(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus


On sinänsä ironista, että ekologia-asioiden suhteen profiloituneilla Vihreillä on sokea piste niin väestönkasvun kuin ydinvoiman osalta. En valitettavasti usko, että Vihreät kykenevät takkiaan ydinvoima-asiassa kääntämään. Toisaalta, jos Vihreät ovat hallituksessa he hyväksyvät ydinvoiman.

No, toki toisaalta jokaisella puolueella Vasemmistoliitosta Perussuomalaisiin on omat sokeat pisteensä, toisista kuin omasta puolueesta ne vaan on helpompi havaita...
 
https://www.hs.fi/paivanlehti/13022018/art-2000005563500.html

Helsingille halutaan oma pieni ydinvoimala – muutamalla pikkureaktorilla voisi lämmittää kaupungin

Valmiista moduleista koottava pienvoimala toimisi teknisesti, mutta lainsäädäntö estää sen toistaiseksi, arvioivat asiantuntijat.
...

Hyvä, että tämä järkevä ajatus saa huomiota. Helsingin lisäksi myös muut isot kaupunkiseudut hyötyisivät turvallisesta lähiydinvoimasta.
 
https://www.hs.fi/paivanlehti/13022018/art-2000005563500.html

Helsingille halutaan oma pieni ydinvoimala – muutamalla pikkureaktorilla voisi lämmittää kaupungin
Valmiista moduleista koottava pienvoimala toimisi teknisesti, mutta lainsäädäntö estää sen toistaiseksi, arvioivat asiantuntijat.
...

Hyvä, että tämä järkevä ajatus saa huomiota. Helsingin lisäksi myös muut isot kaupunkiseudut hyötyisivät turvallisesta lähiydinvoimasta.

Asiaan liittyen: Nyt on ollut puhetta siitä, kuinka Helsinkiä alettaisiin lämmittää Loviisan ydinvoimalan lauhdevedellä. Mutta mitenkäs sitten Olkiluodon ydinvoimalan lauhdevedet? Siis karttaa katsomalla, niin siellä on huomattava määrä kohtuullisen isoja kaupunkeja kohtuullisen lähellä. Valitettavasti Turku ja Tampere eivät ole erityisen lähellä, mikä varmaankin heikentää projektin toteutuskelpoisuutta. Mutta ei kai idea muutenkaan ole, että seuraava ydinvoimala rakennettaisiin Forssaan, jotta voimala olisi keskeisellä paikalla Turkuun, Tampereeseen ja Helsinkiin nähden?
 
Asiaan liittyen: Nyt on ollut puhetta siitä, kuinka Helsinkiä alettaisiin lämmittää Loviisan ydinvoimalan lauhdevedellä. Mutta mitenkäs sitten Olkiluodon ydinvoimalan lauhdevedet? Siis karttaa katsomalla, niin siellä on huomattava määrä kohtuullisen isoja kaupunkeja kohtuullisen lähellä. Valitettavasti Turku ja Tampere eivät ole erityisen lähellä, mikä varmaankin heikentää projektin toteutuskelpoisuutta. Mutta ei kai idea muutenkaan ole, että seuraava ydinvoimala rakennettaisiin Forssaan, jotta voimala olisi keskeisellä paikalla Turkuun, Tampereeseen ja Helsinkiin nähden?
Forssan Ruostejärvellä, jossa olen kalastellut, ei paljoa 1000 megawatin uraanimiilua lauhduteta. Keskisyvyys on siellä 2,5 metrin paikkeilla, eipä toimine. Jollet tavoittele Suomen suurinta keitettyä kalasoppaa siis :uzi:.

21ba725b-c2b8-42f9-9292-ffe655b2734c


http://www.luontoon.fi/ruostejarvi
 
27971652_10214824474020148_8239614432812504658_n.jpg


Tuuli- ja aurinkoenergia ovat vastaus Suomen energiantuotantoon, eivät vanhanaikaiset energianmuodot! Ydinvoima on kallista ja hyödytöntä.

En olisi kyllä arvannut, että aurinkoenergiaa tuotetaan noin paljon tässä maassa. Onko nuo aurinkopaneelit yksityisten kansalaisten omistamia paneeleja ja mahdollisesti myös julkisten toimijoiden paneeleja, mutta ei varsinaisesti minkään energiafirman tuotantoa, vaikka ne saattaisivatkin ostaa ylijäämä tuotannon?
 
En olisi kyllä arvannut, että aurinkoenergiaa tuotetaan noin paljon tässä maassa. Onko nuo aurinkopaneelit yksityisten kansalaisten omistamia paneeleja ja mahdollisesti myös julkisten toimijoiden paneeleja, mutta ei varsinaisesti minkään energiafirman tuotantoa, vaikka ne saattaisivatkin ostaa ylijäämä tuotannon?

Niitä on käytössä eri toimijoilla: yksityisiä, yrityksiä, julkisia, energiayhtiöitä, you name it.

Tuossa vanha lista, mutta rakenne toimijoista käynee selville: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_suurimmista_aurinkovoimaloista

Mielenkiintoista, että sitä aurinkovoimaa oli noinkin paljon helmikuun puolivälissä.

Sen tiedän, että aurinkolämpöpaneelit rupeavat tuottamaan jo helmi-maaliskuussa kevättalven auringossa ihan hyvin.
 
Aurinkoenergialla on Suomessa oikeastaan ihan hyvin potentiaalia vaikka ilmastolle ja pimeydelle aina naureskellaan. Vuositasolla tuotantopotentiaali on ainakin Etelä-Suomessa samaa luokkaa kuin Keski-Euroopassa. Kun paneelien hinnat vielä tulevat alaspäin, niin tuokin kortti kannattaa hyödyntää. Monimuotoinen energiantuotanto on myös turvallisuuskysymys.
 
On täysin ymmärrettävää, jos joku haluaa naureskella aurinkovoimalle helmikuun paukkupakkasilla. :) Se on varmasti kaikille selvää, ettei se riitä Suomen energiatuotantotarpeisiin silloin.

Mutta, se on silti hiukan kapeakatseista ja näköalatonta. On aika varmaa, että aurinkovoima tulee lisääntymään myös Suomessa, merkittävästi.

Tässä yksi esimerkki käytännöstä. Tuottaa itse asiassa sähköäkin näillä keleillä jo ihan kohtuullisesti. Vuorokauden keskiteho tuossa asennuksessa vajaan kilowatin. Kyllä sillä jo hyvin eristettyä pienempää rakennusta taitaa pitää lämpimänä näilläkin keleillä?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005580362.html

Tuusulalainen Jukka Ollikainen nauttii auringosta täysin siemauksin keskellä Suomen pakkastalvea. Syynä ovat 29 aurinkopaneelia hänen omakotitalonsa katolla. Ollikainen kumoaa harhaluulon, että aurinkosähköstä olisi hyötyä lähinnä kesäisin.
– Pikkupakkanen ja täysaurinko ovat paras yhdistelmä, koska silloin ilmassa ei ole vesihöyryä, Ollikainen toteaa.

Paneelit eivät ole toimettomia edes nyt kovempien pakkasten aikaan.
– Kylmyys ei ole oleellista, vaan valon määrä, Ollikainen katsoo.
 
Aurinkovoima on hieno teknologia jolla on täällä perustavanlaatuinen ongelma. Sen saatavuus korreloi negatiivisesti energiankulutukseen, jonka vuoksi meillä on oltava koko maksimikulutuksen verran muuta tuotantokapasiteettia.

Lämpimissä maissa tilanne on päinvastoin, koska jäähdytykseen tarvitaan runsaasti energiaa.

Vuositason tuotannolla ei ole merkitystä, koska kesällä sähköä on runsaasti saatavilla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Aurinkovoima on hieno teknologia jolla on täällä perustavanlaatuinen ongelma. Sen saatavuus korreloi negatiivisesti energiankulutukseen, jonka vuoksi meillä on oltava koko maksimikulutuksen verran muuta tuotantokapasiteettia.

Lämpimissä maissa tilanne on päinvastoin, koska jäähdytykseen tarvitaan runsaasti energiaa.

Vuositason tuotannolla ei ole merkitystä, koska kesällä sähköä on runsaasti saatavilla.

Jep. Tuon implikaatio on se, että kun Suomessakin aurinkovoima lisääntyy, saatetaan vielä joutua siirtymään sähköenergian hinnoittelussa pelkästä energiakomponentista energia + tehokomponentteihin. Ja ehkä lisäämään tehokomponenttiin jonkinlainen laatukerroin. Tällä taataan insentiivit helmikuun huipputarpeen kattamiselle.

Tulee monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettävää, mutta voi olla pidemmän päälle välttämätöntä.
 
Jep. Tuon implikaatio on se, että kun Suomessakin aurinkovoima lisääntyy, saatetaan vielä joutua siirtymään sähköenergian hinnoittelussa pelkästä energiakomponentista energia + tehokomponentteihin. Ja ehkä lisäämään tehokomponenttiin jonkinlainen laatukerroin. Tällä taataan insentiivit helmikuun huipputarpeen kattamiselle.

Tulee monimutkaista ja vaikeasti ymmärrettävää, mutta voi olla pidemmän päälle välttämätöntä.
Juuri näin. On pidemmän päälle kestämätöntä jos aurinkovoima on yksilötasolla kannattavaa, mutta systeemitasolla kannattamatonta.
 
Juuri näin. On pidemmän päälle kestämätöntä jos aurinkovoima on yksilötasolla kannattavaa, mutta systeemitasolla kannattamatonta.

Sinänsä, kyllähän se jotenkin aina asettuu. Markkinat kyllä toimivat..

Mutta muuten se johtaa siihen, että kesällä sähkö ei maksa mitään, ja sitten talvella maksaa jotain aivan käsittämätöntä, jolloin joudutaan vastaavasti jotain suuresti sähköä kuluttavaa toimintaa muuten vähentämään (metalliteollisuus). Onhan se asia mahdollista hoitaa sitenkin, mutta ehkä vähän tasaisempi meno on silti fiksumpaa.
 
Sinänsä, kyllähän se jotenkin aina asettuu. Markkinat kyllä toimivat..

Mutta muuten se johtaa siihen, että kesällä sähkö ei maksa mitään, ja sitten talvella maksaa jotain aivan käsittämätöntä, jolloin joudutaan vastaavasti jotain suuresti sähköä kuluttavaa toimintaa muuten vähentämään (metalliteollisuus). Onhan se asia mahdollista hoitaa sitenkin, mutta ehkä vähän tasaisempi meno on silti fiksumpaa.
Toimiihan se markkina, mutta millä tavalla? Puhtaan markkinaehtoinen toiminta saattaa tarkoittaa ajoittaisia sähkökatkoksia maksukyvyttömille. Päästöjäkin pitäisi vähentää vauhdilla.

Tämä syö myös aurinkosähkön kannattavuuden. Silloin kun aurinkosähköä saadaan, on sähkö ilmaista. Silloin kuin aurinkosähköä ei saada, on sähkö kallista. Kenen kannattaa tässä tilanteessa investoida aurinkovoimaan? Kun tätä yritetään korjata syöttötariffeilla, ei kenenkään kannata enää investoida mihinkään muuhun energiantuotantoon.

Olen tullut vuosi vuodelta skeptisemmäksi uusiutuvien energianlähteiden kyvystä tuottaa systeemitasolla energiaa. Kun uusiutuvien osuus ja niiden kulutuksesta riippumaton sähköntuotanto saavuttaa riittävän korkean osuuden, ajautuu sähköverkko ja ennen kaikkea sähkömarkkina vaikeuksiin. Ylitarjonta ja tehopula vuorottelevat, eikä investointeja tapahdu kuin julkisella tuella. Ongelmat ovat samanlaisia niin Saksassa kuin Kaliforniassa. Ongelma huutaa varastointia, mutta sähkön teollisen mittakaavan taloudellisesti kilpailukykyinen varastointi ei ole käytännössä sen lähempänä kuin se oli 10, 20 tai 50 vuotta sitten.

Ydinvoima tuottaisi riittävästi päästötöntä tehoa aina kun sitä tarvitaan, mutta ydinvoima ei ole poliittisesti kosher.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Toimiihan se markkina, mutta millä tavalla? Puhtaan markkinaehtoinen toiminta saattaa tarkoittaa ajoittaisia sähkökatkoksia maksukyvyttömille. Päästöjäkin pitäisi vähentää vauhdilla.

Tämä syö myös aurinkosähkön kannattavuuden. Silloin kun aurinkosähköä saadaan, on sähkö ilmaista. Silloin kuin aurinkosähköä ei saada, on sähkö kallista. Kenen kannattaa tässä tilanteessa investoida aurinkovoimaan? Kun tätä yritetään korjata syöttötariffeilla, ei kenenkään kannata enää investoida mihinkään muuhun energiantuotantoon.

Olen tullut vuosi vuodelta skeptisemmäksi uusiutuvien energianlähteiden kyvystä tuottaa systeemitasolla energiaa. Kun uusiutuvien osuus ja niiden kulutuksesta riippumaton sähköntuotanto saavuttaa riittävän korkean osuuden, ajautuu sähköverkko ja ennen kaikkea sähkömarkkina vaikeuksiin. Ylitarjonta ja tehopula vuorottelevat, eikä investointeja tapahdu kuin julkisella tuella. Ongelmat ovat samanlaisia niin Saksassa kuin Kaliforniassa. Ongelma huutaa varastointia, mutta sähkön teollisen mittakaavan taloudellisesti kilpailukykyinen varastointi ei ole käytännössä sen lähempänä kuin se oli 10, 20 tai 50 vuotta sitten.

Ydinvoima tuottaisi riittävästi päästötöntä tehoa aina kun sitä tarvitaan, mutta ydinvoima ei ole poliittisesti kosher.

Se suurin ongelma on, että syöttötariffeilla on sotkettu markkinamekanismien normaali toiminta.

Yleensä homma toimii parhaiten niin, että ohjaavilla mekanismeilla näytetään suuntaa, mutta markkina hakee itse optimaalisen ratkaisun.

Lisäksi tilanne on se, että tuulivoima on hiljalleen halvempaa kuin ydinvoima. Se johtaa siihen, että tuulivoimaa tulee ydinvoimaan sijaan. Ihan luonnollisesti. Ilman tariffejakin.
 
Se suurin ongelma on, että syöttötariffeilla on sotkettu markkinamekanismien normaali toiminta.

Yleensä homma toimii parhaiten niin, että ohjaavilla mekanismeilla näytetään suuntaa, mutta markkina hakee itse optimaalisen ratkaisun.

Lisäksi tilanne on se, että tuulivoima on hiljalleen halvempaa kuin ydinvoima. Se johtaa siihen, että tuulivoimaa tulee ydinvoimaan sijaan. Ihan luonnollisesti. Ilman tariffejakin.
Tuulivoima on halvempaa niin kauan, kun tuulivoiman tuottajien ei tarvitse huolehtia tehontarpeesta tuulettomina aikoina. Tuuli- ja aurinkovoima vaatii oman kapasiteettinsa verran varavoimaa. Siksi hinnoittelumallia on pakko muuttaa pelkän sähkönkulutuksen laskuttamisesta tarjolla olevan tehon hinnoitteluun. Eli yksityiskäyttäjällä perusmaksun osuus sähkölaskusta nousee, ja käytetyn sähkön osuus laskee. Tämä taas on myrkkyä itse tuotetun aurinkosähkön kannattavuudelle.

Olet oikeassa syöttötariffeista. Niiden vuoksi mikään energiainvestointi ei kannata ilman tukia.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuulivoima on halvempaa niin kauan, kun tuulivoiman tuottajien ei tarvitse huolehtia tehontarpeesta tuulettomina aikoina. Tuuli- ja aurinkovoima vaatii oman kapasiteettinsa verran varavoimaa. Siksi hinnoittelumallia on pakko muuttaa pelkän sähkönkulutuksen laskuttamisesta tarjolla olevan tehon hinnoitteluun. Eli yksityiskäyttäjällä perusmaksun osuus sähkölaskusta nousee, ja käytetyn sähkön osuus laskee. Tämä taas on myrkkyä itse tuotetun aurinkosähkön kannattavuudelle.

Olet oikeassa syöttötariffeista. Niiden vuoksi mikään energiainvestointi ei kannata ilman tukia.

Jep.

Ja juuri siksi on oleellista, että siinä tehossa on mukana laatukerroin. Tuuli- ja aurinkovoimallekin kuuluu jokin nollaa suurempi kerroin, mutta muut energiamuodot olisivat moninkertaisella laatukertoimella varustettuja.

Syöttötariffit pois.

Tämän päälle vielä riittävät hiilidioksidipäästökauppamekanismit.

Vielä kun suuntaisi esim. hiilidioksidipäästökauppamekanismin tuloista puolet energiatehokkuusinvestointeihin ja puolet energia-alan tutkimukseen ja innovointiin...

Niin avot, johan rupeaisi homma toimimaan.

Yksinkertaista, mutta tuskin näin silti tulee tapahtumaan. Mm. koska keskusta ja vihreät haraavat vastaan.
 
Back
Top