K9 jälkeen vasta helpottaa.Kyllä Slobo osaa tykin tehdä. MLRS nyt on vähän nolo mutta kaikkea ei vaan voi saadaJa amitsuunia olemassa oleville tykeille koulutettuine miehistöineen on helpompi hankkia kuin koko aselaji.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen
- Viestiketjun aloittaja TomTom
- Aloitus PVM
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200033887_uu.shtml
Suomi osallistuu harjoitukseen USA.n ohjuspuolustusharjoituksessa Ruotsin kanssa.
Skenaariona lienee isku Gotlantiin... Hieno homma, että saadaan käydä skanaarioharjoituksissa!
Suomi osallistuu harjoitukseen USA.n ohjuspuolustusharjoituksessa Ruotsin kanssa.
Skenaariona lienee isku Gotlantiin... Hieno homma, että saadaan käydä skanaarioharjoituksissa!
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ja näin kävi. Ruotsin ja Suomen tykistövoimat ovat nyt operatiivisesti täysin yhteensopivia, kun Ruotsin tykistön kaikki 31 kaveria kävivät osallistumassa Rovajärvellä.
Siellähän oli koko tykistöaselajin henkilöstö paikalla, kaikki 31.
Mehän voitas vuokrata ruotsille 30cm leveä kaistale venäjän rajalta, joten ilmatilanloukkaukset ja muuta koskee ensin Ruotsia joka joutuu vastaamaan tilanteeseen. Sekä kaikki maahanmuuttajat tulevat Ruotsiin eivätkä Suomeen.
ak.tied
Greatest Leader
Trumpettimainen diili! Länsi-rajalla voisimme luovuttaavastaavan kaistaleen Tanskalle. Vaihtarina luovutetusta maa-alueesta voimme ottaa...
Legolandin!Trumpettimainen diili! Länsi-rajalla voisimme luovuttaavastaavan kaistaleen Tanskalle. Vaihtarina luovutetusta maa-alueesta voimme ottaa...
Sauli Niinistön "kolmas tie" - Suomella on sittenkin rooli Baltian puolustuksessa
Sunnuntai 12.3.2017 klo 10.05
Ruotsi ajoi alas kansallisen puolustuksensa ja keskittyi kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Kuningas jakoi viime toukokuussa veteraanipäivänä neljälle haavoittuneelle ruotsalaissotilaalle kunniamerkit. Käteltävänä Andreas Stenberg, joka haavoittui Afganistanissa vuonna 2011. (JOEL THUNGREN/RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMAT)
Talvisodan päättymisestä tulee maanantaina kuluneeksi 77 vuotta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu muistopäiväjuhlaan poikkeuksellisesti Tukholmassa.
Paikalla ovat hovista kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel sekä maan hallituksen edustus. Juhlaan osallistuu talvi- ja jatkosodassa palvelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia ja veteraanijärjestöjen jäseniä. Talvisodassa taisteli yli 8 000 ja jatkosodassa noin 1 700 vapaaehtoista ruotsalaissotilasta.
Tilaisuus on presidentin kansalaisdiplomatiaa, jolle on nyt polttava tarve. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsalaisten mielestä Suomi on karu maa, joka on kehityksestä jäljessä ja menneisyytensä varjostama.
Veteraanitapahtumalle on myös tärkeä poliittinen syy. Suomi ja Ruotsi ovat kiihdyttäneet kanssakäymistään. Kumpikin on kertonut, että ne varautuvat tekemään keskinäistä sotilaallista yhteistyötä myös siinä tilanteessa, että rauha on järkkynyt - eli kun sota uhkaa tai se on puhjennut.
Näin jakautuvat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset voimavarat. Suomi on numeroiden mukaan vahva maalla, Ruotsi merellä. Ilmassa Suomi on todellisuudessa vahvempi. Vertailun tiedot ovat tuoreimmasta englantilaisesta The Military Balance -julkaisusta. (ILTALEHTI)
Mullistava käänne
Ruotsin Nato-selvityksen viime syksynä laatinut diplomaatti ja hallituksen selvitysmies Christer Bringéus sanoo, että linjaus on paradigman muutos eli mullistava poliittinen käänne kummallekin maalle. Suomi ja Ruotsi jatkavat liittoutumattomina, mutta ne ovat päättäneet rakentaa yhteisen puolustusjärjestelyn kansallisten puolustuksiensa täydennykseksi.
Tätä käänteentekevää poliittista yhteisymmärrystä presidentti menee Tukholmaan markkinoimaan.
Ruotsi ja Suomi ovat aloittaneet operatiivisen puolustussuunnittelun. Maat laativat toimeenpanosuunnitelmia siitä, kuinka toinen voi auttaa naapuriaan, jos Venäjä aikoisi käydä kimppuun.
Ruotsi on sotilaallisesti heikompi. Se ehti suurelta osin ajaa alas oman alueellisen puolustusjärjestelmänsä. Kansalaisetkin tietävät sen. Tammikuussa julkaistu tutkimus kertoo, että 80 prosenttia ruotsalaisista on sitä mieltä, että Ruotsi on varautunut riittämättömästi sotilaallista hyökkäystä vastaan.
Ruotsalaiset eivät ole silti menettäneet yöuniaan. Peräti 60 prosenttia heistä uskoo, että maa melko varmasti saa tukea ulkomailta, jos Ruotsia vastaan hyökätään.
Suomea saattaisivat kiinnostaa Ruotsin varastoimat taistelupanssarivaunut, saksalaiset Leopard 2A5 -vaunut. Osa panssarivaunuista on nyt otettu uudelleen käyttöön. Viime joulukuussa ruotsalainen sotilasosasto harjoitteli Gotlannissa. (BEZAV MAHMOD)
Laki jumissa
Presidentti Niinistö mieluusti kertoisi Tukholman juhlaväelle, että Suomi on säätänyt lain, jonka perusteella Suomi voi hädän hetkellä auttaa Ruotsia puolustautumaan - ja vastaavasti voimme ottaa vastaan tukea Ruotsilta.
Ulkomaista sotilasapua koskeva lakiesitys on kuitenkin jämähtänyt harmillisesti jäihin, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan siinä on vakavia juridisia puutteita. Hallituksen on todennäköisesti täydennettävä esitystään ennen kuin laki voidaan säätää.
Juha Sipilän (kesk) hallitus antoi viime vuonna eduskunnalle tukun lakiesityksiä, joista tärkein koskee kansainvälisen sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista. Sotilaat ja hallitus kiirehtivät lakia nimenomaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä perustellen.
Lakiesityksessä on sääntely myös kiiretilanteesta, jossa ei ole aikaa pyytää eduskunnan hyväksyntää vaan päätösten pitää syntyä sormea napsauttaen. Puolustusministeriön mukaan reagointiaika voi olla hyvin lyhyt. Kyse voi olla jopa minuuteista tai tunneista.
Kiiretilanteet voivat vaatia sotavarusteiden käyttöä. Hallituksen mukaan sotavarusteita ovat rynnäkkökivääriä voimakkaammat konetuliaseet kuten tykit, ohjukset ja räjähteet.
Ruotsilla on viisi sukellusvenettä. Kuvan HMS Gotland on yksi maailman parhaimmista vedenalaisista lajissaan. Kuva on San Diegosta Yhdysvalloista. Amerikkalaiset vuokrasivat ruotsalaisen sukellusveneen laivaston harjoitusvastustajaksi. (ANDERS SJÖDéN/RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMAT)
Tiukka linja
Hallitus ehdotti, että äkkitilanteessa aseellisesta avusta päättäisi yksin presidentti sotaväen ylipäällikkönä ja hallituksen ohittaen. Perustuslakivaliokunta ei tätä niellyt.
Valiokunnan asiantuntijoiden näkemykset hajosivat. Tiukinta linjaa veti professori Veli-Pekka Viljanen. Hänen mielestään hallitus ja ulkoministeriö ovat syrjäyttämässä perustuslain "poliittisen valinnan" nimissä.
Toinen valiokunnan asiantuntija, oikeustieteilijä Mikael Hidén sen sijaan olisi sallinut hallituksen kaavailemaan oikotien.
Perustuslakivaliokunnan lausunto oli ikävä takaisku hallitukselle. Ulkoministeriön mukaan valiokunnan kanta tarkoittaa sitä, että laki jää torsoksi, jos kiiretilanteet rajautuvat pois.
”Kiireellisyysmenettelyä koskevan sääntelyn puuttuminen olisi muun muassa Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä rajoittava tekijä ja heikentäisi yleisemminkin esityksen hyödyllisyyttä”, puolustusministeriö valittaa lausunnossaan.
Ellei hallitus keksi kiertotietä, ongelman voi ratkaista joko muuttamalla perustuslakia tai säätämällä lain perustuslain tapaan. Eduskunnasta ei kuitenkaan löydy siihen tarvittavaa suurta, jopa 5/6-enemmistöä.
Soraääniä eduskunnassa
Vaikka melkein kaikki poliitikot sanovat kannattavansa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, totuus on toinen. Eduskunnassa ei ole yksimielisyyttä yhteistyön tavoitteista. Osa sosiaalidemokraateista, vasemmistoliitosta ja keskustasta polkee jarrua, vastustaa tai suhtautuu siihen muutoin epäluuloisesti.
Kritiikki tuli pintaan viime vuoden lopulla. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ei hyväksynyt hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kirjattua ydinlinjaa eli käytännössä Suomen ja Ruotsin sodanaikaista yhteistyötä. Jotkut sanovat, että kielteisen kannan ajoi läpi SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Valiokunta vaati Suomea toimimaan niin, ”ettei se sotilaallisen konfliktin sattuessa joudu sotatoimien kohteeksi” eikä salli ”alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”. Ulkoasiainvaliokunta siis pelkää, että yhteistyö kriisitilanteessa vetäisi Suomen osapuoleksi syntyvässä konfliktissa.
Valiokunnan ukaaseista huolimatta hallitus ei peräytynyt, päinvastoin. Vastikään valmistuneessa hallituksen puolustusselonteossa on yhteistyö entisestään korostunut.
Mitä se on?
Suomi ei ole paljastanut, mitä kriisiajan yhteistyö voisi käytännössä olla. Puolustusasiantuntijoiden mukaan Suomelle kelpaisi esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien apu liikekannallepanotilanteessa, joka on valtava ja ratkaisevan tärkeä ponnistus Suomelle.
Suomea kiinnostavat myös Ruotsin varastoimat noin sata saksalaista Leopard 2A5 -taistelupanssarivaunua. Ruotsilla on viisi sukellusvenettäkin, joille olisi käyttöä Suomenlahdella.
Hyvä ja jo historiaan pohjautuva esimerkki on Pohjanlahden sulkeminen kolmansilta valtioilta kriisitilanteessa. Suomen sodanajan henkireikä eli läntisten merikuljetusyhteyksien suojaaminen on helpointa tehdä miinoittamalla Ahvenanrauma Märketin luona, jossa Suomen ja Ruotsin aluevedet yhtyvät. Miinalinjojen tulisi tietysti kohdata, mikä edellyttäisi joko yhteistä suunnittelua tai ainakin omien suunnitelmien näyttämistä toiselle.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun neljä strategianopettajaa on miettinyt vielä pidemmälle. Kuninkaallisen sotilasakatemian julkaisemassa tutkimuksessa he pohtivat, mitä maat voisivat tehdä yhdessä estääkseen joutumisen sotaan Venäjän kanssa tai mitä ne voisivat tehdä, jos sota on puhjennut.
Ruotsalaisopettajia kiinnostavat esimerkiksi Suomen JASSM-ohjukset. Niillä Suomi pystyy vaikuttamaan kauas omien rajojensa ulkopuolelle. Toisaalta Suomi saisi lentokoneensa ja laivansa turvaan Ruotsin alueelle.
Toisinto 30-luvulta
Jos Ruotsi ja Suomi valitsisivat hyökkäyksellisen puolustuksen, se edellyttää Yhdysvaltain tukea. Silloin olisi iskettävä Venäjän mannertenvälisten ohjusten pesiin, Murmanskin alueella sijaitseviin strategisten sukellusveneiden satamiin ja lentokenttiin, tutkimus päättelee.
Ennen muuta Ruotsi saisi tutkimuksen mukaan syvyyttä puolustukseensa, jos taistelutoimet rajautuisivat enimmäkseen Suomen alueelle. Ruotsi voittaisi siten aikaa saadakseen lisäapua muualta.
Tilanne on kuin toisinto 1930-luvulta, kun Ruotsi edellisen kerran mietti yhteistyötä Suomen kanssa. Ruotsin puolustusvoimat oli silloinkin surkeassa jamassa 1920-luvulla toteuttamansa aseistariisunnan seurauksena. Puolustuskyvytön Ruotsi näki houkuttelevaksi ulkoistaa sotatoimet Suomen kamaralle.
Ruotsalaisstrategit päätyvät tutkimuksessaan kuitenkin siihen, että Ruotsin poliittinen järjestelmä ei pysty tekemään niitä päätöksiä, joita todellinen kriisiaikainen yhteistyö Suomen kanssa edellyttää. Suomen kanssa tehtävä yhteistyö saattaisi johtaa jopa siihen, että Venäjä tuhoaisi ensimmäiseksi Ruotsin kentät ja satamat.
Tutkimuksen mukaan ainoa uskottava yhteinen puolustusjärjestely on kustannushyötyjä hakeva materiaaliyhteistyö ja muu vähemmän sotainen kumppanuus. Kahden pikkumaan puolustusliiton rahkeet eivät riitä Venäjää vastaan. Tutkijat vaativat valtiovaltaa Suomessa ja Ruotsissa valottamaan, mihin maiden yhteistyö todellisuudessa tähtää.
Ruotsin ilmavoimien tuki Suomen liikekannallepanotilanteessa voisi olla tarpeellinen apu. Ruotsilla on satakunta kuvan Jas Gripen -hävittäjää. (LOUISE LEVIN/RUOTSIN PUOLUSTUSSVOIMAT)
Hultqvist valottaa
Onko yhteistyöpyrkimyksissä siis mitään järkeä? Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist raotti vastausta Norjassa noin kuukausi sitten.
Leangkollenin turvallisuuspoliittisen seminaarin keskustelutilaisuudessa Hultqvistilta joko lipsahti tai hän sanoi harkitusti huomiota herättäen, että Suomella ja Ruotsilla on yhteinen suunnitelma, jos jotain tapahtuu. Suomalaiseen ministeriveljeensä Jussi Niinistöön (ps) viittoillen Hultqvist kertoi, että Suomen ja Ruotsin ilmatilalla on tärkeä osa kriisitilanteessa.
- Ja enempää en sano, Hultqvist sanoi dramaattisesti kuin olisi paljastanut valtiosalaisuuden.
Ruotsin puolustusministeri vastasi tuolla tavoin hänelle tehtyyn kysymykseen siitä, onko Ruotsilla mukavaa ilman Naton viidennen artiklan turvallisuustakeita.
Mitä Hultqvist mahtoi vastauksellaan tarkoittaa?
Leangkollenin seminaarissa Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreidekytki tilanteet Arktisella alueella pohjoisessa ja Itämeren alueella yhteen ja samaan kokonaisuuteen. Venäjän asevoimilla on vahvat keskittymät pohjoisessa ja Pietarin ympäristössä. Muut pohjoismaiden ministerit ja Naton edustaja yhtyivät norjalaisministerin näkemykseen täysin.
Tämän jälkeen Hultqvist mainitsi Ruotsin ja Suomen ilmatilan merkityksen, mutta ei sanonut muuta.
Taustalla on näkemys siitä, että Naton eli käytännössä Yhdysvaltain ilmavoimat tarvitsevat kummankin maan, Suomen ja Ruotsin, ilmatilaa, jotta koneet voisivat tukea Baltiassa sijaitsevia Naton joukkoja tilanteessa, jossa Baltiassa jo soditaan tai sota on puhkeamaisillaan.
Suomea ei tarvita aktiivisiin taistelutoimiin Baltian-operaatioissa, sillä amerikkalaiset eivät halua tuoda koneitaan Suomen alueelle. Koneet olisivat Venäjän kaukovaikutteisten aseiden kantaman sisäpuolella eivätkä amerikkalaiset halua joutua ilmataisteluihin esimerkiksi lähellä Kuolan niemimaata.
Tuo on se syy, miksi presidentti Niinistö on toistuvasti painottanut, että Suomi ei anna turvatakuita Virolle. Se on totta, mutta ei koko totuus. Suomi ei anna aktiivisesti, mutta ei käännä selkäänsä. Suomi on valmistautunut tukemaan Viron puolustusta.
Yhdysvaltalaissotilaat haluavat, että Suomi kynsin hampain puolustaa omaa aluettaan ja että maavoimat pelkällä olemassaolollaan sitoo Venäjän joukkoja niin, ettei Venäjä uskaltaisi siirtää joukkoja pohjoisesta Baltian rintamalle. Lisäksi Suomen ilmavoimat saattaisi suojata esimerkiksi taistelulennoilta Suomen ilmatilan läpi palaavien Nato-koneiden sivustaa. Hätään joutuneet koneet voisivat myös käyttää Suomen kenttiä varalaskukenttinä ja saada maassa apua.
USA:n turvatakuut
Baltian ilmaoperaation suunnittelu on jättimäinen tehtävä. Operaatio vaatii todella paljon tilaa, infrastruktuuria ja logistiikkaa. Amerikkalaiskoneet tarvitsevat ainakin Ruotsista tukikohtia, sitä vastoin Suomesta ne tiettävästi eivät tarvitse.
Ruotsi lähtee kylmästi siitä, että sitä itseään koskeva mahdollinen sota olisi osa isompaa kuviota, jossa varsinkin Baltian maat ovat hyökkäyksen kohteena. Yhdysvallat tarvitsee siinä Ruotsin tukikohtia ja satamia aivan välttämättä, ja siihen korttiin Ruotsi nojaa. Ruotsi saa näin amerikkalaiset turvatakuut. Kun Yhdysvallat käyttää Ruotsin kenttiä ja satamia, se suojaa ne - ja samalla se suojaa myös Ruotsin kaupungit.
Tämä on vanhastaan tuttu tilanne Ruotsille. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat antoi Ruotsille turvatakuut ilman Nato-jäsenyyttä, koska Nato ei olisi voinut puolustaa liittokunnan pohjoisia jäsenmaita, jos Neuvostoliitto olisi hallinnut Ruotsia.
Ruotsin uusiin turvatakeisiin viittaa Suomen Nato-raportin tekemiseen viime keväänä osallistunut ruotsalaisdiplomaatti Mats Bergqvist. Hän kirjoitti loppuvuodesta ruotsalaisessa sotilasjulkaisussa, että Ruotsin strateginen erityismerkitys on kasvanut Baltian puolustusongelman vuoksi. Siitä on Bergqvistin mukaan Ruotsille kuitenkin etua, jota pitää hyödyntää ennen muuta sen vuoksi, että Ruotsin alueella on merkitystä Natolle, jotta se voisi puolustaa Baltian maita.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on osa Naton Baltian-puolustuskuviota.
Leangkollenissa helmikuussa eri osapuolet painottivat, että on tärkeää järjestää yhteisiä harjoituksia sekä hitsata tekniikkaa ja järjestelmiä yhteen. Sotilaat ovat jo alkaneet käyttää termiä "plug and play" - liitä ja pelaa - kuvaamaan sitä, missä mennään. Liittoutumiskysymys siirtyy käytännössä sivuun. Se tulee liukuen, jos on tullakseen. Tärkeintä on, että yhteiset sotilaalliset kyvyt toimivat saumattomasti.
Samalla se on Suomen puolustuksen "kolmas tie", jota on rakenneltu Sauli Niinistön johdolla.
Suunnitelma on toteuttamista vaille valmis. Enää on kaksi epävarmuustekijää. Trump ja Putin.
OLLI AINOLA
[email protected]
Muuten menee hyvin, mutta tottakai Venäjäkin on näistä suunnitelmista tietoinen ja jos edetään skenarioon jossa Venäjä hyökkää Baltiaan niin nyt tietenkin hyökkääjä pyrkii ensin ratkomaan Ruotsin roolin tässä. Voi olla, että Venäjälle Suomen maa-alue ei enää olekaan niin oleellinen vaan oleellisempi on sillanpääasema eteläisessä Ruotsissa. Eli ilmoittautuuko heikko Ruotsi maalitauluksi hakiessaan turvaa muilta.
Ruotsi on jo todennäköisesti takuuvarma, että saa tarvittaessa apua USA:lta, kuten kylmän sodan aikana. Ruotsin alue kun nyt vaan sattuu olemaan elintärkeä Baltian puolustamiselle.
No eihän Venäjän paukut riitä sen enempää Baltian ja Naton haastamiseen kuin Ruotsinkaan alueiden anastamiseen. Mutta jos ajatellaan, että Putin sekoaa siinämäärin, että ryntää Baltiaan niin ei se kynnys mennä Natoon kuulumattoman Ruotsin etelärannikolle ole sen suurempi.
@tiedotusosasto
Ai näitä kuvia .. onko tosiaan tiedot The Military Balancesta, (pääseekö kukaan tarkistamaan). Toki sieltä varmaan on numerot kotoisin, mutta kuvan ja asetelman on laatinut varmaankin kotoinen toimittaja (?)
erityisesti mahtavaa tarkkuutta noi tykistöaseet, mitä niihin on Ruotsin osalta laskettu mukaan. Kenttätykit 24 kpl (onko ne jo käytössä?) ja raskas KRH ja .. ? ilmatorjuntatykit sekä laivojen aseet?? Suomen kohdalla puolestaan ilmeisesti on sitten laskettu aivan toisella tavalla. Ja taisteluvaunut .. onko meiltä kadonnut vaunuja? Tuo taistelualuslaskelma on myös hieno..
Toki voisi olla reilua laskea hieman muitakin resursseja, A.Lappikin varmaan saa IT:n unohtamisesta kokovartaloihottuman.
Jestas.
Ai näitä kuvia .. onko tosiaan tiedot The Military Balancesta, (pääseekö kukaan tarkistamaan). Toki sieltä varmaan on numerot kotoisin, mutta kuvan ja asetelman on laatinut varmaankin kotoinen toimittaja (?)
erityisesti mahtavaa tarkkuutta noi tykistöaseet, mitä niihin on Ruotsin osalta laskettu mukaan. Kenttätykit 24 kpl (onko ne jo käytössä?) ja raskas KRH ja .. ? ilmatorjuntatykit sekä laivojen aseet?? Suomen kohdalla puolestaan ilmeisesti on sitten laskettu aivan toisella tavalla. Ja taisteluvaunut .. onko meiltä kadonnut vaunuja? Tuo taistelualuslaskelma on myös hieno..
Toki voisi olla reilua laskea hieman muitakin resursseja, A.Lappikin varmaan saa IT:n unohtamisesta kokovartaloihottuman.
Jestas.
Samaa minäkin irvistin. Mutta koskapa nämä toimittajat näitä saisi edes lähes kohdalleen. Vaatimatonta on tuo perehtyneisyys ja taustatyö.
c.o.
Alikersantti
Venäläisissä lähteissä he etenävät Oulu-Sodankylä -tasalla pohjois-Ruotsiin, juuri torjuakseen sen, että NATO ei käyttäisi siellä olevia lentokenttiä Murmanskia vastaan.
Samalla kun maayhteys Ruotsin ja Suomen välillä katkeaa Torniossa, on tilanne game over Suomelle, riippumatta siitä mitä etelä-Suomessa tapahtuu.
Suomen ja Ruotsin välinen maayhteys ei ole aivan noin kriittinen. Huollollisestikin vain pieni osa kaikesta saapuu maanteitse Ruotsista. Merenkulku on se tärkeä asia. Joten on melkoista liioittelua ja tappiomielialan lietsomista sanoa "game over". Venäjälle tulee pohjoisessa hauskaa tuossa skenaariossa, sillä vastassa ovat tällöin Norjan, Ruotsin, Suomen ja muutaman NATO-maan joukot. NATO ei tasan katso tuollaista sivusta, koska se vaarantaa Norjan eteläisen sivustan.
Jos Venäjä kokeilee sillä alueella olevilla muutamilla prikaateilla moista, niin siinä kyllä niille tulee turpaan. Suuremmat joukkojenkeskitykset taas aiheuttavat vastatoimia.
Jep, reklamoin jo kirjoittajalle noista luvuista. Tykistön osalta tuo on erikoisen noloa koska kirjoittaja itse kirjoitti artikkelin suomen tykistön luvuista jonkin aikaa sitten.
Mutta selityksenähän tässä on ettei ole aikaa ja sitten revitään jostain lähteestä lukuja.
Ruotsin " tykistö aseet lienevät tuossa raskaita kranaatinheittimiä. Tuossa vaiheessa archerit eivät olleet palveluskäytössä. Ruotsin "taistelualuksissa" taitaa sitten olla jokainen jolla mukana.
Mutta nuo luvuhtan olivat vain kuvitusta. Varsinaisessa jutussa oli kyllä pointsuja.
c.o.
Alikersantti
Näin juuri. Tuonnista taitaa kolme neljännestä tulla meritse? Tämä on mielestäni se Suomen todellinen heikkous: Jos meriliikenne ei kulje, ollaan vähän "tiukassa paikassa".
Hieman kärjistin.
Mutta ei kyse ole tappiomielialasta, vaan haavoittuvuuksien tunnistamisesta ja sen mukaisesti puolustuksen painopisteiden sijoittamisesta. Oulu-Sodankylä -akselilla pitää olla sen verran voimaa paikalla, että siitä ei mennä läpi.Jos Tornio menee, on se minusta (kärjistäen jälleen) sodankäynnillisesti pahempi game over kuin Helsingin menetys. Tavallaan, puhtaasti sodankäynnillisesti, Helsingissä käytävä sota olisi meidän etumme mukaista, koska se sitoisi ja kuluttaisi vihollista huomattavasti, ja olisi maailman sympatioiden kannalta hyväksi. Ilman Helsinkiä voidaan taistella niin kauan kuin on toimintakuntoisia yksiköitä. Jos Tornio menee, voidaan taistella niin kauan kuin bensaa ja ruokaa on varastoissa. Kovasti luulen, että sodalle lyötäisiin loppu jo paljon ennen kuin varastot ovat puolillaan. Kuinka paljon se tekee viikoissa? Sen verran meillä on aikaa käydä menestyksekästä hyökkäyssotaa pohjoista päin, samalla Kymenlaakson suunta turvaten.
Niin, tuossa NATO siis käy sotaa Ruotsissa ja Norjassa.
Niin, Venäjällä on varmasti mietitty tuota pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa tapahtuvaa sodankäyntiä. Mitä Suomeen tulee, niin tietääkseni Oulun ja Sodankylän välillä ei ole paljoa sellaista mikä olisi suoranaisesti antamassa turpaan edes yhdelle ainoalle prikaatille, jos sellainen lähtisi 2 tunnin päästä liikkeelle. Tapella kyllä voidaan, mutta kuka lie on se, joka siinä väännössä selkäänsä ottaa?
Ongelma tässä on siis juuri se, että järjestelmämme pohjautuu juuri siihen mistä kirjoitit: "Suuremmat joukkojenkeskitykset taas aiheuttavat vastatoimia".
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Siis, nyt tulee mieleen kysymys, millalailla Suomen puolustus on nyt heikompaa Etelä-lapissa, kuin talvisodan aikaan, jolloin ryssä pysäytettiin? Kun voimasuhteita verrataan tänä päivänä?
ajs178
Respected Leader
kaikki perustuu yllätykseen: Alakurtista lähdetän ja Torniossa ollaan parissa päivässä, kun meillä ei ole yhtään maavoimien joukkoja perustettuna. Tätä puutetta ollaan uusilla valmiusjoukoilla nyt korjaamassa. Mutta ei taida olla vielä valmista
Tango-Mike-Heavy
Kapteeni
Jaa-a...Itä- ja Pohjois-Suomen tiestöhän - etenkin se poikittaissuuntainen - on nykyään siinä kunnossa (sattumaako?) että tuskinpa 2 päivässä pääsevät maajoukoilla itärajalta Tornioon kun ei sitä matkaa taita nykyiselläänkään edes normiautolla teitä pitkin...
Kaikenlaista pikku jäynää saattaisi myöskin matkan varrelle osua eikä homma taatusti olisi ihan samanlainen läpihuutojuttu kuin Ukrainassa.En tiedä miksi, mutta minulla nousevat niskakarvat pystyyn joka kerta kun tätä Ruotsi-yhteistyötä hehkutetaan. Mukavia naapureita ja osaavia taistelijoita (ne jotka sellaisia ovat), ei siinä mitään. Kuitenkin, historiaa katsomalla on päivänselvää että senttiäkään eivät omaa maaperäänsä tule riskeeraamaan Suomen eteen vaan taatusti luovivat hommasta keinolla kuin keinolla (ymmärtääkseni 2. maailmansodan aikana Ruotsi "kavahti Suomen yhteistyötä Natsi-Saksan kanssa" mutta samaan aikaan ei ilmeisesti kuitenkaan ollut mitään ongelmia tarjota malmia ja aseita kyseiselle maalle...joukkojen kauttakulkua Norjaankin taisi olla tarjolla). En tiedä...en vain yksinkertaisesti luota.
On vaikea kuvitella etteikö jonkinlaista salaista kassakaappisopimusta USA:n suorasta ja välittömästä avusta Ruotsille olisi olemassa, vain allekirjoituksia vailla ja tyyliin "astuu voimaan välittömästi". 82nd Airborne on tarvittaessa paikalla ennen musteen kuivumista. Voi olla että katson asiaa liian läntisillä silmillä ja kyllä, olen 100% vain ja ainoastaan NATO -ratkaisun kannalla sillä nimenomaan Suomen asema tässä hommassa eniten arvelluttaa ja siihen riittää pelkkä karttaan vilkaiseminen. Meillä jahkaillaan ja jahkaillaan näissä asioissa aivan liian pitkään. Hiki säästää verta mutta päätä käyttämällä voi säästää hieman hikeäkin.
edit. typoa ja faktan tarkistusta
Viimeksi muokattu:
Aavistus vain, mutta ei taas tarvitse olla mikään erityisen terävä kynä pystyäkseen hahmottelemaan mistä kokonaisuudesta puhutaan kun puhutaan Suomi - Ruotsi puolustusyhteistyöstä. Kuten tiedämme, Ruotsilla on avoimesti myös kriisiaikaa koskevia sopimuksia USA:n kanssa. Mitäs luulette, katoaako USA:n ja Ruotsin sopimat kuviot Suomen ja Ruotsin yhteisten kuvioiden myötä vai sovitellaanko ne yhteen? Unohtamatta sitä että Suomellakin on/ on vireillä puolustusyhteistyösopimuksia mm. Britannian ja USA:n kanssa.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_svenska_örlogsfartyg
Tuon listan mukaan operatiivisia aluksia on n. 70. Siinä listassa on sitten mukan myös koulutusalukset. Ja sukellusveneet.