Suomen itäkaluston korvaaminen

Huhta

Greatest Leader
Aina joskus on heitelty ajatuksia ja veikkauksia puolustusvoimien itäkaluston korvaamisesta. Perustan tämän ketjun osin sillä ajatuksella, että tilannetta voitaisiin tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja että kaluston elinkaarta ja korvausta koskevat jutut kiltalehdistä, Ruotuväestä jne. saataisiin talteen yhteen paikkaan. Seuraavana on (hajanainen) lista itäkalustostamme, josta puuttuu mm. kuorma-autot. Luvut ovat viimeisimmästä GEMI-asiakirjasta, kiitos @Rannari foorumille linkkaamisesta.

9 T-55
110 BMP-2
389 MT-LBV
10 BMP-1 TJ
50 MT-LBU
12 BLG 60 M2
471 122 HOW
34 122 RL
72 122 SPHOW

T-55 palvellee lähinnä maaliosastoissa ja/tai pioneerikäytössä ja lienee lähdössä Stenalle samoihin aikoihin BLG 60:n kanssa. Tai voihan se toki jo aiemmin lähteä, mikäli ampumatarvikkeet hapantuvat ja/tai BLG 60:lle tarvitaan lisää varaosia loppuelinkaarta pitkittämään ja/tai varastotila ei meinaa riittää Leopardeillekaan. Nämä korvautunevat Leopard 2A4:llä, kun sen aika tulee.

BMP-1 tulenjohtoversiot näyttäytyvät outoina yksittäiskappaleina. Kannattaako tuollaista vaunumäärää edes ylläpitää?Jos ne lähtevät lähitulevaisuudessa, niin esim. MT-LB(U/V):n konvertointi siihen käyttöön saattaa olla realistinen vaihtoehto?

MT-LB(U/V) onkin sitten mielenkiintoinen tapaus. Määrä on Suomen mittapuulla huikea, ja monien joukkojen liikkuvuus on tämän ajoneuvon varassa. Samoin käyttöiästä on heitelty monenlaista tietoa, Ylilaudan mukaan Ruotsista tulleissa yksilöissä olisi pakasta vedettyjä, toisaalta kalustolla on jo ikää yli 30 vuotta ja ainakin Neuvostoliitosta 80-luvulla Suomeen hankitut lienevät rapeassa kunnossa. Mikä lie todellinen elinkaari ja onko markkinoilla edes mitään vastaavankaltaista?

BMP-2 on parhaillaan päivitysprosessissa ja elinkaari jatkuu 30-luvun alkuun saakka. Mitä sitten tilalle? Mitään ylipäätään?

Itseliikkuvia 122 mm tykkejä korvataan parhaillaan K9:llä Tulikomentoja-lehden numerossa 3-4/2015 tykistön tarkastaja Pertti Lahtinen kertoo, että vedettävien 122 mm tykkien toivotaan jatkavan tällä hetkellä ainakin 2020-luvun loppuun. Jutussa arvellaan, että "tulevaisuudessa maamme sodan ajan tykistöjoukkojen määrä pienenee merkittävästi nimenomaan nykyisen kaluston massamaisen vanhenemisen ja suorituskykypuutteiden vuoksi. " Toisaalta foorumikeskusteluissa on heitelty myös ajatuksia käytetyn 105 ja 155 mm tykkien hankinnoista muiden ylijäämästä sekä joko uusien vedettävien tai pyöräalustaisten 155 mm tykkien hankintaa. Myös uusia ammushankintoja on pidetty mahdollisina. K9-option lunastaminen voisi korvata osan menetettävästä suorituskyvystä, se lienee jopa todennäköistä.

Edellisen lähteen mukaan myös 122 mm raketinheittimet hävitetään 2020-luvun aikana. Se on hieman sääli, koska kyky massamaiseen vaikuttamiseen heikkenee, kun länsimaiselle raketinheittimellemme meillä ei ole kuorma-ammuksia. Onko tällä saralla mitään edes puoliksi realistisia vaihtoehtoja korvata kykyä? Israelilaiset heittimet ja ampumatarvikkeet? Vai korvaako ampumatarvikkeiden kehitys rypäleiden merkityksen?

Kommentteja, uutisointia, linkkejä - kaikkea otetaan vastaan!
 
Hyvä avaus.

T55 on kuten kirjoitit pelkkä maaliosastovaunu ja ei edes hyvä sellainen. Kuvittelisin vaunun poistuvan seuraavien vuosien aikana. Tilalle ei kannata hankkia erikseen mitään muuta kuin Leo 2 alustaisia vaunuja. Pioneeri/hinausvaunuja kannattaisi hankkia lisää, mutta ikuinen köyhyys lienee estää hankinnan.

BMP1 TJ:n kohdala olen samoilla linjoilla, vaunu on vanha, mutta jos ne ovat teknisesti hyvässä kunnossa käyttöikää lienee vielä jäljellä. Jos rahaa on, korvaus CV90 alustaisella vaunulla.

Ällin kohdalla ongelmaksi nousee, ettei mitään vastaavaa taida olla olemassa. Vaunu itse on vanha ja laivaston kunto ainakin meikäläiselle tuntematon.
Modernisointi/peruskorjaus/länsimaistaminen saattaisi olla vaihtoehto, mutta panos/tuotos suhde saattaisi olla huono. Kysymykseen maastokelpoinen kevyesti panssaroitu miehistönkuljetusvaunu, vastaisin https://www.baesystems.com/en/product/bvs10-beowulf

Tykeistä en osaa sanoa mitään, mutta 122mm rakentinheitin saattaisi olla medernisoitavissa järkevin kustannuksin, ehkä?
 
...
Ällin kohdalla ongelmaksi nousee, ettei mitään vastaavaa taida olla olemassa. Vaunu itse on vanha ja laivaston kunto ainakin meikäläiselle tuntematon.
...

Riippuu mihin käyttöön ällit on varattu, mutta vaikka maastoliikkuvuudessa menetetään niin kenties seuraaja on pyörillä kulkeva. Tämä uusi pasi (Patria 6X6) tai misu? Riippuu tietenkin tarvitaanko teloja välttämättä.
Bemareiden korvaaminen ryntöpanssareilla on ainakin kohtuu kallis rupeama.
 

+1

Tykistön osalta hyvät uutiset ovat ehdottomasti se, että 2020-luvulla tykistömme on vahvempi kuin kenties koskaan aiemmin. Aluevaikutukseen kykenevää kalustoa on ollut kosolti jo aiemminkin, nyt myös täsmävaikutteinen pistemaaleihin kohdistuva kyvykkyys on vahvasti tulossa osaksi tulenkäyttöä. Niin panssaroituihin maaleihin kuin eläviin maaleihinkin. Kun tähän yhdistetään toisaalta uusi ilmasta-maahan -kyky, sekä vastatykistötutkat, niin hyvin menee mutta menköön :uzi:

Uhkakuva sitten on tuo aluevaikutuskyvyn hiipuminen. 122 mm kaluston vanhetessa, jäljelle jää vain toisaalta kranaatinheittimet, ja toisaalta sitten 150 155 mm kalusto. Hieman, tai ei oikeastaan ei ihan vähänkään, huolettaa tämä mikä näyttää kovalta innolta uuteen täsmävaikutteiseen kykyyn aluevaikutuksen kustannuksella. Toisaalta, mitäpä minä oikeasti tiedän, ja toisaalta toki täsmävaikutusta on nyt ostettu koska aiemmin sellaista ei ole ollut.

Niin tai näin, taisteleva jalkaväki tarvitsee aluevaikutteista epäreilua tulta, mitä enemmän sitä parempi. K9 Moukari optionkaan käyttö ei tähän välttämättä auta, jos ja kun koko 122 mm kalusto menee stenalle. Mitä tilalle? Jaa-a. Pessimisti ei pety, joten kaikesta huolimatta toivoisin että jotain tulisi tilalle. Koska 122 mm vanhenee erityisesti a-tarvikkeiden osalta, niin toive voisi olla vaikka että kun päätös stenata haupitsit tulee ajankohtaiseksi, niin tilattaisiinkin ammusta lisää jostain nykyisestä NATO-maasta, joka vanhaa perua kalustoa vielä käyttää.

Valmistetaankohan ammuksia jossain muualla kuin Venäjällä?

Toinen vaihtoehto sitten jotain vedettävää ylijäämäkalustoa jostain, sellaista luulisi maailmalta kyllä löytyvän. Forumilla ollut spekulointia erityisesti 150 155 mm käytetystä vedettävästä kalustosta, mutta toisaalta oletan että 150 155 mm standardi laittaa logistiikankin kovilla.

Muoks: millimetrit kohdilleen
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu mihin käyttöön ällit on varattu, mutta vaikka maastoliikkuvuudessa menetetään niin kenties seuraaja on pyörillä kulkeva. Tämä uusi pasi (Patria 6X6) tai misu? Riippuu tietenkin tarvitaanko teloja välttämättä.
Bemareiden korvaaminen ryntöpanssareilla on ainakin kohtuu kallis rupeama.

Ällit ovat kokoonpanoilla jotka lienevät poistuvien listoilla 20/30-luvuilla. Laajamittainen korvaaminen ei välttämättä ole tarpeen.uudet kokoonpanot joita toivottavasti saadaan kasattua voivat hyvin olla moottoroituja ja pyörillä.

Kun mekanisoidut munat kerätään tuon jälkeen yhteen koriin niin CV:n rinnalle tarvitaan mahdollisesti n. 100kpl jotain kuljetusvaunuja.
 
Toinen vaihtoehto sitten jotain vedettävää ylijäämäkalustoa jostain, sellaista luulisi maailmalta kyllä löytyvän. Forumilla ollut spekulointia erityisesti 150 mm käytetystä vedettävästä kalustosta, mutta toisaalta oletan että 150mm standardi laittaa logistiikankin kovilla.[/QUOTE]

Ei kai meillä ole ollut 150 mm kalustoa sen jälkeen kun Hitler-haupitseista tehtiin 152 H 88-30:iä?
 
Toinen vaihtoehto sitten jotain vedettävää ylijäämäkalustoa jostain, sellaista luulisi maailmalta kyllä löytyvän. Forumilla ollut spekulointia erityisesti 150 mm käytetystä vedettävästä kalustosta, mutta toisaalta oletan että 150mm standardi laittaa logistiikankin kovilla.

Ei kai meillä ole ollut 150 mm kalustoa sen jälkeen kun Hitler-haupitseista tehtiin 152 H 88-30:iä?
155mm tarkoitin toki :camo:
 
Toinen vaihtoehto sitten jotain vedettävää ylijäämäkalustoa jostain, sellaista luulisi maailmalta kyllä löytyvän. Forumilla ollut spekulointia erityisesti 150 mm käytetystä vedettävästä kalustosta, mutta toisaalta oletan että 150mm standardi laittaa logistiikankin kovilla.

Ei kai meillä ole ollut 150 mm kalustoa sen jälkeen kun Hitler-haupitseista tehtiin 152 H 88-30:iä?[/QUOTE]

nipo< 152 H 88-40 >nipo
 
Ällin kohdalla ongelmaksi nousee, ettei mitään vastaavaa taida olla olemassa. Vaunu itse on vanha ja laivaston kunto ainakin meikäläiselle tuntematon.
Modernisointi/peruskorjaus/länsimaistaminen saattaisi olla vaihtoehto, mutta panos/tuotos suhde saattaisi olla huono. Kysymykseen maastokelpoinen kevyesti panssaroitu miehistönkuljetusvaunu, vastaisin https://www.baesystems.com/en/product/bvs10-beowulf
Itävallan luopuessa lähes kaikesta panssaroidusta kalustostaan pari vuotta sitten sieltä olisi saanut esimerkiksi Saurer kuljetusvaunuja. Nuo ovat vähän pienempiä kuin MT-LB ja hiukan paremmin suojattuja, mutta olisivat ehkä käyneet samaan tehtävään. Noissa on mielenkiintoisena piirteenä päivitetty voimapaketti ja erityisesti ohjaus 90-luvulla. Ilmeisesti ohjaussysteemi on tämän suuntainen:
image029.jpg

Tuloksena ohjattavuus on tällaista:
Näitä vaunuja ovat yksityishenkilöt ostaneet Suomeen jo ilmeisesti yli 10 kpl.
Tuollaisen saisi ostettua hintaan alkaen 25k€:
http://www.mortarinvestments.eu/products/armoured-vehicles-4/saurer-4k-4fa-apc-361#currency=USD

Vastaavasti MT-LB ohjausta / hallintaa voi ihmetellä esim. lehtiartikkelin videolta alkaen 2:40:
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2404341
 
T-55 on vain maalivaunu, ne poistuu kun varaosat loppuu tai tulee isompia vikoja. A-tarvikkeita noihin ei taida edes olla.
Bmp-1 on sama voimapaketti yms kuin Bmp-2, joten ne ei poistu vielä hetkeen.
Bmp-2 ihan "hyvä" vaunu varsinkin päivityksen myötä.
2S1 puuttu listoilta, en uskon sen häviävän vielä mihinkään, K9 ei ole ikinä varaa ostaa niin plajon, että ne korvaisi täysimääräisesti noi.
Tyki mies on tymä on minun kommentti tykistöön muuten.
 
Nuo tulenjohtovaunut ovat semmoinen mielenkiintoinen erikoisuus. Jostain syystä Karjalan prikaatissa ei ole nähty tarpeelliseksi kykyä johtaa tulta ajoneuvosta vaikka mekanisoitua joukkoa sielläkin tuotetaan. Vai onko tässäkin kyse vain siitä, että sellaisen ajoneuvon varustamiseen ei ole ollut rahaa.

Panssariprikaatissa asia oli nähty aikanaan ilmeisen tärkeänä. Muistaakseni henkilökunta kertoili muinoin, että jonkinlaisia tj- vaunun viritelmiä oli testailtu jo BTR- 60 ja MT- LB kalustolla. Onhan se joissakin tilanteissa kieltämättä kätevä tapa johtaa tulta. Ajoneuvon taistelunkestävyydestä en sitten tiedä, kun ohut aseistamaton vaunu hengailee kuitenkin aikalailla siinä kärjen äärellä välillä.

Tokkopa niitä tullaan korvaamaan aikanaan millään. Tosin teknologia on halventunut, eikä niiden vaunujen sisukset välttämättä ihan hirveästi maksaisi jos vaan joku soveltuva ajoneuvo löytyy. Lieneeköhän muuten noihin tj- vaunuihin tehty mitään päivityksiä vai onko ne sillä tekniikalla mikä niihin 90- luvulla laitettiin. Aika vanhahtavaahan se tekniikka on paikantamisen ja tiedonsiirron osalta.
 
Nuo tulenjohtovaunut ovat semmoinen mielenkiintoinen erikoisuus. Jostain syystä Karjalan prikaatissa ei ole nähty tarpeelliseksi kykyä johtaa tulta ajoneuvosta vaikka mekanisoitua joukkoa sielläkin tuotetaan. Vai onko tässäkin kyse vain siitä, että sellaisen ajoneuvon varustamiseen ei ole ollut rahaa.

Panssariprikaatissa asia oli nähty aikanaan ilmeisen tärkeänä. Muistaakseni henkilökunta kertoili muinoin, että jonkinlaisia tj- vaunun viritelmiä oli testailtu jo BTR- 60 ja MT- LB kalustolla. Onhan se joissakin tilanteissa kieltämättä kätevä tapa johtaa tulta. Ajoneuvon taistelunkestävyydestä en sitten tiedä, kun ohut aseistamaton vaunu hengailee kuitenkin aikalailla siinä kärjen äärellä välillä.

Tokkopa niitä tullaan korvaamaan aikanaan millään. Tosin teknologia on halventunut, eikä niiden vaunujen sisukset välttämättä ihan hirveästi maksaisi jos vaan joku soveltuva ajoneuvo löytyy. Lieneeköhän muuten noihin tj- vaunuihin tehty mitään päivityksiä vai onko ne sillä tekniikalla mikä niihin 90- luvulla laitettiin. Aika vanhahtavaahan se tekniikka on paikantamisen ja tiedonsiirron osalta.

Tuo tj-bemarin torni testattiin ensin ällissä. Ilmeisesti BMP soveltui paremmin alustaksi. Ja eikö ykkösbemarista ole käytössä myös ryntövaunun näköinen TJJ-versio? Ja joku komentomallikin vielä.
 
Tuo tj-bemarin torni testattiin ensin ällissä. Ilmeisesti BMP soveltui paremmin alustaksi. Ja eikö ykkösbemarista ole käytössä myös ryntövaunun näköinen TJJ-versio? Ja joku komentomallikin vielä.

Nyt kun mainitsit, niin kyllähän se TJJ löytyy tosiaan ja siinä on vissiin asetorni. Mitä kaikkea se on sitten syönyt, sitä en tiedä. Kyseinen versio on tullut kai kuvioihin näitten taisteluosastojen myötä aikoinaan. Ja komentoversioita toki löytyy myös. On noista varmaan ollu Panssarilehdessä joskus juttua.
 
Nuo tulenjohtovaunut ovat semmoinen mielenkiintoinen erikoisuus. Jostain syystä Karjalan prikaatissa ei ole nähty tarpeelliseksi kykyä johtaa tulta ajoneuvosta vaikka mekanisoitua joukkoa sielläkin tuotetaan. Vai onko tässäkin kyse vain siitä, että sellaisen ajoneuvon varustamiseen ei ole ollut rahaa.

Panssariprikaatissa asia oli nähty aikanaan ilmeisen tärkeänä. Muistaakseni henkilökunta kertoili muinoin, että jonkinlaisia tj- vaunun viritelmiä oli testailtu jo BTR- 60 ja MT- LB kalustolla. Onhan se joissakin tilanteissa kieltämättä kätevä tapa johtaa tulta. Ajoneuvon taistelunkestävyydestä en sitten tiedä, kun ohut aseistamaton vaunu hengailee kuitenkin aikalailla siinä kärjen äärellä välillä.

Tokkopa niitä tullaan korvaamaan aikanaan millään. Tosin teknologia on halventunut, eikä niiden vaunujen sisukset välttämättä ihan hirveästi maksaisi jos vaan joku soveltuva ajoneuvo löytyy. Lieneeköhän muuten noihin tj- vaunuihin tehty mitään päivityksiä vai onko ne sillä tekniikalla mikä niihin 90- luvulla laitettiin. Aika vanhahtavaahan se tekniikka on paikantamisen ja tiedonsiirron osalta.

BMP-1 kaluston varaosia otettiin reilusti talteen ennen stenausta juurikin TJ-vaunuja varten, siksi niiden ylläpitäminen käy järkeen. CV:n TJ-versio ei tainnut edetä lompakkoon katsomista pidemmälle kuten arvelitkin.

Yleensäkin tulenjohtaminen vaunusta meikäläisissä olosuhteissa on vähän niin ja näin eikä mitään merkittävää aukkoa suorituskykyyn synny vaikka tuo kyvykkyys menetetäänkin.

Ällin TJ-kokeiluista en tiedä mitään mutta 80-luvulla Paskahatuilla oli kerrassaan upeita kokeiluita joissa Simradin LEM jalustoineen oli BTR-60:n johtajan luukusta ulkona. Death Before Dismount.
 
BMP-1 kaluston varaosia otettiin reilusti talteen ennen stenausta juurikin TJ-vaunuja varten, siksi niiden ylläpitäminen käy järkeen. CV:n TJ-versio ei tainnut edetä lompakkoon katsomista pidemmälle kuten arvelitkin.

Yleensäkin tulenjohtaminen vaunusta meikäläisissä olosuhteissa on vähän niin ja näin eikä mitään merkittävää aukkoa suorituskykyyn synny vaikka tuo kyvykkyys menetetäänkin.

Ällin TJ-kokeiluista en tiedä mitään mutta 80-luvulla Paskahatuilla oli kerrassaan upeita kokeiluita joissa Simradin LEM jalustoineen oli BTR-60:n johtajan luukusta ulkona. Death Before Dismount.

Jotain tuollaista varsin suoraviivaista ratkaisua minäkin olen muistavinani. Ei sitten yllättäen edennyt kokeilua pidemmälle.
 
USAsta voisi varastosta pyydellä M113:sia.
Ehdottaisin Ruotsilta CV90:n ostamista, ja näin saataisiin logistiikkaa helpotettua, kun rynnäkköpanssarivaunumme olisivat kaikki samaa ''lajia''.
471 122 HOW
34 122 RL
72 122 SPHOW
Jos korvaisi nuo 471 122mm haupitsia 300 Etelä-Koreasta hommatulla 155mm KH179:llä tai M777:llä.
Ja eikös noi 122mm SPHOWit ole tarkoitus korvata K9:llä? Eli lunastetaan se 48 tykin optio, ja näin meillä on korvattu noi. Enää sitten noi raketinheittimet, ja eiköhän noi raketinheittimet löytyisi jostakin, esim. USAsta. Siellä on sen verran rautaa, että ei varmaan haittaisi myydä reilu kolmekymmentä meille.
 
USAsta voisi varastosta pyydellä M113:sia.


Ehdottaisin Ruotsilta CV90:n ostamista, ja näin saataisiin logistiikkaa helpotettua, kun rynnäkköpanssarivaunumme olisivat kaikki samaa ''lajia''.

Jos korvaisi nuo 471 122mm haupitsia 300 Etelä-Koreasta hommatulla 155mm KH179:llä tai M777:llä.
Ja eikös noi 122mm SPHOWit ole tarkoitus korvata K9:llä? Eli lunastetaan se 48 tykin optio, ja näin meillä on korvattu noi. Enää sitten noi raketinheittimet, ja eiköhän noi raketinheittimet löytyisi jostakin, esim. USAsta. Siellä on sen verran rautaa, että ei varmaan haittaisi myydä reilu kolmekymmentä meille.

Kyllä ne 12PSH:t varmaankin katsotaan korvatuksi jo nyt hankitulla satsilla. Putkimäärä pienenee mutta tehoja saadaan lisää. 18 vanhaa korvataan 8 uudella. Moottoroidut tst-osastot varmaankin vain poistetaan joten vanhojen korvaamisen jälkeen jää vielä 4x8kpl Kooysejä muille joukoille mitä sitten lopulta lienevätkään?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top