(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Turverekkarallin laskenalliset
liikennekuolematkin voisi ottaa lukuun.

Eikä tarvitse ottaa edes laskennallisia. Harvemmin uutisoidaan, että kaksi työntekijää on Suomessa kuollut
turvevoimalan pölyräjähdyksissä, toinen Jyväskylässä ja toinen muistaakseni Haapajärvellä. Ydinvoimaloista
uutisooidaan kaikki laadunvalvonnassa havaitut (ja myöhemmin korjatut) poikeamat sekä eri syistä sattuneet
keskeytykset. Jos lentoliikenteen ja lekoteollisuuden kohdalla tehtäisiin sama yhtä tunteisiin vetoavalla
tavalla ei kukaan uskaltaisi lentää.
 
  • Aurinko: vesi, tuuli, aurinkosähkö ja aurinkolämpö, aaltovoima.
  • Vuorovesivoima

Eikö tuulivoiman ole todettu haittaavan lintuja, tutkia ja aiheuttavan melusaastetta. Kulttuurimaisemakin menee pilalle.
Vesivoimaa vastustetaan koska jokia ei saisia kahlita ja lohet menettävät nousujokensa. Aurinko ei ainakaan nyky teknologialla taida olla ratkaisu näillä leveysasteilla ja aaltovoimakaan ei ole sillä tasolla, että sillä tuotettaisiin merkittävästi sähköä Suomessa. Kaikesta voi löytää ongelmia, kokonaan toinen kysymys on sitten niiden haittojen/ongelmien arvotus.
 
Eikö tuulivoiman ole todettu haittaavan lintuja, tutkia ja aiheuttavan melusaastetta. Kulttuurimaisemakin menee pilalle.
Vesivoimaa vastustetaan koska jokia ei saisia kahlita ja lohet menettävät nousujokensa. Aurinko ei ainakaan nyky teknologialla taida olla ratkaisu näillä leveysasteilla ja aaltovoimakaan ei ole sillä tasolla, että sillä tuotettaisiin merkittävästi sähköä Suomessa. Kaikesta voi löytää ongelmia, kokonaan toinen kysymys on sitten niiden haittojen/ongelmien arvotus.

Totta kai. Vähintään esteettisesti.

Nuo olivat puhtaita.
 
  • Aurinko: vesi, tuuli, aurinkosähkö ja aurinkolämpö, aaltovoima.
  • Vuorovesivoima

Aurinkovoimala on näistä mainituista varmaankin paras mutta omaa tiettyjä tunnettuja rajoitteita Suomessa. Toki esim. lämpöakkujen käyttö (pumpataan nestettä kallioluola täyteen ja lämmitetään se) tai synteettisen metaanin tekeminen voi korjata tilannetta. Tuulivoiman EROEI on aika matala ja kaupan päälle tuulivoimalan hiilikuituosia on aika hankala hävittää tai kierrättää. Vesivoimala tuhoaa jokia ja tekoaltaassa mädäntyy kasvustoa joka tuottaa metaania. Vuorovesivoimala on jossain käytettävissä, mutta haittaa yleensä paikallista vesiekosysteemiä.

Ympäristötieteilijät käyttävät EROEI -käsitettä eli Energy Returned On Energy Invested. EROEI:t ovat toki kiistanalaisia laskutavasta riippuen, mutta jos ydinreaktorin polttoaine rikastetaan sentrifugein saadaan aikaan aika korkea luku. Lisäksi ydinjäte on pirullisuudestaan huolimatta aikalaisen kompaktia. Jos nyt hypoteettisesti Onkalo menisi totaalisen pieleen rajoittuisivat vahingot lähinnä pohjaveden käyttökieltoon Rauman tienoilla. Sen sijaan hiili- ja turvevoimalat tunkevat hiukkasia ja hiilidioksidia ilmaan koko ajan. Itse asiassa hiili- ja turvevoimalat pistävät aika laajan satsin radioaktiivista tauhkaa ilmoille koko ajan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_returned_on_energy_invested

http://www.scientificamerican.com/article/coal-ash-is-more-radioactive-than-nuclear-waste/

Henkilökohtaisesti kannattaisin ydinvoimaa Suomen energiahuollon perustaksi. Kunhan riittävästi voimaloita olisi pystyssä voisi vesivoimalat räjäyttää pois jokia rumentamasta, niiden merkitys on Suomen energiantuotannossa aika pieni kun korkeuserotkin ovat pieniä. Kesäaikaan ydinvoimaloiden tuottamaa ylijäämäsähköä voisi käyttää vaikkapa ilman hiilidioksidin muuttamisessa metaaniksi.
 
Kunhan riittävästi voimaloita olisi pystyssä voisi vesivoimalat räjäyttää pois jokia rumentamasta, niiden merkitys on Suomen energiantuotannossa aika pieni kun korkeuserotkin ovat pieniä.

Miten merkitys voi olla pieni kun vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on neljänneksen?
 
Miten merkitys voi olla pieni kun vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on neljänneksen?
Ehkä jollain meni energiatuotanto ja sähkötuotanto sekaisin?

http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/vesivoima


Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta oli noin neljä prosenttia vuonna 2013.

Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10-15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen.
Vuonna 2013 vesivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 15,2 prosenttia.
 
Miten merkitys voi olla pieni kun vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on neljänneksen?

Herman30@ laittoikin tuossa lukuja, mutta katsotaanpa vielä tehoja. Suomen vesivoimaloiden yhteenlaskettu nimelllismaksimiteho on 3100 MW. Vertailun vuoksi Olkiluoto-3 tuottaa valmistuttuaan 2080-luvulla 1600MW. Vesivoiman vuosituotannon tavoite vuodelle 2020 on 14 TWh. Vertailun vuoksi vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala tuotti 2014 14,8 TWh. Eli kaksi pientä vanhaa ydinvoimalaa tuottivat enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat yhteensä. Epäilisin, että Kemi- ja Oulujoen matkailutulot kalastuksen myötä olisivat suurempia kuin tuotetun sähkön arvo.
 
HSuomen vesivoimaloiden yhteenlaskettu nimelllismaksimiteho on 3100 MW. Vertailun vuoksi Olkiluoto-3 tuottaa valmistuttuaan 2080-luvulla 1600MW.

Eikö olisi mielekkäämpää verrata yhden suuren reaktorin sijaan nykyisten voimaloiden yhteistehoon, joka on alle 3000 MW? Eivätkä ydinvoimalatkaan toki tuota sähköä jatkuvasti nimellistehollaan vaikka vaihteluväli onkin pienempi.

Vesivoiman vuosituotannon tavoite vuodelle 2020 on 14 TWh. Vertailun vuoksi vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala tuotti 2014 14,8 TWh. Eli kaksi pientä vanhaa ydinvoimalaa tuottivat enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat yhteensä.

Tämä taas ei mitenkään poista sitä tosiasiaa, että vesivoima on ydinvoiman jälkeen selvästi suurin yksittäinen sähkön (erillis)tuotantomuoto, joten en edelleenkään ymmärrä miten merkitystä voi sanoa pieneksi. Eipä tuotantoa enää voi juuri lisätä, mutta ei nykyisten voimaloiden purkamisessa ole mitään järkeä. Kerran rakennettu vesivoimala tuottaa halvalla ja luotettavasti ja lisäksi vesivoima on erinomaista säätövoimaa, jota tarvitaan joka tapauksessa.
 
Suurin tai ainakin suurimpien joukossa näistä energiantuotantomuodoista on kylläkin tuontienergia. Josta 40 % tulee Venäjältä. Tätä ainakin itse pidän paljon suurempana riskinä kun sitä, että venäläiset
rakentaa ydinvoimalan ja kun valmiiksi saavat palaavat kotimaahansa.

Oheisena nappaamani Fingridin reaaliaikainen laskelma eräältä talven pakkaspäivältä.Energiankulutus_pakkasella.jpg
 
Suurin tai ainakin suurimpien joukossa näistä energiantuotantomuodoista on kylläkin tuontienergia. Josta 40 % tulee Venäjältä.

Tuonti ei ole tuotantoa. Uudempia lukuja ei löytänyt, mutta 2014 Venäjän osuus sähkön tuonnista oli 16 %. Lisäksi pitää ymmärtää, että sähkön vienti ja tuonti tapahtuvat markkinahinnan mukaisesti ja tilanne vaihtelee jatkuvasti sen mukaan mistä sähköä saa halvimmalla. Vaikka Venäjältä tuotaisiin sähköä, niin se ei tarkoita, että Venäjästä oltaisiin varsinaisesti riippuvaisia. Toki siinä on riskinsä, että kotimainen tuotanto ei riitä kulutuksen kattamiseen, mutta se riski ei liity pelkästään Venäjään.

Lisäys: näköjään aiheelle on omakin ketju, joku siirtänee nämä sinne?
 
Viimeksi muokattu:
. Eipä tuotantoa enää voi juuri lisätä, mutta ei nykyisten voimaloiden purkamisessa ole mitään järkeä. Kerran rakennettu vesivoimala tuottaa halvalla ja luotettavasti ja lisäksi vesivoima on erinomaista säätövoimaa, jota tarvitaan joka tapauksessa.

Kysehän on aina vertaiskustannuksista; mitkä ovat haitat ympäristölle tai taloudelle. Vuoden 2017 termiinien hinnalla vesisähkön kokonaisarvo 14 TWh on 315 miljoonaa euroa ennen alveja. Toki vesivoimaloistakin menee menoja mutta oletetaan ne nyt tässä yhteydesssä nollaksi. Vastaavasti matkailuun kulutettiin Suomessa 2013 14,4 miljardia euroa. Epäilisin, toki parhaitenkin tehdyt laskelmat voivat pettää, että matkailun arvon lisääntyminen, mihin tarvittaisiin noin kolmen prosentin kasvu, kattaisi taloudelliset menetykset. Lisäksi tulee estetiikka ja luonnon arvot. Kannatan vahvasti mahdollisimman alkutilaista luontoa jossa riittää kaloja kalastettaviksi...

Pitänee odotella seuraavan sukupolven ydinvoimaloita ja tuulivoiman alasajoa ennen kuin tämä käytännössä toteutuu.
 
Lisäksi ydinjäte on pirullisuudestaan huolimatta aikalaisen kompaktia. Jos nyt hypoteettisesti Onkalo menisi totaalisen pieleen rajoittuisivat vahingot lähinnä pohjaveden käyttökieltoon Rauman tienoilla.

Henkilökohtaisesti kannattaisin ydinvoimaa Suomen energiahuollon perustaksi. Kunhan riittävästi voimaloita olisi pystyssä voisi vesivoimalat räjäyttää pois jokia rumentamasta, niiden merkitys on Suomen energiantuotannossa aika pieni kun korkeuserotkin ovat pieniä. Kesäaikaan ydinvoimaloiden tuottamaa ylijäämäsähköä voisi käyttää vaikkapa ilman hiilidioksidin muuttamisessa metaaniksi.

Lähdettä en enää muista, mutta muistan kuulleeni/lukeneeni että Onkalon "kattona" olevassa peruskalliossa on enemmän uraania kuin mitä itse onkaloon on suunniteltu varastoitavaksi. Minunkin mielestäni konventionaalinen ydinvoima on olemassa olevista vaihtoehdoista pienin paha. Sitä tarvitaan joka tapauksessa perusvoimana kun nuo aurinko-, tuuli- ym. vaihtoehdot toimivat vain 24/7/365 toimivien tuotantotapojen lisänä.
 
Havainto Suomen energiamarkkinoista: "Ilkeä tukikierre on valmis"
Talouselämä 15.3. 11:38


Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen kirjoittaa ministeriön kolumnissaan, että kaikki ei ole kunnossa Suomen sähkömarkkinoilla. Huttunen kirjoittaa, kuinka sähkön tuotantokapasiteettia on ajettu merkittävästi alas, ja samaan aikaan uusia investointeja tehdään "lähinnä tukien avulla ja vaihtelevaan uusiutuvan energian tuotantoon".

Ongelma on Euroopan unionin tasolla, kun maat ovat Huttusen mukaan "toteuttaneet massiivisia tukijärjestelmiä tulonsiirtoina sähkönkuluttajilta tuuli- ja aurinkovoiman tuottajille".

Kun hinnat ovat laskeneet, perinteisten voimalaitosten kannattavuus on laskenut, Huttunen kirjoittaa. Uudet energiamuodot kuitenkin vaativat tuekseen perus- ja säätövoimaa, jota on joissain maissa tuettu erilaisin niin kutsutuin kapasiteettimekanismein.

"Ilkeä tukikierre on näin valmis", Huttunen kirjoittaa.

Ratkaisu ongelmiin ei tule sormia napauttamalla, vaan tarvitsee mukaan esimerkiksi EU:n laajuista sääntelyn selkiyttämistä. Yksi keskusteluissa esiin noussut seikka on huoltovarmuusreservi, joka voitaisiin ottaa käyttöön tilanteessa, jossa useampi siirtoyhteys tai voimalaitos vikaantuu pysyvämmin.

"Nykyisen tehoreservin määrällinen tai laadullinen täydentäminen voisi olla toimivampi ratkaisu, mikäli se on tehtävissä vähentämättä markkinoilla toimivaa tuotantoa ja kustannustehokkaasti. Välittömin ongelma kun meillä on nimenomaan huippukulutustilanteiden joustava hoitaminen ajautumatta tehopulaan. Tehoreserviasiassa naapurimaiden kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön tiivistäminen on myös pohdinnan arvoinen asia. Eurooppalaisessakin keskustelussa nämä reservien laatuun ja luonteeseen liittyvät seikat tulee pitää kirkkaina mielessä."

http://www.talouselama.fi/uutiset/h...rkkinoista-ilkea-tukikierre-on-valmis-6531799
 
Miten hitossa aikovat pärjätä? @Deeiii , mitä tähän liittyy? Onko Liski propagandan asialla vai riippumaton tutkimusko?

Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja
Valtioiden tukema tuulivoima mullistaa Pohjoismaisen sähkömarkkinan ja voi jopa romahduttaa perinteisten sähköntuottajien nykymuotoisen liiketoiminnan muutamassa vuodessa. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun riippumattomasta tutkimuksesta. Yle pääsi tutustumaan tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ennen sen julkaisua.

http://yle.fi/uutiset/hurja_tutkimu..._voimayhtiot_menettaisivat_miljardeja/8411187
 
Viimeksi muokattu:
"Tuulivoiman tuottaminen on suhteellisen halpaa ja se syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä"

- minulla on ollut se käsitys, että tuulivoiman tuottaminen ei ole kovin halpaa, sen osuuden kasvu ja hinnan kurissa pysyminen Suomessa on johtunut valtion isosta tuesta, mitkähän lienee todelliset kustannukset ?

Voisiko joku asiaa paremmin tunteva tarkentaa tätä ?

- hienoa tietysti on jos kivihiilivoiman tuotantoa saadaan vähennettyä.
 
Ydinvoimaan tämä sinänsä ei liitykään. Paitsi että sitä tarvitaan kiireesti lisää, jos oikein ymmärrän. Talvellakin pitäisi elää, ja Norja aikoo myydä vesivoimaansa Iso-Britanniaan eikäehkä kykene tasapainottamaan meitä. Olihan tuolla jutun lopussa myös uhkakuva:

Liskin mukaan poliittisten päättäjien täytyisi linjata pikaisesti, miten pohjoismainen energiamarkkina sopeutuu uusiutuvan energian lisääntymiseen. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellä uralla, mikään energiantuotanto – edes uusiutuva – ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman valtion tukea.
 
Viimeksi muokattu:
Tuulivoimatariffit laskevat sähkön markkinahinnan alle useiden laitosten kannattavuusrajan, jolloin luonnollinen kehitys on kannattamattoman kapasiteeetin sulkeminen vaikka kysyntään olisikin. Ei kovin paljoa talvipakkasilla naurata kun oikeaa kapasiteettia vähennetään ja tilalle tulee epävarmaa ja kallista tuulivoimaa. Tänä talvena oltiin hiuskarvan päässä sähkön säännöstelystä. Sähköomavaraisuus huippukulutuksen aikana on pudonnut viidessä vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikköä (80%->70%). Voinette kuvitella kuinka epävarma sähkön saatavuus vaikuttaa esimerkiksi Suomen edullisuuteen investointikohteena. Miltä kuulostaa hieno tontti Googlen konesalille, minne saa sähköä jopa 355 päivänä vuodessa?

@vehamala @Vonka

edit. typot
 
Tuulisähkön tuotantokulut on nolla.

Rakentaminen on kallista.

Jos valtio tukee noiden rakentamista niin totta kai sähkön hinta laskee.
 
Back
Top