(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

vehamala kirjoitti:
Esitätkö "uusiutuvat energiamuodot" ja ydinvoiman jotenkin toistensa vaihtoehtoina tai kilpailijoina ?
Hintatrendejä lyhyellä aikavälillä voidaan toki arvioida.
Onko arviota fuusioenergian hintakehityksestä esim. 10-50 vuotta sen jälkeen, kun se on otettu käyttöön ?
Oikein, ei meillä kellään ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki energiamuodot ovat toistensa vaihtoehtoja ja siten kilpailijoita.

Fuusiosta ei ole kuin arvauksia. Mutta 2030 se ei ole vielä mitään. Ehkäpä 2060 jälkeen?

Mutta tämä tulee olemaan uusiutuvien vuosisata joka tapauksessa.

Renewables to lead world power market growth to 2020

As costs fall and emerging economies drive growth, IEA report sees major opportunities – but policy uncertainties remain

https://www.iea.org/newsroomandeven...o-lead-world-power-market-growth-to-2020.html


EU:n uudesta energiantuotannosta 72 prosenttia uusiutuvaa energiaa

EU:n alueella vuoden 2013 uudesta energiantuotantokapasiteetista yli 70 prosenttia oli uusiutuvaa energiaa.

http://www.verkkouutiset.fi/talous/EU_energiantuotanto-22739
 
Mustaruuti kirjoitti:
Tuulisähkön tuotantokulut on nolla.
Rakentaminen on kallista.
Jos valtio tukee noiden rakentamista niin totta kai sähkön hinta laskee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikäli tuotantokuluilla tarkoitetaan sitä alinta hintaa, mikä tuottajan pitäisi vähintään saada sähkön ostajalta, jotta tuotanto olisi vielä kannattavaa, niin kyllä se on Suomessa nykyään tuulisähkön osalta selvästi negatiivinen, oma arvaukseni on suunnilleen -40€/MWh.
Kts: https://www.energiavirasto.fi/-/tuulivoimanrakentamisen-investointeja-maksettiin-syottotariffituilla
Tavoitehinta on siis linkin mukaan 83,5 €/MWh, ja tuotantotuen yläraja 53,5 €/MWh.
Käsittääkseni valtio ei tue rakentamista, vaan maksaa tuotantotukea silloin kun markkinahinta aloittaa tavoitehinnan erotuksen verran, mutta kuitenkin enintään tuon ylärajan verran.
Sähkön hinta laskee niin kauan, kuin tavoitehinnalla tuettu tuulisähkön tuotanto korvaa kalliin marginaalikustannuksen tuotantoa, tilanne muuttunee rankasti jos rupeaa korvaamaan ydin- tai vesivoimaa.
.
Mutta miten suomessa toimii sähkökatkojen korvausjärjestelmä tilanteessa, jossa syy on valtakunnallinen tehopula, eikä paikallisen verkkoyhtiön sähkönsiirron ongelma?
Jos maksaja on silti verkkoyhtiö, niin tuo johtanee siihen, että verkkoyhtiöt joutuvat rakentamaan varavoimaa, minkä kuluihin ei sen sähkön myynti riitä, vaan se katetaan sähkön siirtomaksulla. Sähkön käyttäjän kannalta kyseessä olisi silloin siis kustannusten siirto sähkön myynnistä sen siirtoon, eikä sähkölasku kokonaisuutena alene. Tätä ei jostain syystä käsitellä julkisuudessa siteeratuissa artikkeleissa tuulivoiman vaikutuksesta sähkön hintaan, mitä pidän harhaanjohtavana, mikäli tuo korvauskysymys menee kuten yllä tiedon puuttuessa arvaan.
 
Deeiii kirjoitti:
Tuossa muutama tyyppi sen jo ehtikin sanoa, kuten myös TEM:in Riku Huttunen. Kun markkinoille, joilla hinta määräytyy pitkälti alimman marginaalikustannuksen mukaan, tulee runsaasti tuettua, marginaalikustannuksiltaan liki nollassa olevaa tuotantoa, niin totta kai hinta laskee. Kääntöpuolena on sitten se, että järjestelmän toiminta kokonaisuudessaan vaatii kuitenkin tehoreserviä niille ajoille, kun ei tuule.

Käänteli tai väänteli tätä miten päin tahtoo, niin lopputuloksena on iso lasku ennen kaikkea veronmaksajille. Joko tuetaan olemassaolevaa, vielä melko saastuttavaa huipputuotantoa; tai tuetaan vielä melko tieteiskuvitelman tasolla olevien energiavarastojen ja kulutusjoustojen kehittämistä ja toivotaan, että niistä löytyy ratkaisu joskus. EU-tasolla on myös paljon puhetta ns. kapasiteettimarkkinoista; tämä olisi tervetullut uudistus, joka tosin pistäisi nuo Liskin laskelmat vähän uusiksi. Tällöin kun voimalan omistaja saisi rahaa myös siitä, että kykenee tuottamaan sähköä juuri silloin kun halutaan. (Tällä hetkellä kapasiteettimarkkinat olisivat käytännössä tukea hiili- ja kaasuvoimaloille.)

Liski on käsittääkseni melko perinteinen kauppisproffa, jolle kannattavuus seuraavassa kvartaalissa ja lyhyt takaisinmaksuaika ovat niitä mittareita joilla kaikki päätökset pitäisi tehdä, ja jos investointi aiheuttaa systeemisiä ongelmia niin se on ihan fine kunhan niistä ei joudu itse maksamaan. Tosin tuossa(kaan) tutkimuksessa ei huomioitu sitä mikä näyttää nyt todennäköiseltä, eli että Ruotsista poistuu paljon vähäpäästöistä ydintuotantoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko tuossa lainaamassani vahingossa lipsahtanut sanan ylimmän tilalle sana alimman?
Mikäli ei, niin voisitko perustella miksi näin on?
.
Viittaatko isolla laskulla tulevaisuuteen vai nykytilanteeseen?
Mikäli jälkimmäiseen, niin kerrotko asioihin riittämättömästi perehtyneelle miksi sellaiset julkisuudessa esiintyvät väitteet ovat virheellisiä, joiden mukaan tuista aiheutuva lasku on yleensä veronmaksajalle pienempi kuin sähkön hinnan alenemisesta saatu hyöty.
.
Oliko kyseisessä Liskin tutkimuksessa huomioitu edes mahdollista siirtohinnan nousua, jotka joutuu itse maksamaan, jos tehokapasiteetin puutteellisuus johtaa siirtoverkkoyhtiöiden rakentamaan/rakennuttamaan varavoimaan?
 
fyysikko kirjoitti:
Onko tuossa lainaamassani vahingossa lipsahtanut sanan ylimmän tilalle sana alimman?
Mikäli ei, niin voisitko perustella miksi näin on?
.
Viittaatko isolla laskulla tulevaisuuteen vai nykytilanteeseen?
Mikäli jälkimmäiseen, niin kerrotko asioihin riittämättömästi perehtyneelle miksi sellaiset julkisuudessa esiintyvät väitteet ovat virheellisiä, joiden mukaan tuista aiheutuva lasku on yleensä veronmaksajalle pienempi kuin sähkön hinnan alenemisesta saatu hyöty.
.
Oliko kyseisessä Liskin tutkimuksessa huomioitu edes mahdollista siirtohinnan nousua, jotka joutuu itse maksamaan, jos tehokapasiteetin puutteellisuus johtaa siirtoverkkoyhtiöiden rakentamaan/rakennuttamaan varavoimaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Sähkön (pörssi)hinta esimerkiksi Nordpoolissa määräytyy käytännössä kullakin hetkellä tarvittavan kalleimman varavoimalaitoksen hinnan mukaan. Mitä enemmän markkinoilla on muuttuvilta kustannuksiltaan alhaista tuotantoa, sitä alhaisempi sähköstä sillä hetkellä maksettava hinta on. Tuo "alimman marginaalikustannuksen" taitaa kyllä olla vähän harhaanjohtavasti sanottu.

Iso lasku viittaa ennen kaikkea tulevaisuuteen, ja varsinkin sellaiseen tulevaisuuteen, missä tavoitteena olisi leikata merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä tai fossiiliriippuvuutta. Nykytilanne on kestämätön, sillä näillä hinnoilla ei ole kannattavaa rakentaa mitään markkinaehtoista tuotantoa, ja esim. energiavarastojen edelleen kyseenalainen kannattavuus on vielä kyseenalaisempaa. Tuossa totesinkin kursorisesti, mitä vaihtoehtoja on olemassa: joko tuetaan tavalla tai toisella, tai tuetaan ja toivotaan teknologista ihmettä kädet kyynärpäitä myöten ristissä.

Väitteet esim. tuulivoiman tuen hyödyllisyydestä veronmaksajille (siis tuossa mielessä) ovat aika älyttömiä, ja asia on aika helppo todentaa: ajatellaanpa, että sama tuki käytettäisiin vaikka hiililauhdevoiman ostamiseen ja syöttämiseen pohjoismaiden verkkoon. Aivan takuulla sähkön hinta putoaisi - vielä enemmän kuin nyt, koska hiililauhde on halvempaa, eli samalla rahasummalla tuota tuettua sähköä tulisi verkkoon enemmän ja polkuhintapäiviä tulisi siis useampia - ja tuolla laskuopilla me tienattaisiin tällä ihan vitusti €€€.

Kuitenkin (lähes) kaikki muut voimalat kävisivät kannattamattomiksi (kuten on nyt käymässä), ja ennen pitkää niiden omistajat olisivat valtionvarainministerin ovella uhkavaatimuksen kanssa: joko heillekin tukia tai sitten sähkön tuotannon luotettavuus on historiaa. Kas, kuinkas onkaan käymässä esim. Ruotsissa? (Älkää huoliko, tulee kyllä ajallaan Suomeenkin.)

Tuulivoiman tukeminen on tarpeen siksi, että teollisuus saadaan käyntiin ja päästään kehittämään ratkaisuja, millä vähähiilisen tuotannon osuutta saadaan nostettua luokkaan 90+% sähköntuotannosta. Vähähiilisen tuotannon tukeminen ylipäänsä on mielestäni perusteltua siksi, koska kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat paljon pienemmät jos pääsemme ajoissa irti fossiiliriippuvuudesta ja estämme vaarallisen ilmastonmuutoksen. Mutta veronmaksajien maksaman laskun kannalta kyseessä on enintäänkin hölmöläisen peitonjatke. Jos on sitä mieltä, että tuotannon tukeminen on hyvä bisnes, niin sitten kannattaisi varmaan tukea aivan kaikkea tuotantoa ja netota tästä vielä enemmän.

Tietääkseni missään näistä vain uusiutuvia-lobbyn laskelmissa ei huomioida dynaamista markkinatilannetta, eli esimerkiksi tuota mahdollista siirtohinnan nousua tai sitä, että vaikkapa aurinkopaneelien asentaminen laskee sähkön hintaa valoisaan aikaan, ja siten vähentää paneelien asentamisen kannattavuutta. (Tuulivoimalla on samanlainen ongelma tuotannon kasvavan autokorrelaation kanssa, mutta vähäisempi, kun yölläkin tuulee usein - ja tuuliolot vaihtelevat enemmän kuin valoisuusolot.)
 
fyysikko kirjoitti:
Mikäli tuotantokuluilla tarkoitetaan sitä alinta hintaa, mikä tuottajan pitäisi vähintään saada sähkön ostajalta, jotta tuotanto olisi vielä kannattavaa, niin kyllä se on Suomessa nykyään tuulisähkön osalta selvästi negatiivinen, oma arvaukseni on suunnilleen -40€/MWh.
Kts: https://www.energiavirasto.fi/-/tuulivoimanrakentamisen-investointeja-maksettiin-syottotariffituilla
Tavoitehinta on siis linkin mukaan 83,5 €/MWh, ja tuotantotuen yläraja 53,5 €/MWh.
Käsittääkseni valtio ei tue rakentamista, vaan maksaa tuotantotukea silloin kun markkinahinta aloittaa tavoitehinnan erotuksen verran, mutta kuitenkin enintään tuon ylärajan verran.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiaa lienee tarpeen täsmentää, koska myös @vehamala kysyi samasta viestistä.

Eli, tuulivoiman kulut muodostuvat karkeasti seuraavasti
  • Investointi: tuulivoimala, maaperätyöt, pystytys, kaapelointi ja kytkentä verkkoon jne. Investoinnin pääomakuluun/kannattavuuteen vaikuttavat lainarahan hinta ja oman pääoman tuottovaade.
  • Kiinteät käyttökulut: maapohjan vuokra / kiinteistöverot, määräaikaishuollot kuten öljynvaihdot etc sekä satunnaiset rikkoutumiset yms.
  • Muuttuvat käyttökulut: jokin osa huoltotarpeesta varmasti riippuu käytöstä, mutta varsin pieni.
Jos meillä on jokin tuottava investointi, jonka suurin kulu muodostuu investoinnista ja jonka käyttökulut ovat myös lähes kiinteitä, on selvää, että muuttuvat kustannukset ovat lähes nolla --> sähköä kannattaa tehdä lähes millä positiivisella hinnalla tahansa.

Kannattaa huomata, että esim. vesivoiman tuotannossa on myös vaihtoehtoiskustannus - jos et tänään tuota sähköä, voit saada huomenna siitä paremman hinnan. Tuulta ei sen sijaan voi säädellä tai varastoida ollenkaan, joten se muutetaan aina sähköksi.

Tuulivoima on kuitenkin kohtuullisen kallista. Tuulivoiman lisäämistä varten valtio maksaakin tuotantotukea korkean takuuhinnan muodossa. Tämä on käytännössä (viivästetty) rakentamisen investointituki. Näin todetaan myös laittamassasi linkissä.

Tuki perustuu tuotetun sähkön määrään, vaikka niillä katetaan tuulivoimarakentamisen investointeja. Menettelyllä sähkön tuottaja kantaa riskit, ja valtio maksaa osan investoinneista jälkikäteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

---

Viestisi toinen osa, jota en lainannut, käsitteli sähkökatkojen mustaa pekkaa ja varakapasiteettia. En tunne mustan pekan yksityiskohtia, mutta kantaverkkoyhtiö Fingrid ylläpitää Suomen varavoimaa. Fingrid omistaa 10 yhteisteholtaan lähes 1 000 megawatin varavoimalaitosta sähköjärjestelmän häiriötilanteita varten. Näiden investointien ja ylläpidon kustannukset maksetaan kantaverkon maksuissa jotka sitten kulkevat velotusketjussa eteenpäin loppukäyttäjille.
 
Ai niin, myös @Ottoville kysyi samasta asiasta. Tässä ylempänä viestissä siis OV tarkennusta.
 
Asejätti lupasi fuusioreaktorin vuodeksi 2017 – mitä sille tapahtui?
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005075121.html

Maailman suurin aseteollisuuden konserni Lockheed Martin uhosi muutama vuosi sitten mullistavansa energiantuotannon lyhyessä ajassa, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista.
Lockheed Martin kohahdutti vuonna 2013, kun sen Skunk Works -yksikkö vihjasi valmistavansa prototyypin fuusioreaktorista vuoteen 2017 mennessä.
....
Syksyllä 2014 yhtiö tarkensi suunnitelmiaan: se ilmoitti testaavansa reaktoria vuoden sisällä ja saattaa valmiin tuotteen maailmalle kymmenessä vuodessa.
....
Skunk Worksin johtaja Rob Weiss rikkoi hiljaisuuden viime vuoden toukokuussa, kun hän puhui Atlantic Council -ajatushautomon tilaisuudessa.
Defense News -sivuston mukaan Weiss sanoi Lockheedin kehittävän reaktoria edelleen ja tekevän syksyllä 2016 ”merkittävän investoinnin” Skunk Worksin teknologiaan.
Testeistä ja prototyypistä Weiss ei kuitenkaan puhunut mitään, joten saattaa olla, että vielä lähiaikoina ei valmista tule.
....

Aalto-yliopiston ydintekniikan professori Filip Tuomisto epäili vuonna 2014 Taloussanomien haastattelussa, että Skunk Worksin suunnitelmat ovat täysin epärealistiset.
– Onpas pojilla kovat puheet. Yleisvaikutelmani koko uutisesta on oman tutkimuksen "hypetys", Tuomisto tylytti silloin.
 
Pari otsikkoa. Harmi molempiin.

Vesivasarointi ei kannattanut – Otaniemen geotermisen pilottihankkeen poraukset keskeytyvät noin puoleksi vuodeksi
http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...et-keskeytyvat-noin-puoleksi-vuodeksi-6628686

St1 aloitti geotermisen pilottilämpölaitoksen poraukset Otaniemessä viime vuoden huhtikuussa. Alkuvaiheessa porattiin ilmavasaralla, jolla päästiin 4,5 kilometrin syvyyteen.

Tämän jälkeen kaivojenporausta jatkettiin vesivasarateknologialla. Nyt testatulla vesivasaralla hankkeen jatkaminen syvemmälle ei ole osoittautunut taloudellisesti järkeväksi ja poraamiseen haetaan nyt uutta ratkaisua.

Otaniemen hankkeessa keskitytäänkin nyt vesivasarateknologian kehittämiseen ja testaamiseen. Vaiheen arvioidaan kestävän noin puoli vuotta, minkä jälkeen tavoitteena on käynnistää työmaan poraukset uudestaan. Tällöin projekti saataisiin päätökseen vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.

”Vastaavanlaista hanketta ei Suomen kovan graniitin kaltaiseen maaperään eikä tavoiteltuun syvyyteen ole aiemmin tehty ja siksi odotettavissa on ollut myös vastoinkäymisiä. Pilottihankkeemme tärkeimpänä tavoitteena on testata ja kehittää geotermisen liiketoimintakonseptin kaikkiin työvaiheisiin teknisesti toimivat ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut, jotta konsepti voidaan kaupallistaa pilotin jälkeen”, St1 Deep Heatin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo yhtiön tiedotteessa.


Eurooppa on vahvasti riippuvainen Venäjästä seuraavat 20 vuotta - tässä syy

http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...najasta-seuraavat-20-vuotta-tassa-syy-6629156

Eurooppa on rimpuillut irti riippuvuudesta Venäjän kaasutoimituksista siitä lähtien kun kaasun tulo itänaapurista hiipui jäätävänä talvena 2009. Lähes vuosikymmentä myöhemmin riippuvuus on entistä pahempi, Bloomberg kertoo.

Viime vuonna Venäjän kaasuyhtiö Gazprom toimitti ennätysmäärän kaasua Euroopan Unioniin. Se kattaa yli kolmasosan unionialueen polttoainekäytöstä. Royal Dutch Shell arvioi viime viikolla, että Venäjä pysyy suurimpana toimittajana vuoteen 2035 asti. BP esitti samansuuntaisen arvion tammikuussa.

EU:n päättäjät ovat pyrkineet monipuolistamaan polttoaineen saantia Yhdysvalloista laivattavalla nesteytetyllä maakaasulla. Sen tuotanto kasvoi räjähdysmäisesti viime vuonna.

Toistaiseksi hanke ei ole toteutunut, sillä sopimuksia ei ole syntynyt ja kaasusta maksetaan paremmin Euroopan ulkopuolella. LNG:n toimitukset EU-alueelle pysyivät viime vuonna ennallaan. Eniten kaasua toimitti Qatar.

BP:n Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen pääekonomisti Vladimir Drebentsov arvioi Venäjän säilyvän Euroopan suurimpana kaasuntoimittajana ainakin kaksi seuraavaa vuosikymmentä, vaikka LNG-tuonti muualta lisääntyisi jotakuinkin suunnitelmien mukaan.

Gazpromin pääjohtaja Viktor Zubkov arvioi maanantaina kaasunviennin Eurooppaan olevan vuonna 2017 suurin piirtein viime vuoden tasoa.

Kilpailutilanne kuitenkin kiristyy kesällä, kun Yhdysvalloissa ja Australiassa otetaan uusia lähteitä käyttöön. Venäläisen kaasun hinta myös nousee, koska se on kytketty Brent-laadun raakaöljyn hintaan. Se kallistui 52 prosenttia viime vuonna.

Gazprom saattaa kuitenkin joustaa tässä hintakytköksessä, jolloin se voi tarvittaessa reagoida muutoksiin kaasumarkkinoilla, yhtiön sisäpiiriläinen kertoi Bloombergille.

Kaasua Venäjällä riittää. Presidentti Vladimir Putin sanoi joulukuussa Gazorimin toimittavan kaasua Eurooppaan enemmän kuin Venäjä tai Neuvostoliitto aikoinaan tekivät.
 
Tässä aika selkeästi kuvattu, miten maailma tulee mullistumaan eksponentiaalisten kehityskulkujen kautta. Venäjällä saattaa vielä tulla kylmä.

 
https://www.nextbigfuture.com/2017/...-rid-of-coal-power-at-one-third-the-cost.html

Each of the proposed heating plants would cost about 1.3 billion to 1.4 billion yuan (US$197 million to US$212 million) to build, a fraction of the price of a commercial nuclear power plan.
How do the reactors work?
Each steel-and-concrete reactor pool measures about 10 meters in diameter and 20 meters deep, and holds up to 1,800 tonnes of water. A nuclear core is submerged in the water and can create up to 400 megawatts of heat to water to about 90 degrees Celsius for distribution through the city’s public heating network.
...

Tällaisilla voitaisiin korvata isojen kaupunkien polttovoimalat Suomessakin ja poistaa näin iso osa Suomen CO2 päästöistä sekä siirryttyä huoltovarmempaan kaukolämmitykseen...
 
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...ergialakien-perusteellisen-myllayksen-6693613

Etelä-Suomen kunnissa leviää kovaa vauhtia uusin energia-alan villitys: kunnanvaltuutetut haluavat selvittää, voisiko niin sanottuja pieniä ydinreaktoreita hyödyntää paikallisesti sähkön ja lämmön tuotannossa omassa kotikunnassa.

Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on tehty valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan paikallista selvitystä pienten reaktorien mahdollisuuksista.
...
Kriisiajan huoltovarmuuden kannalta hajautettu energiantuotanto pienillä ydinvoimaloilla on parempi ratkaisu kuin ydinvoiman tuotanto harvoissa suurissa yksiköissä tai mikä pahinta, maakaasulla tai turpeella.

Niin maakaasu kuin turve nojaavat pitkälti toimivaan logistiikkayhteyteen, ydinenergian tuotanto harvoissa suurissa yksiköissä tai vesivoima vaatii pitkiä ja haavoittuvia siirtoyksiköitä.

Hiilivoima lienee huoltovarmuuden kannalta paras vaihtoehto - polttoainetta on helppo varastoida pitkäksi aikaa, laitokset eivät vaadi lainkaan suojavyöhykkeitä joten ne on helppo sijoittaa asutuksen viereen. Ne ovat kuitenkin ilmastosyistä katastrofaalisia, aivan kuten turvevoimalat.

Pienikokoiset ydinvoimalat voi sijoittaa suurten asutuskeskusten läheisyyteen jolloin siirtoyhteydet jäävät lyhyeksi. Jos vihollinen alkaa pommittamaan niitä, käyttänee se myös esim. BC-aseita, jonka vuoksi en pitäisi turvallisuusriskiä vihollistoiminnan kannalta relevanttina. Terroristien kannalta vaikkapa kemikaalirekka on paljon helpommin tuhoamistoimintaan käytettävä laite.

Tulevaisuudessa pienreaktoreita voinee käyttää kesäaikaan vedyn tuottamiseen, jonka avulla saadaan joko varastoitua ydinvoimalla tuotettua ylijäämäenergiaa kesäisin tai jopa tuotettua polttoainetta liikenteelle.

Ydinpolttoainetta voi hankkia helposti varastoitavaksi vuosia. Suomen, jossa valtaosa isommista kaupungeista sijaitsee meren rannalla, toimiva ratkaisu voisivat olla kelluvalla alustalla sijaitsevat ydinvoimalat jolloin huoltoseisokit voitaisiin hoitaa keskitetysti jollain telakalla.
 
Viimeksi muokattu:
StmSvejk kirjoitti:
Ydinvoima on pahis eikä se taida päästä maineestaan eroon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, parempi vaan polttaa hiiltä...

Mutta sinälläänhän tuossa jutussa on ihan hyvä pointti, että tuossa lämmitys saatettaisiin sitoa liialti yhteen järjestelmään. Tämä olisi ongelma, koska käsittääkseni sodan aikana suunnitelma on tietääkseni sulkea ydinvoimalat, jotta vihollisella ei olisi mitään syytä pommittaa niitä. Mutta olen varma, että tuollaiset asiat ovat ihan teknisesti järjestettäviä.

Ja jos tuolla tavalla saataisiin vähennettyä huomattavasti päästöjä ihan vain tehostamalla olemassaolevan infran hyötysuhdetta, niin tuo melkeimpä pitäisi määrätä laiksi, että ydinvoiman hukkalämpö pitää ottaa talteen. Mutta ilmeisesti tässä nyt astutaan vihervasemmiston "vihreä energia"-bisnesten varpaille.
 
SJ kirjoitti:
Mutta ilmeisesti tässä nyt astutaan vihervasemmiston "vihreä energia"-bisnesten varpaille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos joidenkin, niin keskustapuolueen. Turve, risupaketit, yltäkylläinen tuulivoimatuki. Syyt löytyvät samasta suunnasta kuin tämä ehkä tuleva maakuntarakennekin.

Ydinvoimaan tosin liittyy erinäisiä muitakin kysymyksiä.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Ydinvoimaan tosin liittyy erinäisiä muitakin kysymyksiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki! Mutta kun energia pitäisi muuten tuoda ulkomailta tai tuottaa CO2 intensiivisesti niin ydinvoima ja kenties geoterminen lämpö olisivat ekologisimpia kotimaisia energianlähteitä.

Jossain etelämmässä (ehkä jo Välimerellä) aurinkoenergia kyennee korvaamaan muut energiamuodot täysin tulevaisuudessa kunhan energian varastointitekniikka kehittyy, esim. synteettisen maakaasun tekemisen muodossa. Pohjoisessa ongelmana on kuitenkin suuri energiantarve talvella yhdistettynä pimeään vuodenaikaan.
 
Sitä minä mietin, että olisiko mitään järkeä pystyttää jonkinlaisia kasvihuoneita ydinvoimaloiden lähettyville, joista sitten saataisiin kasvihuoneiden lämmittämiseen tarvittava lämpö. Vai onko nyt niin, että kasvihuoneita ei sinällään tarvitse lämmittää, vaan niiden valaistus hoitaa lämmittämisen siinä sivussa?
 
SJ kirjoitti:
Sitä minä mietin, että olisiko mitään järkeä pystyttää jonkinlaisia kasvihuoneita ydinvoimaloiden lähettyville, joista sitten saataisiin kasvihuoneiden lämmittämiseen tarvittava lämpö. Vai onko nyt niin, että kasvihuoneita ei sinällään tarvitse lämmittää, vaan niiden valaistus hoitaa lämmittämisen siinä sivussa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin en ole varma ymmärränkö ihan, mutta ilmeisesti asia on oikeasti vieras. Kyllä kasvihuoneita lämmitetään. Sähkö, polttoöljy, mitä vaan on sopivasti saatavissa. Ydinvoimalan lauhdevesien lämpö olisi jotenkin hyödynnettävissä mutta muutenhan tuo voimala puskee tehonsa sähkönä ulos sähköverkkoon.

On tuota lauhdevesien hukkalämpöä eri puolilla yritetty ottaa hyötykäyttöön. Kaloja on kasvateltu läpi vuoden lauhdevesiputkien lämmittämissä altaissa ym.
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Jotenkin en ole varma ymmärränkö ihan, mutta ilmeisesti asia on oikeasti vieras. Kyllä kasvihuoneita lämmitetään. Sähkö, polttoöljy, mitä vaan on sopivasti saatavissa. Ydinvoimalan lauhdevesien lämpö olisi jotenkin hyödynnettävissä mutta muutenhan tuo voimala puskee tehonsa sähkönä ulos sähköverkkoon.

On tuota lauhdevesien hukkalämpöä eri puolilla yritetty ottaa hyötykäyttöön. Kaloja on kasvateltu läpi vuoden lauhdevesiputkien lämmittämissä altaissa ym.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, lauhdevesiä nimenomaan tarkoitin. Käsittääkseni niitä ei tällä hetkellä hyödynnetä mitenkään, mikä taas vaikuttaisi sen luokan tuhlaukselta, että sitä on vaikea perustella.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top