Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Helen ja VTT taustainen startup Steady Energy yrittävät edetä pienydinvoiman saralla. Ehkä Helsingin kaukolämmöstä osa tehdään joskus tulevaisuudessa kotimaisella uraanilla. Toisaalta sikäläisessä valtuustossa vilisee vihreitä, taitaa siis touhu tyssätä niihin.

www.hs.fi

Energia | Helen solmi aiesopimuksen pienydinvoimasta

Helen ja Steady Energy ovat solmineet pienydinvoimaa koskevan aiesopimuksen.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Energian varastoinnin ratkaisut halpaa sähköä hyödyntäen yleistyvät myös teollisessa mittakaavassa. Ei näytä vaativan rakettitiedettä, edes. Mielenkiintoinen huomio, että näitä oli käytössä jo 1970 öljykriisin aikana.

KUN vedenkeittimen napsauttaa päälle, porina alkaa pian ja vesi pysyy kuumana pitkään. Teen hörppääjän kieli voi palaa, vaikka keitin olisi ollut hiljaa jo hyvän tovin.

Nyt Suomen kaukolämpölaitoksissa on meneillään buumi, jossa hyödynnetään samaa perusfysiikkaa. Sähkö lämmittää veden, ja vesimassan lämpö otetaan käyttöön, kun tarvetta on.

Kaukolämmön sähkökattiloita eli ”suuria vedenkeittimiä” nousee joka puolelle Suomea. Buumia ajavat halpa tuulisähkö ja ilmastotavoitteet.

Sähkökattiloita on käytössä jo muun muassa Espoossa, Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Lisäksi päätökset rakentamisesta on tehty esimerkiksi Helsinkiin, Hyvinkäälle, Kirkkonummelle ja Ouluun.

Helsingin suunnitelma on suurin: Helen aikoo pystyttää sähkökattilatehoa 280 megawattia. Se on lähes yhtä paljon kuin Salmisaaren hiiltä polttavan ja vuonna 2025 suljettavan B-voimalan lämpöteho.
Klikkaa laajentaaksesi...

www.hs.fi

Lämmitys | ”Suuri vedenkeitin” lämmittää yhä useampia koteja, ja rahaa säästyy – ”Viikonloppuna täytettiin termari”

Espoon koteja on lämmittänyt kesästä asti kaksi sähkökattilaa, ja kokemukset ovat hyviä. ”Isoja vedenkeittimiä” nousee nyt kaikkialle Suomeen.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Panssari Salama kirjoitti:
Energian varastoinnin ratkaisut halpaa sähköä hyödyntäen yleistyvät myös teollisessa mittakaavassa. Ei näytä vaativan rakettitiedettä, edes. Mielenkiintoinen huomio, että näitä oli käytössä jo 1970 öljykriisin aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin ne selittävät. Käyttämällä sähköä kaukolämmössä lisätään sähkön hintapiikkejä joista Fortum hyötyy. Järkevämpää olisi lämmittää taloja paikallisesti sähköllä kuin kaukolämpöverkon kautta.
 
Jatketaan vielä. Ympäristöministeri Mykkänen on ajanut hanketta jossa sähkölämmitteisiin taloihin voitaisiin ajaa ohjelmoituja sähkökatkoja. Samalla kuitenkin voimayhtiöiden kaukolämmöt pelaisivat sähköllä ja huonommalla hyötysuhteella? Onko maalämpökin sitten sitä sähkölämpöä jota katkotaan?
www.hs.fi

Energia | Ministeri Mykkänen haluaa mahdollistaa lyhyet lämmityskatkot sähköpulassa

Useimmiten sellaista parin tunnin katkoa lämmityksessä ei edes juuri huomaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok).
www.hs.fi www.hs.fi
 
Viimeksi muokattu:
Fortis kirjoitti:
Näin ne selittävät. Käyttämällä sähköä kaukolämmössä lisätään sähkön hintapiikkejä joista Fortum hyötyy. Järkevämpää olisi lämmittää taloja paikallisesti sähköllä kuin kaukolämpöverkon kautta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt ei aukea. Kun sähkö on halpaa / siitä on ylijäämää varastoidaan lämpöenergiaa kattiloihin. Kalliin / kalliimman sähkön aikana ajetaan sitten putkiin. Korvaa fossiilisia joita tuodaan maailmalta.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Nyt ei aukea. Kun sähkö on halpaa / siitä on ylijäämää varastoidaan lämpöenergiaa kattiloihin. Kalliin / kalliimman sähkön aikana ajetaan sitten putkiin. Korvaa fossiilisia joita tuodaan maailmalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sähkön hinta on huipussaan tuulettomina pakkasjaksoina jolloin varastointi ei riitä kovin pitkään. Annetaanko kaukolämpöverkon jäähtyä silloin? Ei. Hintapaine siirtyy kotitalouksien pörssisähköön. Lisäksi halpa sähkö ei olekaan enää niin halpaa kun sitä laitetaan lämpölaitoksen vastukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Fortis kirjoitti:
Sähkön hinta on huipussaan tuulettomina pakkasjaksoina jolloin varastointi ei riitä kovin pitkään. Annetaanko kaukolämpöverkon jäähtyä silloin? Ei. Hintapaine siirtyy kotitalouksien pörssisähköön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei niitä ladata kalliilla sähköllä, vaan halvan "ylijäämän" sähkön aikaan. Käytetän sitten kun on tarvis ja muita polttoaineita säästäen, kyllä kokoaja lämpöä riittää tuleeko sähköllä varatusta pankista vai normaalisti kaukolämpölaitoksesta, on sitten tilanteen mukaan.
 
Jopuni kirjoitti:
Jos noita on paljon niin eipä taida enää halpaa sähköä jäädä tavan kuluttajille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuulivoima kapasiteettia on nyt niin paljon, että ainakin seuraavat pari kolme vuotta voisi odottaa sähköä riittävän ja sen olevan lähes ilmaista aina kun tuulee.

Jopuni kirjoitti:
Ei niitä ladata kalliilla sähköllä, vaan halvan "ylijäämän" sähkön aikaan. Käytetän sitten kun on tarvis ja muita polttoaineita säästäen, kyllä kokoaja lämpöä riittää tuleeko sähköllä varatusta pankista vai normaalisti kaukolämpölaitoksesta, on sitten tilanteen mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinpä. Siinä mielessä tää markkinamekanismi toimii, niin kauan kuin esimerkiksi Saksan p*rseily ei heijastu Pohjoismaidenkin verkkohintoihin asti. Ja tosiaan silloin kun nämä kaukolämpövoimalat ei käytä sähköä vaan esimerkiksi fossiilisia, niin silloin ne tuottavat sekä lämpöä että taas sähköä verkkoihin.
 
Kemijoki Oy:llä on suunnitteilla mielenkiintoinen pumppuvoimalahanke Kemijärven Ailangantunturiin. Yhden neliökilometrin kokoinen patojärvi tulisi noin 200 metrin korkeuteen Kemijärven pinnasta ja voimala ilmeisesti pystyisi tuottamaan 550 megawatin tehon 7-9 tunnin ajan. Hintaa hankkeella olisi 600–800 miljoonaa euroa.

Yhtiö suunnittelee Kemijoen vesistöalueelle lisäksi muitakin pumppuvoimaloita. Näiden yhteishinta olisi 3 miljardia euroa.

Kemijoki Oy jatkaa pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla

Kemijoki Oy vauhdittaa Suomen turvallista energiasiirtymää ja jatkaa pumppuvoimalaitoksen alustavaa esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla. Samalla yhtiö jatkaa selvitystä myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.
www.kemijoki.fi
www.kotilappi.fi

Jopa 800 miljoonan euron pumppuvoimala suunnitteilla Kemijärvelle: vesi laskettaisiin tunturista turbiinien läpi | Koti-Lappi

Yhtiöllä on useita vastaavan kokoluokan voimaloita suunnitteilla.
www.kotilappi.fi www.kotilappi.fi
yle.fi

Kemijokiyhtiön pumppuvoimala vaatisi kilometrien pituisen tunnelin maan alle – yhtiön mukaan ympäristövaikutukset vähäiset

Yhtiö tiedotti tänään pumppuvoimahankkeensa ensimmäisen voimalan suunnitellusta sijainnista.
yle.fi yle.fi
 

Olkiluoto 3 on Suomeen aivan liian suuri​

Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sovittiin järjestelystä, jolla varmistettiin, ettei voimalan häiriö kaada koko sähköverkkoa. Nyt käynnissä on suuri riita siitä, kuka ylisuuren voimalan vaatimat suojajärjestelyt maksaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olkiluotoon rakennettiin kolmatta ydinvoimalayksikköä vuonna 2010.

Olkiluotoon rakennettiin kolmatta ydinvoimalayksikköä vuonna 2010. KUVA: ANTTI JOHANSSON / HS

Olkiluoto 3 on Suomeen aivan liian suuri​

Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sovittiin järjestelystä, jolla varmistettiin, ettei voimalan häiriö kaada koko sähköverkkoa. Nyt käynnissä on suuri riita siitä, kuka ylisuuren voimalan vaatimat suojajärjestelyt maksaa.

Tilaajille
Anni Lassila HS
15:26

SUOMEN sähköjärjestelmän kannalta keskeisen Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön ympärillä käy kulisseissa poikkeuksellinen riita.

Ydinvoimalaa pyörittävä Teollisuuden Voima (TVO) jätti toukokuussa 2022 energiamarkkinoita valvovalle Energiavirastolle tiukkasanaisen tutkintapyynnön. HS hankki koko tutkintapyynnön Energiavirastolta tietopyynnöllä marraskuun alussa.

Tutkintapyyntö on erityislaatuinen asiakirja. Siinä TVO kyseenalaistaa harvinaisella tavalla Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin asiantuntemuksen ja toimintatavat.

TVO väittää, että Fingrid on laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa asetettua velvoitetta kehittää sähköverkkoa ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon rajoituksia, jotka eivät perustu lakiin.

TVO vaatii virastoa tutkimaan, onko Fingrid rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan.

TVO:n kieli on kovaa, mutta sanojaan ei ole säästellyt myöskään Fingrid. Kantaverkkoyhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoi HS:n haastattelussa syyskuussa, että TVO:n omistajat yrittävät sälyttää jopa miljardien eurojen varavoimakustannukset sähkön käyttäjien maksettavaksi.

Vuonna 2014 kuvattu ydinvoimalan materiaaliluukku ja reaktorihalli rakennusvaiheessa.

Vuonna 2014 kuvattu ydinvoimalan materiaaliluukku ja reaktorihalli rakennusvaiheessa. KUVA: JUSSI PARTANEN
MISTÄ oikein on kyse? Miksi TVO hyökkää näin voimallisesti yleensä hyvin kiiteltyä kantaverkkoyhtiötä vastaan? Entä miksi Fingridin johtaja antaa näin reipasta julkista palautetta TVO:n omistajille?

Tutkintapyyntö liittyy järjestelyyn, jonka periaatteista sovittiin jo silloin, kun Olkiluodon ydinvoimalan rakentamista vasta suunniteltiin eli 20 vuotta sitten.

Omistajat olisivat oikeastaan halunneet rakentaa kaksi uutta reaktoria, mutta poliitikot taipuivat vain yhteen.

Siksi voimalasta haluttiin tehdä mahdollisimman suuri, 1 600 megawatin tehoinen. Näin suuri yksittäinen voimala alkaa olla haastava sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta. Voimalaan voi tulla äkillinen häiriö, jonka takia se joudutaan sulkemaan pois sähköverkosta.

Suomen sähköjärjestelmä ei kestä näin suuren yksikön yhtäkkistä putoamista verkosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
OLKILUOTO 3 on oikeastaan Suomeen aivan liian suuri. Fingrid on ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomen kokoinen sähköjärjestelmä ei kestä näin suuren yksikön yhtäkkistä putoamista verkosta.

Esimerkiksi Fingridin toimitusjohtajan paikalta eläkkeelle pian jäävä Ruusunen sanoi HS:lle syyskuussa, että nyky-Fingrid ei näin suuren voimalan liittämistä verkkoon edes hyväksyisi.

Kantaverkkoyhtiö suostui aikoinaan ylisuuren voimalan rakentamiseen sillä ehdolla, että voimalan omistajat huolehtivat, ettei voimalasta missään oloissa kohdistu sähköverkkoon enempää kuin 1 300 megawatin suuruinen tehon pudotus.

Syntyi niin sanottu järjestelmäsuoja. Se tarkoittaa, että suoraan Olkiluodon ydinvoimalaan on kytketty valokaapelilla teollisuuden sähkömoottoreita. Ne sammuvat automaattisesti 0,2 sekunnissa, jos ydinvoimala putoaa verkosta.

Järjestelystä sovittiin Fingridin ja TVO:n välisellä sopimuksella vuonna 2004, ja sopimuksia on sittemmin täsmennetty moneen otteeseen – kymmenen viime vuoden ajan riitaisissa tunnelmissa.

TVO:n edustajia Olkiluto 3:n aukeamisen kynnyksellä vuonna 2021.

TVO:n edustajia Olkiluto 3:n aukeamisen kynnyksellä vuonna 2021. KUVA: SAMI KERO / HS
KANTELUSSAAN TVO väittää, että järjestelyn oli tarkoitus olla väliaikainen ja että Fingridin oli tarkoitus vahvistaa kantaverkkoa ja taajuuden muutokseen reagoivia reservejä niin, ettei järjestelmäsuojaa ennen pitkää tarvittaisi.

Vaatimus järjestelmäsuojasta on kirjattu valtioneuvoston vuonna 2016 tekemään ydinvoimalan käyttölupapäätökseen. Siinä viitataan Fingridin lausuntoon, jonka mukaan ydinvoimala voidaan liittää Suomen kantaverkkoon edellyttäen, että järjestelmäsuoja on käytössä koko ajan.

Fingrid toteaa, että järjestelmäsuojan kuormien toimintavarmuus ja kuormien kattavuus ovat sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ehdoton edellytys. Ja edelleen, että jos järjestelmäsuoja ei toimi, laitoksen käyttötehoa on rajoitettava pysyvästi sähköjärjestelmän kestokyvyn mukaiseen arvoon.

Varsinaisessa päätöstekstissä todetaan, että Fingridillä on oikeus sähköjärjestelmän käyttövarmuuden vaatiessa asettaa verkkoon liittämiselle ehtoja ja rajoittaa laitosyksikön tehoa.

TVO:N mukaan näin ei alun perin sovittu ja Fingrid olisi muuttanut mieltään asiassa vasta kymmenisen vuotta sitten. Yhtiö perustelee väitettään Fingridin vuonna 2012 laatimalla muistiolla.

TVO:n mukaan Fingridin piti myös vastata järjestelyn kustannuksista, mutta laitoksen valmistumisen lähestyessä kantaverkkoyhtiö olisi ilmoittanut, että kustannukset maksaakin pääasiassa TVO.

Tästä solmittiin sopimus vuonna 2017. TVO:n mukaan yhtiöllä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se, koska voimala oli pian valmistumassa.

TVO:n kantelun mukaan Fingridillä on joka tapauksessa vastuu verkon kehittämisestä niin, että se kestää hyväksyttyjen voimaloiden kuormat, eikä muuta voida edes yhtiöiden välisillä sopimuksilla sopia. Ydinvoimayhtiön mukaan Fingrid on ylipäätään asettanut sille mielivaltaisesti uusia järjestelmäsuojaan liittyviä velvoitteita vielä kahden viime vuoden aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriökin (TEM) on ottanut aiheeseen kantaa tämän vuoden helmikuussa sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä antamassaan lausunnossa ja talousvaliokunnalle antamassaan vastauksessa. TEM:n mukaan TVO:lle asetettu velvollisuus ylläpitää järjestelmäsuojaa on pätevä eikä se ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Pahimmillaan koko Suomi pimenee.
Klikkaa laajentaaksesi...
MIKSI järjestelmäsuoja on niin kriittinen Olkiluodon kolmosreaktorin ja sähköjärjestelmän toiminnalle? Ja miksi asiasta on kehkeytynyt tällainen riita?

Sähköjärjestelmässä on oltava joka hetki saman verran tuotantoa ja kulutusta. Jos niiden välille syntyy epätasapaino, järjestelmän taajuus alkaa poiketa normaalista 50 hertsistä. Jos poikkeama on liian suuri, koko sähköjärjestelmä voi kaatua.

Sähköjärjestelmän suurhäiriö eli niin sanottu black out tarkoittaa, että pahimmillaan koko Suomi pimenee. Sellaisen tilanteen aiheuttamat vahingot olisivat mittavia ja korjaaminen olisi kallista.

Ydinjäteyhtiö Posivan loppusijoitustunneli Olkiluodossa marraskuussa 2021.

Ydinjäteyhtiö Posivan loppusijoitustunneli Olkiluodossa marraskuussa 2021. KUVA: EMILIA ANUNDI / HS
SÄHKÖJÄRJESTELMÄN kestävyydelle on olennaista järjestelmän inertia eli kyky vastustaa muutosta. Inertiaa ylläpitävät käytännössä raskaat generaattorit ja moottorit, joiden pyörivä massa ikään kuin puskee verkkoon taajuutta mahdollisen häiriön hetkellä.

Inertia pitää sähköverkon pystyssä ennen kuin lisätehoa saadaan käyntiin tai kulutusta saadaan kytkettyä pois verkosta niin, että tasapaino palautuu.

Olkiluoto kolmosen vikaantumista varten on koko ajan varattuna (järjestelmäsuojan lisäksi) yhteensä 1 300 megawatin edestä nopeasti käynnistyvää varavoimaa, verkosta automaattisesti irti kytkettävää kulutusta ja tuontiyhteyttä Ruotsista. Mutta inertian pitää hoitaa se pieni hetki ennen kuin kaikki tämä reservi saadaan käyttöön.

FINGRIDIN arvion mukaan tämän suurempaa tehon yhtäkkistä pudotusta järjestelmä ei ilman järjestelmäsuojaa kestä.

Sähköjärjestelmän inertia on viime vuosina vähentynyt, kun isoja hiilivoimaloita suurine generaattoreineen on suljettu. Tilalle on tullut tuotannoltaan vaihtelevia tuulivoimaloita, joiden generaattorit eivät inertiaa tuota.

Sähköverkon kyky kestää suuren voimalan äkillistä häiriötä on siis pikemminkin heikentynyt kuin parantunut sen jälkeen, kun järjestelmäsuojasta 19 vuotta sitten sovittiin.

Lue lisää: Tuulivoima voi olla riskialtis energiamuoto inertian puutteen takia: Tästä ilmiössä on kyse

TVO pyörittää ydinvoimalaa, mutta käytännössä yhtiössä käyttävät valtaa sen suuret omistajat, joille myös tuotettu sähkö kuuluu niin sanotulla Mankala-periaatteella.

TVO:n tuottaman sähkön suurimmat omistajat ovat metsäyhtiö UPM ja valtion puoliksi omistama energiayhtiö Fortum. UPM:lle sähköntuotanto oli viime vuonna yksi sen tuottoisimmista liiketoiminnoista. Yhtiö omistaa paljon vesi- ja ydinvoimaa, joiden tuottoa se pyrkii koko ajan maksimoimaan markkinoilla.


Riidassa onkin kyse ennen kaikkea rahasta.

Järjestelmäsuojaan sidottu säätökapasiteetti on nykyään arvokasta. Kun järjestelystä 20 vuotta sitten sovittiin, näin ei vielä ollut. Sen jälkeen on luotu Fingridin reservimarkkinat, joille yritykset voivat myydä varavoimaa taikka pois kytkettävää sähkön kulutusta.

Järjestelmäsuojaan sidottu säätökapasiteetti voisi Fingridin reserveistä vastaavan yksikön päällikön Mikko Kuivaniemen mukaan osallistua ainakin säätösähkö- ja säätökapasiteettimarkkina mFRR:lle. Siellä Fingrid ostaa joka päivälle etukäteen riittävän määrän nopeasti reagoivaa säätökapasiteettia.

Se voi olla nopeasti käynnistyvää varavoimaa taikka pois kytkeytyvää kulutusta.

MINKÄ arvoinen tällä markkinalla olisi tuo noin 300 megawattia säätökapasiteettia, jonka TVO:n piirin yritykset tällä hetkellä joutuvat sitomaan järjestelmäsuojaan?

Sitä on Fingridin asiantuntijoiden mukaan hankala laskea. Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan ja vaihtelee siksi paljon. Jos laskutoimitus tehdään mFRR-markkinan keskimääräisellä megawattitunnin hinnalla eli noin 20 eurolla tuntia kohden, 300 megawattia säätökapasiteettia voisi periaatteessa olla vuodessa peräti 52 miljoonan euron arvoinen.

TVO arvioi kantelussaan, että järjestelmäsuojan kustannus on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tarkemmat laskelmat eivät ole julkisia.

Jos näin paljon uutta säätökapasiteettia tulisi markkinoille, hinnat todennäköisesti romahtaisivat, joten todellinen summa lienee selvästi pienempi.

Olkiluodon kolmosreaktori tuottaa vuodessa sähköä noin 12 terawattituntia eli 12 miljoonaa megawattituntia. Tuotannon arvo oli vuoden 2021 keskimääräisellä sähkön hinnalla eli 72,34 euroa megawattitunnilta noin 868 miljoonaa euroa.

RIITAAN liittyy myös käytännöllinen ongelma. Järjestelmäsuojan toteuttaminen alkuperäisillä järjestelyillä on osoittautunut mahdottomaksi. Siihen kelpaavia koneita on ylipäätään nykyään vähemmän kuin 20 vuotta sitten. TVO joutui täydentämään suojaa uusilla kohteilla vuonna 2022, mutta silti suoja on jäänyt välillä vajaaksi.

Metsäteollisuuden laitoksia on suljettu, ja järjestelmäsuojaan soveltuvat moottorit ovat ajoittain huollossa. Paljon sähköä käyttävät moottorit saattavat olla myös pois käytöstä silloin, kun sähkön hinta on hyvin korkea.

Kun järjestelmäsuoja ei ole ollut kokonaan käytössä, Olkiluodon kolmosreaktoria on jouduttu ajamaan vajaateholla. Voimalan tehoa toki säädetään jatkuvasti muistakin syistä, kuten sähkön hinnan mukaan.


JÄRJESTELMÄSUOJAA pitäisi käytännössä jatkossakin täydentää muulla nopeasti reagoivalla reservillä, kuten akuilla taikka uusilla siihen soveltuvilla laitoksilla. Se on kallista.

Fingrid on ilmoittanut, että lisäreservin järjestämisen käytännön toteutus ja kustannukset kuuluvat yksinomaan TVO:lle. TVO:n kantelun mukaan linjaus on mielivaltainen ja laiton.

Energiavirastolle tehdyllä valituksella TVO hakee päätöstä, jolla viranomainen toteaisi vastuun järjestelmäsuojasta kuuluvan kantaverkkoyhtiön normaaliin verkon kehittämisvelvoitteeseen. Erillisestä järjestelmäsuojasta pitäisi siis päästä kokonaan eroon ja hoitaa asia sähköverkon normaaleilla jousto- ja varautumisjärjestelmillä.

TEOLLISUUS omistaa TVO:ta Pohjolan Voiman (PVO) kautta. PVO:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Riitta Larnimaa sanoi syyskuussa HS:ssä, että järjestelmää pitäisi joka tapauksessa kehittää niin, että sen pystyisi toteuttamaan esimerkiksi akuilla.

”Keskeisin asia on vaatimus, että järjestelmäsuojan tehon pitää olla käytettävissä kolme tuntia. Meidän käsityksemme mukaan kuitenkin tunti riittäisi. Se lisäisi huomattavasti vaihtoehtoja, mitä kuormaa järjestelmään voitaisiin hyväksyä”, Larnimaa sanoo.

Fingridin Ruusunen sanoi HS:lle syyskuussa, että varavoiman tuottaminen akuilla olisi todella kallista. Olkiluodon laskennallisen käyttöiän aikana lasku olisi Ruususen mukaan yhteensä jopa kuusi miljardia euroa. Jos kustannuksista vastuun joutuisi kantamaan Olkiluodon omistajien sijaan Fingrid, lasku kaatuisi muille sähkön käyttäjille.

”Tämän laskun voimalan omistajat haluavat nyt muiden maksettavaksi. Ei siinä ole mitään järkeä”, Ruusunen sanoi.


KOKO sähkömarkkinalle on tietysti ikävää, jos lähes viidesosa ydinvoimalan tehosta on poissa pelistä silloinkin, kun sähkö on kallista. Tällainen tilanne syntyy, jos järjestelmäsuojaa ei ole tarpeeksi käytettävissä tai jos sitä halutaan myydä ennemmin reservimarkkinalle.

Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä on erikoistunut sähkömarkkinoiden hinnanmuodostukseen ja sen mallintamiseen. Teirilän mukaan on vaikeaa luotettavasti arvioida, miten paljon 300 megawatin tuotannon ajoittainen puuttuminen sähkön hintaan vaikuttaa.

Hyvin kireässä kysyntätilanteessa vaikutus voi olla huomattava.

Hinnan muodostukseen vaikuttaa myös naapurimaiden tilanne ja siirtoyhteyksien määrä. Yhtälö on monimutkainen.

KAIKEN kaikkiaan TVO:n ja Fingridin riita on merkillinen. Fingridiä pidetään yleisesti esimerkillisenä kantaverkkoyhtiönä. Vuosi sitten kantaverkkoyhtiö osallistui erittäin aktiivisesti sähkömarkkinoiden tilanteesta viestimiseen ja oli merkittävässä roolissa siinä, että sähkön käyttöä saatiin talven kireässä markkinatilanteessa vähennettyä.

Tyytyväisiä ovat olleet yleensä myös voimalaitosten rakentajat.

Tuulivoimajätti OX2:n Suomen-merituulivoimahankkeista vastaava johtaja Janne Lamberg luonnehtii Fingridiä HS:lle ”maailman parhaimpiin kuuluvaksi kantaverkkoyhtiöksi”.

”Fingrid on kehittänyt Suomen kantaverkkoa systemaattisesti, ja Fingridin ansiosta kantaverkon toimintavarmuus ja kustannustehokkuus ovat olleet erinomaisia”, Lamberg perustelee.

Hänen mukaansa Fingrid on myös tehnyt selkeän suunnitelman kantaverkon kehittämiseksi ja ottanut alan toimijat hyvin mukaan kehitystyöhön.

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikköä varten Fingrid teki noin puolen miljardin euron investoinnit sähköverkkoon, jotta se kestäisi 1 300 megawatin suuruisen häiriön.

RIIDAN juuret näyttäisivät liittyvän pitkälti Fingridin omistuksen muuttumiseen. Vuoteen 2009 asti Olkiluodon voimalan isot omistajat eli Fortum ja Pohjolan Voima omistivat kaksi kolmasosaa myös Suomen kantaverkoista. Niillä oli siis vahva asema kun neuvoteltiin, millä ehdoilla ydinvoimala voidaan verkkoon liittää.

Vuonna 2007 EU määräsi, että kantaverkon omistus pitää erottaa sähkön tuottajista. Verkkoa oltiin jopa myymässä ulkomaille, kunnes valtio päätti ostaa siitä enemmistön itselleen. Nykyään Fingridin omistajia ovat valtio ja työeläkeyhtiöt.

Riitaan saadaan ainakin jonkinlainen ratkaisu vielä tämän vuoden puolella. Energiavirasto on käsitellyt TVO:n kantelua nyt jo puolitoista vuotta. Ratkaisua odotetaan ennen vuodenvaihdetta.
www.hs.fi

Sähköjärjestelmä | Olkiluoto 3 on Suomeen aivan liian suuri, ja nyt sen ympärillä velloo täysin poikkeuksellinen rahariita

Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sovittiin järjestelystä, jolla varmistettiin, ettei voimalan häiriö kaada koko sähköverkkoa. Nyt käynnissä on suuri riita siitä, kuka ylisuuren voimalan vaatimat suojajärjestelyt maksaa.
www.hs.fi www.hs.fi

Lisäyksenä tiivistelmä

Lue tiivistelmä jutusta:

  • Teollisuuden Voima (TVO) ja Fingrid käyvät kulissien takana poikkeuksellista riitaa Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön ympärillä.
  • TVO on jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön, jossa se kyseenalaistaa Fingridin asiantuntemuksen ja toimintatavat.
  • TVO:n mukaan Fingrid on laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa asetettua velvoitetta kehittää sähköverkkoa ja asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon rajoituksia, jotka eivät perustu lakiin.
  • Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen puolestaan sanoo, että TVO:n omistajat yrittävät siirtää varavoimakustannukset sähkön käyttäjille.
  • Riita liittyy järjestelmäsuojaan, jonka tarkoituksena on estää Olkiluoto 3 -voimalan äkillisen häiriön aiheuttama sähköjärjestelmän kaatuminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
YliKoo kirjoitti:
Olkiluotoon rakennettiin kolmatta ydinvoimalayksikköä vuonna 2010.

Olkiluotoon rakennettiin kolmatta ydinvoimalayksikköä vuonna 2010. KUVA: ANTTI JOHANSSON / HS

Olkiluoto 3 on Suomeen aivan liian suuri​

Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sovittiin järjestelystä, jolla varmistettiin, ettei voimalan häiriö kaada koko sähköverkkoa. Nyt käynnissä on suuri riita siitä, kuka ylisuuren voimalan vaatimat suojajärjestelyt maksaa.

Tilaajille
Anni Lassila HS
15:26

SUOMEN sähköjärjestelmän kannalta keskeisen Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön ympärillä käy kulisseissa poikkeuksellinen riita.

Ydinvoimalaa pyörittävä Teollisuuden Voima (TVO) jätti toukokuussa 2022 energiamarkkinoita valvovalle Energiavirastolle tiukkasanaisen tutkintapyynnön. HS hankki koko tutkintapyynnön Energiavirastolta tietopyynnöllä marraskuun alussa.

Tutkintapyyntö on erityislaatuinen asiakirja. Siinä TVO kyseenalaistaa harvinaisella tavalla Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin asiantuntemuksen ja toimintatavat.

TVO väittää, että Fingrid on laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa asetettua velvoitetta kehittää sähköverkkoa ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon rajoituksia, jotka eivät perustu lakiin.

TVO vaatii virastoa tutkimaan, onko Fingrid rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan.

TVO:n kieli on kovaa, mutta sanojaan ei ole säästellyt myöskään Fingrid. Kantaverkkoyhtiön toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoi HS:n haastattelussa syyskuussa, että TVO:n omistajat yrittävät sälyttää jopa miljardien eurojen varavoimakustannukset sähkön käyttäjien maksettavaksi.

Vuonna 2014 kuvattu ydinvoimalan materiaaliluukku ja reaktorihalli rakennusvaiheessa.

Vuonna 2014 kuvattu ydinvoimalan materiaaliluukku ja reaktorihalli rakennusvaiheessa. KUVA: JUSSI PARTANEN
MISTÄ oikein on kyse? Miksi TVO hyökkää näin voimallisesti yleensä hyvin kiiteltyä kantaverkkoyhtiötä vastaan? Entä miksi Fingridin johtaja antaa näin reipasta julkista palautetta TVO:n omistajille?

Tutkintapyyntö liittyy järjestelyyn, jonka periaatteista sovittiin jo silloin, kun Olkiluodon ydinvoimalan rakentamista vasta suunniteltiin eli 20 vuotta sitten.

Omistajat olisivat oikeastaan halunneet rakentaa kaksi uutta reaktoria, mutta poliitikot taipuivat vain yhteen.

Siksi voimalasta haluttiin tehdä mahdollisimman suuri, 1 600 megawatin tehoinen. Näin suuri yksittäinen voimala alkaa olla haastava sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta. Voimalaan voi tulla äkillinen häiriö, jonka takia se joudutaan sulkemaan pois sähköverkosta.


OLKILUOTO 3 on oikeastaan Suomeen aivan liian suuri. Fingrid on ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomen kokoinen sähköjärjestelmä ei kestä näin suuren yksikön yhtäkkistä putoamista verkosta.

Esimerkiksi Fingridin toimitusjohtajan paikalta eläkkeelle pian jäävä Ruusunen sanoi HS:lle syyskuussa, että nyky-Fingrid ei näin suuren voimalan liittämistä verkkoon edes hyväksyisi.

Kantaverkkoyhtiö suostui aikoinaan ylisuuren voimalan rakentamiseen sillä ehdolla, että voimalan omistajat huolehtivat, ettei voimalasta missään oloissa kohdistu sähköverkkoon enempää kuin 1 300 megawatin suuruinen tehon pudotus.

Syntyi niin sanottu järjestelmäsuoja. Se tarkoittaa, että suoraan Olkiluodon ydinvoimalaan on kytketty valokaapelilla teollisuuden sähkömoottoreita. Ne sammuvat automaattisesti 0,2 sekunnissa, jos ydinvoimala putoaa verkosta.

Järjestelystä sovittiin Fingridin ja TVO:n välisellä sopimuksella vuonna 2004, ja sopimuksia on sittemmin täsmennetty moneen otteeseen – kymmenen viime vuoden ajan riitaisissa tunnelmissa.

TVO:n edustajia Olkiluto 3:n aukeamisen kynnyksellä vuonna 2021.

TVO:n edustajia Olkiluto 3:n aukeamisen kynnyksellä vuonna 2021. KUVA: SAMI KERO / HS
KANTELUSSAAN TVO väittää, että järjestelyn oli tarkoitus olla väliaikainen ja että Fingridin oli tarkoitus vahvistaa kantaverkkoa ja taajuuden muutokseen reagoivia reservejä niin, ettei järjestelmäsuojaa ennen pitkää tarvittaisi.

Vaatimus järjestelmäsuojasta on kirjattu valtioneuvoston vuonna 2016 tekemään ydinvoimalan käyttölupapäätökseen. Siinä viitataan Fingridin lausuntoon, jonka mukaan ydinvoimala voidaan liittää Suomen kantaverkkoon edellyttäen, että järjestelmäsuoja on käytössä koko ajan.

Fingrid toteaa, että järjestelmäsuojan kuormien toimintavarmuus ja kuormien kattavuus ovat sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ehdoton edellytys. Ja edelleen, että jos järjestelmäsuoja ei toimi, laitoksen käyttötehoa on rajoitettava pysyvästi sähköjärjestelmän kestokyvyn mukaiseen arvoon.

Varsinaisessa päätöstekstissä todetaan, että Fingridillä on oikeus sähköjärjestelmän käyttövarmuuden vaatiessa asettaa verkkoon liittämiselle ehtoja ja rajoittaa laitosyksikön tehoa.

TVO:N mukaan näin ei alun perin sovittu ja Fingrid olisi muuttanut mieltään asiassa vasta kymmenisen vuotta sitten. Yhtiö perustelee väitettään Fingridin vuonna 2012 laatimalla muistiolla.

TVO:n mukaan Fingridin piti myös vastata järjestelyn kustannuksista, mutta laitoksen valmistumisen lähestyessä kantaverkkoyhtiö olisi ilmoittanut, että kustannukset maksaakin pääasiassa TVO.

Tästä solmittiin sopimus vuonna 2017. TVO:n mukaan yhtiöllä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se, koska voimala oli pian valmistumassa.

TVO:n kantelun mukaan Fingridillä on joka tapauksessa vastuu verkon kehittämisestä niin, että se kestää hyväksyttyjen voimaloiden kuormat, eikä muuta voida edes yhtiöiden välisillä sopimuksilla sopia. Ydinvoimayhtiön mukaan Fingrid on ylipäätään asettanut sille mielivaltaisesti uusia järjestelmäsuojaan liittyviä velvoitteita vielä kahden viime vuoden aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriökin (TEM) on ottanut aiheeseen kantaa tämän vuoden helmikuussa sähkömarkkinalain uudistuksen yhteydessä antamassaan lausunnossa ja talousvaliokunnalle antamassaan vastauksessa. TEM:n mukaan TVO:lle asetettu velvollisuus ylläpitää järjestelmäsuojaa on pätevä eikä se ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa.


MIKSI järjestelmäsuoja on niin kriittinen Olkiluodon kolmosreaktorin ja sähköjärjestelmän toiminnalle? Ja miksi asiasta on kehkeytynyt tällainen riita?

Sähköjärjestelmässä on oltava joka hetki saman verran tuotantoa ja kulutusta. Jos niiden välille syntyy epätasapaino, järjestelmän taajuus alkaa poiketa normaalista 50 hertsistä. Jos poikkeama on liian suuri, koko sähköjärjestelmä voi kaatua.

Sähköjärjestelmän suurhäiriö eli niin sanottu black out tarkoittaa, että pahimmillaan koko Suomi pimenee. Sellaisen tilanteen aiheuttamat vahingot olisivat mittavia ja korjaaminen olisi kallista.

Ydinjäteyhtiö Posivan loppusijoitustunneli Olkiluodossa marraskuussa 2021.

Ydinjäteyhtiö Posivan loppusijoitustunneli Olkiluodossa marraskuussa 2021. KUVA: EMILIA ANUNDI / HS
SÄHKÖJÄRJESTELMÄN kestävyydelle on olennaista järjestelmän inertia eli kyky vastustaa muutosta. Inertiaa ylläpitävät käytännössä raskaat generaattorit ja moottorit, joiden pyörivä massa ikään kuin puskee verkkoon taajuutta mahdollisen häiriön hetkellä.

Inertia pitää sähköverkon pystyssä ennen kuin lisätehoa saadaan käyntiin tai kulutusta saadaan kytkettyä pois verkosta niin, että tasapaino palautuu.

Olkiluoto kolmosen vikaantumista varten on koko ajan varattuna (järjestelmäsuojan lisäksi) yhteensä 1 300 megawatin edestä nopeasti käynnistyvää varavoimaa, verkosta automaattisesti irti kytkettävää kulutusta ja tuontiyhteyttä Ruotsista. Mutta inertian pitää hoitaa se pieni hetki ennen kuin kaikki tämä reservi saadaan käyttöön.

FINGRIDIN arvion mukaan tämän suurempaa tehon yhtäkkistä pudotusta järjestelmä ei ilman järjestelmäsuojaa kestä.

Sähköjärjestelmän inertia on viime vuosina vähentynyt, kun isoja hiilivoimaloita suurine generaattoreineen on suljettu. Tilalle on tullut tuotannoltaan vaihtelevia tuulivoimaloita, joiden generaattorit eivät inertiaa tuota.

Sähköverkon kyky kestää suuren voimalan äkillistä häiriötä on siis pikemminkin heikentynyt kuin parantunut sen jälkeen, kun järjestelmäsuojasta 19 vuotta sitten sovittiin.

Lue lisää: Tuulivoima voi olla riskialtis energiamuoto inertian puutteen takia: Tästä ilmiössä on kyse

TVO pyörittää ydinvoimalaa, mutta käytännössä yhtiössä käyttävät valtaa sen suuret omistajat, joille myös tuotettu sähkö kuuluu niin sanotulla Mankala-periaatteella.

TVO:n tuottaman sähkön suurimmat omistajat ovat metsäyhtiö UPM ja valtion puoliksi omistama energiayhtiö Fortum. UPM:lle sähköntuotanto oli viime vuonna yksi sen tuottoisimmista liiketoiminnoista. Yhtiö omistaa paljon vesi- ja ydinvoimaa, joiden tuottoa se pyrkii koko ajan maksimoimaan markkinoilla.


Riidassa onkin kyse ennen kaikkea rahasta.

Järjestelmäsuojaan sidottu säätökapasiteetti on nykyään arvokasta. Kun järjestelystä 20 vuotta sitten sovittiin, näin ei vielä ollut. Sen jälkeen on luotu Fingridin reservimarkkinat, joille yritykset voivat myydä varavoimaa taikka pois kytkettävää sähkön kulutusta.

Järjestelmäsuojaan sidottu säätökapasiteetti voisi Fingridin reserveistä vastaavan yksikön päällikön Mikko Kuivaniemen mukaan osallistua ainakin säätösähkö- ja säätökapasiteettimarkkina mFRR:lle. Siellä Fingrid ostaa joka päivälle etukäteen riittävän määrän nopeasti reagoivaa säätökapasiteettia.

Se voi olla nopeasti käynnistyvää varavoimaa taikka pois kytkeytyvää kulutusta.

MINKÄ arvoinen tällä markkinalla olisi tuo noin 300 megawattia säätökapasiteettia, jonka TVO:n piirin yritykset tällä hetkellä joutuvat sitomaan järjestelmäsuojaan?

Sitä on Fingridin asiantuntijoiden mukaan hankala laskea. Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan ja vaihtelee siksi paljon. Jos laskutoimitus tehdään mFRR-markkinan keskimääräisellä megawattitunnin hinnalla eli noin 20 eurolla tuntia kohden, 300 megawattia säätökapasiteettia voisi periaatteessa olla vuodessa peräti 52 miljoonan euron arvoinen.

TVO arvioi kantelussaan, että järjestelmäsuojan kustannus on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tarkemmat laskelmat eivät ole julkisia.

Jos näin paljon uutta säätökapasiteettia tulisi markkinoille, hinnat todennäköisesti romahtaisivat, joten todellinen summa lienee selvästi pienempi.

Olkiluodon kolmosreaktori tuottaa vuodessa sähköä noin 12 terawattituntia eli 12 miljoonaa megawattituntia. Tuotannon arvo oli vuoden 2021 keskimääräisellä sähkön hinnalla eli 72,34 euroa megawattitunnilta noin 868 miljoonaa euroa.

RIITAAN liittyy myös käytännöllinen ongelma. Järjestelmäsuojan toteuttaminen alkuperäisillä järjestelyillä on osoittautunut mahdottomaksi. Siihen kelpaavia koneita on ylipäätään nykyään vähemmän kuin 20 vuotta sitten. TVO joutui täydentämään suojaa uusilla kohteilla vuonna 2022, mutta silti suoja on jäänyt välillä vajaaksi.

Metsäteollisuuden laitoksia on suljettu, ja järjestelmäsuojaan soveltuvat moottorit ovat ajoittain huollossa. Paljon sähköä käyttävät moottorit saattavat olla myös pois käytöstä silloin, kun sähkön hinta on hyvin korkea.

Kun järjestelmäsuoja ei ole ollut kokonaan käytössä, Olkiluodon kolmosreaktoria on jouduttu ajamaan vajaateholla. Voimalan tehoa toki säädetään jatkuvasti muistakin syistä, kuten sähkön hinnan mukaan.


JÄRJESTELMÄSUOJAA pitäisi käytännössä jatkossakin täydentää muulla nopeasti reagoivalla reservillä, kuten akuilla taikka uusilla siihen soveltuvilla laitoksilla. Se on kallista.

Fingrid on ilmoittanut, että lisäreservin järjestämisen käytännön toteutus ja kustannukset kuuluvat yksinomaan TVO:lle. TVO:n kantelun mukaan linjaus on mielivaltainen ja laiton.

Energiavirastolle tehdyllä valituksella TVO hakee päätöstä, jolla viranomainen toteaisi vastuun järjestelmäsuojasta kuuluvan kantaverkkoyhtiön normaaliin verkon kehittämisvelvoitteeseen. Erillisestä järjestelmäsuojasta pitäisi siis päästä kokonaan eroon ja hoitaa asia sähköverkon normaaleilla jousto- ja varautumisjärjestelmillä.

TEOLLISUUS omistaa TVO:ta Pohjolan Voiman (PVO) kautta. PVO:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Riitta Larnimaa sanoi syyskuussa HS:ssä, että järjestelmää pitäisi joka tapauksessa kehittää niin, että sen pystyisi toteuttamaan esimerkiksi akuilla.

”Keskeisin asia on vaatimus, että järjestelmäsuojan tehon pitää olla käytettävissä kolme tuntia. Meidän käsityksemme mukaan kuitenkin tunti riittäisi. Se lisäisi huomattavasti vaihtoehtoja, mitä kuormaa järjestelmään voitaisiin hyväksyä”, Larnimaa sanoo.

Fingridin Ruusunen sanoi HS:lle syyskuussa, että varavoiman tuottaminen akuilla olisi todella kallista. Olkiluodon laskennallisen käyttöiän aikana lasku olisi Ruususen mukaan yhteensä jopa kuusi miljardia euroa. Jos kustannuksista vastuun joutuisi kantamaan Olkiluodon omistajien sijaan Fingrid, lasku kaatuisi muille sähkön käyttäjille.

”Tämän laskun voimalan omistajat haluavat nyt muiden maksettavaksi. Ei siinä ole mitään järkeä”, Ruusunen sanoi.


KOKO sähkömarkkinalle on tietysti ikävää, jos lähes viidesosa ydinvoimalan tehosta on poissa pelistä silloinkin, kun sähkö on kallista. Tällainen tilanne syntyy, jos järjestelmäsuojaa ei ole tarpeeksi käytettävissä tai jos sitä halutaan myydä ennemmin reservimarkkinalle.

Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä on erikoistunut sähkömarkkinoiden hinnanmuodostukseen ja sen mallintamiseen. Teirilän mukaan on vaikeaa luotettavasti arvioida, miten paljon 300 megawatin tuotannon ajoittainen puuttuminen sähkön hintaan vaikuttaa.

Hyvin kireässä kysyntätilanteessa vaikutus voi olla huomattava.

Hinnan muodostukseen vaikuttaa myös naapurimaiden tilanne ja siirtoyhteyksien määrä. Yhtälö on monimutkainen.

KAIKEN kaikkiaan TVO:n ja Fingridin riita on merkillinen. Fingridiä pidetään yleisesti esimerkillisenä kantaverkkoyhtiönä. Vuosi sitten kantaverkkoyhtiö osallistui erittäin aktiivisesti sähkömarkkinoiden tilanteesta viestimiseen ja oli merkittävässä roolissa siinä, että sähkön käyttöä saatiin talven kireässä markkinatilanteessa vähennettyä.

Tyytyväisiä ovat olleet yleensä myös voimalaitosten rakentajat.

Tuulivoimajätti OX2:n Suomen-merituulivoimahankkeista vastaava johtaja Janne Lamberg luonnehtii Fingridiä HS:lle ”maailman parhaimpiin kuuluvaksi kantaverkkoyhtiöksi”.

”Fingrid on kehittänyt Suomen kantaverkkoa systemaattisesti, ja Fingridin ansiosta kantaverkon toimintavarmuus ja kustannustehokkuus ovat olleet erinomaisia”, Lamberg perustelee.

Hänen mukaansa Fingrid on myös tehnyt selkeän suunnitelman kantaverkon kehittämiseksi ja ottanut alan toimijat hyvin mukaan kehitystyöhön.

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikköä varten Fingrid teki noin puolen miljardin euron investoinnit sähköverkkoon, jotta se kestäisi 1 300 megawatin suuruisen häiriön.

RIIDAN juuret näyttäisivät liittyvän pitkälti Fingridin omistuksen muuttumiseen. Vuoteen 2009 asti Olkiluodon voimalan isot omistajat eli Fortum ja Pohjolan Voima omistivat kaksi kolmasosaa myös Suomen kantaverkoista. Niillä oli siis vahva asema kun neuvoteltiin, millä ehdoilla ydinvoimala voidaan verkkoon liittää.

Vuonna 2007 EU määräsi, että kantaverkon omistus pitää erottaa sähkön tuottajista. Verkkoa oltiin jopa myymässä ulkomaille, kunnes valtio päätti ostaa siitä enemmistön itselleen. Nykyään Fingridin omistajia ovat valtio ja työeläkeyhtiöt.

Riitaan saadaan ainakin jonkinlainen ratkaisu vielä tämän vuoden puolella. Energiavirasto on käsitellyt TVO:n kantelua nyt jo puolitoista vuotta. Ratkaisua odotetaan ennen vuodenvaihdetta.
www.hs.fi

Sähköjärjestelmä | Olkiluoto 3 on Suomeen aivan liian suuri, ja nyt sen ympärillä velloo täysin poikkeuksellinen rahariita

Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sovittiin järjestelystä, jolla varmistettiin, ettei voimalan häiriö kaada koko sähköverkkoa. Nyt käynnissä on suuri riita siitä, kuka ylisuuren voimalan vaatimat suojajärjestelyt maksaa.
www.hs.fi www.hs.fi

Lisäyksenä tiivistelmä
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo reaktorien määrän poliittinen koplaus, tuotantotehon sijaan, niin, se osoittautui juuri niin typeräksi kuin se silloin aikoinaan jo oli. Oi kunpa media nostaisi näitä silloin päätöstä tehneitä ja edelleen politiikassa mukana olevia vastuuseen.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Tuo reaktorien määrän poliittinen koplaus, tuotantotehon sijaan, niin, se osoittautui juuri niin typeräksi kuin se silloin aikoinaan jo oli. Oi kunpa media nostaisi näitä silloin päätöstä tehneitä ja edelleen politiikassa mukana olevia vastuuseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
En muista oliko peräti pekkarinen, joka keksi että yksi on sopiva määrä.

Suurta typeryyttä on myös ryhtyä purkamaan Hanhikiven juuri rakennettuja apurakennuksia. Voisihan sinne rakentaa jonkun muun toimittajan voimalan. Vaikka ei per heti, niin pitääkö heti ruveta repimään. Järjestäisivät vaikka tarjouskilpailun: Myydään valmiiksi raivattu merenrantatontti jolle kaavoitettu suurehko kiinteistö. Ulkorakennukset valmiina, tarjoa rohkeasti!
 
YliKoo kirjoitti:
En muista oliko peräti pekkarinen, joka keksi että yksi on sopiva määrä.

Suurta typeryyttä on myös ryhtyä purkamaan Hanhikiven juuri rakennettuja apurakennuksia. Voisihan sinne rakentaa jonkun muun toimittajan voimalan. Vaikka ei per heti, niin pitääkö heti ruveta repimään. Järjestäisivät vaikka tarjouskilpailun: Myydään valmiiksi raivattu merenrantatontti jolle kaavoitettu suurehko kiinteistö. Ulkorakennukset valmiina, tarjoa rohkeasti!
Klikkaa laajentaaksesi...
Luvitus on (ja oli) reaktorikohtainen, jos olisit hakenut luvan esim. 500 MW:n laitokselle luparuljanssi olisi ollut samanlainen kuin nyt tehdylle 1600 MW:n reaktorille. Totta kai tuo ohjaa mahdollisimman suureen reaktoriin, kun kuitenkin on odotettavissa että tuotetun kWh:n hinta on alhaisempi ja toisaalta käyttöiän aikana tuotetun sähkön määrä on suurempi.
Pekkarisen pösilö pekkaroi sen Fennovoiman, koska se oli sijoittumassa kepun kannatusalueelle (Simo tai Pyhäjoki). Jätti fortumin (Loviisa III) pois pelistä. Vortumi sitten sijoitteli Venäjälle ja Saksaan tunnetuin seurauksin.

Edit: Hesarissa kerrotaan näin:
"Omistajat olisivat oikeastaan halunneet rakentaa kaksi uutta reaktoria, mutta poliitikot taipuivat vain yhteen.
Siksi voimalasta haluttiin tehdä mahdollisimman suuri, 1 600 megawatin tehoinen. Näin suuri yksittäinen voimala alkaa olla haastava sähköjärjestelmän kestävyyden kannalta. Voimalaan voi tulla äkillinen häiriö, jonka takia se joudutaan sulkemaan pois sähköverkosta."
En hesaria tässä ihan parhaana lähteenä pidä, mutta onhan tuo niin vanhaa juttua, että saattaa omat muistikuvat pettää. Kaikki hakemukset (OL3, Loviisa3 ja Fennovoima) oli kuitenkin tehty yhden reaktorin laitoksista. Mikä ymmärtääkseni on lupaprosessin lähtökohta.

Linkki juttuun
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top