Itse näen suurimman ongelman siinä että valtio ei ole turvannut kansalaisille kohtuullisen energian saantia osana kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan perusrakennetta.
Jokainen kansalainen tarvitsee energiaa elämiseensä. Se on perustarvetta. Tätä taustaa vasten en hyväksy sitä että valtio jättää käytännössä kansalaisen markkinavoimien vietäviksi.
Energiamarkkina Suomessa on sen verran pieni, että todellista kilpailua ei synny niin, että kansalaiset siitä erityisesti hyötyvät.
Siitä on kirjoituksia että sähköyhtiöiden johto kuittaa hyviä bonareita, kun merkittävä joukko kansalaisia maksaa todellisuutta kalliimpaa hintaa sähköstä.
Onko tilanne perustarpeen osalta jonkun mielestä oikein näin kuten se Suomessa on?
Valtion tulisi rajoittaa yksityisille sähkön myynnin hintaa asettamalla hintakatto.
Esim niin, että kiinteähintaisten vuosisopimusten cent/ kwh enimmäisveloitus saa olla vain +20 % siitä mitä on pörssisähkön keskihinta per kk.
Laskennallisesti esim 10cent/kwh keskihinta pörssisähköä tarkoittaisi, että kiinteähintaisissa soppareissa ei saa laskuttaa yli 12 cent/kwh vastaavana kuukautena.
Sillä rajauksella automaattisesti helpotusta saavat nekin jotka nyt ovat koukussa ryöstöhintaisiin 2v sopimuksiin tasolla 25 cent/kwh.
Eihän Suomen sähkömyynnissä ole mitään järkeä kansalaisen kannalta. Täysin kiero systeemi.
Pörssisähkö ja sen hinta ollut syystä nyt esillä, paljon väärinymmärrystä, myös itselläni. Nyt ehkä taas ymmärrän piirun verran paremmin. Pörssisähköstä: se on hyvä vaihtoehto jos voit siirtää suurimman osan sähkön käytöstä yöaikaan. Vesivaraaja, lattialämmityksen ajastus, sähköauton lataus. Tammikuun pörssisähkön yön keskihinta on tällä hetkellä 11 c / kWh. Suurimman osan ajasta se on hullun halpaa, ellei peräti käytännössä ilmaista.
Jos taas näin ei ole, niin kiinteitä soppareita on saanut vuoden mittaan 8 c - 11 c hintoihin. Eurooppalaisella tasolla ei tuota voi kalliiksi sanoa, vaikka totuimme halvempaan kun toimme Venäjältä heidän puoli-ilmaista ydinsähköä vailla huolen häivää oman energiatuotannon tasapainoisesta kehittämisestä.
Perjantain hintapiikin ytimessä oli 1. kulutuksen väärä ennustaminen liian korkeaksi, ei nähty miten hullunkallis hinta leikkaa kulutusta, 2. fossiilisten voimaloiden vikaantuminen ja puuttuminen sähköverkosta 1 GWh edestä, ja 3. siirtoverkkojen liian pieni kapasiteetti.
Kohdan 1 osalta ei sinällään kai voi syyttää Nordpoolia siitä, että varaudutaan että sähköä varmasti on riittävästi. Sen sijaan kulutusennuste meni perseelleen, mikä kyllä osaltani vei luottamusta systeemiin. Toivottavasti ei toistu.
Suurin ongelma on kai kohdassa 2, koska lainsäätäjä on tehnyt fossiiliset voimalat kannattamattomiksi, ja sitten kun kaupalliset yhtiöt sulkevat vanhoja fossiilisen polttoaineen voimaloita, niin mitään ei ole tilalle. Fortum sulki Inkoosta 1GWh hiilivoimalan, koska se oli vanha ja kannattamaton. Tämä olisi pitänyt ostaa valtiolle. En kannata sosialismia, mutta infrastruktuuri kuuluu valtiolle. Ensi talvena lisäksi Meri-Pori ostettu huoltovarmuuteen ja häiriötilanteita varten, joten se on varmuudella pois käytöstä, toisin kuin nyt. Jos Meri-Pori ja Vaasan Vaskiluodon hiilivoimalat olisivat pelittäneet, hintapiikki olisi ollut paljon pienempi.
Tämä on siis aivan hullua: lainsäätäjä tekee fossiiliset kannattamattomiksi, säävapaata sähköä ei ole riittävästi, ja tosiaan se vähäkin poistuu markkinoilta.
3. Paremmat yhteydet Ruotsiin ja Norjaan on ensiapua, hyvä että sitä tulee, mutta se ei poista kohdan 2 ongelmaa.
Ensi talveksi siirryn PKS:n asiakkaaksi, jossa pörssisähköasiakas voi kuukausi kerrallaan ostaa kiinteän sopimuksen. Ostan sellaiset ensi vuonna joulu-maaliskuuksi, koska nähdäkseni Meri-Porin poistuminen katkaisee talviajan pörssihinnoittelun kamelin selän. Nythän se on vielä tämän talven käytössä.
