Wittusen hanke saanut taas uutta potkua. Tuuli- ja aurinkovoimalla kaikki pyörii, ja sähköä riittää sen kun iskee töpselit seinään. Pian on ropelia niin, ettei sekaan sovita.
Inkoon vanhan kivihiilivoimalan paikalle suunnitellaan valtavaa, vähäpäästöistä terästehdasta. Toteutuessaan se kasvattaisi Suomen sähkökulutusta yli 10 prosentilla nykyisestä. Kuva: Kimmo Räisänen
Tilaajille
Kuuntele juttu
Anni Lassila HS
2:00
”Suurin piirtein tähän tulee tehtaan sähköasema. Rakennukset jatkuvat noin kilometrin matkan tuonne päin.”
Seisomme Stor-Olarsin kartanon pihassa Inkoossa ja Blastr Green Steelin maajohtaja Antti Kaikkonen viittilöi yli niittyjen kohti itää.
Tänne Inkoon Joddböleen on suunnitteilla valtava terästehdas. Jos se sijoitettaisiin Helsingin Mannerheimintielle, yhdestä ovesta voisi mennä sisään Ruotsalaisen teatterin kohdalla ja toisesta tulla ulos Musiikkitalolla. Niin pitkä on kilometrin matka.
Inkoon hanke on muutenkin erityinen.
Perinteisessä terästehtaassa rauta pelkistetään rautamalmista kivihiilen ja koksin avulla, mutta Inkoon tehtaalla siihen käytettäisiin vetyä.
Vety olisi niin sanottua vihreää vetyä, jota valmistettaisiin terästehtaan vieressä puhtaan sähkön avulla vettä pilkkomalla. Se vähentää teräksen tuotannon päästöjä murto-osaan nykyisestä.
Kivihiilen avulla tuotettu teräskilo aiheuttaa noin 2,6 kilon hiilidioksidipäästöt. Blastrin tavoitteena on päästä 0,3–0,5 kilon päästöihin.
Inkooseen nousevan terästehtaan alue 22.4.2025
Video: Kimmo Räisänen
Vihreän vedyn valmistus vaatii kuitenkin valtavat määrät sähköä. Sähköä tarvitsee myös valokaariuuni, joka muuttaa rautasulan teräkseksi poistamalla siitä osan hiilestä.
Jos norjalaisen Blastrin kehittämä tehdas toteutuu, se kuluttaisi sähköä huimat yhdeksän terawattituntia vuodessa. Se on yli kymmenesosa siitä, miten paljon koko Suomessa sähköä tällä hetkellä kulutetaan.
Inkoon tehdas ei ole Suomessa ainut valtava vihreän metalliteollisuuden hanke.
Runsaan 500 kilometrin päässä Kokkolassa ruotsalaisen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista Kruunuportin teollisuusalueelle.
Alumiinin tuotannossa sähköä kuluu niin paljon, että sähkö on oikeastaan alumiinin raaka-aine. Sähkö pitää yllä elektrolyysiä, jossa alumiini erotetaan bauksiittikiven sisältämistä alumiinihydroksideista.
Alumiinikilon tuottamiseen menee noin 13–15 kilowattituntia sähköä. Arctialin tehtaan aikomuksena on tuottaa noin puoli miljoonaa tonnia alumiinia, eli sähköä kuluisi seitsemän terawattituntia vuodessa.
Yhteensä Blastrin ja Arctialin hankkeet kasvattaisivat siis Suomen sähkön kulutusta lähes 20 prosenttia nykyisestä. Miten tämä on mahdollista?
Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut 20 vuoteen. Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennuste siitä, että kulutus tuplaantuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, on herättänyt lähinnä hämmästystä ja epäilyä.
Blastrin ja Arctialin hankkeet ovat osoitus siitä, että tilanne voi muuttua nopeasti.
Valtavien tehdashankkeiden suunnitteleminen, luvittaminen ja rahoittaminen kitkuttaa ensin hitaasti. Mutta jos tehtaat toteutuvat, nämä valtavat sähkösyöpöt ovat toiminnassa jo noin neljän vuoden kuluttua.
Niiden lisäksi valmisteilla on kymmeniä isompia ja pienempiä investointeja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kerännyt listaa, jossa on erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia yli 100 miljardin euron arvosta.
Listasta vastaava asiantuntija Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä.
”Vuosiin 2027–2028 asti kasvu tuleekin ennen kaikkea niistä. Sen jälkeen alkavat toivottavasti varsinaisen vetytalouden investoinnit.”
Henry Sammalniemi (vas.) ja Sebastian Auria kehittävät Fortumin omistamia teollisuustontteja ja hankkivat niille uusia käyttäjiä. Antti Kaikkonenkin (oik.) oli aiemmin töissä Fortumilla, mutta siirtyi sitten asiakkaansa eli Blastrin maajohtajaksi. Kuva: Kimmo Räisänen
Sähkön käyttö voi pullahtaa reippaaseen kasvuun jo tänä vuonna. Fingridin viime syksyn ennusteessa arvioitiin, että kulutus nousisi viime vuoden 83 terawattitunnista 88 terawattituntiin.
Viiden vuoden kuluttua sähköä kuluu Fingridin mukaan vähintään 99 terawattituntia. Luku voi olla jopa 126 terawattituntia.
Fingridillä on hyvä käsitys investointisuunnitelmista, koska yritykset tiedustelevat kantaverkkoyhtiöltä mahdollisuuksia liittää uutta tuotantoa tai kulutusta sähköverkkoon jo varhaisessa vaiheessa.
Paljon sähköä käyttävän teollisuuden hankkeita on kyselty jo moninkertaisesti verrattuna Suomen nykyiseen sähkön tuotantokykyyn.
Miten sähkö siis riittää, jos hankkeet toteutuvat?
Jos kulutus todella kasvaa viidessä vuodessa yli 40 terawattituntia, sähkön tuotantoa tarvitaan rutkasti lisää.
Jotkut ovat murehtineet sähkön loppumista jo datakeskusbuumin takia.
Peljon arvion mukaan datakeskusten vaikutus kulutukseen voisi olla 10 terawattitunnin luokkaa, jos iso osa suunnitelluista hankkeista toteutuu. Todella suuret luvut tulevat varsinaisesta edulliseen vihreään sähköön perustuvasta teollisuudesta.
Teräs- ja alumiinitehtaiden lisäksi vireillä on paljon vedyn tuotantoa ja sen jatkojalostusta metanoliksi ja muiksi polttoaineiksi.
EK:n Peljoa sähkön riittäminen ei huoleta. EK:n investointien listalla näkyy myös maatuulivoimahankkeita yli 90 miljardin euron edestä.
Fingrid kertoo, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden liityntäkyselyitä on sisällä jo käsittämätön 400 000 megawatin lista. Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimatehoa 8 500 megawattia.
Suunnitelmista toteutuu vain osa. Listan pituus kuitenkin kertoo, että kiinnostus päästöttömän sähkön tuotannon rakentamiseen on valtavaa.
Peljon mukaan suuri määrä voimalahankkeita on toteutusvalmiina ja odottaa ainoastaan sitä, että sähkölle on tiedossa myös kulutusta. Kuluneena vuonna sähkö on ollut niin halpaa, ettei uusia voimalahankkeita ole juuri aloitettu.
”Nyt markkinaolosuhteet, kuten sähkön futuurihinnat, korot ja rakentamiskustannukset alkavat lähestyä tasoa, joka saattaa jälleen käynnistää investoinnit.”
Ensimmäinen merkki tuulivoimarakentamisen viriämisestä oli ruotsalaisen OX2:n huhtikuussa käynnistämä 472 megawatin tehoisten tuulipuistojen rakentaminen.
Blastrin terästehtaan taustalla ei ole isoa teollista toimijaa, vaan tehtaalle hankitaan vasta hankekehityksen myötä omistajat, teknologia, asiakkaat ja rahoittajat. Blastr palkkasi Antti Kaikkosen joulukuussa 2022 vetämään hanketta Suomessa. Kuva: Kimmo Räisänen
Inkoossa mereltä nouseva hyinen kosteus kohmettaa sormet. Murskevallin päällä seisova Antti Kaikkonen vakuuttaa, ettei uusiutuvaan sähköön perustuvalle terästehtaalle voisi löytyä parempaa paikkaa.
Yhteensä tuhannen hehtaarin kokoinen alue on jo 1960-luvulla varattu teollisuudelle.
Rakennusmateriaaliyhtiö Rudus on louhinut ja murskannut täällä kalliota kymmeniä vuosia, joten luontoarvoja ei ole juuri jäljellä puolustettavaksi.
Aivan tehdastontin vieressä, eteläpuolella, on Inkoon syväsatama, josta kalliomursketta ja romumetallia laivataan ulkomaille. Jatkossa romuraudan voisi käyttää uuden tehtaan valokaariuuneissa.
Satama toisi rautamalmipelletit ja veisi valssatut teräsrullat maailmalle.
Satamaa ei juuri nyt saa kuvata, koska laiturissa seisoo Suomen valtion vuokraama lng-terminaalilaiva. Sitä vartioidaan tarkasti. Laivan laitteisto muuttaa lng-tankkereiden tuoman nesteytetyn maakaasun kaasuksi ja syöttää sen Suomen kaasuverkkoon.
Tontilla on jo kaasuputki ja sinne on tulossa myös vetyputki.
Terästehtaan vetylaitoksen tuotantoa riittäisi ainakin ajoittain myös muuhun käyttöön, eli putki olisi tehdashankkeelle hyvä juttu.
Osa tehtaasta tulisi Fortumin entisen kivihiilivoimalan tontille. Aikanaan Pohjoismaiden suurimman hiilivoimalan ansiosta tontilla on iso sähköasema ja valmis yhteys sähkön kantaverkkoon.
Täällä on valmiina melkein kaikki, mitä vihreä terästehdas tarvitsee.
Blastrin tehdashanke herätti julkistusvaiheessa suoranaista ivaa ja epäilyjä. Suomessa ei ole totuttu hankkeisiin, joissa taustalla ei ole vanhaa teollista toimijaa ja joka polkaistaan ikään kuin tyhjästä.
Yhtiö on kuitenkin tosissaan, ja hanke etenee tasaista tahtia. Taustalta löytyy useita muitakin tehdashankkeita kehittävä norjalainen Vanir Green industries.
Tehtaan ympäristövaikutusten arviointi on valmis. Valmistusteknologian toimittajat ovat tiedossa. Vetypelkistyksessä käytettäisiin japanilaisen Kobe Steelin patentoimaa teknologiaa.
Seuraavaksi toiveissa on, että Inkoon päättäjät hyväksyvät tehtaan kaavan. Kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää asiasta tänään maanantaina 12. toukokuuta.
Kaavapäätöksen jälkeen haetaan ympäristölupaa ja jatketaan teknistä suunnittelua.
Sitten tarvitaan niitä, jotka sitoutuvat ostamaan tehtaan tuottamaa terästä. Vihreyden vuoksi se on perinteistä terästä kalliimpaa.
Sen jälkeen, jo ensi vuoden aikana pitäisi selvitä, aletaanko tehdasta todella rakentaa.
www.hs.fi
Inkoon vanhan kivihiilivoimalan paikalle suunnitellaan valtavaa, vähäpäästöistä terästehdasta. Toteutuessaan se kasvattaisi Suomen sähkökulutusta yli 10 prosentilla nykyisestä. Kuva: Kimmo Räisänen
Vihreä sähkösyöppö
Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut yli 20 vuoteen. Nyt vihreä teollisuus on sysäämässä liikkeelle muutoksen, joka voi yllättää kaikki ennustajat.Tilaajille
Kuuntele juttu
Anni Lassila HS
2:00
”Suurin piirtein tähän tulee tehtaan sähköasema. Rakennukset jatkuvat noin kilometrin matkan tuonne päin.”
Seisomme Stor-Olarsin kartanon pihassa Inkoossa ja Blastr Green Steelin maajohtaja Antti Kaikkonen viittilöi yli niittyjen kohti itää.
Tänne Inkoon Joddböleen on suunnitteilla valtava terästehdas. Jos se sijoitettaisiin Helsingin Mannerheimintielle, yhdestä ovesta voisi mennä sisään Ruotsalaisen teatterin kohdalla ja toisesta tulla ulos Musiikkitalolla. Niin pitkä on kilometrin matka.
Inkoon hanke on muutenkin erityinen.
Perinteisessä terästehtaassa rauta pelkistetään rautamalmista kivihiilen ja koksin avulla, mutta Inkoon tehtaalla siihen käytettäisiin vetyä.
Vety olisi niin sanottua vihreää vetyä, jota valmistettaisiin terästehtaan vieressä puhtaan sähkön avulla vettä pilkkomalla. Se vähentää teräksen tuotannon päästöjä murto-osaan nykyisestä.
Kivihiilen avulla tuotettu teräskilo aiheuttaa noin 2,6 kilon hiilidioksidipäästöt. Blastrin tavoitteena on päästä 0,3–0,5 kilon päästöihin.
Inkooseen nousevan terästehtaan alue 22.4.2025
Video: Kimmo Räisänen
Vihreän vedyn valmistus vaatii kuitenkin valtavat määrät sähköä. Sähköä tarvitsee myös valokaariuuni, joka muuttaa rautasulan teräkseksi poistamalla siitä osan hiilestä.
Jos norjalaisen Blastrin kehittämä tehdas toteutuu, se kuluttaisi sähköä huimat yhdeksän terawattituntia vuodessa. Se on yli kymmenesosa siitä, miten paljon koko Suomessa sähköä tällä hetkellä kulutetaan.
Inkoon tehdas ei ole Suomessa ainut valtava vihreän metalliteollisuuden hanke.
Runsaan 500 kilometrin päässä Kokkolassa ruotsalaisen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista Kruunuportin teollisuusalueelle.
Alumiinin tuotannossa sähköä kuluu niin paljon, että sähkö on oikeastaan alumiinin raaka-aine. Sähkö pitää yllä elektrolyysiä, jossa alumiini erotetaan bauksiittikiven sisältämistä alumiinihydroksideista.
Alumiinikilon tuottamiseen menee noin 13–15 kilowattituntia sähköä. Arctialin tehtaan aikomuksena on tuottaa noin puoli miljoonaa tonnia alumiinia, eli sähköä kuluisi seitsemän terawattituntia vuodessa.
Yhteensä Blastrin ja Arctialin hankkeet kasvattaisivat siis Suomen sähkön kulutusta lähes 20 prosenttia nykyisestä. Miten tämä on mahdollista?
Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut 20 vuoteen. Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennuste siitä, että kulutus tuplaantuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, on herättänyt lähinnä hämmästystä ja epäilyä.
Blastrin ja Arctialin hankkeet ovat osoitus siitä, että tilanne voi muuttua nopeasti.
Valtavien tehdashankkeiden suunnitteleminen, luvittaminen ja rahoittaminen kitkuttaa ensin hitaasti. Mutta jos tehtaat toteutuvat, nämä valtavat sähkösyöpöt ovat toiminnassa jo noin neljän vuoden kuluttua.
Niiden lisäksi valmisteilla on kymmeniä isompia ja pienempiä investointeja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kerännyt listaa, jossa on erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia yli 100 miljardin euron arvosta.
Listasta vastaava asiantuntija Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä.
”Vuosiin 2027–2028 asti kasvu tuleekin ennen kaikkea niistä. Sen jälkeen alkavat toivottavasti varsinaisen vetytalouden investoinnit.”
Henry Sammalniemi (vas.) ja Sebastian Auria kehittävät Fortumin omistamia teollisuustontteja ja hankkivat niille uusia käyttäjiä. Antti Kaikkonenkin (oik.) oli aiemmin töissä Fortumilla, mutta siirtyi sitten asiakkaansa eli Blastrin maajohtajaksi. Kuva: Kimmo Räisänen
Sähkön käyttö voi pullahtaa reippaaseen kasvuun jo tänä vuonna. Fingridin viime syksyn ennusteessa arvioitiin, että kulutus nousisi viime vuoden 83 terawattitunnista 88 terawattituntiin.
Viiden vuoden kuluttua sähköä kuluu Fingridin mukaan vähintään 99 terawattituntia. Luku voi olla jopa 126 terawattituntia.
Fingridillä on hyvä käsitys investointisuunnitelmista, koska yritykset tiedustelevat kantaverkkoyhtiöltä mahdollisuuksia liittää uutta tuotantoa tai kulutusta sähköverkkoon jo varhaisessa vaiheessa.
Paljon sähköä käyttävän teollisuuden hankkeita on kyselty jo moninkertaisesti verrattuna Suomen nykyiseen sähkön tuotantokykyyn.
Miten sähkö siis riittää, jos hankkeet toteutuvat?
Jos kulutus todella kasvaa viidessä vuodessa yli 40 terawattituntia, sähkön tuotantoa tarvitaan rutkasti lisää.
Jotkut ovat murehtineet sähkön loppumista jo datakeskusbuumin takia.
Peljon arvion mukaan datakeskusten vaikutus kulutukseen voisi olla 10 terawattitunnin luokkaa, jos iso osa suunnitelluista hankkeista toteutuu. Todella suuret luvut tulevat varsinaisesta edulliseen vihreään sähköön perustuvasta teollisuudesta.
Teräs- ja alumiinitehtaiden lisäksi vireillä on paljon vedyn tuotantoa ja sen jatkojalostusta metanoliksi ja muiksi polttoaineiksi.
EK:n Peljoa sähkön riittäminen ei huoleta. EK:n investointien listalla näkyy myös maatuulivoimahankkeita yli 90 miljardin euron edestä.
Fingrid kertoo, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden liityntäkyselyitä on sisällä jo käsittämätön 400 000 megawatin lista. Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimatehoa 8 500 megawattia.
Suunnitelmista toteutuu vain osa. Listan pituus kuitenkin kertoo, että kiinnostus päästöttömän sähkön tuotannon rakentamiseen on valtavaa.
Peljon mukaan suuri määrä voimalahankkeita on toteutusvalmiina ja odottaa ainoastaan sitä, että sähkölle on tiedossa myös kulutusta. Kuluneena vuonna sähkö on ollut niin halpaa, ettei uusia voimalahankkeita ole juuri aloitettu.
”Nyt markkinaolosuhteet, kuten sähkön futuurihinnat, korot ja rakentamiskustannukset alkavat lähestyä tasoa, joka saattaa jälleen käynnistää investoinnit.”
Ensimmäinen merkki tuulivoimarakentamisen viriämisestä oli ruotsalaisen OX2:n huhtikuussa käynnistämä 472 megawatin tehoisten tuulipuistojen rakentaminen.
Blastrin terästehtaan taustalla ei ole isoa teollista toimijaa, vaan tehtaalle hankitaan vasta hankekehityksen myötä omistajat, teknologia, asiakkaat ja rahoittajat. Blastr palkkasi Antti Kaikkosen joulukuussa 2022 vetämään hanketta Suomessa. Kuva: Kimmo Räisänen
Inkoossa mereltä nouseva hyinen kosteus kohmettaa sormet. Murskevallin päällä seisova Antti Kaikkonen vakuuttaa, ettei uusiutuvaan sähköön perustuvalle terästehtaalle voisi löytyä parempaa paikkaa.
Yhteensä tuhannen hehtaarin kokoinen alue on jo 1960-luvulla varattu teollisuudelle.
Rakennusmateriaaliyhtiö Rudus on louhinut ja murskannut täällä kalliota kymmeniä vuosia, joten luontoarvoja ei ole juuri jäljellä puolustettavaksi.
Aivan tehdastontin vieressä, eteläpuolella, on Inkoon syväsatama, josta kalliomursketta ja romumetallia laivataan ulkomaille. Jatkossa romuraudan voisi käyttää uuden tehtaan valokaariuuneissa.
Satama toisi rautamalmipelletit ja veisi valssatut teräsrullat maailmalle.
Satamaa ei juuri nyt saa kuvata, koska laiturissa seisoo Suomen valtion vuokraama lng-terminaalilaiva. Sitä vartioidaan tarkasti. Laivan laitteisto muuttaa lng-tankkereiden tuoman nesteytetyn maakaasun kaasuksi ja syöttää sen Suomen kaasuverkkoon.
Tontilla on jo kaasuputki ja sinne on tulossa myös vetyputki.
Terästehtaan vetylaitoksen tuotantoa riittäisi ainakin ajoittain myös muuhun käyttöön, eli putki olisi tehdashankkeelle hyvä juttu.
Osa tehtaasta tulisi Fortumin entisen kivihiilivoimalan tontille. Aikanaan Pohjoismaiden suurimman hiilivoimalan ansiosta tontilla on iso sähköasema ja valmis yhteys sähkön kantaverkkoon.
Täällä on valmiina melkein kaikki, mitä vihreä terästehdas tarvitsee.
Blastrin tehdashanke herätti julkistusvaiheessa suoranaista ivaa ja epäilyjä. Suomessa ei ole totuttu hankkeisiin, joissa taustalla ei ole vanhaa teollista toimijaa ja joka polkaistaan ikään kuin tyhjästä.
Yhtiö on kuitenkin tosissaan, ja hanke etenee tasaista tahtia. Taustalta löytyy useita muitakin tehdashankkeita kehittävä norjalainen Vanir Green industries.
Tehtaan ympäristövaikutusten arviointi on valmis. Valmistusteknologian toimittajat ovat tiedossa. Vetypelkistyksessä käytettäisiin japanilaisen Kobe Steelin patentoimaa teknologiaa.
Seuraavaksi toiveissa on, että Inkoon päättäjät hyväksyvät tehtaan kaavan. Kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää asiasta tänään maanantaina 12. toukokuuta.
Kaavapäätöksen jälkeen haetaan ympäristölupaa ja jatketaan teknistä suunnittelua.
Sitten tarvitaan niitä, jotka sitoutuvat ostamaan tehtaan tuottamaa terästä. Vihreyden vuoksi se on perinteistä terästä kalliimpaa.
Sen jälkeen, jo ensi vuoden aikana pitäisi selvitä, aletaanko tehdasta todella rakentaa.
Energia | Suomessa voi olla pian kaksi valtavaa sähkösyöppöä, jotka nostavat kulutuksen pilviin
Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut yli 20 vuoteen. Nyt vihreä teollisuus on sysäämässä liikkeelle muutoksen, joka voi yllättää kaikki ennustajat.
www.hs.fi