Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Itse uskon, että tämä yllättävä into Ruotsin suunnalta puolustusyhteistyöhön liittyy vahvasti HX-hankkeeseen. Kun ei silti valita Gripeniä, niin sen jälkeen alkaa into pikkuhiljaa laskea. Näin itse epäilen. Muistaakseni samanlaisia juttuja oli ilmassa DX-hankkeen aikoihin ja jopa uhkailtiin, että lopetetaan joitain yhteistyömuotoja, jos ei valita Gripeniä
 
Itse uskon, että tämä yllättävä into Ruotsin suunnalta puolustusyhteistyöhön liittyy vahvasti HX-hankkeeseen. Kun ei silti valita Gripeniä, niin sen jälkeen alkaa into pikkuhiljaa laskea. Näin itse epäilen. Muistaakseni samanlaisia juttuja oli ilmassa DX-hankkeen aikoihin ja jopa uhkailtiin, että lopetetaan joitain yhteistyömuotoja, jos ei valita Gripeniä
Valitettavasti - veikkaan, että olet väärässä. Tämä siksi, että Saabilla on jo aika selkeä käsitys ettei Gripen pärjää HX-kisassa.

Ruotsin herännyt puolustusyhteistyön halukkuus johtuu siitä, ettei heillä riitä panokset nostamaan kynnystä niin ylös, etteikö voisi Venäjän silti ajatella tuota kynnystä testaavan. Tälläisessä vaihtoehdossa Ruotsi mielellään näkee rintamalinjan - tälläisen nykymaailman epäselvänkin linjan - sijaitsevan mielummin Suomessa.

Ja lisäksi Venäjän nykymeno on sitä sorttia, että rationaalinen ja ennakoitava toiminta on sille vierasta.
 
Ruotsin herännyt puolustusyhteistyön halukkuus johtuu siitä, ettei heillä riitä panokset nostamaan kynnystä niin ylös, etteikö voisi Venäjän silti ajatella tuota kynnystä testaavan. Tälläisessä vaihtoehdossa Ruotsi mielellään näkee rintamalinjan - tälläisen nykymaailman epäselvänkin linjan - sijaitsevan mielummin Suomessa.

Jos ja kun yksi Ruotsin pullonkauloista on koulutusjärjestelmän ylösajo sille tasolle, että se pystyisi käsittelemään isompia vuosittaisia koulutettavien määriä, niin tuossa olisi Suomella oiva yhteistyön sauma.

Suomi ja Ruotsi voisivat hyvin sopia ja järjestää asioita niin, että osa ruotsalaisista asevelvollisista voisi suorittaa intin ja mahdollisuuksien mukaan etenemisväylä RUKin läpi asti Suomessa, käydä sitten Ruotsissa jonkinlaisen lyhyen muunto/täydennyskurssin ja edetä siellä sotilasuralle.

Tuollainen tietenkin vaatisi sitä, että Ruotsi maksaisi täällä tapahtuvan koulutuksen. Yksi maksamisen tapa voisi olla vaikka se, että Ruotsi puolestaan kouluttaisi jonkin pienen osan suomalaisia kouluttajia sellaisille järjestelmille, joita Suomi ei ole ostanut, mutta joita Ruotsi voisi kriisin aikana meille antaa.

Ruotsi saisi tällä tavoin vuosittain lisää ja erilaista tietoa joukkotuotannon/kouluttamisen tavoista ja monesta sille tarpeellisesta asiasta.

Selitän tätä asiaa ehkä vähän huonosti ja asiantuntemattomasti, mutta vertauskohtana voisi käyttää vaikka kansainvälisen opiskelijavaihdon joitain toimivia käytäntöjä + mahdollisuuksia.

Eikä ole mitään pakkoa ajatella koulutusvaihdon rajoittamista varusmiespalvelukseen ja sen välittömään läheisyyteen. Kai jotain tuollaista voisi pohtia kertausharjoittelun, MPY:n, MAAK-systeemin jne suhteenkin.

Suomen ja Viron välinen koulutusyhteistyö taisi aikanaan poikia paljon hyvää. Ehkä Ruotsin kanssa voisi edetä jollain tavoin johonkin sellaiseen suuntaan, jota ei ole vielä kokeiltu?
 
Puolustuspoliittisten ruotsi-suhteiden konkreettinen merkitys HX:ssä:

-Poliittinen johto ei poissulje Saabia
-Sotilaallinen johto ei poissulje Saabia

Tosin tällä hetkellä sillä ei ole suurta merkitystä, koska kilpailu on objektiivinen ja avoin kaikkien länsimaisten valmistajien osalta.

Insinöörikenraalimajuri Kari Renko ( 23.12 HS):
"Ei tämä ole henkilökohtainen kysymys. Tämä on kuin Kummisetä-elokuvissa, strictly business"
 

Ilmavoimat harjoittelee Ruotsin ilmavoimien kanssa – Hornetteja Gotlannissa saakka

lmavoimat suorittaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa tunnistuslentoharjoitteluun painottuvia yhteistoimintakierroksia.
Harjoittelun tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistoimintakykyä.

Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, jotka tukeutuvat kotitukikohtiensa lisäksi Visbyn tukikohtaan Gotlannissa.
Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen 1–2 ilma-aluksella. Yhteistoimintakierrokset lennetään Suomen ja Ruotsin ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren alueella.

Harjoittelu on osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyötä, johon kuuluvat muun muassa vierailut toisen maan alueella sijaitseviin lentotukikohtiin ja harjoitusalueille.
Aikaisemmin ilmavoimat on tukeutunut Gotlannin tukikohtaan esimerkiksi vuonna 2016, jolloin harjoiteltiin huolto- ja lentotoimintaa tukikohtaympäristössä, jossa ei ole valmiina Hornet-monitoimihävittäjien tukeutumiseen tarvittavaa kiinteää materiaalia ja kalustoa.
 


Radio Kipinä Podcast - SFATU samarbetet

Radio Kipinän ensimmäinen ruotsinkielinen jakso on täällä!
Radio Kipinän kolmannen tuotantokauden kolmannessa jaksossa teemana on Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö joukko-osastotasolla ja yhteinen amfibioyksikkö SFATU, jonka muodostavat Uudenmaan prikaati ja Ruotsin Amfibiorykmentti.

Yhteistyö on myös osa FISE Naval -yhteistyötä, jota kehitetään Suomen ja Ruotsin merivoimien johdolla.
Kuuntele podcastia, niin saat tietää lisää ainutlaatuisesta joukko-osastojen välisestä tiiviistä yhteistyöstä ja siitä, miten suorituskyky on kehittynyt viimeisten vuosien aikana.

Youtube-versiossa on myös suomenkielinen tekstitys!!!
 

”Ei ole kovin monta, jotka olisivat vielä kymmenen vuotta sitten uskoneet, että meillä olisi näin tiivistä yhteistyötä kuin nyt on. Luulenpa, että moni niistä päätöksentekijöistäkin, jotka ovat olleet tässä mukana, ovat yllättyneitä siitä, miten hyvin ja pitkälle tämä on mennyt.”
 

”Ei ole kovin monta, jotka olisivat vielä kymmenen vuotta sitten uskoneet, että meillä olisi näin tiivistä yhteistyötä kuin nyt on. Luulenpa, että moni niistä päätöksentekijöistäkin, jotka ovat olleet tässä mukana, ovat yllättyneitä siitä, miten hyvin ja pitkälle tämä on mennyt.”

Avataan vaan kaikki suunnitelmat heille, olen täysin vakuuttunut että Ruotsi on eniten solutettuja länsimaita monien eri tahojen toimesta.
 
Korpraali Friskin viimeisin blogi, hänen näkemyksensä naapurin puålustusvoimauudistuksen etenemistä (laivasto miinuksella, ilmavoimat plusmiinusnolla, maavoimille varovaisesti hyvää).

 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi norjalaisiin luotan paljon enemmän, heillä on trauma miehitetyksi tulemisesta ja maaraja Venäjän kanssa, Ruotsi on 200 vuoden aikana muodostunut kupla irrallaan todellisuudesta.
Taisipa sieltä länsinaapuristakin tulla prikaatillinen lomailevia pieniä vihreitä miehiä viimeksi, kun hätä oli suuri. Ihan vapaaehtoisesti tulivat. Antamaan tarvittaessa henkensä Suomen puolesta :salut:
 
Tästä en ole kuullutkaan. Onko joku lähde tälle muu kuin että nykyinen maailman meno ottaa päähän (varmaan meitä kaikkia)?

Näin muistan lukeneeni, kantahenkilökuntaa, vapaussodassa taistelleita ja muita oikeistolaisia enemmistö.
Ruotsalaiset aktivistit pitivät äännekkäimmin Suomen virallistakin auttamista esillä, kuningas laitettettiin julkisesti tyrmäämään tämä.
 
Itse olen ymmärtänyt, että vapaaehtoistoiminta oli hyvin suosittua, toki voisin arvata että vasemmalla laidalla vähemmän näin. Tästä olisi mielenkiintoista tietää lisää. Onkohan mitään kirjoja Ruotsin vapaaehtoisista Talvisodassa?

Wiki toteaa aiheesta mm näin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Svenska_Frivilligkåren

Komitean toimesta aloitettiin välittömästi toimistojen avaaminen eri puolilla Ruotsia vapaaehtoisten värväämiseksi. Kaikkiaan perustettiin 125 värväystoimistoa eri puolille Ruotsia. Komitean luoma organisaatio saavutti täydellisen toimintakyvyn helmikuuhun 1940 mennessä, ja sen toiminta oli laajojen kansalaispiirien hyväksymä. Suomen tuen yleiseksi käsitteeksi muodostui silloin "Finlands sak är vår". Organisaation puheenjohtajaksi tuli pääjohtaja, entinen Norrbottenin läänin maaherra Gösta Malm. Komitea sai joukkojen varustamiseksi Ruotsin hallituksen suostumuksella aseistuksen ja muun varustuksen Ruotsin armeijan varastoista. Ruotsin hallitus suostui vapaaehtoisyksikön luomiseen, mutta asetti sen rajaksi 4 000 miestä pitäen kyseistä määrä puolueettomuuspolitiikkaan sopivana määränä. Seuraavana päivänä juuri nimitetty Ruotsin asevoimien ylipäällikkö kenraali Olof Thörnell korotti ruotsalaisjoukkojen kooksi 5 000 asevelvollista sotilasta ja 200 vakinaisen väen upseeria. Pian sen jälkeen kenraali Thörnell esitti joukkojen kaksinkertaistamista. Ruotsin hallitus vastusti ensin esitystä, mutta 11. tammikuuta 1940 hyväksyi 8 000 asevelvollisen ja 400 vakinaisen väen upseerin ruotsalaissotilaan määrän vapaaehtoisjoukoksi.[4]
 
Back
Top