Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kuten totesin, niin jos on hyvä kiinteähintainen niin siitä varmaan kannattaa pitää kiinni. Mutta pitkässä juoksussa pörssisähkö on edullisempi. Tästä luin tänään jostain iltapäivälehdestä (ehkä Iltalehti) asiantuntijan mielipiteen. Mutta toki jos jatkuvasti saa aina uuden kiinteähintainen sopimuksen sellaiseen hetkeen jolloin hinta on halpa, niin...
Piirsin tuohon kuvaajaan pörssisähkön kuukauden keskihinnat vuodesta 2020 alkaen:
pörssisähkön_hinta_s.png

Itselläni oli n. 5 c/kWh sopimus kevääseen 2022 asti. Tämän jälkeen tarjottiin n. 8 c/kWh 2 v sopimusta jota en fiksusti ottanut. Viime syksynä tein sitten n. 8 c/kWh määräaikaisen sopimuksen.

Huomattava on näissä pörssihinnoissa, että normaalin vuorokausirytmin omaavalla ihmisellä toteutunut keskihinta on kalliimpi kuin ajallinen keskihinta ellei jollakin tavalla aktiivisesti ajoita kulutusta. Esim itselläni lokakuun (tai syyskuun) 2023 pörssisähkön toteutunut hinta oli n. 9 c/kWh vaikka oli ajastuksiakin. Lisäksi sähkölämmittäjällä kylmät kuukaudet ovat merkityksellisiä ja lämpimät lähes merkityksettömiä.

Jos pörssisähköllä toteutunut hinta olisi keskihinta, vuonna 2020 olisi saanut pari c/kWh etua kiinteähintaiseen sopimukseen. Tämän jälkeen olisi tullut rajusti takkiin. Itsekukin voi miettiä, että pyrkiikö saamaan max pari c/kWh etua ottaen samalla riskin s**tanallisesta hinnasta silloin, kun sähköä oikeasti tarvitaan. Tuulivoiman takia tasaisempiin pörssisähkön hintoihin ei liene paluuta ellei järjestelmää uudisteta. Sähkön ostamisesta on tullut uhkapeliä muistuttavaa toimintaa muutaman vuoden sisällä.
 

"Teollisuuden Voima (TVO) kertoi jo viime kesäkuussa pitävänsä OL3:n vuosihuollon tämän vuoden maalis–huhtikuussa."

"Maaliskuun alusta Meri-Porin voimala ei kuitenkaan enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon, vaan voimalaa pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten."


Jos OL3 vuosihuolto saisi valita, niin miksi se valittaisiin maaliskuulle? Sähkölämmittäjien kulutukset näyttää tältä:

Tammikuu yli 2200 kWh

Helmikuu yli 2000 kWh

Maaliskuu 1800 kWh

Huhtikuu 1300 kWh

Toukokuu 1000 kWh

Kesäkuu ja Heinäkuu 600 kWh


Jos OL3 vuosihuollon ajankohta saa valita itse, ja ajatellaan suomalaisten etua niin sitä ei aloitetta maaliskuussa vaan toukokuussa tai jopa kesäkuussa.
 

"Teollisuuden Voima (TVO) kertoi jo viime kesäkuussa pitävänsä OL3:n vuosihuollon tämän vuoden maalis–huhtikuussa."

"Maaliskuun alusta Meri-Porin voimala ei kuitenkaan enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon, vaan voimalaa pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten."


Jos OL3 vuosihuolto saisi valita, niin miksi se valittaisiin maaliskuulle? Sähkölämmittäjien kulutukset näyttää tältä:

Tammikuu yli 2200 kWh

Helmikuu yli 2000 kWh

Maaliskuu 1800 kWh

Huhtikuu 1300 kWh

Toukokuu 1000 kWh

Kesäkuu ja Heinäkuu 600 kWh


Jos OL3 vuosihuollon ajankohta saa valita itse, ja ajatellaan suomalaisten etua niin sitä ei aloitetta maaliskuussa vaan toukokuussa tai jopa kesäkuussa.
OL3 vuosihuoltojen väli on 1.5 vuotta. Jos huolto olisi esim heinäkuussa, niin seuraavan kerran se olisi tammikuussa. Tuollainen huoltoväli on tietysti Suomessa todella onnistunut ratkaisu.
 
TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola kertoo, että vuosihuolto täytyy tehdä maaliskuussa, koska OL3 aloitti sähköntuotannon käytännössä viime vuoden maaliskuussa. Reaktorin polttoaineteho on mitoitettu siten, että polttoaineen vaihto täytyy tehdä vuoden päästä. Siksi huoltoa ei voi tehdä esimerkiksi kesällä.

Tuolla selittävät.

Hyvin kuitenkin on koordinoitu, kun meri-pori tippuu samalla verkosta, eikä vaikka kuukautta myöhemmin. Eikö mitenkään voisi kuukaudella jatkaa, vai onko tämä päätös jumalan sana, kuten kv-sopimukset?

Saa nähdä, mitä tuuli tuo.
 
Piirsin tuohon kuvaajaan pörssisähkön kuukauden keskihinnat vuodesta 2020 alkaen:
Katso liite: 90923

Itselläni oli n. 5 c/kWh sopimus kevääseen 2022 asti. Tämän jälkeen tarjottiin n. 8 c/kWh 2 v sopimusta jota en fiksusti ottanut. Viime syksynä tein sitten n. 8 c/kWh määräaikaisen sopimuksen.

Huomattava on näissä pörssihinnoissa, että normaalin vuorokausirytmin omaavalla ihmisellä toteutunut keskihinta on kalliimpi kuin ajallinen keskihinta ellei jollakin tavalla aktiivisesti ajoita kulutusta. Esim itselläni lokakuun (tai syyskuun) 2023 pörssisähkön toteutunut hinta oli n. 9 c/kWh vaikka oli ajastuksiakin. Lisäksi sähkölämmittäjällä kylmät kuukaudet ovat merkityksellisiä ja lämpimät lähes merkityksettömiä.

Jos pörssisähköllä toteutunut hinta olisi keskihinta, vuonna 2020 olisi saanut pari c/kWh etua kiinteähintaiseen sopimukseen. Tämän jälkeen olisi tullut rajusti takkiin. Itsekukin voi miettiä, että pyrkiikö saamaan max pari c/kWh etua ottaen samalla riskin s**tanallisesta hinnasta silloin, kun sähköä oikeasti tarvitaan. Tuulivoiman takia tasaisempiin pörssisähkön hintoihin ei liene paluuta ellei järjestelmää uudisteta. Sähkön ostamisesta on tullut uhkapeliä muistuttavaa toimintaa muutaman vuoden sisällä.
Onnittelut hyvistä sähkösopimuksista. Jos ei-asiantuntijan veikkaus kelpaa, niin jatkossa ei ole edullista kiinteähintaista juurikaan tarjolla. Tai voi olla mikäli pörssisähköstä putoaa hintapiikit pois. Mutta edelleen kiinteät pyritään hinnoittelemaan siten, että koska sähköyhtiö ottaa hintariskin niin vastaavasti asiakas maksaa turvallisuudesta.
 
Tuolla selittävät.

Hyvin kuitenkin on koordinoitu, kun meri-pori tippuu samalla verkosta, eikä vaikka kuukautta myöhemmin. Eikö mitenkään voisi kuukaudella jatkaa, vai onko tämä päätös jumalan sana, kuten kv-sopimukset?

Saa nähdä, mitä tuuli tuo.
Esim tuolla:

Kerrotaan, että
OL3 on suunniteltu siten, että sen käyttöjakso voi olla 12–24 kuukautta.
Lienee reaktorifysiikan kannalta optimi se 18 kuukautta.

Nyt on kuitenkin hiukan poikkeava tilanne, kun reaktoriin on ladattu ensimmäisessä täytössä kokonaan uusi polttoaine. Sitten, kun reaktoriin päästään lataamaan uutta ja käytettyä polttoainetta sekaisin, tilanne voi olla erilainen.
 
Nyt on kuitenkin hiukan poikkeava tilanne, kun reaktoriin on ladattu ensimmäisessä täytössä kokonaan uusi polttoaine.

Vähän sekavasti taisin kirjoittaa, mutta meinasin tuota Meri-Porin päätöstä.

Ydinfysiikkaa en sentään uskalla kritisoida. ;)
 
Vähän sekavasti taisin kirjoittaa, mutta meinasin tuota Meri-Porin päätöstä.

Ydinfysiikkaa en sentään uskalla kritisoida. ;)
Itse hiukan hämmästelen myös ydinvoimaloiden polttoaineenvaihtohuoltojen ajoitusta. Aikaisemmin ne tehtiin kesän aikana sillä tavalla, että yksi reaktori kerrallaan oli huollossa. Nyt Olkiluodon 1 ja 2 on huollettu keväällä ja Loviisan yksiköt syksyllä. Ehkä tällä tavalla saadaan kerättyä enemmän rahaa sähkön kuluttajilta.
 
Itse hiukan hämmästelen myös ydinvoimaloiden polttoaineenvaihtohuoltojen ajoitusta. Aikaisemmin ne tehtiin kesän aikana sillä tavalla, että yksi reaktori kerrallaan oli huollossa. Nyt Olkiluodon 1 ja 2 on huollettu keväällä ja Loviisan yksiköt syksyllä. Ehkä tällä tavalla saadaan kerättyä enemmän rahaa sähkön kuluttajilta.
Ruotsin ydinvoimalatkin ja lukuisat
Suomen ja muiden Pohjoismaiden vesivoimalat pitää huoltaa ja samassa verkossa nekin ovat, samoin sähkönsiirtoyhteydet on ajoittain pois huoltotöiden vuoksi.

Heinäkuussa suomalaiset ovat lomalla ja elokuussa Keski-Eurooppa.

Taitaa olla lämpimiä kuukausia ja voimalaitosten huoltoon erikoistunutta porukkaa liian vähän.
 
OL3 vuosihuoltojen väli on 1.5 vuotta. Jos huolto olisi esim heinäkuussa, niin seuraavan kerran se olisi tammikuussa. Tuollainen huoltoväli on tietysti Suomessa todella onnistunut ratkaisu.
Jaa, OL1 ja 2 on vuosittain samaan peräjälkeen loppuen ennen juhannusta.
OL3 on nyt ennen noita ja myöhemmin muuttuu syksylle, mutta vuosittain, ei 1,5v.
 
Nuo pien ydinvoimalat voisivat kyllä olla mielenkiintoinen ratkaisu ihan kriisiaikojakin silmällä pitäen. Sanotaan, että yksi pienreaktori per =>50t asukkaan kaupunki olisi mielenkiintoinen.
 
Pienydinvoimalat on uusintakierros edellisistä, joita siis kehiteltiin kiivaastii 70-80 luvuilla. Kehitys lähti liikkeellee öljykriisistä ja päättyi käytännössä Zernobyliin. Eli ryssät ryssi markkinat noilta. Tyypillinen esimerkki oli ruotsalaisen Asean "ydinkuutio", eli kuution kokoinen ja mallinen teräslaatikko jossa oli kyljessä voimavirtapistorasia. Hermeettisesti suljettu pienreaktori josta sai noin yhden omakotitalon tarpeen verran sähköä ulos sen kymmenen vuotta. Tästä oli myyntiesite yliopistoaikaan proffalla tallessa.

OL3:sessa kävi sinällään köppäsesti että niitä voimaloita piti tulla se 2-3kpl jolloin OL3 ei olisi ollutkaan enää niin iso yksinään. No ne kaksi muuta kaatui erinäisistä syistä, suurin vika lienee Arkadianmäellä (äänestäkää prkl oikein!). Nyt sitten takutaan sen yhden jättiyksikön kanssa.

Katsellaan, jospa sieltä tulee markkinoille muutama täysin valmis ja standardoitu paketti pienydinvoimalasta. Tuollaisen voi sitten ostaa energiaintensiivinen tehdas aina viereensä.
 
Tuossa kun luon että aurinko voiman määrää ollaan valmiita lisään huomattavasti nykyisestä ja oikeastaan kyse on siitä miten markkinoilla tapahtuu niin jäin pohtimaan että onkohan Suomessa energia puolella mitään laajaa suunnitelmaa tai tavoitetta?

Tuntuu että meillä luodaan tällä hetkellä valtavasti olosuhderiippuvaista energiaa mutta ei ollenkaan samassa suhteessa sitten tätä tasapainottavaa energian tuotantoa. Näen tuossa riskinä entistä vaikeammin ennustettavan sähkönhinta kehityksen kuten myös riskin energian riittävyyteen tietyissä tilanteissa.
 
Virolainen energiapomo lyttää Suomen energiapoliittiset ratkaisut.

Virolainen energiapomo: Sähkö on kallista, koska Suomi valitsi väärin​

Enefit Powerin toimitusjohtaja Anders Vainola sanoo, että Suomessa on laskettu liikaa Olkiluoto 3:n varaan.


Suomi on suurelta osalta syyllinen siihen, että sähköturvallisuus on heikentynyt ja sähkö on kallistunut Virossa ja muuallakin Baltiassa.Vainolan mukaan Suomi on tehnyt vääriä päätöksiä energiapolitiikassaan.

Hän moittii, että Suomessa on laskettu liikaa Olkiluodon kolmannen reaktorin varaan, eikä vanhoista hiilivoimaloista ole pidetty huolta.

Vainola kuitenkin tylytti Suomen ratkaisuja edelleen Kauppalehdelle. Hänen mukaansa tuotantokapasiteettia on menetetty Suomessa paljon enemmän kuin mitä sitä on tuotu markkinoille.

 
Tuossa kun luon että aurinko voiman määrää ollaan valmiita lisään huomattavasti nykyisestä ja oikeastaan kyse on siitä miten markkinoilla tapahtuu niin jäin pohtimaan että onkohan Suomessa energia puolella mitään laajaa suunnitelmaa tai tavoitetta?

Tuntuu että meillä luodaan tällä hetkellä valtavasti olosuhderiippuvaista energiaa mutta ei ollenkaan samassa suhteessa sitten tätä tasapainottavaa energian tuotantoa. Näen tuossa riskinä entistä vaikeammin ennustettavan sähkönhinta kehityksen kuten myös riskin energian riittävyyteen tietyissä tilanteissa.
STM on tehnyt ennustetta ja määrittänyt suuntaa. Tosin kun edellisessä hallituksessa oli puolue jolla sähkö tulee pistorasiasta ja lämpö patterista niin energiasektorin kehitys ei kiinnostanut. Näin ollen tuota ei ole päivitelty vuosiin. Sitä sähkölaskua ihmetellessä voi ihan oikeasti miettiä äänestyskäyttäytymistään, meillä on aidosti puolueita ja edustajia jotka on asiosta pihalla. Erityisesti kehä-3 sisäpuolella löytyy paljon ihan koulutettua väkeä joille energiansäästö tarkoittaa hehkulamppujen vaihtoa ledeihin ja sähkön saa aina tuulivoimasta sen kun tekee sellaisen sopimuksen. Kynnys sen ymmärtämiseen että tuulisähköä ei ole kun ei tuule vaatii sen sähkökatkon. Pitää realisoitua fakta että iPhone ei lataudu ja sometus jää välistä sen ohella että suihkuunkan ei pääse vaikka laittaa kynttilän palamaan vessan. Tai että se patteri kylmenee kun kiertovesipumppu sammuu ja KatriValan ekologiset lämpöpumput ei nekään toimi ilman sähköä.
 
Back
Top