Ehdottomasti tuohon pussiin täytyy käyttää kaksipuolista materiaalia: toinen puoli paperia ja toisen alumiinifoliota.
Tapolan mustaa kai myydään tuollaiseen käärittynä. Ihanteellinen suojamateriaali Tampereen katutaisteluihin?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ehdottomasti tuohon pussiin täytyy käyttää kaksipuolista materiaalia: toinen puoli paperia ja toisen alumiinifoliota.
Syvyys valehtele helposti, kyllä minun mielestäni tuo vielä ohi menisi.Näitä uusia nopean toiminnan "nuoli"joukkoja. On kypäräkameraa ja asennetta. Vaunumiehellä itasaksan pyssy, käsi liipasimella ja tähtäimessä radistin persuus.
Katsoin, että radisti on hockeymiehiä.Syvyys valehtele helposti, kyllä minun mielestäni tuo vielä ohi menisi.
Jep , lisäksi itseriittoinen "minä ensin" kasvomaalaus pelin edessä tehtynä.@tiedotusosasto Pyöreän (nuuskarasia)taskun takia?
Kyllä nykyinen kahden saapumiserän systeemi on tehty ihan joukkotuotanto edellä. Nykyisessä mallissa kun kaikki tuotettu 6 kk miehistökin ehtii kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.Nykymalli tuntuukin minusta olevan enemmän siviilielämän kuin maanpuolustusvalmiuden tarpeisiin aikataulutettu. 2. asteen koulutusohjelmathan alkavat nimenomaan syys- ja tammikuussa, eli intistä päässeet ehtivät parahultaisesti opiskelemaan. Nyt aloittaneet valmiusyksiköt antavat toki oman määränsä koulutettua joukkoa riviin noihinkin väleihin. Vaan olisihan se aina parempi jos koko ajan olisi puolet varusmiehistä ainakin P-kauden läpikäyneitä.
En tiedä muistanko väärin mutta muistaakseni sai valita saapumiserän kun minä suoritin intin. Kuitenkin olin tyytyväinen kun omalle kohdalle sattui mahdollisimman vähän talvea eli sisään helmikuussa ja siviiliin lokakuussa.kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.
Kyllä nykyinen kahden saapumiserän systeemi on tehty ihan joukkotuotanto edellä. Nykyisessä mallissa kun kaikki tuotettu 6 kk miehistökin ehtii kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.
Ideaalitilannehan olisi miehistön palvelusajaksi 8 kk ja kolme saapumiserää, mutta ilman merkittävää lisärahoitusta se tarkoittaisi vielä entistäkin valikoivampaan palvelukseen siirtymistä, joka nakertaisi puolustusratkaisun yhteiskunnallista pohjaa ja vähentäisi PV:n indoktrinaation piiriin saatavan miesväestön määrää, mitä en pidä lainkaan suotavana.
Nythän tätä 4 erän mallia selvitetään, ja ilmeisesti ideana on että tuotettaisiin edelleen kokonaisia yksiköitä joukkona, mutta osa yksiköistä tai jopa kokonaiset varuskunnat siirtyisivät kevät / syksy - rytmiin osan pysyessä nykyisessä kesä / talvi - rytmissä. Valmiuden taso vaihtelisi edelleen paikallisesti vuodenajan mukaan, mutta koko maan mittakaavassa tiettyyn tasoon asti koulutettuja varusmiehiä olisi tasaisemmin rivissä.Kolmella erällä kerralla palvelukseen otettava saapumiserä olisi pienempi ja silloin juurikin joukkotuotanto ei toimi siten, että saadaan kokonaisia yksiköitä ulos joukkona tuotettuna.
Nythän monessa joukko-osastossa tai koulutushaarassa on jo nykyisellään saapumiseriä vähennetty esim yhteen/vuosi. Kun tälläinen osuu kohdalle niin ei siinä saapumiseriä paljoa valita.En tiedä muistanko väärin mutta muistaakseni sai valita saapumiserän kun minä suoritin intin. Kuitenkin olin tyytyväinen kun omalle kohdalle sattui mahdollisimman vähän talvea eli sisään helmikuussa ja siviiliin lokakuussa.
Niin oli. Itse olin II/85 eli kesäkuussa -85 sisään ja toukokuussa -86 ulos.Minä suoritin palveluksen -86, silloin oli muistaakseni kolme saapumiserää vuodessa.
Nythän tätä 4 erän mallia selvitetään, ja ilmeisesti ideana on että tuotettaisiin edelleen kokonaisia yksiköitä joukkona, mutta osa yksiköistä tai jopa kokonaiset varuskunnat siirtyisivät kevät / syksy - rytmiin osan pysyessä nykyisessä kesä / talvi - rytmissä. Valmiuden taso vaihtelisi edelleen paikallisesti vuodenajan mukaan, mutta koko maan mittakaavassa tiettyyn tasoon asti koulutettuja varusmiehiä olisi tasaisemmin rivissä.
Ei meillä ainakaan nytkään tullut kokonaisia joukkoja siten, että yhdestä perusyksiköstä olisi tullut ulos yksi SA-komppania. Omasta komppaniasta tuli yksittäisiä joukkueita tai ryhmiä SA-komppanioihin sekä sitten osa sen koulutushaaroista muodosti yhden kokonaisen SA-komppanian naapuriyksikön kanssa.Kolmella erällä kerralla palvelukseen otettava saapumiserä olisi pienempi ja silloin juurikin joukkotuotanto ei toimi siten, että saadaan kokonaisia yksiköitä ulos joukkona tuotettuna.
Jos tässä on liikaa tietoa, niin voin poistaa.
Tuskin on tarvetta. Järkikin sanoo, että jos harjoitusvahvuus J-kaudella on vaikka SA vahvuudeltaan 250 ukon komppanialla 120 ukkoa, niin ei siitä täysvahvaa komppaniaa reserviin oikein tahdo saada.
Minä suoritin palveluksen -86, silloin oli muistaakseni kolme saapumiserää vuodessa.
Maavoimien raportti painottaa tulivoimaa, liikkuvuutta ja yhteistoimintakykyä.
Suomen puolustusvoimien kehittämisen painopiste on 2010-luvulla ollut maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. On puhuttu maavoimien vuosikymmenestä. 2020-luvulla on meri- ja ilmavoimien strategisten suorituskykyhankkeiden vuoro.
Vuosikymmenen aikana toteutetut panostukset suorituskykyyn ovat maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan edenneet suunnitelmien mukaisesti.
– Maavoimat on ehkä historiansa parhaimmassa materiaalisessa kunnossa 2020-luvun taitteessa, Hulkko arvioi.
Maavoimien suorituskyvyn arvioidaan säilyvän sekä materiaalin että henkilöstön osalta hyvänä aina 2030-luvun alkupuolelle, jolloin tietyt asejärjestelmät ovat tulossa elinkaarensa päähän.
Puolustuksen suunnittelusyklit ovat pitkiä. Maavoimien tutkimuskeskuksessa pohditaankin jo nyt, millaista on sodankäynti 2030-luvulla ja millaisia joukkoja taistelukentällä menestymiseen silloin tarvitaan.
Vaikka uudet teknologiat, miehittämättömät järjestelmät ja keinoäly ovat nousemassa tärkeään rooliin, pääosa nykyisistä suorituskyvyistä säilyttänee tutkimuskeskuksen viime viikolla julkaiseman Maapuolustus 2030-luvulla -raportin mukaan keskeisen asemansa.
2030-luvun taistelukenttää raportti luonnehtii jatkuvassa muutoksessa olevaksi verkostoksi, jossa toimitaan samanaikaisesti niin maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa kuin kyberympäristössä.
https://www.verkkouutiset.fi/armeija-valmistautuu-tallainen-on-huippujoukko-vuonna-2035/