(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Umkhonto

Kenraali
Eiköhän noiden Loviisan laitosten tulevaisuus selviä parin-kolmen vuoden kuluessa. "Loviisan voimalat ovat vetreitä nelikymppisiä.” Eli ei niitä vielä ole pakko stenata.

Fortum, horošaja firma

4.9.2018 5:00
EnergiaPolitiikkaValtionyhtiöt

Energiaan sotkeentuu aina politiikkaa ja myös suurvaltapolitiikka.


Jos Fortum haluaisi rakentaa Loviisassa vanhentuvien ydinlaitostensa tilalle uuden reaktorin, pystyisikö yhtiö välttämään venäläistä ydinvoimaa?
Hankalaa se taitaisi olla. Fortumissa puhutaankin nyt mieluummin selvityksistä, joiden perusteella yhtiö päättää siitä, että hakeeko se nykyisille laitoksilleen jatkoaikaa. Fortum Loviisan laitosten käyttöluvat umpeutuvat näillä näkymin vuonna 2027 ja 2030.
Kuten Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark toteaa Lännen Median(3.9.) haastattelussa, energia on hyvin vahvasti poliittista.
Onpa kyse esimerkiksi Nord Streamin kaasuputkesta, päästökaupasta tai tuotantomuodoista, energiaan sotkeentuu aina politiikkaa ja myös suurvaltapolitiikka.
Näin on ollut ja näin on aina oleva. Suomi tasapainotteli jo 1970-luvulla ydinvoimaratkaisuissaan idän ja lännen välillä. Loviisan laitokset tulivat Neuvostoliitosta ja Eurajoen laitokset Ruotsista.
Energia pitää sisällään valtaa. On päivänselvää, että Fennovoiman laitokseen kytkeytyy itänaapurimme etuja. Rosatom on hankkeessa mukana laitostoimittajana ja osaomistajana. Yksi ulkomaisen tiedustelun keskeisistä päämääristä Suomessa oli energiapoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen, arvioi Suojelupoliisi vuoden 2015 toimintakertomuksessaan.

Ja kuin tyhjästä tuona vuonna Fennovoima-hankkeen pelastajaksi ilmestyi Fortum, joka on investoinut Venäjälle 4–5 miljardia euroa.
Mitä luulette? Olisivatko nämä sijoitukset eräänlaisena panttivankina mahdollisissa uusissa laitosneuvotteluissa?
Mikäpä olisi Venäjälle mieluisempaa kuin toimittaa lisää ydinvoimaa Suomeen, joka samaan aikaan tiivistää sotilaallista yhteistyötään länteen.
Loviisa 1:notettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja 2:n vuonna 1981. Ne ovat vetreitä nelikymppisiä. Maailmalla selvitetään vanhojen laitosten käyttöiän jatkoa peräti 80–100 vuoteen saakka.
Uuden voimalan rakentaminen voikin olla Fortumin kannalta joka tapauksessa järjetöntä.
Se saa osakkuuksiensa kautta kaupattavaa jokaisesta nyt Suomessa pyörivästä ja rakenteilla olevasta laitoksesta. Lisäksi sähkön tulevasta hinnasta ei ole mitään takeita. Ydinvoimamyönteisestä hallituskokoonpanostakaan ei ole tietoa.
Vanhojen laitosten remontti on kustannusten ja luvitusten kannalta kevyempi projekti kuin uuden rakentaminen. Lisäksi remontin jälkeen Loviisassa olisi kaksi likimain uuden veroista laitosta. Peli taitaa olla tältä osin selvä.
Kirjoittaja on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja.


"Loviisan voimalat ovat vetreitä nelikymppisiä.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/4MAsnPwr
["QUOTE]
 
Jatkoaika.

Valtioneuvosto myönsi torstaina Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksiköille käyttöluvan vuoden 2038 loppuun asti. Lupa korvaa aiemman vuonna 1998 annetun luvan, joka vanhenee tämän vuoden lopulla.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.304011
Kalevi karusellissa (US-blogi, 19.9.2018)

EROI-vertailu antaa toisen näkökulman energialähteisiin. EROI tarkoittaa saadun energian ja sen hankkimiseen käytetyn energian välistä suhdetta. Esimerkiksi vesivoimalla EROI on suuruusluokaltaan 100:1, mikä tekee vesivoimasta erittäin edullisen energianlähteen. Myös öljyn ja kivihiilen EROI-luku on ollut historiassa hyvin korkea.

Mutta uusiutumattomien energianlähteiden ominaispiirre on niiden EROI-luvun pieneneminen. Helposti hyödynnettävien varantojen ehdyttyä joudutaan turvautumaan yhä vaikeampiin esiintymiin. Tämä koskee myös ydinvoimaa. Uraanin rikastaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Uraanivarannot ovat toistaiseksi riittäneet, koska ydinvoimaa on rakennettu maailman mittakaavassa vähän.

http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261221-nakokulmia-energiatulevaisuudesta?ref=karuselli

Ja Kai kommentoi.

Ns uusiutuvat eivät tuota sähköä ja lämpöä moneen kk esim talvisaikaan kun on pilvistä ja tuuletonta.
Ja kun tulee niitä isoja tulivuorenpurkauksia (Toba, SuperKrakatau, Campi Flegrei, Yellowstone,...)
Ne puhaltaa yläilmakehään kymmeniä, jopa tuhansia km3 tuhkaa, joka pimentää auringon vuosiksi, jopa vuosisadoiksi.
Silloin ei paista aurinko eikä paljoa tuuleekaan.

Ydinvoimalle riittää uraania ja toriumia miljardeiksi vuosiksi, sillä 4. polven nopeat voimalat saa irti uraanista 100 kertaa enemmän kuin nykyiset LWR voimalat, jotka osaa polttaa energiaksi vain pienen 1% luonnonuraanista.Torium varoja on 4 kertaa enemmän kuin uraania. eli nopeat voimalat 400 kertaistaa ydinvoimaloiden poltoainevarannot.
Noita nopeita voimaloita on ollut toiminnassa jo 40-luvulta lähtien.
Googlaa FNR SMR
Kiinasta alamme saada lähivuosina pieniä ja isoja voimaloita- edullisesti, sillä ne on yksinkertaisia, toimivat 1 atm paineessa, jolloin putket ja venttiilit voivat olla keveitä. Itsesäätyviä, eivät vaadi moninkertaisia aktiivisia säätösysteemeitä..
Mm ex-NL rakentamat Na jäähdytteiset pienet suolanpoisto voimalat on toimineet jo 50 v Kaspianmerellä
 
Energiapaletti.

Yksisilmäisessä energiapolitiikassa on vaaransa. Tästä on esimerkkinä Saksa, joka on päättänyt sulkea ydinvoimansa. Vähentynyt ydinenergia on merkinnyt sitä, että maan hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet vuosikaudet liki ennallaan, vaikka tavoite on ollut päästöjen merkittävä lasku. Kun Saksassa on ajettu ydinvoimaa alas, samalla on lisääntynyt erittäin saastuttavan ruskohiilen käyttö.

Jos ilmaston lämpenemistä ollaan aidosti huolissaan, liki päästötöntä ydinvoimaa on hankala ohittaa. Ydinvoimalla tuotetaan koko maailman sähköstä noin 11 prosenttia käynnissä olevilla yli 400 reaktorilla. EU:n päästöttömästä sähköntuotannosta noin 50 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla.

Ydinvoimalla voi olla roolinsa myös lämmön tuotannossa. Tulevaisuudessa todennäköisesti nähdään niin sanottuja pienvoimaloita. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Juhani Hyvärisen mielestä pienet reaktorit saattaisivat olla keskikokoisille suomalaiskaupungeille hyvä tapa muuttaa yhteistuotantonsa hiilidioksidipäästöttömäksi (T&T 15.1.). Pienreaktorit valmistetaan mahdollisimman pitkälle tehtaissa, sen sijaan että ne rakennettaisiin laitospaikalla. Modulaarisuus ja pienuus mahdollistavat entistä yksinkertaisempia, edullisempia, nopeampia ja kevyempiä sovellusratkaisuja. Vattenfallin mukaan pienvoimaloilla voisi tuottaa sekä lämpöä että sähköä neljäsosaa vastaavalla teholla nykyään käytössä oleviin voimaloihin verrattuna.

Suomessa ydinenergian osuus tuotetusta sähköstä on noin 33 prosenttia. Viime viikolla varmistui, että Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -ydinvoimayksiköt jatkavat toimintaansa vähintään vuoden 2038 loppuun saakka, kun valtioneuvosto myönsi TVO:lle käyttöluvan.

Vaikka ydinvoimalle on sijansa, suurten uusien laitosten rakentaminen on energiayhtiöille – ainakin Euroopassa – taloudellisesti erittäin riskialtista. Uusituvalle energialle myönnetyt tuet ovat työntäneet energiamarkkinat varsinaiseen myllyyn, jonka tuloksena sähkön hinnoittelumekanismit ovat arvaamattomia.

Lisäksi muun muassa TVO:n kolmannen reaktorin viivästyminen vähintään kymmenellä vuodella on osoittanut, että jättilaitosten rakentaminen on äärimmäisen vaikeaa ja taloudellisesti riskialtista.

Energia on myös valtapolitiikka. Tästä on esimerkkinä Fennovoiman ydinvoimahanke, jonka epämääräiset juonikäänteet ovat vertaansa vailla.

Ydinvoima ei kuitenkaan yksin ratkaise globaaleja päästöjä. Jos tavoite olisi päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä, ydinvoimaa ei pystyttäisi rakentamaan vaadittavalla tahdilla. Näin myös tulevaisuuden energiapaletissa moninaisuus on valttia.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ydinvoimalle-on-edelleen-vankka-sijansa/TMEjVtcm
 

Umkhonto

Kenraali
Proffalla on asiaa.

Pieniä ydinvoimaloita tehdään kohta sarjatuotantona – ydinreaktori voi tulla vaikka kaupungin kupeeseen
Ensimmäiset pienet ydinreaktorit ovat jo käytössä. Kiinnostus on herännyt Suomessakin.
ydinenergia
15.10.2018 klo 06:53

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydintekniikan laboratoriossa testataan kohta pienen modulaarisen ydinreaktorin tekniikkaa.Kare Lehtonen/Yle


Kymmeniä metrejä erilaisia metalliputkia kiemurtelee ristiin rastiin erilaisten laitteiden välillä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydintekniikan laboratoriossa testataan tällä hetkellä kahta laitteistoa. Toisella kokeillaan Pyhäjoelle suunnitellun venäläisen ydinvoimalan tekniikkaa.
– Katsotaan pitävätkö venäläisten ilmoittamat tiedot paikkaansa, ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen kertoo.
Toinen vanhaan ydinvoimalaan liittyvä laitteisto on kohta poistumassa laboratoriosta. Sen tilalle rakennetaan koelaitteisto, jolla testataan uudenlaisten pienten modulaaristen SMR-ydinreaktorien (Small Modular Reactor) tekniikkaa.
Pienen SMR-reaktorin teho on vain noin kymmenesosa suuren reaktorin tehosta. Kokoluokka olisi siis muutamista kymmenistä megawateista enintään kolmeen sataan megawattiin.

Turvallisuus parempi
Matalamman tehon vuoksi pienten reaktoreiden turvallisuuden arvioidaan olevan huomattavasti paremman kuin nykyisissä suurissa reaktoreissa.
– Uskotaan, että tällainen pieni ja yksinkertainen reaktori ja sen ympärillä pieni yksinkertainen laitos voidaan tehdä taloudellisemmin ja turvallisemmin kuin iso laitos, jonka rakentaminen on osoittautunut hankalaksi, ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen kertoo.

Olkiluodon kolmas ydinvoimala on ylittänyt rakennusbudjetin ja rakennusaikataulun tuntuvasti.AOP
Olettamus perustuu siihen, että pienen reaktorin ytimessä syntyvän lämmön kontrollointi on helpompaa kuin suuressa reaktorissa.
– Tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on reaktorin jäähdyttäminen häiriö- ja onnettomuustilanteessa. Isossa reaktorissa on isot tehot pienessä tilassa. Tämän vuoksi sieltä on vaikea saada lämpöä siirtymään pois ilman monimutkaisia ja kalliita turvallisuusjärjestelmiä.
Pienissä reaktoreissa lämmön siirto voidaan hoitaa yksinkertaisemmin passiivisin järjestelmin, joiden toimintaan ei tarvita esimerkiksi sähköllä toimivia pumppuja.
– Siellä on pieni lämpölähde isohkossa tilassa. Lämpö saadaan siirtymään luonnollisilla prosesseilla esimerkiksi seinän läpi sitä ympäröivään vesialtaaseen, jossa vesi voi toimia lopullisena lämpönieluna pitkiäkin aikoja, kertoo Hyvärinen.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Holtec-yhtiön SMR-160 –reaktor (siirryt toiseen palveluun)i sijoitetaan maan alle ja se on veden ympäröimä.

Nopeaa kehitystä
Pieniä modulaarisia MSR-ydinreaktoreita kehitetään nyt kovaa vauhtia eri puolilla maailmaa. Kehitteillä on useita erilaisia reaktorityyppejä. Perinteisten vesijäähdytteisten reaktoreiden ohella työn alla on kaasu- ja metallijäähdytteisiä reaktoreita.
Maailman ydinenergiajärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun)maailmalla on tällä hetkellä käytössä neljä pientä ydinvoimalaa. Ne ovat Kiinassa, Pakistanissa, Venäjällä ja Intiassa. Rakenteilla on viisi pientä voimalaa ja kehitteillä eri vaiheissa on 27 reaktorityyppiä.
Yhdysvalloissa ensimmäinen reaktorimalli saa nähtävästi viranomaisvahvistuksen parin vuoden sisällä.

Säästöjä massatuotannosta
Pienen koon uskotaan tarjoavan paremman turvallisuuden lisäksi ratkaisuja myös muihin suurten ydinvoimaloiden ongelmiin, kuten rakennusaikataulujen venymiseen ja budjettien ylittymiseen.
Tähän uskotaan päästävän modulaarisuudella eli sillä, että ydinvoimalan osat valmistetaan suureksi osaksi tehtaassa, jolloin ne tarvitsee vain asentaa paikalleen rakennuspaikalle.
– Niitä voitaisiin tehdä kuin autoja sarjatuotantona. Tällä saavutettaisiin merkittäviä kustannussäästöjä, professori Juhani Hyvärinen sanoo.

Professori Juhani Hyvärisen mukaan pienillä reaktoreilla voitaisiin Suomessa tuottaa lämpöä kaupungeille.Kare Lehtonen/Yle
Ydinvoimaloita valmistettaisiin siis niin paljon, että massatuotannon myötä yksikköhinta saataisiin alhaiseksi.

Ydinvoimaloita kaupunkien läheisyyteen
Suomessa sähköntuotanto on jo pitkälti vähäpäästöistä ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman ansiosta. Lämmön tuotannosta aiheutuu kuitenkin huomattavia ilmastopäästöjä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytetään vielä kivihiiltä lämmön tuotannossa.
Professori Juhani Hyvärisen mielestä pieniä ydinvoimaloita voitaisiinkin Suomessa käyttää nimenomaan lämmön tuotantoon. Yksi pieni ydinvoimala riittäisi esimerkiksi tuottamaan keskisuuren kaupungin koko lämmön tarpeen.
– Pieni ja luontaisesti turvallinen reaktori olisi hyvin mahdollista sijoittaa johonkin asutuskeskuksen läheisyyteen, professori Juhani Hyvärinen vakuuttelee.
Hyvärisen mukaan lämmön tuotantoon voitaisiin kehittää vielä oma reaktorityyppinsä, joka olisi erityisen turvallinen.
– Kaukolämpöreaktorin suoritusarvot voisivat olla matalammat kuin sähköä tuottavan reaktorin. Tällöin siitä voitaisiin tehdä vieläkin turvallisempi, Hyvärinen sanoo.

Kunnat kiinnostuneet
Hyvärisen mukaan uudet pienet ydinvoimalat ovat jo herättäneet kiinnostusta kunnissa.
– Kunnalliset energialaitokset ovat olleet tutkimuslaitoksiin yhteydessä ja kyselleet, että mitä nämä pienet modulaariset reaktorit ovat, Hyvärinen sanoo.
Myös pääkaupunkiseudun energiayhtiö Helenissä asiaa on tutkittu.
– Kyllä ne kiinnostavat meitä. Kaikki energiantuotantomuodot, jotka tuottavat kustannustehokkaasti ja ilmastoystävällisesti energiaa kiinnostavat meitä, Helen Oy:n yksikön päällikkö Janne Rauhamäki kertoo.
Hän kuitenkin korostaa, että länsimaissa pienille reaktoreille ei ole vielä annettu viranomaislupia ja ne ovat tulossa markkinoille vasta monen vuoden päästä.
– Ne ovat vielä aika kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä vasta suunnitellaan tai rakennetaan esittelylaitoksia. Biomassa on kasvihuonepäästöjen vähentämisessä meidän väliaikainen ratkaisu. Pienet modulaariset ydinvoimalat voivat mahdollisesti korvata biomassaa 10–20 vuoden päästä, Janne Rauhamäki kertoo.

Turvallisuushuolet eivät ole hävinneet
Reaktorien kehittelijät haluaisivat helpottaa suurille reaktoreille suunniteltuja turvallisuussääntöjä pienten reaktorien osalta. Tällöin reaktoreita voitaisiin rakentaa esimerkiksi lähemmäs asutuskeskuksia. On esitetty, että turva-alueet pienten reaktorien ympärillä voisivat olla pienempiä ja reaktorien vartiointimääräyksiä voitaisiin höllentää. Määräysten helpottaminen vähentäisi reaktorien kustannuksia ja lisäisi näin niiden kilpailukykyä.
Kaikki eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita pienten modulaaristen reaktorien turvallisuudesta tai edes niiden taloudellisuudesta. Esimerkiksi eräät yhdysvaltalaiset tiedemiehet (siirryt toiseen palveluun)ovat jo vuonna 2013 varoittaneet aikomuksesta madaltaa pienten reaktorien turvallisuusmääräyksiä. Tiedemiesten mielestä ei ole myöskään ollenkaan selvää, että SMR-reaktorit ovat taloudellisia vaihtoehtoja energian tuotannossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10454234
https://yle.fi/uutiset/3-10454234
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Proffalla on asiaa.

Pieniä ydinvoimaloita tehdään kohta sarjatuotantona – ydinreaktori voi tulla vaikka kaupungin kupeeseen
Ensimmäiset pienet ydinreaktorit ovat jo käytössä. Kiinnostus on herännyt Suomessakin.
ydinenergia
15.10.2018 klo 06:53
Olen aina haaveillut omasta atomikirnusta takapihalle :) Ja jos tekniikkaa vielä pienennetään, niin äkkiäkös sitä saataisiin jonkinmoinen miniatyyri atomikirnu auton konepellin alle :D
 

Baltriber

Kapteeni
Mä en tarttis mitään ydinvoimaloita takapihalleni enkä kirnuja konepellin alle, saati halua, jos toimivuus on tätä nykyistä luokkaa niin parempi vaan mitä vähemmän kehittävät. Ei tartte olla ku puhelimen laturi, toimii viikon, jos tuuri käy niin kaksi. Ostat ulkovaloihin ajastimen, se elää ekan viikon jälkeen jollain toisella aikavyöhykkeellä, jos laitat toisen ulkovalon liiketunnistimella, takaan ja vannon ettei se ainakaan tunnista liikettä.

Olen taas vähän karheena kun kaaduin kivikossa (liiketunnistin kyllä sytytti lampun kun räpiköin pystyyn, saattuu muuten saatanasti kaatua kun jalka on valmiiks katki) sen jälkeen lypsin vuohen hiipuva puhelimen lamppu hampaissani, siksi hiipuva kun laturi ei taaskaan ladannut ja ajastimella toimivat valot syttyy luultavasti aamuyöllä.
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Mä en tarttis mitään ydinvoimaloita takapihalleni enkä kirnuja konepellin alle, saati halua, jos toimivuus on tätä nykyistä luokkaa niin parempi vaan mitä vähemmän kehittävät. Ei tartte olla ku puhelimen laturi, toimii viikon, jos tuuri käy niin kaksi. Ostat ulkovaloihin ajastimen, se elää ekan viikon jälkeen jollain toisella aikavyöhykkeellä, jos laitat toisen ulkovalon liiketunnistimella, takaan ja vannon ettei se ainakaan tunnista liikettä.

Olen taas vähän karheena kun kaaduin kivikossa (liiketunnistin kyllä sytytti lampun kun räpiköin pystyyn, saattuu muuten saatanasti kaatua kun jalka on valmiiks katki) sen jälkeen lypsin vuohen hiipuva puhelimen lamppu hampaissani, siksi hiipuva kun laturi ei taaskaan ladannut ja ajastimella toimivat valot syttyy luultavasti aamuyöllä.
Mutta jos olis se kirnu takapihalla, niin kiva vihreä valo valaisis koko pihamaan :D
 

Baltriber

Kapteeni
Mutta jos olis se kirnu takapihalla, niin kiva vihreä valo valaisis koko pihamaan :D
Ne suunnittelee kierrätyspuistoa (eli ongelmajätekaatista) tohon lähelle, asevarikon kupeeseen. Eiköhän täällä kohta ojat oo niin pullollaan plutoniumia että hohtavat pimeässä, ei tartte ite organisoida mitään pienen mittakaavan ympäristökatastrofia (maksaa meidän toki täytyy se puhdistus) Kallioperäkin on valmiiks mukavan louhittua kun toi varikko otti ja räjähti, on helpompi tipauttaa uraanisauvat roiloihin kun nekin on valmiina.
 
Ydinvoimaa ja uusiutuvia.

Komissio arvioi marraskuussa pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa käsittelevässä tiedonannossaan (siirryt toiseen palveluun), että vuoteen 2050 mennessä EU-alueen sähköntuotannon pitäisi jopa 2,5-kertaistua nykyisestä. Lähes kaikki sähkö pitää pystyä tuottamaan päästöttömästi.

– Pitkällä tähtäimellä EU-maiden sähköntuotanto koostuu kahdesta osatekijästä: uusiutuvista energialähteistä ja ydinvoimasta, sanoi komission energiaosaston ylimpiin johtajiin lukeutuva Massimo Garribba Ylelle Helsingin-vierailullaan.

Garribba vastaa komissiossa ydinvoimasta, ydinturvallisuudesta sekä Iter-fuusiovoimaprojektista. Komissio nostaa siis ydinvoiman takaisin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskustelujen keskiöön. Käänne on tapahtunut.

Komission vision mukaan uusiutuva tuotanto, erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, kasvaisivat rajusti kattaen jo 80 prosenttia EU-maiden sähkön tarpeesta vuosisadan puolivälissä. Nyt uusiutuvan sähkön osuus on vajaa kolmannes. Yksin uusiutuvilla ei kuitenkaan näillä näkymin pärjätä.

Ydinvoiman osuus on komission visiossa 15 prosenttia nykyisen neljänneksen sijaan. Pudotuksesta huolimatta linjaus tarkoittaisi massiivista ydinvoiman lisärakentamista. Tämä johtuu siitä, että EU-maiden nykyiset 126 ydinvoimalaa poistuvat pitkälti käytöstä ennen vuotta 2050.
https://yle.fi/uutiset/3-10635667
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Siirsin keskustelua tänne paremmin sopivaan ketjuun.

Kyllä, valitettavasti pahimmat tuulivoimaintoilijat usein viittaavat juuri näihin suurta julkisuutta saaneisiin akkuihin (valmistajana vielä hipsterijumala Elon Musk) kun otetaan puheeksi tuuli- ja aurinkovoiman suuresti vaihtelevat tuotantokapasiteetit.
Kiitos linkistä. Arvelinkin, että tässä saattavat mennä asiat sekaisin. Sekoitetaan siis Teslan akku ja Teslan akku. Kyse on täysin eri asioista, vaikka mediassa otsikko on sama.

Australiaan sähköverkon yhteyteen asennettu Teslan "jättiakku" on tarkoitettu sähköverkon tasapainottamiseen ja verkkopalveluiden tuottoon. Ja se on isolta osin ratkaissut Australian sen osan sähköverkon ongelmat.

Sen sijaan tuossa linkissä on kyse eri asiasta. Siinä on kyse kotitalouden akusta, johon voi varata aurinkosähkön päivällä syntyvää ylimäärää ja käyttää sitä sitten yöllä.

Kustannusyhtälö on noissa aivan täysin eri. Kotitalouskäyttäjän verrokkihinta ei ole energian hinta, vaan toimitetun sähkön hinta, jossa on mukana verkkomaksut, sähköverot ja arvonlisäverot.

Esim. Suomessa sähkön hinta oli keskimäärin 4,6 senttiä v. 2018. Siihen verrattuna esim. pientalokäyttäjän sähkön hinta on noin 3X. (kuva alla)

1552389043162.png

http://www.stat.fi/til/ehi/2018/03/ehi_2018_03_2018-12-12_kuv_005_fi.html

Tässä näkyy kehitys Saksasta, miten aurinkosähkö saavutti ensin Grid-parityn, ja sitten myöhemmin PV+storage.

Tuosta myös näkyy, miten sähkön hinta kotitaloudelle on Suomea kalliimpaa.

1552389351144.png

Suomeen mahtuu aika paljon tuulivoimaa ilman ongelmia.
Jos katsoo esim. eurooppalaista vertailua, niin taitaa mahtua. (tilasto v. 2017)

1552389461445.png

https://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta/tietoa-tuulivoimasta/tuulivoima-suomessa-ja-maailmalla/tuulivoima-euroopassa
 
  • Tykkää
Reactions: Sir

StmSvejk

Kenraali

"Suomen energiajärjestelmä kohtaa enenevissä määrin ristiriitaisia tavoitteita. Samalla kun järjestelmän hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää huomattavasti, pitäisi energian pysyä kohtuuhintaisena kotitalouksille ja teollisuudelle, varmistaa kysynnän ja tarjonnan jatkuva tasapaino, vähentää tuontiriippuvuutta ja varmistaa, että sähkötehoa riittää myös kovimpien pakkasjaksojen aikana. Energiaturvallisuudella tarkoitetaan tässä väitöskirjassa näiden tekijöiden välillä tasapainoilua. "


s.42

"Table 14 presents the Finnish primary energy consumption in 2016 and import from Russia. Value of the Finnish primary energy import in 2016 amounted to 7,128 MEUR, of which 67.7% was related to trade with Russia [30]. "
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Taitaa olla niin, ettei taistelu ilmastonmuutosta vastaan sammuta torpissa valoja, vaikka sellaistakin on ehkä pelätty?

Jo 80 prosenttia Suomen sähköstä on vähäpäästöistä

Energiatuotannon päästöt laskevat lähelle nollaa seuraavan vuosikymmenen aikana.
 
Top