilanteessa esim jonkun voimalaitoksen vikaantuessa. Jos ko. laitos on jo tuottamassa sähköä Nordpooliin, se ei pysty millään tavalla auttamaan häiriötilanteessa.

Kaupallisessa tuotannossa pelkän polttoaineen hinnalla tuottaminen olisi tappiollista eli kukaan ei sellaista tule tekemään. Kannattava hinta saattaisi olla vaikka min 80 c/kWh.

 

[Jopuni]

Olisi pitänyt jatkaa sitä Hanhikivi ydinreaktorin hankintaa länsimaisella teknikalla, pari kolme pienempää ( yhteenä sen 1600 megawattia) hyväksi havaittua tekniikkaa. Vesivoimalla sitten korvattas/säädettäs sitä tuulivoiman vaihtelua.

 

[PEMM]

Näiden laitosten tarkoitus on estää koko sähköverkon kaatuminen häiriötilanteessa esim jonkun voimalaitoksen vikaantuessa. Jos ko. laitos on jo tuottamassa sähköä Nordpooliin, se ei pysty millään tavalla auttamaan häiriötilanteessa.

Kaupallisessa tuotannossa pelkän polttoaineen hinnalla tuottaminen olisi tappiollista eli kukaan ei sellaista tule tekemään. Kannattava hinta saattaisi olla vaikka min 80 c/kWh.

Jos nyt puhutaan valtiollisesta toiminnasta, sen ei tarvitse tehdä voittoa. Mutta ei sitä silti kannata syöttää verkkoon kovalla tappiolla. Eli sitä käytettäisiin kun hinnat nousevat riittävän korkeiksi. Jotka ovat näitä piikkejä.

Professori taas ehdottaa moottorivaravoimaloita.

Kuka käärii voitot perjantain sähkön megahinnoista? Asiantuntija paljastaa

Esimerkiksi sähkölämmittäjät maksoivat perjantaina sähköyhtiöille suuria summia.

Perjantaina ennätystasolle kohonnut sähkön hinta on saanut monen miettimään, mihin sähköstä maksetut eurot päätyvät. Paisuttavatko ne suoraan sähköyhtiöiden kassaa?

Monet sähköyhtiöt tekevätkin kalliilla sähköllä hyvää tulosta, etenkin ne joilla on omaa sähköntuotantoa.

– Kohtalaisen pienikin lämpötilan muutos kovimmalla pakkaskaudella saattaa nostaa sähkön hintaa hyvin paljon ja tähän pitäisi saada muutos. Päättäjät voisivat vaikuttaa tähän ja tästä on puhunut myös EU:n komissio, Lund sanoo.

– Sähkön hinta on tavallaan kuin kuumemittari, joka osoittaa ettei sähkömarkkina toimi ihan niin kuin pitäisi. Nykyinen sähkömarkkinamekanismi tulee 1990-luvun puolivälistä, jolloin kukaan ei osannut arvioida, että markkinoilla on näin paljon tuuli- ja aurinkovoimaa.

Tilannetta pahentaa se, että entisenkaltaista reservivoimaa ei ole tarjolla, koska hiililauhdevoima on ajettu alas.

Lund on esittänyt hintakeinuntaan ratkaisua. Koska entisenkaltaista, muun muassa hiilivoimalaitoksista koostuvaa reserviä ei ole, Suomen kannattaisi vahvistaa sähköjärjestelmäänsä erilaisia polttoaineita käyttävällä moottorivaravoimalla.

Tällaisia ratkaisuja löytyisi esimerkiksi Wärtsilältä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010102147.html

Pelkästään viime vuonna tuettiin 800 miljoonalla kuluttajia. Sillä jo rakentelee aika paljon.

EDIT: Tässä siis kannattaa pohtia kokonaisuutta. Vaikka me pari päivää vuodessa tuotettaisiinkin tappiolla noilla sähköä vaikka sillä 2GW teholla, se kannattaa jos sillä saadaan ajettua muun sähkön hintaa alaspäin. Yksityiselle sähköntuottajalle huono diili, kuluttajalle erinomainen. Ja siksi sitä ei kannata yksityiseltä odottaa.

 

[Umkhonto]

Näiden laitosten tarkoitus on estää koko sähköverkon kaatuminen häiriötilanteessa esim jonkun voimalaitoksen vikaantuessa. Jos ko. laitos on jo tuottamassa sähköä Nordpooliin, se ei pysty millään tavalla auttamaan häiriötilanteessa.

Kaupallisessa tuotannossa pelkän polttoaineen hinnalla tuottaminen olisi tappiollista eli kukaan ei sellaista tule tekemään. Kannattava hinta saattaisi olla vaikka min 80 c/kWh.

Tärkeä tekijä tuotantokapasiteetissa on myös inertia, joka voidaan suomentaa vaikka termillä "massan hitaus". Eli kun joku laitos kyykkää, niin verkon taajuus notkahtaa, mikä ei ole hyvä juttu. Isoa taajuusnotkahdusta ei verkko kestä ja sitä vastustaa (pyörivien) tuotantolaitosten inertia. Tuuli- ja aurinkovoimalla ei tällaista inertiaa ole, joten ihan varta vasten joudutaan pitämään pyörimässä "varalaitoksia", vaikka tuuli- ja aurinkovoima muuten riittäisivät 100%.

Mitä on inertia? - Fingrid-lehti

Uusiutuvan energian lisääntyminen sekä tuuli- ja aurinkovoiman liittäminen verkkoon tuovat keskusteluun inertian käsitteen. Fingridin vanhempi asiantuntija Minna Laasonen kertoo, mistä on kyse.

www.fingridlehti.fi

 

[Umkhonto]

Pelkästään viime vuonna tuettiin 800 miljoonalla kuluttajia. Sillä jo rakentelee aika paljon.

Riippuu, mitä rakennetaan. 220/400 kV kantaverkkoa rakentaa n. 800 km. Jos kaikki Pohjanmaan/Meri-Lapin tuulivoimalasuunnitelmat etenisivät toteutukseen, niin tarve rakentamiselle voisi olla 8000 km.

 

[tonoppa]

Joku muukin peruste on hyvä olla kuin se että vihreitä vituttaa.

Harvoin se pieleen menee jos vaan tekee aina täysin päinvastoin kuin mitä vihervasemmisto ehdottaa.

 

[Rannari]

Harvoin se pieleen menee jos vaan tekee aina täysin päinvastoin kuin mitä vihervasemmisto ehdottaa.


Katso liite: 90462

Näkisin niin maanpuolustukselle kuin ydinvoimallekin hyvin juuri niitä muita perusteita.

 

[Kortexx]

Kylläpä täällä taas huudellaan poliitikkojen perään. No kannattaa ensin tutkia ja sitten hutkia. Pohjoisnorjassa sähkö maksaa 59eur/MW. Fingrid rakentaa parhaaillaan kahta siirtolinjaa tuonne, Aurora Line ja Aurora Line 2. Suomen nykyinen sähkömarkkina on pullonkaulojen takia oma saarekkeensa huippukulutsten aikaan. Aurorar ratkoo juuri tämän ongelman. Jos syyllisiä haluaa etsiä niin ne löytyy Ely-keskusten valitushimoisista virkakyösteistä ja jarruviskaaleista, eli ympäristöluvitus vie noille vuosikausia. Luvitus aloitettiin 2017 ja rakentamaan päästiin 2022 kun Elykeskusten ristikkäiset luvat ja valitukset oli lopulta käsitelty hallinto-oikeuksissa viimeiseen asteesen asti. No sama rumba oli Ruåttissakin.

Tuulivoimakin toimii kunhan sitä on riittävän laajasti, pohjoismaat alkaa olla riittävä alue jotta jossain tuulee aina. Nytkin olisi sitä sähköä runsaasti tarjolla mutta ei ole siirtokapasiteettia. Auroran ensimmäinen 800MW osuus valmist

Alle 8 senttiä on kyllä poikkeuksellisen hyvä hinta; jossain välissähän niitä hintoja tarkastetaan kyllä vaikka olisi kiinteähintainen.

Mutta kiinteähintainen sähkösopimus on kuin asuntolainen korkokatto: hyvä silloin jos korot nousevat korkeiksi, mutta pitkässä juoksussa pankki voittaa koska asiakas maksaa enemmän silloin kun korot ovat normaalilla tasolla.

Se vaan voi pientalollisen kukkaro kuivua sen yhden talvikuukauden laskun maksussa. Kerrostalo ja rivariasujien kannattaa ottaa ehdottomasti pörssisähkö.