Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

https://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_svenska_örlogsfartyg

Tuon listan mukaan operatiivisia aluksia on n. 70. Siinä listassa on sitten mukan myös koulutusalukset. Ja sukellusveneet.
Noista Wikipedian listauksista tuppaa puuttumaan selkeä päiväys. Esim. tuossa linkissäsi oli mainittu Göteborg-luokkaan neljä alusta, vaikka Göteborg ja Kalmar on decomissioned/koipussissa. Olisiko tuossa 157 taistelu- ja miina-aluksessa laskettu mukaan CB-90 .. tosin silloin lukumäärä menisi jopa yli (ja niiden laskeminen mukaan merivoimen taistelualukseksi alkaa menemään ...). Toki Gladanin ja Falkeninkin lukeminen mukaan on ehkä kyseenalaista :D
täältä https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_Navy
Laskettuna voisi saada lukumääräksi 39 tai 40 (jos HSwMS Carlskrona lasketaan mukaan), mutta siinä on myös mukana jo sukellusveneet(5 kpl listan mukaan.. näin jossain että niitä olisi 4, mikä nyt lienee viimeinen saldo)
 
Vaan eipä tuohon Suomen laivastonkaan 33 :een alukseen ole helppo päätyä. Jos mukaan laske kaikki Katanpäät, Kuhat, Kiiskit, Pansiot ja Hämeenmaat (miina-) sekä Raumat ja Haminat(taistelu) saan 25 alusta. Olisiko sitten mukana Jehuja... siis 8:n 12:sta, niin menee kohdilleen.
 
"Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla?" Ruotsalaiskenraali epäilee Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ruotsalainen_kenraali_suomi-65981
"Neretnieks suhtautuu skeptisesti ajatukseen liittosopimuksesta, jossa kumpikaan maa sitoutuisi lähtemään sotaan toisen puolesta tilanteessa, jossa voisi olla mahdollisuus pysyttäytyä konfliktin ulkopuolella.

– Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä esittää Ruotsille vaatimuksen saada lainata Gotlantia Itämeren alueen vakavassa kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan Venäjää vastaan, jos Venäjä vaatii lainaksi Suomen Lappia suojatakseen Kuolan niemimaan tukikohtaverkostoaan arktisen alueen vakavassa kriisissä, hän kysyy.

Keskinäinen puolustusliitto merkitsisi Neretnieksin mielestä asettumista riippuvaiseksi kumppanimaasta tavalla, joka vaatisi vastapainokseen hyvin suuria etuja.
"

.. kyllä tuossa mielestäni on vähän outoa se, että eikös tämä ole nimenomaan se kysymys, jonka perusteella ylipäänsä pohditaan, tai ollaan pidemmälle pohtimatta, puolustusliittoa. Tuostahan puolustusliitossa on nimenomaan kysymys. Jos osallistuu sellaiseen, on hyväksynyt kyseisen sitoumuksen. Ja tämän edellytyksenä on kyseinen valtio siis nähnyt saavansa hyvin suuria etuja; esimerkkinä voisi varmaankin olla itsenäisyyden ja riippumattomuuden säilyttäminen. Nämä lienevät meille suomalaisille asioita, joista juurikin on kyse, jos päädymme liittoutumaan. Onko tämä logiikka ruotsalaisille jotenkin vieras? Onko Ruotsille mahdollinen sellainen ajatus että ollaan sotilasliitossa, mutta jos sota tulee, se pätee vain jollain lailla ehdollisesti.

Lisäksi kysymyksen asettelu on toki hieman provosoiva; Suomi tai sen enempää Ruotsi ei uhkaa ketään sodalla, sodallahan tässä kuvassa uhkaa se joka esittää jommalle kummalle valtiolle uhkavaatimuksia.

Jos Venäjä vaatii saada "lainata" Gotlantia vakavassa kriisissä, ja Ruotsi arvioi tilanteen ja päättää, että sen kun vaan, niin eihän Suomen tarvitse siinä tilanteessa muuta kuin todeta tapahtunut tosiasia. Toki Suomi olisi itse melko järkyttynyt kyseisestä tilanteesta ja mahdollisesti aloittaisi valmiuden nostamisen ihan omista syistään. Jos taas Ruotsi toteaa, että kyseessä on tilanne joka johtaa sotaan, ja siis Itämerellä puhkeaa sota, on varmaankin a) Suomen etu nostaa Venäjän hyökkäyskynnystä niin korkealle että se ei puhkea ja jos b) sota syttyy, Suomi on siinä mukana joko heti, tai kohta. Suomi on EU jäsenenä joka tapauksessa Ruotsin puolella.

Sen sijaan ymmärrän kyllä, että jos Venäjä esittää vaikkapa Imatran liittämistä itseensä, Ruotsi voi katsoa ettei se oikeastaan ole heidän kannaltaan mitenkään tärkeä asia - vaikka Suomi toteaisikin olevansa sodassa Venäjän kanssa. Ruotsilla saattaa pikemminkin olla hyvin suuria etuja pysyä irti kyseisestä konfliktista ja keskittyä nostamaan omaa puolustuskykyään. Toki myös Ruotsi on EU:n jäsenenä Suomen puolella, mutta se ei edellytä sotaan lähtöä.

Niinpä kyseinen liitto ajaa Suomen etuja - ei Ruotsin. Ainakin Ruotsin mielestä. Vaikka liitto mitä ilmeisimmin nostaisi Venäjän kynnystä lähteä sotimaan Itämeren alueella.
 
Kun Gotlannissa oli kunnolla joukkoja ja Ruotsissa oli pitkä varusmiespalvelu (max 18kk) osa joukoista oli valmiusjoukkoja. Neretnieks vastasi Gotlannin puolustuksesta.

Muutenkin selväpäinen evp-kenraali joka osallistuu aika lailla Ruotsin turpo-keskusteluun julkisuudessa.
 

Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimista hiotaan yhtenäistä taistelukonetta – ruotsalainen ylikersantti virittää nyt koulutusjärjestelmiä suomalaisessa sotakoulussa


Ruotsalainen ylikersantti Stefan Peltonen seuraa ainakin vuoden ajan suomalaisten aliupseerien ja kadettien koulutusta Lappeenrannan Maasotakoulussa.


Heittopaino ja siinä kiinni oleva johto lentävät kohti puun latvaa Puolustusvoimien Maasotakoulun piha-alueella Lappeenrannassa.
Suomalaiset aliupseerit harjoittelevat viestitoimintaa vetämällä pitkälanka-antennia maastoon.
Harjoitus on tyypillinen, mutta harjoituksen valvoja epätyypillinen. Hän on Ruotsin Puolustusvoimista.

Ruotsin Norrbottenin rykmentin ylikersantti Stefan Peltonen on ollut kouluttajavaihdossa Lappeenrannan Maasotakoulussa viime syksystä lähtien.
Hän on ensimmäinen aliupseeri Suomen ja Ruotsin välisessä kouluttajavaihdossa, johon on tähän mennessä osallistunut vain upseereita.

– Seuraan aliupseerien ja kadettien koulutusta ja olen kouluttajien tukena, ylikersantti Stefan Peltonen kertoo.

Osallistuminen koulutukseen sujuu ruotsalaiselta ylikersantilta kielen puolesta hyvin.
Ruotsissa syntyneen ja kasvaneen Peltosen äidinkieli on suomi.


Yhteistyö syvenee

Aliupseereiden tulo kouluttajavaihtoon heijastaa Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyön syvenemistä.

– Meillä on jo paljon yhteistyötä erilaisissa kansainvälissä harjoituksissa. Nyt yhteistä näkemystä haetaan myös koulutukseen.
Aliupseereita pyritään kouluttamaan samalla tyylillä tai ainakin saamaan tietoa toisen maan toimintatavoista, sotilasmestari Esa Ek Masotakoulun koulutuskeskuksesta kertoo.

– Jos meidän pitää joskus taistella yhdessä, meidän pitää oppia toimimaan yhdessä, korostaa Ek.

Ruotsalaisen aliupseerin Stefan Peltosen osallistuminen koulutukseen kirittää myös sopivasti suomalaisia kouluttajia.

– Se kannustaa suomalaisia entistä tiukempiin suorituksiin, Maasotakoulun johtaja Kari Pietiläinen sanoo.

Maasotakoulu on Suomen maavoimien puolustushaarakoulu, joka kouluttaa pääasiassa kantahenkilökunnan aliupseereita ja kadetteja.


Järjestelmien vertailua

Kouluttajavaihdon aikana Peltonen tutustuu suomalaiseen aliupseerien koulutusjärjestelmään ja vertailee sitä ruotsalaiseen järjestelmään.
Tarkoituksena on, että hän antaa myös ehdotuksia siitä, miten molempia järjestelmiä voitaisiin kehittää.

Peltonen uskoo, että koulutusyhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.

– Molempien maiden koulutusjärjestelmissä on hyviä puolia, mutta myös huonoja. Pitää oppia toisen virheistä ja kehittyä yhdessä, korostaa Peltonen.

Tällä hetkellä Peltonen tuntee jopa paremmin suomalaisen järjestelmän. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen aliupseerien koulutusjärjestelmään.

– Olen ollut pääosin täällä Suomessa, kun siihen on siirrytty Ruotsissa, Peltonen kertoo.

Peltosella on vuoden pesti Maasotakoulussa, mutta Maasotakoulu haluaisi jatkaa sitä ensi vuoden alkupuolelle.


Erot järjestelmissä pieniä

Yleisesti ottaen erot aliupseerien koulutuksessa ovat maiden välillä kuitenkin pieniä.

– Ajatusmaailma on hyvin samankaltainen. Taktiikkaa ja asioiden suoritusta lähestytään samankaltaisella tavalla, Peltonen sanoo.

Tietty ero on siinä, että Ruotsin Puolustusvoimat on ollut kymmenen viime vuotta käytännössä ammattiarmeija. Koulutettavat ovat siis olleet ammattisotilaita.

– Tämä merkitsee sitä, että sotilaat ja ryhmänjohtajat ovat useimmiten olleet kauemmin palveluksessa kuin varusmieskoulutettavat Suomessa.
Tämän vuoksi heillä on hieman enemmän osaamista tietyissä asioissa, Peltonen kuvailee.

Ruotsissa ollaan kuitenkin jälleen siirtymässä osittaiseen asevelvollisuuteen.

– Meidän järjestelmä palaa siis Suomen tyyppiseen järjestelmään, Peltonen sanoo.


Sotilashistoria yhdistää

Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöllä on vuosisataiset juuret. Tämä näkyy myös Stefan Peltosen asemapaikalla Lappeenrannassa.
Kaupungin sotilashistoriasta löytyy yhtymäkohtia Peltosen omaan Norbottenin rykmenttiin Ruotsissa.

– Kun Venäjä valloitti Lappeenrannan vuonna 1741, niin Lappeenrannassa oli sotureita taistelemassa myös meidän rykmentistämme.
Norrbottenin rykmentin lipussa on yhä merkintä tästä, Peltonen kertoo.

Norrbottenin rykmentin väritkin ovat sininen ja valkoinen sekä rykmentin marssi Suomalaisen ratsuväen marssi.
 

Ääniä, valoja ja savuja – epäsuoraa tulta simuloitiin rakennetulla alueella Kvarn-harjoituksessa

Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö ja kaupunkijääkärit harjoittelivat lokakuussa Ruotsissa taistelua rakennetulla alueella. Noin 200 henkilöä, pääasiassa varusmiehiä, osallistui Suomesta Kvarn 19 -harjoitukseen, joka päättyi viikonloppuna.

Kvarnissa sijaitsee Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutuskeskus. Harjoitusalue on pienen taajaman kokoinen.

Kvarnissa harjoiteltiin hyökkäys- ja puolustustehtäviä vaihtelevissa ja monipuolisissa tilanteissa.
Kvarnin yli 40 rakennuksesta muodostuvan harjoitusalueen simulaatiotoiminnot mahdollistavat aidon tuntuisen hyökkäyksen myös epäsuoran tulen turvin. Rakennuksiin kohdistuvaa epäsuoraa tulta simuloitiin äänillä, valoilla ja savulla.

Tavoitteena laajentaa harjoituksia
Kaartin jääkärirykmentti on harjoitellut Kvarnissa aiemmin kolme kertaa, vuosina 2016–2018. Kaartin jääkärirykmentin tavoitteena on laajentaa Kvarn-harjoituksia komppanian kehyksestä pataljoonan hyökkäykseen yhteistoiminnassa ruotsalaisen joukon kanssa.

– Tiivistäen voi todeta, että Kvarnin koulutusympäristö Spångin harjoituskylässä simulaattoreineen, videokameroineen ja tukihenkilöineen tarjoaa mahdollisuuden realistisen taistelun harjoitteluun rakennetulla alueella, joukon suorituskyvyn mittaamiseen ja kattavan palautteen antamiseen. Vastaavanlaista koulutusympäristöä meillä ei ainakaan vielä Suomessa ole. Siksi Kvarn-harjoitusten perinnettä kannattaa jatkaa laajentaen sitä FISE:n hengessä yhteistoimintaharjoitteluun ruotsalaisten joukkojen kanssa.

20191024_191226.jpg
 

"Suomi ja Ruotsi jatkavat rauhanajan ylittävän puolustusyhteistyönsä syventämistä. Kriiseihin ja sodanaikaan liittyvä kahdenvälinen operatiivinen suunnittelu sekä koordinoidut ja yhteiset toimet korostavat pyrkimyksiä."

"Toteutimme 27.11. ministeritasolla table top -harjoituksen. Skenaariopohjainen harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittisia päätöksentekoprosesseja konfliktitilanteessa. Paransimme käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista, menettelyistä ja haasteista. "

"Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tehtäväksi annettiin kehittää valmius suunnitella ja toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita rauhan, kriisien ja sodan aikana. Olemme viime vuosina edistyneet merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Nyt voimme toimia sotilaallisesti yhdessä, jos tätä koskevat poliittiset päätökset tehdään molemmissa maissa. "

Sama video on myös suomeksi ja ruotsiksi, video on laitettu myös Försvarsmakten kanavalle.
 
Viimeksi muokattu:

"Kivinen sanoo, ettei kukaan tilannetta läheltä seuranneista olisi uskonut viisi vuotta sitten, kuinka paljon Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö syventyy."

Itse olen huolissani koska uskon Ruotsin puolustusvoimista ja poliitikoista löytyvän enemmän Venäjän agentteja kuin Suomesta.
Toivon että omia suunnitelmia ja kykyjä ei tuonne jaeta ja avata muuta kuin tarvittavin osin.
 
Toivotaan että ei.

Niin, en tiedä mitä meinaavat. Sotilaallinen pohjoismainen yhteistyö on jees ja se on kytkettävissä Nato-rakenteeseen käsittääkseni sujuvasti. Suomalaisille voi olla melkoinen houkutus tarttua Gripeniin, jos Ruotsi vauhdittaa päätöstä julkisilla poliittisilla paalutuksilla malliin yhteinen puolustus.
 
Niin, en tiedä mitä meinaavat. Sotilaallinen pohjoismainen yhteistyö on jees ja se on kytkettävissä Nato-rakenteeseen käsittääkseni sujuvasti. Suomalaisille voi olla melkoinen houkutus tarttua Gripeniin, jos Ruotsi vauhdittaa päätöstä julkisilla poliittisilla paalutuksilla malliin yhteinen puolustus.
Hultqvist on todennut ettei yhteistyö ole kiinni siitä minkä järjestelmän Suomi hankkii. Ei tämä yhteistyö lähde Ruotsin puolustusteollisuuden tarpeista, vaan maiden tarpeista.

Ja ilmavoimilla on aivan omat tarpeensa joiden yli on vaikeata poliittisella tarkoitushakuisuudella ajaa. Yrttiaho ja Mustajärvi eivät valitse hävittäjäjärjestelmää.
 
Laitetaan tähän myös lausunto, joka vie ajatuksia vastaavasti eri suuntaan.

”Valtion asekauppias” Kari Renko vastaa pian Suomen puolustushankinnoista: ”Hullu investointi olisi sellainen, että ostetaan järjestelmä, jolla varmaan tullaan kakkoseksi


 
Suomalaisille voi olla melkoinen houkutus tarttua Gripeniin, jos Ruotsi vauhdittaa päätöstä julkisilla poliittisilla paalutuksilla malliin yhteinen puolustus.
Ruotsalaiset suosittelevat suomalaisille F-35:sia kun ymmärtävät sen liittyvän heidän omankin maansa puolustukseen.
 
Hultqvist on todennut ettei yhteistyö ole kiinni siitä minkä järjestelmän Suomi hankkii. Ei tämä yhteistyö lähde Ruotsin puolustusteollisuuden tarpeista, vaan maiden tarpeista.

Ja ilmavoimilla on aivan omat tarpeensa joiden yli on vaikeata poliittisella tarkoitushakuisuudella ajaa. Yrttiaho ja Mustajärvi eivät valitse hävittäjäjärjestelmää.

Ja taas kytkit -vastaukseesi- nuo mainiot kommunistit, olet sinä vaan aika epeli osoittamaan kanssakeskustelijat johonkin viiteryhmään.

Jos mielikuvittelet, ettei Ruotsin puolustusteollisuudella ole näppinsä tässä pelissä, niin uskallan sanoa, että erehdyt.
 
Ja taas kytkit -vastaukseesi- nuo mainiot kommunistit, olet sinä vaan aika epeli osoittamaan kanssakeskustelijat johonkin viiteryhmään.

Jos mielikuvittelet, ettei Ruotsin puolustusteollisuudella ole näppinsä tässä pelissä, niin uskallan sanoa, että erehdyt.
Taasko on salaliitot jylläämässä?

Ruotsin puolustusteollisuus on tietenkin kiinnostunut Suomesta, onhan Suomi iso asiakas heille, yhteistyöllä tai ilman. Todettakoon että Ruotsissa näyttää olevan viime kierroksen ylilyönnit otettu opikksi, jolloin eräs Wallenberg jopa uhkaili teollisten investointien vetämisellä pois, jollei Gripeniä valita. Sillähän ei nyt ollur mitään muuta vaikutusta kuin että ilmapiiri myrkyttyi, mutta lopputulokseen se ei vaikuttanut. Gripen FIN ei ollut valmis ja sen kehityksessä oli epävarmuustekijöitä. Mutta tietenkin Ruotsissa toivotaan että Gripåen valitaan. Sillä olisi iso merkitys ei vaan projektin Gripen E talouden vaan myös uskottavuuden kannalta.

Suomen puolustusvoimat ei tule hylkäämään ruotsalaisia laitetoimittajia eikä Ruotsi tule hylkäämään PV-yhteistyötä kävi HX skabassa miten tahansa.

Yrttiahon ja Mustajärven mainitsin koska he ovat taas olleet julkisuudessa hölmöllä kirjallisella kysymyksellä hallitukselle. Eikö heistä saisi puhua? Ja luulin Kontulaa eduskunnan ainoaksi kommiunistiksim. Ainakin hän sanoo itse näin ;)
 
Back
Top