Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Kirjaston netistä löytyi nämä kirjat aiheesta, laitoin tilaukseen. Voisi arvella, että vapaaehtoisia olisi taustoitettu enemmänkin.
  • Svenska frivilliga i Finland 1939-1944 : Förbundet svenska Finlandsfrivilliga / Militärhistoriska förlaget
  • För Finlands frihet : Svenska frivilligkåren 1939-1940 / Nicolas von Schmidt-Laussitz, Klaus-Jürgen von Schmidt-Laussitz

Ruotsinkielisessä SFK-wikiartikkelissa eritelty läänit, joista tulijoita eniten. Tukholma ja Norrbotten suurimmat. https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_frivilligkåren#Början
 
Ruotsin puolustusvoimat on julkistanut uuden doktriinidokumentin "Doktrin för gemensamma operationer". Tässä dokumentissa on kuvattu varsin tarkkaan, miten Ruotsin puolustusvoimia on suunniteltu käytettäväksi eri kriisitilanteissa ja täydessä sodassa joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa.

Dokumentissa on kuvattu myös varsin tarkasti yhteistyö Suomen kanssa mm. juridiselta kannalta: mitä lainsäädäntöä Ruotsissa tulee muuttaa, että avunantaminen Suomelle on sujuvaa. Samoin on kuvattu lait, joiden nojalla suomalaiset joukot voivat toimia Ruotsissa ja joukkojen toimivaltuudet eri tilanteissa.

Linkki dokumenttiin: https://www.forsvarsmakten.se/sitea...triner/doktrin-for-gemensamma-operationer.pdf
 
Ruotsin puolustusvoimat on julkistanut uuden doktriinidokumentin "Doktrin för gemensamma operationer". Tässä dokumentissa on kuvattu varsin tarkkaan, miten Ruotsin puolustusvoimia on suunniteltu käytettäväksi eri kriisitilanteissa ja täydessä sodassa joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa.

Dokumentissa on kuvattu myös varsin tarkasti yhteistyö Suomen kanssa mm. juridiselta kannalta: mitä lainsäädäntöä Ruotsissa tulee muuttaa, että avunantaminen Suomelle on sujuvaa. Samoin on kuvattu lait, joiden nojalla suomalaiset joukot voivat toimia Ruotsissa ja joukkojen toimivaltuudet eri tilanteissa.

Linkki dokumenttiin: https://www.forsvarsmakten.se/sitea...triner/doktrin-for-gemensamma-operationer.pdf
Tämä oli hieno löytö, kiitos! Ilmestynyt kuukausi sitten, en ole ainakaan itse huomannut että Suomessa olisi tätä kommentoitu. Tekisipä joku Mika Aaltola tai vastaava referaatin tästä.

Yhtä kaikki, s. 74, nosto minun :salut:

4.6 Multinationella försvarsoperationer
4.6.1 Inledning
Som EU-nation, och i enlighet med Lissabonfördraget, har Sverige förbundit sig att solidariskt medverka till Europas fred och säkerhet. Sverige är också medlem i Natos Partnerskap för fred, och har ett fördjupat försvarssamarbete med utvalda nationer, där Finland har en särställning.
 
Tämä oli hieno löytö, kiitos! Ilmestynyt kuukausi sitten, en ole ainakaan itse huomannut että Suomessa olisi tätä kommentoitu. Tekisipä joku Mika Aaltola tai vastaava referaatin tästä.

Yhtä kaikki, s. 74, nosto minun :salut:

4.6 Multinationella försvarsoperationer
4.6.1 Inledning
Som EU-nation, och i enlighet med Lissabonfördraget, har Sverige förbundit sig att solidariskt medverka till Europas fred och säkerhet. Sverige är också medlem i Natos Partnerskap för fred, och har ett fördjupat försvarssamarbete med utvalda nationer, där Finland har en särställning.
Lopusta kannattaa lukea tarkempi erittely, miten ruotsalaisjoukot voivat toimia Suomessa ja miten vastaavasti suomalaiset voivat toimia Ruotsissa. Ruotsissa varaudutaan selvästi myös siihen, että suomalaiset osallistuvat tarvittaessa operaatioihin Ruotsissa.
 
Lopusta kannattaa lukea tarkempi erittely, miten ruotsalaisjoukot voivat toimia Suomessa ja miten vastaavasti suomalaiset voivat toimia Ruotsissa. Ruotsissa varaudutaan selvästi myös siihen, että suomalaiset osallistuvat tarvittaessa operaatioihin Ruotsissa.
Mihin kappaleeseen viittaat? Luin juuri juridisesta tilanteesta ss 143-144, joka kuvaa hyvin vielä tarvittavia lakimuutoksia avun antamiselle ja vastaanottamiselle FI-SE -yhteistyössä. Kappale arvioi lain olevan valmistumassa juurikin näillä hetkillä?
 
Mihin kappaleeseen viittaat? Luin juuri juridisesta tilanteesta ss 143-144, joka kuvaa hyvin vielä tarvittavia lakimuutoksia avun antamiselle ja vastaanottamiselle FI-SE -yhteistyössä. Kappale arvioi lain olevan valmistumassa juurikin näillä hetkillä?
Juuri samaan kohtaan viittasin...
 
Juuri samaan kohtaan viittasin...
Tämä oli kyllä mainio artikkeli. Ruotsi-Suomi -puolustusyhteistyö herättää paljon kysymyksiä ja intohimoja, yksi niistä on varmasti se, että kuinka tosissaan Ruotsi on tämän asian parissa. Tämä Ruotsin Puolustusvoimien artikkeli osaltaan vahvistaa, että ovat hyvinkin vakavissaan ja tosissaan.
 
Tämä oli kyllä mainio artikkeli. Ruotsi-Suomi -puolustusyhteistyö herättää paljon kysymyksiä ja intohimoja, yksi niistä on varmasti se, että kuinka tosissaan Ruotsi on tämän asian parissa. Tämä Ruotsin Puolustusvoimien artikkeli osaltaan vahvistaa, että ovat hyvinkin vakavissaan ja tosissaan.

Kylkeen tarvittaisiin kuitenkin se viimeinen silaus eli poliittinen sitoutuminen asiaan. Siihen ei ole ollut isompaa innostusta kummallakaan puolella rajaa.
 
Puolustusyhteistyössä keskustellaan usein joukoista ja aseista. Moni muu tärkeä asia voi jäädä sen keskustelun jalkoihin.

Itse arvostan todella paljon sitä, jos Ruotsin kanssa tapahtuvan yhteistyön puitteissa saadaan lisää lihaksia mm. näihin asioihin:
- Tiedustelu kaikkine osa-alueineen.
- Tilannekuvan reaaliaikainen jakaminen.
- Tukeutuminen.
- Muu logistiikka.
- Ase-, ammus- jne. täydennysten saaminen.
- Kansainvälisen poliittisen, taloudellisen, kulttuurillisen, logistisen ja jopa sotilaallisen tuen saaminen.
- Kansainvälisoikeudelliset kiistat.
- Terveydenhoito.
- Evakuoitumismahdollisuudet.
- Tuotannon tai jonkin muun tärkeän asian siirtäminen turvallisempaan ympäristöön.
- Koulutusyhteistyö.
- Energia- ja materiaaliyhteistyö.
- Huolto, korjaus, kunnossapito jne.
- Tuotantotalouden piiriin kuuluvat ylösajotoimet Suomessa tai Ruotsissa.
- Vientiteollisuuden yhteistyöhankkeet esim. tuotanto- tai kuljetusvaikeuksien kohdatessa.
- Kansainväliseen mediaan liittyvä työ.
- Informaatio-operaatiot ja sellaisten torjuminen.
- Muut tarpeelliset ja hyödylliset yhteistyön muodot.

Mikään noista ei ole mielestäni väheksyttävissä oleva asia. Osa on ehkä sellaisia ettei niiden merkitys aukea kaikessa laajuudessaan ellei niihin tarvitse turvautua.
 
Voipi innostuksen puute johtua siitä, että kummallakin puolella rajaa on omat epäilyksensä sen sitoutumisen järkevyydestä. joskin hieman eri lähtökohdista.
Minusta nykyinen tilanne on ihan sopiva: käytännön yhteistyötä on harjoiteltu niin, että se sujuu tarvittaessa sujuvasti. Sen sijaan ei olla sitouduttu liittoon, joka ei välttämättä anna aitoa turvaa. Liittoutumisen osalta on hyvä myös huomioida, että Ruotsilla on selvästi kovat odotukset Suomesta tulevasta avusta.
 
Minusta nykyinen tilanne on ihan sopiva: käytännön yhteistyötä on harjoiteltu niin, että se sujuu tarvittaessa sujuvasti. Sen sijaan ei olla sitouduttu liittoon, joka ei välttämättä anna aitoa turvaa. Liittoutumisen osalta on hyvä myös huomioida, että Ruotsilla on selvästi kovat odotukset Suomesta tulevasta avusta.
Toivottavasti meilläkin on vähintään yhtä kovat odotukset meille annettavasta avusta: tukeutumiskentät ilmavoimille, Norrbottensbrigaden manööverille Lappiin, ruotsalais-suomalainen laivasto-osasto sukellusveneineen, kaikkineen.

Samaa mieltä, yhteinen harjoittelu on kaiken a ja o. Laivasto ja ilmavoimat jo pitkällä, maavoimatkin nyt harjoitelleet. Siitä on hyvä jatkaa.

Niin kauan kun katajainen kansamme potee ankaraa NATO-allergiaa, Suomi-Ruotsi -yhteistyö sopii oikein hyvin. On kuitenkin melkoinen voimatekijä, jos laskettaisiin yhteen.
 
Minusta nykyinen tilanne on ihan sopiva: käytännön yhteistyötä on harjoiteltu niin, että se sujuu tarvittaessa sujuvasti. Sen sijaan ei olla sitouduttu liittoon, joka ei välttämättä anna aitoa turvaa. Liittoutumisen osalta on hyvä myös huomioida, että Ruotsilla on selvästi kovat odotukset Suomesta tulevasta avusta.

No näin. Yhteistyötä voi tehdä kunhan se ei ole liian syvää. Minkäänlaisia jaettuja kykyjä ei pidä rakentaa eikä todellakaan mitään yhteisiä komentorakenteita.

Tosipaikan tullen ne "jaetut kyvyt" nimittäin katoavat länsirajan toiselle puolelle kuten aina ennenkin suojaamaan emämaata. Suomessa kannattaisi nyt oikeasti viimeinkin ymmärtää Ruotsin ja Suomen välinen suhde ja unohtaa kuvitelmat jostain tasavertaisuudesta.

Ruotsi auttaa meitä niin kauan kuin siitä on heille hyötyä ja myy meidät samalla sekunnilla kun siitä on heille hyötyä.
 
No näin. Yhteistyötä voi tehdä kunhan se ei ole liian syvää. Minkäänlaisia jaettuja kykyjä ei pidä rakentaa eikä todellakaan mitään yhteisiä komentorakenteita.

Tosipaikan tullen ne "jaetut kyvyt" nimittäin katoavat länsirajan toiselle puolelle kuten aina ennenkin suojaamaan emämaata. Suomessa kannattaisi nyt oikeasti viimeinkin ymmärtää Ruotsin ja Suomen välinen suhde ja unohtaa kuvitelmat jostain tasavertaisuudesta.

Ruotsi auttaa meitä niin kauan kuin siitä on heille hyötyä ja myy meidät samalla sekunnilla kun siitä on heille hyötyä.
Saatat hyvinkin olla oikeassa, mutta sekin auttaa, jos tilanteen nopea pahentuminen ja hyökkäyksen alku voidaan kaverin avulla havaita aikaisemmin. Sen jälkeen aletaan katsella mitä minkäkin mamman pojat ja tytöt :camo: pitävät arvokkaana.
 
Kahdenkeskinen isäntämaasopimus?


Ruotsin puolustusministeri vahvistaa DN:ssä: Suomi ja Ruotsi valmistelevat isäntämaasopimusta – sisältää sotilaallista ja siviilitukea
29.7.202010:04päivitetty 29.7.202010:09
Suomi ja Ruotsi kertoivat vuoden lopulla keskustelevansa isäntämaatuesta. Nyt Ruotsin puolustusministeri avaa tilannetta laajemmin.
f6162e24-c0ae-5931-ac72-cc2297865c5b

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

”Nyt syvennämme yhteistyötämme edelleen Suomen kanssa isäntämaasopimuksen avulla”, kirjoittaa Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Dagens Nyheterissä.
Hultqvist ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kirjoittivat aiheesta lyhyesti jo joulukuussa. He kertoivat, että keskustelut isäntämaatuesta ovat käynnissä. Yhteisen puheenvuoron julkaisivat Suomessa Lännen Median lehdet ja Ruotsissa Dagens Nyheter.
”Keskeinen osa jatkotyötä ovat myös kahdenväliset isäntämaatuen järjestelyt, jotka mahdollistavat koordinoitujen tai yhdistettyjen operaatioiden toteuttamisen joko Suomen tai Ruotsin alueella. Tarvittavien järjestelyjen luomisesta käydään parhaillaan keskusteluja”, Kaikkonen ja Hultqvist kirjoittivat joulukuussa.
MAINOSMONSTER
Pitkästä aikaa työnhaussa? Näin pääset alkuunJos ei ole pitkään aikaan hakenut töitä, alkuun pääseminen voi olla hankalaa. Kokosimme vinkit avuksesi.
99e5be70-4b3f-4a77-ac0d-79c058bc5bc2.jpg

Nyt Hultqvist avaa asiaa lisää DN:ssä.
Hänen mukaansa puolustusyhteistyö muiden maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää Ruotsin puolustusyhteistyölle. Hultqvistin mukaan Ruotsin välittömällä alueella tiiviin yhteistyön tarve on suurin.
Puolustusyhteistyö Suomen kanssa on Hultqvistin mukaan Ruotsin syvintä ja sisältää nykyään myös sodan yhteisen toiminnan operatiivisen suunnittelun. Yhteistyö on strategisesti tärkeää ja koskee sekä sotilaallisten valmiuksien että operatiivisen suunnittelun rakentamista, Hultqvist kuvailee.

”Vahvistamme nyt tätä yhteistyötä edelleen valmistelemalla uutta lainsäädäntöä, joka tarjoaa edellytykset nopeamman avun tarjoamiselle ja vastaanottamiselle kriisin aikana, isäntämaasopimusta Ruotsin ja Suomen välillä”, Hultqvist kirjoittaa.
”Isäntämaasopimus tarkoittaa, että suomalaisten ja ruotsalaisten yksiköiden on kyettävä toimimaan ja ratkaisemaan tehtävänsä kunkin maan alueella. Käytännössä tämä sisältää sekä sotilaallista että siviilitukea ja vaatii huolellista hallinnollista ja käytännön valmistelua.”
Hultqvistin mukaan Ruotsin ja Suomen välisellä vuoropuhelulla sekä Nato-yhteistyöllä on selkeä turvallisuusrakennustehtävä meidän osassamme Eurooppaa. Hän huomauttaa, että Venäjän sotilaallinen kiinnostus Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella on lisääntynyt, joten on tärkeää seurata alueiden kehitystä.
Jatkuva koulutustoiminta Cross Border Training -harjoitusyhteistyön kautta Ruotsin, Norjan ja Suomen kanssa osoittaa, että pystymme toimimaan yhdessä ja antamaan merkittävän signaalin, Hultqvist katsoo.
Suomi on aiemmin solminut isäntämaasopimuksen Naton kanssa syksyllä 2014. Asia herätti keskustelua, sillä sopimusta ei tuotu eduskunnan suuren salin käsiteltäväksi.
 
Puolustusministerien yhteinen tiedote löytyi Aamulehdestä:


Puolustusministerit Kaikkonen ja Hultqvist: Suomi ja Ruotsi tiivistävät entisestään puolustusyhteistyötä – määritämme yhteiset askeleet myös kriisiolojen varalle
Suomi ja Ruotsi jatkavat rauhanajan ylittävän puolustusyhteistyönsä syventämistä. Kriiseihin ja sodanaikaan liittyvä kahdenvälinen operatiivinen suunnittelu sekä koordinoidut ja yhteiset toimet korostavat pyrkimyksiä. Yhdessä olemme vahvempia, kirjoittavat puolustusministerit Antti Kaikkonen (kesk.) ja Peter Hultqvist (sd.). Yhteisen puheenvuoron julkaisevat Suomessa Lännen Median lehdet ja Ruotsissa Dagens Nyheter.
14.12.2019 06.30

Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist julkaisivat yhteisen kannanoton Suomen ja Ruotsin puolustuksesta.

Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist julkaisivat yhteisen kannanoton Suomen ja Ruotsin puolustuksesta.PONTUS LUNDAHL / EPA
Antti KaikkonenPeter Hultqvist


Keskustele

Suomen ja Ruotsin kahdenvälisellä puolustusyhteistyöllä on erityinen asema maidemme turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut ajan mittaan haastavammaksi, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kahden- ja monenkeskisesti.

Toteutimme 27.11. ministeritasolla table top -harjoituksen. Skenaariopohjainen harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittisia päätöksentekoprosesseja konfliktitilanteessa. Paransimme käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista, menettelyistä ja haasteista.

Puolustusyhteistyömme lujittaminen palvelee monia tarkoituksia. Suomella ja Ruotsilla on yhteisiä geostrategisia intressejä ja näkemyksiä Itämeren alueen turvallisuushaasteista. Molempien harjoittama turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen sotilaalliseen suorituskykyyn sekä periaatteeseen, jonka mukaan turvallisuutta rakennetaan yhteistyössä muiden maiden ja järjestöjen kanssa.

Sekä Suomen että Ruotsin turvallisuuspolitiikka liittyy selkeästi maidemme EU-jäsenyyteen ja tiiviiseen kumppanuuteen Naton kanssa. Lisäksi edistämme yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, vahvaa transatlanttista yhteyttä ja pohjoismaista yhteistyötä.

Olemme edistyneet merkittävästi

Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuoden 2015 alussa. Sen jälkeen on tehty paljon työtä, ja olemme edistyneet merkittävästi. Sotilaallinen kykymme toimia yhdessä on kehittynyt nopeasti viimeisten viiden vuoden aikana.

MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA

Harjoitukset ja ennakkovalmistelut ovat olennaisia, jotta kriisien tai konfliktien aikana voidaan tehdä yhteistyötä. Suuret harjoitukset, joissa on mukana suomalaisia ja ruotsalaisia yksiköitä – kuten Aurora, Northern Wind, Trident Juncture, Arctic Challenge Exercise ja Northern Coasts – ovat osoittaneet, että pystymme ja olemme valmiita toimimaan yhdessä. Lisäksi kahdenvälisiä suomalais-ruotsalaisia harjoituksia toteutetaan säännöllisesti.

Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tehtäväksi annettiin kehittää valmius suunnitella ja toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita rauhan, kriisien ja sodan aikana. Olemme viime vuosina edistyneet merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Nyt voimme toimia sotilaallisesti yhdessä, jos tätä koskevat poliittiset päätökset tehdään molemmissa maissa.

Useita konkreettisia toimia yhteistyön tiivistämiseksi on toteutettu. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ja työ jatkuu.

Isäntämaatuesta keskustelut käynnissä

Viime vuonna hallituksemme hyväksyivät puolustusyhteistyötä koskevan kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa todetaan muun muassa, että yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maidemme puolustuskykyä ja luoda edellytyksiä yhteisille kaikkien puolustushaarojen sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa. Maidemme puolustusministeriöt ovat nyt yhdessä määritelleet seuraavat painopistealueet yhteistyön syventämisessä.

Jatkamme skenaariopohjaisia harjoituksia sekä virkamies- että ministeritasolla. Arvioimme oikeudellisesti, millaisille uusille kahdenvälisille järjestelyille tai kansallisille lainsäädäntömuutoksille voi olla tarvetta. Keskeinen osa jatkotyötä ovat myös kahdenväliset isäntämaatuen järjestelyt, jotka mahdollistavat koordinoitujen tai yhdistettyjen operaatioiden toteuttamisen joko Suomen tai Ruotsin alueella. Tarvittavien järjestelyjen luomisesta käydään parhaillaan keskusteluja.

Pyrimme parantamaan yhteistä tilannekuvaa koskevia järjestelyjä. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä puolustusvoimiemme operatiivista vaikuttavuutta. Siksi selvitämme myös, miten alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvää yhteistyötä voitaisiin syventää.

Yhdessä myös kriisejä päin

Hedelmällinen yhteistyömme ulottuu myös välittömän turvallisuusympäristömme ulkopuolelle. Käymme läpi, miten voisimme paremmin koordinoida osallistumistamme kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana. Sillä on vakauttava vaikutus, ja se nostaa sotilaallisten välikohtausten kynnystä lähialueillamme. Yhteistyömme antaa vahvan signaalin mahdollisille vastustajille siitä, että olemme sekä halukkaita että kykeneviä toimimaan yhdessä kaikissa olosuhteissa. Suomen ja Ruotsin tiiviimpi puolustusyhteistyö on edelleen keskeinen tekijä nykyisten ja tulevien turvallisuushaasteiden hallinnassa. Olemme sitoutuneet viemään yhteistyötä eteenpäin ja siten edistämään vakautta.

Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat turvallisuuden tuottajia Itämeren alueella.

Kirjoittajista Antti Kaikkonen on Suomen ja Peter Hultqvist Ruotsin puolustusministeri. Hultqvist vieraili loppuviikosta Helsingissä paluumatkalla Yhdysvaltain-vierailulta.
 
Kun poliitikot puhuvat näinkin konkreettisella tasolla, niin eipä tuo huonolta kuulosta, nostot minun:


Viime vuonna hallituksemme hyväksyivät puolustusyhteistyötä koskevan kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa todetaan muun muassa, että yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maidemme puolustuskykyä ja luoda edellytyksiä yhteisille kaikkien puolustushaarojen sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa. Maidemme puolustusministeriöt ovat nyt yhdessä määritelleet seuraavat painopistealueet yhteistyön syventämisessä.
Jatkamme skenaariopohjaisia harjoituksia sekä virkamies- että ministeritasolla. Arvioimme oikeudellisesti, millaisille uusille kahdenvälisille järjestelyille tai kansallisille lainsäädäntömuutoksille voi olla tarvetta. Keskeinen osa jatkotyötä ovat myös kahdenväliset isäntämaatuen järjestelyt, jotka mahdollistavat koordinoitujen tai yhdistettyjen operaatioiden toteuttamisen joko Suomen tai Ruotsin alueella. Tarvittavien järjestelyjen luomisesta käydään parhaillaan keskusteluja.
Pyrimme parantamaan yhteistä tilannekuvaa koskevia järjestelyjä. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä puolustusvoimiemme operatiivista vaikuttavuutta. Siksi selvitämme myös, miten alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvää yhteistyötä voitaisiin syventää.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaisforumilla ollaan huolissaan siitä, että Suomi menettää kiinnostuksensa puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa, jos Ruotsi ei paranna puolustusvoimiensa tilannetta.
 
Back
Top