Umkhonto
Ylipäällikkö
Eiköhän noiden Loviisan laitosten tulevaisuus selviä parin-kolmen vuoden kuluessa. "Loviisan voimalat ovat vetreitä nelikymppisiä.” Eli ei niitä vielä ole pakko stenata.
Fortum, horošaja firma
4.9.2018 5:00
EnergiaPolitiikkaValtionyhtiöt
Fortum, horošaja firma
4.9.2018 5:00
EnergiaPolitiikkaValtionyhtiöt
Energiaan sotkeentuu aina politiikkaa ja myös suurvaltapolitiikka.
Jos Fortum haluaisi rakentaa Loviisassa vanhentuvien ydinlaitostensa tilalle uuden reaktorin, pystyisikö yhtiö välttämään venäläistä ydinvoimaa?
Hankalaa se taitaisi olla. Fortumissa puhutaankin nyt mieluummin selvityksistä, joiden perusteella yhtiö päättää siitä, että hakeeko se nykyisille laitoksilleen jatkoaikaa. Fortum Loviisan laitosten käyttöluvat umpeutuvat näillä näkymin vuonna 2027 ja 2030.
Kuten Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark toteaa Lännen Median(3.9.) haastattelussa, energia on hyvin vahvasti poliittista.
Onpa kyse esimerkiksi Nord Streamin kaasuputkesta, päästökaupasta tai tuotantomuodoista, energiaan sotkeentuu aina politiikkaa ja myös suurvaltapolitiikka.
Näin on ollut ja näin on aina oleva. Suomi tasapainotteli jo 1970-luvulla ydinvoimaratkaisuissaan idän ja lännen välillä. Loviisan laitokset tulivat Neuvostoliitosta ja Eurajoen laitokset Ruotsista.
Energia pitää sisällään valtaa. On päivänselvää, että Fennovoiman laitokseen kytkeytyy itänaapurimme etuja. Rosatom on hankkeessa mukana laitostoimittajana ja osaomistajana. Yksi ulkomaisen tiedustelun keskeisistä päämääristä Suomessa oli energiapoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen, arvioi Suojelupoliisi vuoden 2015 toimintakertomuksessaan.
Ja kuin tyhjästä tuona vuonna Fennovoima-hankkeen pelastajaksi ilmestyi Fortum, joka on investoinut Venäjälle 4–5 miljardia euroa.
Mitä luulette? Olisivatko nämä sijoitukset eräänlaisena panttivankina mahdollisissa uusissa laitosneuvotteluissa?
Mikäpä olisi Venäjälle mieluisempaa kuin toimittaa lisää ydinvoimaa Suomeen, joka samaan aikaan tiivistää sotilaallista yhteistyötään länteen.
Loviisa 1:notettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja 2:n vuonna 1981. Ne ovat vetreitä nelikymppisiä. Maailmalla selvitetään vanhojen laitosten käyttöiän jatkoa peräti 80–100 vuoteen saakka.
Uuden voimalan rakentaminen voikin olla Fortumin kannalta joka tapauksessa järjetöntä.
Se saa osakkuuksiensa kautta kaupattavaa jokaisesta nyt Suomessa pyörivästä ja rakenteilla olevasta laitoksesta. Lisäksi sähkön tulevasta hinnasta ei ole mitään takeita. Ydinvoimamyönteisestä hallituskokoonpanostakaan ei ole tietoa.
Vanhojen laitosten remontti on kustannusten ja luvitusten kannalta kevyempi projekti kuin uuden rakentaminen. Lisäksi remontin jälkeen Loviisassa olisi kaksi likimain uuden veroista laitosta. Peli taitaa olla tältä osin selvä.
Kirjoittaja on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja.
"Loviisan voimalat ovat vetreitä nelikymppisiä.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/4MAsnPwr
["QUOTE]