Suomen energiapoliittiset ratkaisut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sigma957
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tuuli- ja aurinkosähkön ongelma on tuotannon epätasaisuus. Niiden rinnalle tarvitaan halpoja voimalaitoksia, joita voidaan ajaa nopeasti ylös ja alas. Polttoainekustannuksella ei ole hirveästi merkitystä, kun näitä on tarkoitus ajaa vain sähkön ollessa kallista. Ei siis mitään perusvoimaa mutta kallis sähkö on parempi kuin ei sähköä ollenkaan! Wärtsilän voimaloiden pieni yksikkökoko on vain bonusta, mikä mahdollistaa tuotannon hajauttamisen, eikä sillä ole mitään tekemistä sähköverkon ryssimisen kanssa ainakaan rauhan aikana.
Moottorivoimalaitoksia on tapana käyttää sellaisissa valtioissa missä sähköverkko on huonossa kunnossa ja sähkökatkot yleisiä. Toistaiseksi Suomessa tai muissa pohjoismaissa moottorivoimalaitoksia ei ole tarvittu vaan sähkö on kyetty tuottamaan kaikissa oloissa järkevämmillä menetelmillä.

Investointikustannus moottorivoimalaitokselle lienee luokkaa 800 - 1200 €/kW sähkön huipputehoa. Esim 1000 MW rakentaminen maksaisi luokkaa 1 mrd €. Onko tuo halpaa vai kallista riippuu siitä, että mihin verrataan. Joka tapauksessa ihanan kalliita sähkötunteja on luvassa mikäli näitä tarvitaan jossakin vaiheessa muidenkin kuin investointikustannusten takia.
 
Moottorivoimalaitoksia on tapana käyttää sellaisissa valtioissa missä sähköverkko on huonossa kunnossa ja sähkökatkot yleisiä. Toistaiseksi Suomessa tai muissa pohjoismaissa moottorivoimalaitoksia ei ole tarvittu vaan sähkö on kyetty tuottamaan kaikissa oloissa järkevämmillä menetelmillä.

Investointikustannus moottorivoimalaitokselle lienee luokkaa 800 - 1200 €/kW sähkön huipputehoa. Esim 1000 MW rakentaminen maksaisi luokkaa 1 mrd €. Onko tuo halpaa vai kallista riippuu siitä, että mihin verrataan. Joka tapauksessa ihanan kalliita sähkötunteja on luvassa mikäli näitä tarvitaan jossakin vaiheessa muidenkin kuin investointikustannusten takia.
Fingridillä on jotain 1000 MW varavoimaloiden tehoa kriisitilanteisiin. Suurin on Forssassa, 318 MW ja maksoi 111 M€.
 
Tuulivoimasta halutaan lisää rahaa, joten haalitaan datakeskuksia ja sähkön saatavuuden riskit maksaa kuluttaja.
Kuluttaja voi tehdä täysin tuotantomuodoista riippumattoman sopimuksen kiinteällä energian hinnalla ainakin kahdeksi vuodeksi kerrallaan, nyt sopimukset on 6-8 c/kWh, Saksassa kuluttajille +25 c/kWh. Jos ei tee määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta ja pelleilee pörssisähkön kanssa niin maksakoon sitten ajoittain enemmän, valinnan mahdollisuus on olemassa.

Pörssisähkösopimus ohjaa tuulivoiman ja aurinkovoiman lisärakentamiseen, koska ne hinnat (keskimäärin <6 c/kWh) ovat kannattavia vain ko. tuotantomuodoille suurimman osan ajasta. Kuluttajat siten omalla toiminnallaan myös ohjaavat tuotantoinvestointeja.

Halvan sähkön käyttö öisin ja kesäisin kaukolämmön tekemiseen on myös etu hyvin monelle suomalaiselle jo nyt ja kasvaa koko ajan, koska hintaralli kaukolämmössä on ollut jotain aivan muuta kuin sähkössä ja sitä ei voi kilpailuttaa. Sekin tulee laskea uusiutuvan tuotannon eduksi, ei olisi ikinä tapahtunut ydin- tai vesivoiman tai polttamiseen perustuvien tuotantomuotojen vallitessa markkinaa.
 
Eikös vihreät purattaneet juuri Mei-Porin ja Inkoon varavoimalaitokset, kun hiili paha.

Ja juu, eivät nuo säätövoimaksi kai olisi taipuneet ainakaan vuorokausitasolla. En tiedä olisiko muutaman päivän - viikon käynnistys ollut mahdollista/kannattavaa.

Saksa rakentaa hiilivoimaa, koska siellä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
Suomi purkaa hiilivoimaa, koska täällä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
 
Eikös vihreät purattaneet juuri Mei-Porin ja Inkoon varavoimalaitokset, kun hiili paha.

Ja juu, eivät nuo säätövoimaksi kai olisi taipuneet ainakaan vuorokausitasolla. En tiedä olisiko muutaman päivän - viikon käynnistys ollut mahdollista/kannattavaa.

Saksa rakentaa hiilivoimaa, koska siellä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
Suomi purkaa hiilivoimaa, koska täällä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
Saksassa hiili on uusiutuvaa, suomessa ei. Eikä meillä ole edes hiilinieluja :p
 
Eikös vihreät purattaneet juuri Mei-Porin ja Inkoon varavoimalaitokset, kun hiili paha.

Ja juu, eivät nuo säätövoimaksi kai olisi taipuneet ainakaan vuorokausitasolla. En tiedä olisiko muutaman päivän - viikon käynnistys ollut mahdollista/kannattavaa.

Saksa rakentaa hiilivoimaa, koska siellä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
Suomi purkaa hiilivoimaa, koska täällä vihreät vaativat sitä ympäristösyistä.
Meri-Pori on Huoltovarmuuskeskuksella pahan päivän varalla vielä ensi vuoden joulukuulle. Hyvä, että on edes varalla, mutta minusta voisi kyllä olla markkinoillakin hintapiikkejä tasaamassa. Käyttötunteja tullee niin vähän, että toiminta on tappiollista. Valtio voisi tuon maksaa, koska tulisi siinä takaisinkin fyffeä, kun isoimmat hintapiikit leikkaantuisi sähkön ostajilta.
 
Näin kun on ollut 3 viikon pakkasjakso niin on kahta tuulipuistoa seurattu.
Tuulet kun on olleet 1-3 m/s yhtenä päivänä tais olla 4 m/s jatkuvaa tuulta. No hiljaista on tuuli puistoissa ollu. Ei pyöri lavat.
Vaikka pakkasilla sitä virtaa juurikin tarvittais. Taitavat olla melkoisia turhakkeita.
 
Tämän:
mukaan 46TS moottorista on kaksi versiota:
  • SG eli spark gas: polttoaine on maakaasu kipinäsytytyksellä
  • DF eli dual fuel. Polttoaine voi olla:
    • Maakaasu mikropilot -sytytteisenä (pilottina LFO tms)
    • Nestemäinen polttoaine esim HFO
    • Edellisten yhdistelmä fuel share moodissa.

Vetyä voisi lisätä jonkinlaisen määrän maakaasun joukkoon. Metanolille esitetyt teknologiat eivät sovellu. Wärtsilällä on kyllä teknologia olemassa metanolille ja voivat sen myös tuoda myös tähän moottorimalliin halutessaan. Metanoli on kuitenkin edullisempi liikkuvaan kalustoon eli laivoihin LNG:hen verrattuna helpomman varastoinnin ansiosta.

Toivottavasti Suomen sähköverkkoa ei saada ryssittyä niin huonoon kuntoon, että näitä moottorivoimaloita tarvittaisiin. Tuotetun sähkön hinta menee sietämättömän korkeaksi etenkin ilman edullista maakaasua.
HFO ei ole vaihtoehto tuossa mallissa.
Riippuen onko SG, niin pelkkä kaasu, tai sitten DF-malli jolloin nestetisleet (diesel) ja kaasu käy.

HFO varten paras on Wärtsilä 50 ja Metanolia (ja muitakin nesteitä) tulevaisuudessa polttaa 46F jos sellainen halutaan.

USA on ollut Wärtsilän suurin voimalaitosmoottorimarkkina viimevuosina juurikin "balancer"-tyyppisten voimaloiden ansiosta.
Kuluttajalle sähkön hintaa arvioidessa pitää muistaa kokonaiskustannus. Eli jos moottorivoimala käy vähän tunteja ja mahdollistaa lisää uusiutuvaa, niin on se edullista. Ydinvoima on liian kallista toteuttaa tänäpäivänä ja ongelmana on jo nyt, että ydinvoima joutuu säätämään = ei kannattavaa taloudellisesti.
 
HFO ei ole vaihtoehto tuossa mallissa.
Riippuen onko SG, niin pelkkä kaasu, tai sitten DF-malli jolloin nestetisleet (diesel) ja kaasu käy.

HFO varten paras on Wärtsilä 50 ja Metanolia (ja muitakin nesteitä) tulevaisuudessa polttaa 46F jos sellainen halutaan.

USA on ollut Wärtsilän suurin voimalaitosmoottorimarkkina viimevuosina juurikin "balancer"-tyyppisten voimaloiden ansiosta.
Kuluttajalle sähkön hintaa arvioidessa pitää muistaa kokonaiskustannus. Eli jos moottorivoimala käy vähän tunteja ja mahdollistaa lisää uusiutuvaa, niin on se edullista. Ydinvoima on liian kallista toteuttaa tänäpäivänä ja ongelmana on jo nyt, että ydinvoima joutuu säätämään = ei kannattavaa taloudellisesti.

Ongelmana moottorivoimalaitoksiin perustuvassa varavoimassa on mm. polttoaineen saatavuus (sitä tarvitaan isoja määriä jopa viikkoja jatkuvaan tuotantoon) ja sähkön hinnoittelumekanismi (joka johtaa erittäin korkeisiin sähkön hintoihin silloin, kun moottorivoimalaitoksia joudutaan käyttämään).

Toisaalta tuulivoiman tuotannonvaihtelut ovat jo nyt todella rajut ja ne tulevat entisestään pahenemaan tuulivoiman voimakkaan lisärakentamisen myötä. Eli minkä verran tuotantomääriä on jatkossa ylipäätään realistista pyrkiä tasoittamaan varavoiman avulla ja, että mitä huipputunteina ja -päivinä tuotettavalla valtavalla tuulisähkön määrällä oikein tehdään?
 
HFO ei ole vaihtoehto tuossa mallissa.
Riippuen onko SG, niin pelkkä kaasu, tai sitten DF-malli jolloin nestetisleet (diesel) ja kaasu käy.

HFO varten paras on Wärtsilä 50 ja Metanolia (ja muitakin nesteitä) tulevaisuudessa polttaa 46F jos sellainen halutaan.

USA on ollut Wärtsilän suurin voimalaitosmoottorimarkkina viimevuosina juurikin "balancer"-tyyppisten voimaloiden ansiosta.
Kuluttajalle sähkön hintaa arvioidessa pitää muistaa kokonaiskustannus. Eli jos moottorivoimala käy vähän tunteja ja mahdollistaa lisää uusiutuvaa, niin on se edullista. Ydinvoima on liian kallista toteuttaa tänäpäivänä ja ongelmana on jo nyt, että ydinvoima joutuu säätämään = ei kannattavaa taloudellisesti.
DF on tähän mennessä ollut HFO yhteensopiva, mutta tosiaan 46TS näyttää menettäneen HFO kyvyn. Syynä lienee pitkälle mennyt optimointi kaasulle. Suomeen tällainen kaasuun perustuva ratkaisu ei sovi kovinkaan hyvin, koska olemme kalliin nesteytetyn maakaasun varassa. Kaasua saadaan lisäksi vain Exemplarilta ja Viron putken kautta mikä ei ole huoltovarmuuden kannalta kovin hyvä asia.

USA:n sähköjärjestelmä on keskimäärin Suomea heikompi mm sähkön toimitusvarmuudella mitattuna. Osittain tähän liittyy tarve moottorivoimalaitoksillekin. Toisaalta maakaasun hinta on viime aikoina ollut luokkaa 1/4 verrattuna Euroopan hintoihin. Tämä mahdollistaa kaasuun perustuvaa kannattavaa sähköntuotantoa.
 
DF on tähän mennessä ollut HFO yhteensopiva, mutta tosiaan 46TS näyttää menettäneen HFO kyvyn. Syynä lienee pitkälle mennyt optimointi kaasulle. Suomeen tällainen kaasuun perustuva ratkaisu ei sovi kovinkaan hyvin, koska olemme kalliin nesteytetyn maakaasun varassa. Kaasua saadaan lisäksi vain Exemplarilta ja Viron putken kautta mikä ei ole huoltovarmuuden kannalta kovin hyvä asia.

USA:n sähköjärjestelmä on keskimäärin Suomea heikompi mm sähkön toimitusvarmuudella mitattuna. Osittain tähän liittyy tarve moottorivoimalaitoksillekin. Toisaalta maakaasun hinta on viime aikoina ollut luokkaa 1/4 verrattuna Euroopan hintoihin. Tämä mahdollistaa kaasuun perustuvaa kannattavaa sähköntuotantoa.
46TS on common rail - moottori ja se ei ole tässä tapauksessa suunniteltu HFO:lle.
Edelliset DF- moottorit (46DF, 50DF) ovat mekaanisilla ruiskutuspumpuilla (sama kuin HFO-versioissa) jolloin kaasun syöttö ja pilot fuel on rakennettu moottoriin olemassaolevan nestepolttoainesysteemin lisäksi.

Lisähuomiona mainittava, että vaikka moottorilla voitaisiin ajaa HFO:lla niin kaasun ja HFO sekakäyttö ei onnistu, koska HFOsta jää liikaa karstaa sylinteriin, mikä johtaa hallitsemattomaan palamiseen kaasulla ajettaessa.

Ei LNG nyt niiiin kallista ole. Sen maailmanmarkkina hinta seilaa jonkin verran, mutta olet oikeassa, että vaikeampi saada puhtaasti kaupallista laitosta aikaiseksi. Suomessa kaasun käyttö ollut vähäistä ja siksi infra ohutta.

Toi mitä mainitsit USA:sta, niin pitää paikkansa ja siellä voimalat onkin syntyneet jo pitkälle markkinaehtoisesti.
Uusiutuvien tuotantomuotojen yleistyessä sama tilanne on kuitenkin Suomessakin edessä.
 
Alkaa löytymään sellainen konsortio tuosta Rolls Royce + Siemens parista, että modulaarinen ydinvoima saattaa vain tuodakin oman osansa energiapalettiin ensi vuosikymmenestä alkaen.

Pääomaintensiivinen ala, vaatii valtavasti henkilö- ja materiaalisia resursseja ja myös lobbausvoimaa, nyt vaikuttaisi että palat alkavat mennä paikoilleen.

 
Näitä akkuvarastoja nousee kuin sieniä sateella. Investoijien mielestä näistä tulee tuottoa kun ei niille mitään tukiakaan ole.

Laitoksella pystytään parantamaan verkon vakautta ja tasoittamaan kulutushuippuja hitusen verran. Ylen uutinen unohtaa kuitenkin armollisesti mainita, että kyseessä on ns. kahden tunnin akusto.


Sen sijaan Renewable Energy Magazinen jutussa kerrotaan suoraan, että kyseessä on 70 MW/140 MWh akusto. Juuri tällä hetkellä pörssisähkö maksaa 0,41 c/kWh eli 140 MWh:n akustoon voi varastoida sähköä vajaan 600 euron arvosta.
 
Laitoksella pystytään parantamaan verkon vakautta ja tasoittamaan kulutushuippuja hitusen verran. Ylen uutinen unohtaa kuitenkin armollisesti mainita, että kyseessä on ns. kahden tunnin akusto.


Sen sijaan Renewable Energy Magazinen jutussa kerrotaan suoraan, että kyseessä on 70 MW/140 MWh akusto. Juuri tällä hetkellä pörssisähkö maksaa 0,41 c/kWh eli 140 MWh:n akustoon voi varastoida sähköä vajaan 600 euron arvosta.
Ei tuo ole se varastoinnin arvo vaan se, että mitä menetät jos ei ole sitä varastossa olevaa sähköä ja verkko esimerkiksi kaatuu alueellisesti.

Laskentaperuste ei varmasti ole se, että ostetaan halvalla ja myydään halvalla.
 
Ei tuo ole se varastoinnin arvo vaan se, että mitä menetät jos ei ole sitä varastossa olevaa sähköä ja verkko esimerkiksi kaatuu alueellisesti.

Laskentaperuste ei varmasti ole se, että ostetaan halvalla ja myydään halvalla.
No niinhän minä kirjoitinkin, että laitos parantaa verkon vakautta. Sen sijaan Ylen juttu antaa ymmärtää, että "jatkossa" energiavarastoilla olisi myös hintavaikutusta:

Energiavarastojen odotetaan jatkossa parantavan myös sähkön hintavakautta Suomessa.

Näin varmaan onkin mutta siihen on vielä matkaa ja Yle jättää mainitsematta sen tärkeimmän numeron, millä asiaa voisi arvioida. Onpahan taas todella vetelää journalismia mutta mitä muutakaan Yleltä voi odottaa?
 
No niinhän minä kirjoitinkin, että laitos parantaa verkon vakautta. Sen sijaan Ylen juttu antaa ymmärtää, että "jatkossa" energiavarastoilla olisi myös hintavaikutusta:

Energiavarastojen odotetaan jatkossa parantavan myös sähkön hintavakautta Suomessa.

Näin varmaan onkin mutta siihen on vielä matkaa ja Yle jättää mainitsematta sen tärkeimmän numeron, millä asiaa voisi arvioida. Onpahan taas todella vetelää journalismia mutta mitä muutakaan Yleltä voi odottaa?
Tällaisen energiavaraston ansaintalogiikka ei oikeasti perustu siihen sähkön myyntiin vaan se toimii pääasiassa säätö ja kapasiteettimarkkinalla.
Tämä on vähän kuin vertailisi öljylämmitteisen talon ja diesel Passatin löpön kulutusta satasella.
 
Tällaisen energiavaraston ansaintalogiikka ei oikeasti perustu siihen sähkön myyntiin vaan se toimii pääasiassa säätö ja kapasiteettimarkkinalla.
Tämä on vähän kuin vertailisi öljylämmitteisen talon ja diesel Passatin löpön kulutusta satasella.
Niin, tällä hetkellä sähkövarastot osallistuvat lähinnä Fingridin reservimarkkinoille, jota käytetään tasaamaan sähkön tuotantoa ja kulutusta. Reservimarkkinoilla ei ole kuitenkaan vaikusta sähkön kuluttajahintaan mutta Ylen jutussa vihjaillaankin, että "jatkossa" uusien akkuyrittäjien liittymisen sähköpörssin vuorokausimarkkinoille pitäisi vähentää hintaheiluntaa.

Jos akuston kapasiteettia ei mainita jutussa, niin lukijan on vähän vaikea arvioida, montako sataa tai tuhatta tällaista akustoa pitäisi rakentaa, että sillä olisi jotain vaikutusta kuluttajahintoihin. Nämä toimittelijoiden keksimät "120 megawatin energiavarastot" ovat surkuhupaisaa luettavaa - eihän megawatti edes ole energian yksikkö! Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia...
 
Back
Top