Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[Hurmas]

Aina kun puhutaan pumppu voimaloista aina valitetaan että ei ole tarpeeksi korkeutta niin kuin on Norjassa. No juu ei ole mutta on kuitenkin tarpeeksi korkeus eroja jotta Suomessa on 250 kpl vesivoimaloita. On ihme jos noista edes osaa ei voisi käyttää pumppu voimaloina. Jos Norjassa se kannattaa pelkän yö / päivä sähkön erotuksella.

Taitaa olla niin että polittisesti on kiva vaan leikkiä tuuli ja auringolla voimalla mutta asioita ei haluta hoitaa. Vaikka tuuli ja aurinko juurikin tarvitsee säätövoimaa ja pumppu voimalat olis niihin hyviä.

 

[Jopuni]

Siis mikään ei estä rakentamasta samalle laitosalueelle 5 x 1000 MW reaktoria, joista kullakin on omat turbogeneraattorit ja tarvittavat lisälaitteet. Ei niitä reaktoreita tarvitse jakaa ympäri Suomea.

Ei tietysti mikään, mutta pitää olla hyvät sähkön siirtolinjat jotta sähköä voidaan jakaa ympäri suomea..
Toiseksi huoltovarmuuden takia parempi hajauttaa, jos iso sähköasema voimalan lähellä tuhotaan niin ei tuu liian iso katkos sähkönjakeluun.

 

[Jopuni]

Aina kun puhutaan pumppu voimaloista aina valitetaan että ei ole tarpeeksi korkeutta niin kuin on Norjassa. No juu ei ole mutta on kuitenkin tarpeeksi korkeus eroja jotta Suomessa on 250 kpl vesivoimaloita. On ihme jos noista edes osaa ei voisi käyttää pumppu voimaloina. Jos Norjassa se kannattaa pelkän yö / päivä sähkön erotuksella.

Taitaa olla niin että polittisesti on kiva vaan leikkiä tuuli ja auringolla voimalla mutta asioita ei haluta hoitaa. Vaikka tuuli ja aurinko juurikin tarvitsee säätövoimaa ja pumppu voimalat olis niihin hyviä.

Niin lasketaan kalliin sähkön aikana Näsijärvestä voimaloiden läpi Pyhäjärveen, ja sitten halvan sähkön aikana taas pumpataan Pyhäjärvestä uittotunnelia pitkin vesi takaisin Näsijärveen.

 

[PEMM]

Aina kun puhutaan pumppu voimaloista aina valitetaan että ei ole tarpeeksi korkeutta niin kuin on Norjassa. No juu ei ole mutta on kuitenkin tarpeeksi korkeus eroja jotta Suomessa on 250 kpl vesivoimaloita. On ihme jos noista edes osaa ei voisi käyttää pumppu voimaloina. Jos Norjassa se kannattaa pelkän yö / päivä sähkön erotuksella.

Taitaa olla niin että polittisesti on kiva vaan leikkiä tuuli ja auringolla voimalla mutta asioita ei haluta hoitaa. Vaikka tuuli ja aurinko juurikin tarvitsee säätövoimaa ja pumppu voimalat olis niihin hyviä.

Varastokapasiteettia ei kuitenkaan ole enempää. Altaat on yleensä keväällä ja syksyllä täynnä ja voidaan joutua ohijuoksuttamaankin.

Kyllähän ne kuitenkin suunnittelevat pumppuvoimaloitakin. Määrä vain on aika pieni verrattuna tuulivoiman määrään ja sen kasvuun.

Kemijärvestä kaavaillaan pumppuvoiman keskusta
Suomessa ei ole vielä pumppuvoimaloita, mutta hallitus on sitoutunut niiden edistämiseen. Kemijoki-yhtiöllä on noin 550 megawatin voimalasuunnitelma Kemijärvelle.

– Vesivoimalla on kaksi isoa kasvupotentiaalia: pumppuvoimalat sekä nopean säädön teknologia, kuten akustot ja superkondensaattorit, joita mekin olemme jo ottaneet onnistuneesti käyttöön. Selvitämme myös seuraavia vaihtoehtoja, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijärvelle tähyävät myös PVO-Vesivoima ja Suomen Voima, joilla on omat voimalasuunnitelmansa korkeuseroiltaan ja vesimäärältään kiinnostavalle alueelle.

PVO-Vesivoima suunnittelee Kemijärvelle 500 megawatin voimalaa. Suomen Voima -yhtiön tavoitteena on rakentaa Pohjois-Suomeen 1-3 pumppuvoimalaa, joiden yhteisteho voisi nousta noin 200 megawattiin. Kapasiteetti vastaisi Imatralla toimivan Suomen suurimman vesivoimalan maksimitehoa.

Kemijärven hankkeet ovat herättäneet huolta ympäristövaikutuksista. Edessä on vuosien valmistelu- ja lupaprosessi ennen kuin vesi tunturitunneleissa mahdollisesti virtaa.

Pisimmällä pumppuvoimalan suunnitelmat ovat suljettavassa Pyhäsalmen kaivoksessa, jossa on jo valmiiksi kaivauduttu yli 1400 metrin syvyyteen. Esillä on ollut vähintään 75 megawatin voimala, josta odotetaan päätöksiä vielä tänä vuonna.

Yhä pienempi osuus Suomen sähköstä tuotetaan vesivoimalla, eikä muutosta ole näkyvissä

Vesivoimalla on vähäiset kasvumahdollisuudet Suomessa. Tehoa tuotantoon ja tuloja haetaan uudesta teknologiasta ja säätösähköstä.

yle.fi

 

[YliKoo]

Vesivoimalaoiden ja tuulivoimaloiden pitäisi olla samassa omistuksessa. Sitten turpiinien tehoa pitäisi kasvattaa merkittävästi.

Kun tuulee, vesivoiman tuotanto alas. Kun tuulee hemmetisti, pumpataan vettä ylös. Kun on tyyntä, turpiinit käyntiin.

Virtaamat ja pinnanvaihtelut muuttuisivat merkittävästi, joten tuota tuskin tulee tapahtumaan. Eivätkä vesivoiman omistajat suostu rajoittamaan ainakaan merkittävästi tuulivoiman hyväksi, tosin hinnanvaihtelut kannustavat säästämään vettä paremman tuoton saamiseksi.

Ja kuka kieltää niitä pumppaamasta vettä ylös matalan kulutuksen ja hinnan aikana, riippumatta tuuliukkojen tekemisisitä? Ilmeisesti ei ole kannattavaa.

 

[Nargö]

Aina kun puhutaan pumppu voimaloista aina valitetaan että ei ole tarpeeksi korkeutta niin kuin on Norjassa. No juu ei ole mutta on kuitenkin tarpeeksi korkeus eroja jotta Suomessa on 250 kpl vesivoimaloita. On ihme jos noista edes osaa ei voisi käyttää pumppu voimaloina. Jos Norjassa se kannattaa pelkän yö / päivä sähkön erotuksella.

Taitaa olla niin että polittisesti on kiva vaan leikkiä tuuli ja auringolla voimalla mutta asioita ei haluta hoitaa. Vaikka tuuli ja aurinko juurikin tarvitsee säätövoimaa ja pumppu voimalat olis niihin hyviä.

Ongelma siinä on vaan se, että alhaisen putouskorkeuden vuoksi ei oikein saada sellaista kapasiteettia jolla olisi suurempi merkitys. Altaassa oleva kuutiometri vettä tuottaa hyvin vähän jos putouskorkeus on vaikkapa 15 metriä verrattuna siihen, että putouskorkeus olisi 500 metriä.

 

[PEMM]

Ongelma siinä on vaan se, että alhaisen putouskorkeuden vuoksi ei oikein saada sellaista kapasiteettia jolla olisi suurempi merkitys. Altaassa oleva kuutiometri vettä tuottaa hyvin vähän jos putouskorkeus on vaikkapa 15 metriä verrattuna siihen, että putouskorkeus olisi 500 metriä.

Kun mietiskelin tuota kemijokeakin, niin huomaa padon yli ajaessa, että padon alapuoli on kuiva. Eli alemman altaan tulee olla aika täynnä, että siitä voi pumpata, tai tulee pitkät siirtoputket.

Pitäisi olla iso projekti, jolla pumppaamoja rakennettaisiin jokisuulta aina Kemijärvelle asti. Altaat pumpattaisiin täyteen järjestyksessä mereltä lähtien ja tyhjättäisiin päinvastoin. Näin voisi rakentaa lisää tehoakin ja veden taso ja määrä ei olisi enää kiinni luonnollisesta veden määrästä.

Toki se suolaveden pumppaaminen jokeen saattaisi aiheuttaa jotain muuta seurausta...

 

[PM]

Varastokapasiteettia ei kuitenkaan ole enempää. Altaat on yleensä keväällä ja syksyllä täynnä ja voidaan joutua ohijuoksuttamaankin.

Kyllähän ne kuitenkin suunnittelevat pumppuvoimaloitakin. Määrä vain on aika pieni verrattuna tuulivoiman määrään ja sen kasvuun.

Suomessa on Jumiskon voimalaitos jossa on erillinen pumppulaitos. Tosin pumppausteho on lähinnä mitätön 3 × 830 kW.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumiskon_voimalaitos
Tuossa voimalaitoksessa pudotuskorkeuden kerrotaan olevan 96 m joka taitaa olla Suomen suurin.

Tuollainen luokkaa 100 metrin pudotuskorkeus saattaa olla vaatimuksena pumppuvoimalaitoksen järkevyydelle. Liettuassa on samaa luokkaa oleva pudotuskorkeus pumppulaitoksessa.

Kruonisin pumppuvoimalaitos – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Yläsäiliön tyhjennysajan kerrotaan olevan 12 h. Tällainen laitos soveltuu siis vuorokautiseen säätöön, mutta siitä ei ole hyötyä esim siihen, että muutamaan päivään ei tuulekaan. Joku varasysteemi pitäisi joka tapauksessa olla sen varalle, että vesi onkin käytetty.

Yläaltaan vedenkorkeus vaihtelee maksimissaan 13,5 m Kruonisin laitoksella. Tuo olisi melko v*ttumainen ominaisuus, jos itsellä sattuisi olemaan kiinteistö tällaisen vesistön rannalla.

 

[YliKoo]

Eikös pumppuvoimaloita ole suunniteltu käytöstä poistettuihin kaivoksiin. Pudotuskorkeutta saa hyvin, tilavuudesta mulla ei mitään käryä.

 

[PEMM]

Eikös pumppuvoimaloita ole suunniteltu käytöstä poistettuihin kaivoksiin. Pudotuskorkeutta saa hyvin, tilavuudesta mulla ei mitään käryä.

Linkkaamassani jutussa oli maininta Pyhäsalmen kaivoksesta. 75MW / 530MWh. Eli sellaista 15:sta myllyä vastaava teho 7h ajan.

 

[ak.tied]

Ihan pelkästään ympäristön näkökulmasta: Kumpi on oikeasti parempi: vaikkapa 5000 MW ydinvoimaa, joka voidaan toteuttaa yhtenä muutaman neliökilometrin laitosalueena vai 5000 MW tuulimyllyinä, joita käsittääkseni vaaditaan semmoiset 150 - 200 kpl?

Käytännössä 5000 MW (nimellisteho) ydinvoimaa (käyttöaste 90%) vastaa noin 15000 MW (nimellisteho) tuulivoimaa (käyttöaste 30%). Ydinvoiman käyttöaste tietysti laskee, jos sitä aletaan käyttää säätövoimana. Toisaalta ydinvoiman käyttöaste on liki 100% talvella, kun sitä eniten tarvitaan, koska vuosihuollot ajoitetaan muihin vuodenaikoihin. Vastaavasti tuulivoiman käyttöaste lähestyy nollaa tyyninä pakkaspäivinä, joten ero ydinvoiman hyväksi on yllä esitettyä suurempi.

Tai sama aurinkovoimana varjostamaan pellot ja niityt?

Nämä tuuli-ja aurinkovoimaan uskovaiset tahot sitten valittavat samassa virkkeessä luonnon monimuotoisuudesta, metsien ennallistamisesta ja muuta. Luodaan ikuinen luontoa tuhoava oravanpyörä, josta ammennetaan aina uutta mussutettavaa.

 

[Koli]

Siis mikään ei estä rakentamasta samalle laitosalueelle 5 x 1000 MW reaktoria, joista kullakin on omat turbogeneraattorit ja tarvittavat lisälaitteet. Ei niitä reaktoreita tarvitse jakaa ympäri Suomea.

Tuskin nyt halutaan samalle sitelle viittä uutta 1000 MW reaktoria, saman voimalinjan päähän. Ainakin linjoja tulisi uusia ja huoltovarmuudenkin kanssa voisi olla haasteita.. Mutta sinänsähän se ei ole mahdotonta, joten siinä olet oikeassa.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Ei tietysti mikään, mutta pitää olla hyvät sähkön siirtolinjat jotta sähköä voidaan jakaa ympäri suomea..
Toiseksi huoltovarmuuden takia parempi hajauttaa, jos iso sähköasema voimalan lähellä tuhotaan niin ei tuu liian iso katkos sähkönjakeluun.

Toki tuo. Mutta aivan hyvin voitaisiin rakentaa käsittääkseni alueen tilan luolesta lisäreaktoreita sekä Olikoluotoon että Loviisaan ja päälle vielä "Pyhäjoen kompleksi". Silloin olisi jo kolme selvästi hajautettua isoa laitosaluetta.

 

[Jopuni]

Toki tuo. Mutta aivan hyvin voitaisiin rakentaa käsittääkseni alueen tilan luolesta lisäreaktoreita sekä Olikoluotoon että Loviisaan ja päälle vielä "Pyhäjoen kompleksi". Silloin olisi jo kolme selvästi hajautettua isoa laitosaluetta.

Totta, mutta ei poista sitä sähkönsiirron riskiä, tarvitaa suurtehoisia siirtolinjoja ja isoja isoja muuntajia.

 

[Jopuni]

Mie oon tässä miettinyt...

Tuollainen ~500 MW reaktori vois olla optimaalinen kokoluokka suomessa. 10 kpl noita viidessä eri paikkakunnalla Olkiluodon ja Loviisan lisäksi sen Pyhäjoen voimalan alueen, kun on ydinvoimalalle jo varattu, vois uudelleen käynnistää jonkun länsimaalaisen reaktorin pohjalle sekä pari muuta paikkakuntaa lisäksi.

Tuo kokoluokka siksi, että äkillinen tuotantokatko ei aiheuta liian suurta heilahdusta sähkökapasiteetista ja on helposti nopeasti esim akuilla korvattavissa sen aikaa, että saadaan korvaava tuotanto/tuonti aikaiseksi.
Vaikka huollossa olisi samaan aikaan kaksi yksikköä (kunhan ei samassa paikassa) niin hyvällä etukäteis suunnittelulla onnistuu helposti.