Vedyn lämpöarvo on luokkaa 119 MJ/kg eli 33 kWh/kg. Hinnalla 3 €/kg lämpöenergian hinnaksi tulee n 9 c/kWh. Jos oletetaan optimistisesti laitoksen sähköntuotannon hyötysuhteeksi 45%, niin polttoaineen osuus tuotetun sähkön hinnassa olisi n 20 c/kWh.
Vedyllä tulee vielä varastoinnin, siirron ja kompressoin kanssa kuluja ja häviöitä muita polttoaineita enemmän. Ulosmyytävän sähkön hinta täytyy olla rajusti korkeampi kuin pelkän polttoaineen hinta. Heitetään lonkalta, että esim 40 c/kWh voisi olla sopiva hinta. Laitoksella pitäisi tietysti olla riittävästi vuosittaisia käyttötunteja, että noinkin matalaan hintaan päästään.
Jutta Urpilaisen sanoin (Kreikan lainoista): "Hei me tienataan tällä"
Kuvittelisin, että ideana olisi nimenomaan vähäisemmät käyttötunnit, joilla ainoastaan tasataan sattumavoiman heilahtelua. Tarkastellaan sitten niitä keskihintoja. Tai siis ei kukaan täysjärkinen nyt varmastikaan ajatellut, että samaan aikaan paahdetaan linjat kuumina vihreää vetyä, jota sitten ohjataan suoraan viereiseen laitokseen, jossa sitä poltetaan takaisin sähköksi 24/7.
Näköjään muuten unohdin laittaa linkin mihin mä viittasin tuolla Wärtsilällä. Eli juuri tuo vety-akku-tuurivoima kompleksi.
Wärtsilä laski, että tuulivoima on ydinvoimaa halvempi tapa lisätä vakaata sähköntuotantoa eli perusvoimaa. Professorin mielestä laskelma on uskottava.
www.hs.fi
"Rimalin laskelma lähtee siitä, että tuurivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla. "
”Silti sähkön kustannus olisi tuurivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Rimalin laskelmassa tuurivoimaa on niin paljon, että se riittää kattamaan yli ajan 89 prosenttia 1 600 megawatin tasaisen tehon vaatimasta sähköntuotannosta. "
”Näin 89 prosenttia sähköstä saadaan suoraan tuurivoimaloista, yksi prosentti saadaan akuista ja 10 prosenttia tuotetaan vedyn kautta moottoreilla. Tämä 89 prosenttia saadaan tuotettua todella edullisesti eli tarvittava säätövoima voi maksaa suhteellisen paljon ja olla silti ydinvoimaa kannattavampaa", Rimali sanoo.
"Kaiken lisäksi järjestelmä tuottaisi ylimääräistä sähköä ja vetyä käytettäväksi myös muihin tarkoituksiin. Elektrolyysin sivutuotteena syntyy lämpöä, joka voidaan käyttää vaikka kaukolämpönä. Lämmön arvoa ei laskelmassa ole otettu huomioon. "
Eli noissa laskelmissahan oletetaan, että uusiutuvissa on ylikapaa tuo x määrä. Siitä voi olla montaa mieltä, että kuinka mielekästä se on, mutta ainakin
tämän laskelman mukaan se voisi olla taloudellisesti perusteltavissa oleva hässäkkä. Luki, että tilattavissa vuonna 2025, joten ehkä siitä saadaan vielä kohta puoliin lisää tietoja.
Itse näkisin mielelläni kuitenkin enemmän sitä ydinvoimaa. Kotimaisen ydinvoimayhtiö Steady Energyn kautta voidaan ehkä saada tulevaisuuden kaukolämmöt. Ydinsähköä mielellään kans jostain.
yle.fi
polarnightenergy.com
Mielestäni rohvessoori Ruusunen on enemmän oikeassa, jos jaksaa podcastin kuunnella. Jos kulutettavan sähkön saisi ajettua jonkun tuottavan teollisuuslaitoksen kautta, hyödyttäisi se kansantaloutta merkittävästi enemmän. Hyvä kuitenkin, että hallitus vähentää noiden datajättien suoraa tukemista sähköveron alennuksen muodossa.
