Tälläkin hetkellä OL2 ajetaan vajaateholla, koska pelätään, että roottori ei kestä ja kun varaosia ei ole. Arvioiden mukaan vuonna 2026 saadaan sit korjattu varaosaroottori ja täysin uusi ehkä vuonna 2027. Vajaatehoa jatketaan vuoden 2027 vuosihuoltoon asti. Nämä aikataulut tosin tuntuvat jatkuvasti venyvän yhä kauemmaksi tulevaisuuteen.
Suomen energiapoliittiset ratkaisut
- Viestiketjun aloittaja Sigma957
- Aloitus PVM
Suurin ongelma ydinvoiman rakentamisessa nykyään on sähkön hintakehityksen epävarmuus ja sitäkautta takaisinmaksuajan laskennan haastavuus, eli suoraan sanottuna investoinnille saatavan tuoton määrä. Ydinvoimalan rakentamiskustannus on valtava, miljardeja/laitos, ja se vaatii tuollaisia TVO kaltaisia konklaaveja taakseen. Lisäksi takaisinmaksuaika ja käyttöikä lasketaan vuosikymmenissä, joten sijoittajat ei niihin halua lähteä. Uusiutuvien investoinneissa puhutaan miljoonista ja monesti niiden takana taas häärii sijoitusyhtiöitä ym. pikavoittojen tavoittelijoita, jotka laskevat takaisinmaksuajaksi muutamia vuosia ja koko laitoksen käyttöiäksikin vain 15-35 vuotta. Tuollaiselle ajalle on paljon helpompi ennustaa sähkön hintakehitys ja sitä kautta investoinnin tuottomahdollisuudet. Samalla kannibalisoidaan sitä omaa liiketoimintaa aiheuttamalla sitä hintojen heilahtelua itse ollessa vahvasti sääriippuvainen.
Kun tuulivoimaa rakennetaan lisää, niin jossain vaiheessa vastassa lienee tilanne missä tiettyinä päivinä tuulivoiman tuotantopotentiaali on huomattavasti isompi kuin mitä koko Suomen sähköntarve. Se, että mihin tuollaista sähköntuotantoa voi järkevästi hyödyntää onkin sitten arvoitus.
Ja se tietenkin vaikuttaa suoraan perinteisten tuotantomuotojen kannattavuuteen, jolloin niitä alkaa poistua markkinoilta. Joka lisää järjestelmän epävakautta.
Maksetaan ulkomaille sähkön käytöstä. Sitten rakennellaan kunnille hiekka-(k)akkuja ja vastaavia energiavarastoja. Yksityiset rakentavat 20m3 vesivaraajia ja Vittusenit saavat rahansa.
Tulee ainakin taloudellista toimeliaisuutta (kuten tulee myös, jos ajelet ympäri kaupunkia ja rikot ikkunoita).
Suurten yksikköjen nopeaa ennakoimatonta poistumista valtakunnan verkosta varten on rakennettu kulutusjoustoa.
Esim. OL3 tippuessa pois tippuu teollisuudessa ei-oleellista kulutusta merkittävä määrä pois.
Kysyntä joustaa hinnan mukana hyvinkin.
Oleellista olisi luoda markkinamekanismismit, jotka kannustavat tai mahdollistavat tehoreservin rakentamisen. Ai niin, mutta se maksaa...
jtsaari2004
Eversti
Deindustrialisaatio. Me täällä emme usko, miten moni huuruissaan sitä toivoo.
Tällä ylituotannolla pitäisi ehdottomasti erottaa vetyä tankit turvoksiin ja käyttää sitä sitten vaikka chp laitoksissa polttoaineena.
Tekniikka tuota varten ei vaan taida olla kypsä (esimerkiksi koskien isojen vetymäärien säilytystä). Ja toki myös sähkö -> vety -> sähkö -prosessin hyötysuhde on heikko. Esimerkiksi pumppuvoimala olisi paljon parempi energiavarasto, mutta sellaisia varten ei oikein ole Suomessa sopivaa maastoa.
Aika mielenkiintoista on kyllä, että miten tehdas voisi toimia oloissa missä sähköä on saatavissa vain satunnaisina päivinä. Tästä ei koskaan puhuta mitään niissä uutisissa missä kerrotaan tuulivoiman mahdollistavan uuden teollisuuden tulon Suomeen.
Tuon hyötysuhteen ajatusmallia voisi koittaa kääntää "paremmaksi hyötysuhteeksi" sillä, että ajattelee tuulta samalla tavalla potentiaalienergiana kuin vettä. Vesivoimatuottajia nahisuttaa rakentaa kalaportaita ja tehdä ohijuoksutuksia, koska siinä hukataan potentiaalienergiaa. Eli ennemmin varastoidaan se vesi padon yläpuolelle parempia hintoja/tuotantovajetta odottaen. Tuulivoimaloiden lapojen kulmia käännellään jos Fingrid käskee rajoittaa tuotantoa ja jopa ajetaan shakkauskulmaan (ei pyöri ollenkaan) mikäli sähkön hinta on negatiivinen -> ei tuoteta kaikkea sitä energiaa mitä potentiaalisesti tuulesta olis saatavilla. Tuulta kun ei voi padota niin kaiken tuon ylimäärän voisi ajaa vedyntuotantoon koska olisi periaatteessa "ilmaista energiaa".
Sähkö on käytännössä nykyiselle elämänmenolle eksistentiaali hyödyke. Onko järkeä laskea kaikkea ns. Markkinoiden haltuun? Minä en usko sitä viisaaksi ratkaisuksi. Ideologinen tulokulma olipa se vihreä tai markkinavetoinen tms. Tuottaa riskejä, jotka konkretisoituessaan ovat katastrofaalisia.
Minusta tuo vedyn pumppaaminen ylisähköllä on järkevä vaihtoehto. En tiedä, miten vety tankissa säilyy, mutta säilytettävä hyvän hyötysuhteen reservi se on. Säätövesialtaat ei mene läpi ympäristösyistä. Joku voisi arvioida miten vety säilyy tai mitä sille pitää tehdä, että se säilyy?
Ehdottomasti samaa mieltä, että tietyt jutut pitäisi pitää valtion hyppysissä. Mutta markkinoilta tulee raha rakentaa ja markkinoilta tuleva raha on sellaista, että se haluaa maksimaalisen hyödyn sijoitetusta pääomasta joten kaikkea yritetään kehittää paremmaksi/tehokkaammaksi jatkuvasti. Tämä toki valitettavasti vain rahan, ei kehityksen vuoksi. Jälkiviisasteluna Suomen olisi pitänyt jo kymmeniä vuosia sitten alkaa panostamaan sähköntuotantoon siten, että tuottaisi 2x oman kulutuksensa ja olisi rankasti nettoviejä Eurooppaan. Mutta olisiko meillä silloin 20kpl venäläisiä VVER-440 reaktoreita ja kaikki joet padottu kymmeneen kertaan?
jtsaari2004
Eversti
Huonosti. Hindenburgissa oli vetyä.
Ongelman ydin (heh) on vedyn pieni molekyylikoko. Menee läpi mistä vain. Vaikka energiaa on massaa kohti aika paljon, niin sitä massaa ei juurikaan ole ja siksi pitää olla korkeat paineet astioissa. Korkea paine sitten pahentaa sitä, että se vety yksinkertaisesti tulee pois sieltä astiasta tiivisteiden ym läpi ja haurastuttaa ne astiat, joissa sitä on. Kaasuna vittumainen ja hankala. No, voimme nesteyttää sen, mutta lämpötila on sitten -255 astetta. Käsittely kaasuna ja nesteenä on siis vittumaisen lisäksi vaarallista.
Vedyn voi kemiallisesti sitoa muuhun. Ja nyt ongelmana on yleinen monimutkaisuus.
Meillä Suomessa on tilaa, mutta jos lääniä ei voi käyttää vesivoiman säätöaltaisiin, niin tuskin myöskään vedyn varastointikenttiin.
Lisäksi olisi hyvä mainita, että kaikilla tuotantomuodoilla on niiden riskeihin ja ominaisuuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia lainsäädännössä, jotka suoraan vaikuttaa niiden tuottaman sähkön hintaan.
Ydinvoimalla varmasti eniten, hinta olisi aivan toinen jos ei tarvitsisi huomioida ydinjätteen loppusijoitusta tai rakentaa laitosta jumbojetin kestäväksi, kuten 70-luvulla.
Tehon jatkuva sahaus on tuulivoiman erityispiirre ja siksi se pitää huomioida (esim. samaan aikaan kasvava aurinkovoima on hyvin ennustettava). Muuten markkinat vääristyvät yhden tuotantomuodon eduksi, kun kaikki joutuvat osallistumaan tuulivoiman aiheuttaman vaihtelun kustannuksiin.
Edit: ja nämä tulevat ongelmat oli hyvin tiedossa. Meillekin luennoitiin näistä omana opiskeluaikana, kun tuulivoiman sähköntuotanto oli vielä promilleja kokonaisuudesta. Poliitikot vaan eivät ole halunneet kiinnittää huomiota, koska uusiutuvat piti saada ylös mahdollisimman nopeasti.
Ydinvoimalla varmasti eniten, hinta olisi aivan toinen jos ei tarvitsisi huomioida ydinjätteen loppusijoitusta tai rakentaa laitosta jumbojetin kestäväksi, kuten 70-luvulla.
Tehon jatkuva sahaus on tuulivoiman erityispiirre ja siksi se pitää huomioida (esim. samaan aikaan kasvava aurinkovoima on hyvin ennustettava). Muuten markkinat vääristyvät yhden tuotantomuodon eduksi, kun kaikki joutuvat osallistumaan tuulivoiman aiheuttaman vaihtelun kustannuksiin.
Edit: ja nämä tulevat ongelmat oli hyvin tiedossa. Meillekin luennoitiin näistä omana opiskeluaikana, kun tuulivoiman sähköntuotanto oli vielä promilleja kokonaisuudesta. Poliitikot vaan eivät ole halunneet kiinnittää huomiota, koska uusiutuvat piti saada ylös mahdollisimman nopeasti.
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Respected Leader
Fischer-Tropsch-prosessi olisi se oikeasti järkevä ratkaisu systeeminäkökulmasta - sillä saataisiin tuotettua synteettisiä, nestemäisiä hiilivetypolttoaineita (jotka ovat paljon kaasumaisia helpompia säilöä, ja olisivat maaöljybensiiniä ja -dieseliä puhtaammin palaviakin) sekä voiteluaineita (täyssynteettiset moottoriöljyt valmistetaan yleisimmin Fischer-Tropsch-synteesillä, jossa syötteenä on sähkön ja hiilidioksidin sijaan maakaasu) - mutta todennäköisesti vaadittava infra maksaisi liikaa, eikä polttoaine olisi kilpailukykyistä maaöljypohjaisten polttoaineiden rinnalla, ellei laitosten rakentamista ja prosessin ajamista asetettaisi energiayhtiöiden yhteiseksi velvoitteeksi. Järjestelmätasolla kaikki ylimääräinen sähkö kannattaisi ajaa siihen.
Taitas olla huoltovarmuuden kannalta myös kannatettava sijoitus, laitos vaan länsirannikolle, siellä on tuulivoimaakin tarpeeksi tuottamaan polttoainetta.
strelailija
Majuri
Uppoaisikohan tämän kaltaiset investoinnit siihen Naton mystiseen puolustusta tukevaan 1,5 % budjettiosaan?