Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Wiki:
CNNC on sanonut, että sen aktiiviset ja passiiviset turvajärjestelmät, kaksikerroksiset suojarakennukset ja muut teknologiat täyttävät korkeimmat kansainväliset turvallisuusstandardit.

CNNC:n mukaan Hualong Onen rakennuskustannukset ovat 17 000 CNY per kW.

EU:n hyväksyntä
Marraskuussa 2021 European Utility Requirements (EUR) -organisaatio sertifioi Hualong Onen (HPR1000) virallisesti vaatimustenmukaiseksi elokuussa 2017 alkaneen nelivaiheisen prosessin jälkeen. Vaatimukset kattoivat laajan valikoiman ehtoja ydinvoimalaitosten tehokkaalle ja turvalliselle toiminnalle. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Hualong_One#cite_note-20"><span>[</span> 20 <span>]</span></a>
Minun mielestäni voisi pitää hyvin yhtenä vaihtoehtona. Ei poliittisestikaan välttämättä huonoin vaihtoehto.
 
Oikea uutinen on se, että OL2 syö roottoreita. Ilmeisesti siihen vaihdettiin viime vuonna sen oma vararoottori ja nyt siihen ollaan vaihtamassa OL1:en vararoottoria. On taas ihan pirun laiskaa uutisointia Yleltä.

Vararoottori saatiin korjattua minkä ansiosta Olkiluoto 2:sta uskallettiin taas ajaa nilkka suorana ja sitten generaattori laukesi taas:


Kolmas kerta toden sanoo: OL2 tykkää syödä roottoreita?

EDIT: uutisessa ei sanota, että kyseessä olisi taas roottoririkko eli tarkempaa syytä saadaan vielä odotella.

 
Viimeksi muokattu:
Vararoottori saatiin korjattua minkä ansiosta Olkiluoto 2:sta uskallettiin taas ajaa nilkka suorana ja sitten generaattori laukesi taas:


Kolmas kerta toden sanoo: OL2 tykkää syödä roottoreita?

EDIT: uutisessa ei sanota, että kyseessä olisi taas roottoririkko eli tarkempaa syytä saadaan vielä odotella.


Roottori sanoi työsopparinsa irti, ylläri-pylläri:


OL2:en tiedotteita tältä vuodelta:
Olkiluoto 2 palaa sähköntuotantoon toukokuussa – generaattorin roottorin vaihdon jälkeen sähköntuotantoa jatketaan alhaisemmalla tehotasolla. OL2 palaa sähköntuotantoon tämän hetken arvion mukaan toukokuun 10. päivä. OL2:n generaattorin roottori vaihdetaan vararoottoriin.
17.04.2025

OL2:n sähköntuotanto keskeytetään turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. OL2:n tehoa oltiin nostamassa takaisin täydelle teholle varaosaroottorin saavuttua Olkiluotoon.
15.04.2025

OL2:en tiedotteita viimevuodelta:
OL2 palaa sähköntuotantoon lokakuun 6. päivä vararoottorin asentamisen jälkeen. Sähköntuotanto jatkuu aluksi alhaisemmalla 725 MW:n tehotasolla, laitosyksikön täyden tehon ollessa 890 MW. Tehoa on rajoitettu roottorinvikaantumisriskin pienentämiseksi vikaantumisen syyn ollessa edelleen epäselvä. Tehorajoitusten odotetaan kestävän useita kuukausia
27.09.2024, 12:50

Uuden aikatauluarvion mukaan laitosyksikön sähköntuotantoa päästään jatkamaan 6. lokakuuta. Aikaisempi arvio oli 29. syyskuuta. Olkiluodossa Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 3 -laitosyksiköt ovat tuotannossa normaalisti. Olkiluoto 2:n generaattorin vikaantunut roottori vaihdetaan.
17.09.2024, 16:24

OL2:en tiedotteita toissa vuodelta:
OL2:lla vaihdettiin elokuussa 2023 vikaantunut roottori, jonka vaihtoseisokki kesti 17 vuorokautta. OL3:n sähköntuotanto on jatkunut keskeytyksettä huhtikuussa 2023 tapahtuneen vastaanoton ja toukokuussa 2023 alkaneen kaupallisen käytön jälkeen.
20.10.2023, 14:25

Teollisuuden Voiman Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitosyksikön vesijäähdytteisessä generaattorissa havaittiin vuoto perjantaina 18. elokuuta, jolloin laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin. Tuotantokatkos kesti 17 vuorokautta. Vikaantunut roottorion nyt vaihdettu ja OL2 sähköntuotantoa päästiin jatkamaan tänään.
04.09.2023, 20:28

Olkiluoto 2 -laitosyksikön (OL2) sähköntuotanto keskeytyi viime perjantaina (18.8.) vesijäähdytteisen generaattorin jäähdytysjärjestelmässä havaitun vuodon takia. Vuoto on nyt paikallistettu generaattorin roottoriin. Vikaantunut roottori vaihdetaan ja OL2 palaa sähköntuotantoon 4. syyskuuta.
23.08.2023, 16:02
 
Viimeksi muokattu:
Vihreästä vedystä suoritettu väitöskirjatutkimus väläyttää jo hieman järkevämpiä kustannuslukemia vihreälle vedylle: 3€/kilo. Tää oli tammikuussa julkaistu.


Alla olevasta linkistä aukeaa itse väitöskirja, jossa asiaa noh sen väitöskirjan verran.

Joko laitetaan Wärtsilän voimalaratkaisuja tilaukseen? Tarvitsemme tietysti myös vähintään pari uutta isoa ydinvoimalaa, ja toivottavasti hankintapäätös etenisi vielä tämän hallituskauden aikana, mutta ei ne silti yksistään riitä ja onhan ydinvoiman rakentaminen tolkuttoman hidasta täällä byrokratiahelvetissä.
 
Vihreästä vedystä suoritettu väitöskirjatutkimus väläyttää jo hieman järkevämpiä kustannuslukemia vihreälle vedylle: 3€/kilo. Tää oli tammikuussa julkaistu.


Alla olevasta linkistä aukeaa itse väitöskirja, jossa asiaa noh sen väitöskirjan verran.

Joko laitetaan Wärtsilän voimalaratkaisuja tilaukseen? Tarvitsemme tietysti myös vähintään pari uutta isoa ydinvoimalaa, ja toivottavasti hankintapäätös etenisi vielä tämän hallituskauden aikana, mutta ei ne silti yksistään riitä ja onhan ydinvoiman rakentaminen tolkuttoman hidasta täällä byrokratiahelvetissä.
Vedyn lämpöarvo on luokkaa 119 MJ/kg eli 33 kWh/kg. Hinnalla 3 €/kg lämpöenergian hinnaksi tulee n 9 c/kWh. Jos oletetaan optimistisesti laitoksen sähköntuotannon hyötysuhteeksi 45%, niin polttoaineen osuus tuotetun sähkön hinnassa olisi n 20 c/kWh.

Vedyllä tulee vielä varastoinnin, siirron ja kompressoin kanssa kuluja ja häviöitä muita polttoaineita enemmän. Ulosmyytävän sähkön hinta täytyy olla rajusti korkeampi kuin pelkän polttoaineen hinta. Heitetään lonkalta, että esim 40 c/kWh voisi olla sopiva hinta. Laitoksella pitäisi tietysti olla riittävästi vuosittaisia käyttötunteja, että noinkin matalaan hintaan päästään.

Jutta Urpilaisen sanoin (Kreikan lainoista): "Hei me tienataan tällä":)
 
Vedyn lämpöarvo on luokkaa 119 MJ/kg eli 33 kWh/kg. Hinnalla 3 €/kg lämpöenergian hinnaksi tulee n 9 c/kWh. Jos oletetaan optimistisesti laitoksen sähköntuotannon hyötysuhteeksi 45%, niin polttoaineen osuus tuotetun sähkön hinnassa olisi n 20 c/kWh.

Vedyllä tulee vielä varastoinnin, siirron ja kompressoin kanssa kuluja ja häviöitä muita polttoaineita enemmän. Ulosmyytävän sähkön hinta täytyy olla rajusti korkeampi kuin pelkän polttoaineen hinta. Heitetään lonkalta, että esim 40 c/kWh voisi olla sopiva hinta. Laitoksella pitäisi tietysti olla riittävästi vuosittaisia käyttötunteja, että noinkin matalaan hintaan päästään.

Jutta Urpilaisen sanoin (Kreikan lainoista): "Hei me tienataan tällä":)
En aja vetyä kuin käärmettä pyssyyn, mutta jos halutaan kestävää ja toimivaa energiataloutta, pitää jotakin yhtälössä vähän muuttaa.

Eli tuulivoiman tuottajia voisi vastuuttaa siitä, että heidän tuottamansa teho olisi tasainen ja tarpeen mukainen, eikä tuotantoa olisi vain silloin, kun se heille on kannattavaa. Eli halvan tai miinushintaisen sähkön aikana heidän tulisi tuottaa energiaa varastoon myös tuulettomille ja pakkasjaksoille.

Eli nykyisen tuotantomallin mukaisesti kannattamaton energian tuotanto voisi muuttua yhteiskunnalla kannattavaksi, kun lähtökohtia muutetaan. Toki energian varastointimahdollisuuksia on muitakin kuin vety, joka ei liene parasta kuukausien mittaiseen varastointiin, jonka pitäisi olla vaatimuksena tuulivoiman tuottajille.
 
Vedyn lämpöarvo on luokkaa 119 MJ/kg eli 33 kWh/kg. Hinnalla 3 €/kg lämpöenergian hinnaksi tulee n 9 c/kWh. Jos oletetaan optimistisesti laitoksen sähköntuotannon hyötysuhteeksi 45%, niin polttoaineen osuus tuotetun sähkön hinnassa olisi n 20 c/kWh.

Vedyllä tulee vielä varastoinnin, siirron ja kompressoin kanssa kuluja ja häviöitä muita polttoaineita enemmän. Ulosmyytävän sähkön hinta täytyy olla rajusti korkeampi kuin pelkän polttoaineen hinta. Heitetään lonkalta, että esim 40 c/kWh voisi olla sopiva hinta. Laitoksella pitäisi tietysti olla riittävästi vuosittaisia käyttötunteja, että noinkin matalaan hintaan päästään.

Jutta Urpilaisen sanoin (Kreikan lainoista): "Hei me tienataan tällä":)
Kuvittelisin, että ideana olisi nimenomaan vähäisemmät käyttötunnit, joilla ainoastaan tasataan sattumavoiman heilahtelua. Tarkastellaan sitten niitä keskihintoja. Tai siis ei kukaan täysjärkinen nyt varmastikaan ajatellut, että samaan aikaan paahdetaan linjat kuumina vihreää vetyä, jota sitten ohjataan suoraan viereiseen laitokseen, jossa sitä poltetaan takaisin sähköksi 24/7. :ROFLMAO:

Näköjään muuten unohdin laittaa linkin mihin mä viittasin tuolla Wärtsilällä. Eli juuri tuo vety-akku-tuurivoima kompleksi. 👇

"Rimalin laskelma lähtee siitä, että tuurivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla. "

”Silti sähkön kustannus olisi tuurivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Rimalin laskelmassa tuurivoimaa on niin paljon, että se riittää kattamaan yli ajan 89 prosenttia 1 600 megawatin tasaisen tehon vaatimasta sähköntuotannosta. "

”Näin 89 prosenttia sähköstä saadaan suoraan tuurivoimaloista, yksi prosentti saadaan akuista ja 10 prosenttia tuotetaan vedyn kautta moottoreilla. Tämä 89 prosenttia saadaan tuotettua todella edullisesti eli tarvittava säätövoima voi maksaa suhteellisen paljon ja olla silti ydinvoimaa kannattavampaa", Rimali sanoo.

"Kaiken lisäksi järjestelmä tuottaisi ylimääräistä sähköä ja vetyä käytettäväksi myös muihin tarkoituksiin. Elektrolyysin sivutuotteena syntyy lämpöä, joka voidaan käyttää vaikka kaukolämpönä. Lämmön arvoa ei laskelmassa ole otettu huomioon. "

Eli noissa laskelmissahan oletetaan, että uusiutuvissa on ylikapaa tuo x määrä. Siitä voi olla montaa mieltä, että kuinka mielekästä se on, mutta ainakin tämän laskelman mukaan se voisi olla taloudellisesti perusteltavissa oleva hässäkkä. Luki, että tilattavissa vuonna 2025, joten ehkä siitä saadaan vielä kohta puoliin lisää tietoja.

Itse näkisin mielelläni kuitenkin enemmän sitä ydinvoimaa. Kotimaisen ydinvoimayhtiö Steady Energyn kautta voidaan ehkä saada tulevaisuuden kaukolämmöt. Ydinsähköä mielellään kans jostain.
 
Espanjan pikku sähkökatkosta tietoa:
Solar photovoltaic (PV) accounted for 59% of Spain's electricity at the time of the blackout, wind nearly 12%, nuclear almost 11% and combined cycle gas turbine (CCGT) plants 5%, Red Electrica data showed. This compares with solar PV being 50%, wind 3%, nuclear nearly 15% and CCGT nearly 11% on the same day last year.
However, in a span of just five minutes, between 1230 and 1235 local time (1030-1035 GMT) on Monday, solar PV generation plunged by more than 50% to 8 gigawatts (GW) from more than 18 GW, the data showed. The cause is unknown.
https://www.reuters.com/world/europe/what-could-be-behind-iberian-power-outage-2025-04-29/

Ilmeisesti ennen pimennystä tuotanto:
Aurinko ja tuuli: 71%
Ydin ja CCGT: 16%
Jotain muuta: 13%

Saattanut olla verkko inertian kannalta melko vikurissa kunnossa. Lieneekö Espanja ollut inertian osalta Ranskan varassa? Sitten jostakin syystä aurinkovoima on vähentynyt 56% viiden minuutin aikana eli 33% verkon tehosta poistunut.
 
Hiekka-akkuja valmistava Polar Night Energy rakentaa nyt uudenlaisen pilottilaitoksen Valkeakoskelle, jossa testaavat lämmön muuntamista takaisin sähköksi.

"Järjestelmän odotettu sähköntuotannon hyötysuhde on noin 30–35 prosenttia, joka on hyvin samaa luokkaa kuin perinteisessä polttoon perustuvassa voimalaitoksessa. Jos järjestelmää käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP), kokonaishyötysuhteen on mahdollista nousta jopa 90 prosenttiin.

 
Laittelen tähän ketjuun, koska ehkä eniten energiapoliittinen asia.

Mielestäni tuo datakeskusten jumalaton määrä alkaa muistuttamaan jo kolonialismia. Meiltä "riistettävä" resurssi on halpa sähkö, ja työpaikkoja tulee ehkä joillekin siivoojille ja parkkipaikkojen auraajille. HS mukaan Hamina on vähän toista mieltä, mutta isot konesalit eivät välttis työllistä kovinkaan paljoa väkeä.

Iso datakeskus saattaa imuroida ydinvoimalan verran sähköä. Tuulisähkö on hieno juttu, mutta tiktokkia ei pysäytetä pakkasella, vaan se imuroi sen minkä imuroi. Jokunen tuulivoimantuottaja saattaa netota, mutta kuinkas kokonaisuus :rolleyes:

Verotuloista voisi todeta suunilleen saman, kuin entinen mies totesi raastupaan marssiessaan: Laki on niinkuin se luetaan, ja asia kuin se ajetaan. Pieniä saattaa olla silakat joulukaloiksi.

Mitä tuo tiktokki tullessaan, kahta keskusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Kaksi valtakunnan luotettavinta mediaa arvioi asiaa vähän eri kanteilta, kumpaan luottaisi:unsure: Mielestäni rohvessoori Ruusunen on enemmän oikeassa, jos jaksaa podcastin kuunnella. Jos kulutettavan sähkön saisi ajettua jonkun tuottavan teollisuuslaitoksen kautta, hyödyttäisi se kansantaloutta merkittävästi enemmän. Hyvä kuitenkin, että hallitus vähentää noiden datajättien suoraa tukemista sähköveron alennuksen muodossa.

Datakeskuksista on tullut Suomessa kuuma peruna niin poliittisessa kuin taloudellisessa keskustelussa. Ensin murehdittiin, että datakeskuksia ei tule vaan ne menevät Ruotsiin.

Kun niitä alkoi tulla, alettiin voivotella, että ne vievät sähkön, tuottavat vääränlaisia työpaikkoja ja tekevät Suomesta tekoälykehityksen banaanivaltion.

Hankkeita on valtavasti, joista monia jo rakennetaan. Julkistusten tahti on sellainen, että perässä on ollut välillä vaikea pysyä.

Paljon on myös suunnitelmia, joista julkisuuteen ei ole hiiskuttu vielä mitään.

Viimeisin huoli liittyy tietoturvaan ja Kiinaan.

Suomeen suunnitellaan useita uusia datakeskuksia, jotka kuluttavat valtavia määriä sähköä. Onko datakeskusbuumi hyvä asia Suomelle? Ja millaisen haasteen sähkösyöpöt datakeskukset asettavat energiantuotannolle? Reetta Röngän vieraana teollisuusprofessori Jukka Ruusunen LUT-yliopistosta.
 
Ihan helevetisti lisää tuulella käyviä ilmanvatkaimia ja datakeskuksia, mikäpä voisi mennä pieleen?
Ehkä tulevaisuudessa taas tuumitaan miksi meni jälleen kerran vituiks ja ketä voimme siitä syyttää.

Tietyllä lailla nuo datakeskukset ymmärtää, kun miettii sähkön hintaa Suomessa joka on halvempi kuin mitä useimmissa muissa Euroopan maissa.

Mutta toisaalta sitten, kun aletaan puhua datakeskusten tulevan tuulivoiman perässä, niin homma menee erikoiseksi, kun keinoja varastoida suuria määriä tuulisähköä ei tunnetusti Suomesta löydy.

Northvolt Ruotsissa paljastui aatepohjalta luoduksi viritelmäksi ja meni nurin. Mitä kaikkea Suomessa odottanee vastaava kohtalo? Inkoon terästehdashankekin on hiljaiselon jälkeen taas aktivoitunut.
 
Datakeskusten vaihtoehtoiskustannus on valtava. Sinänsä voi vaikuttaa myös kuluttajiin, mutta varmuudella ne blokkaa osan sellaisista investoinneista, jotka hyödyttäisivät Suomea enemmän. Datakeskusten ympärille on myös aika hankala kehittää sellaista uutta järkevää liiketoimintaa jolla olisi vientipotentiaalia. Hukkalämmöt kaukolämpöverkkoon on tietysti ihan kiva, mutta kun sitä hukkalämpöä voisi kerätä myös muusta toiminnasta, mitä nämä blokkaa.
 
Vielä enemmän harmittaa jos sähkön saatavuus alkaa pätkiä.
Datakeskukset eivät tosiaan ole historiallisesti oikein joustaneet kulutuksessaan. Joku voisi kanssa väittää, että jollain asteella on myös mahdollista, että Kiinasta voisi tulla käsky Tiktokille, että jonkinlaisen stressitilanteen aikana maksimoivat sähkönkulutuksen ja pyrkivät saamaan kohdemaan verkon nurin :D

Siis nää datakeskukset on oikeasti niin hanurista kohdevaltiolle, että meidän pitäisi pyrkiä siihen, että muut EU-maat rohmuaa nämä meidän puolesta ja me rohmutaan näiden sijaan kaikki järkevä sähköä kuluttava toiminta. Meidän tutkijat voi sit pilven kautta ostaa sen laskentatehon noilta muilta mailta. Tehdään noista muista meidän Kongoja :cool:
 
Back
Top