Suomen Maavoimilla on hyvä valmius nopeaan reagointiin

baikal kirjoitti:
Ehdottomasti tuohon pussiin täytyy käyttää kaksipuolista materiaalia: toinen puoli paperia ja toisen alumiinifoliota. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Tapolan mustaa kai myydään tuollaiseen käärittynä. Ihanteellinen suojamateriaali Tampereen katutaisteluihin? :cool:
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Näitä uusia nopean toiminnan "nuoli"joukkoja. On kypäräkameraa ja asennetta. Vaunumiehellä itasaksan pyssy, käsi liipasimella ja tähtäimessä radistin persuus.
21433630_1966899986929298_6991306876340142080_n.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Syvyys valehtele helposti, kyllä minun mielestäni tuo vielä ohi menisi.
 
Jukkis kirjoitti:
Nykymalli tuntuukin minusta olevan enemmän siviilielämän kuin maanpuolustusvalmiuden tarpeisiin aikataulutettu. 2. asteen koulutusohjelmathan alkavat nimenomaan syys- ja tammikuussa, eli intistä päässeet ehtivät parahultaisesti opiskelemaan. Nyt aloittaneet valmiusyksiköt antavat toki oman määränsä koulutettua joukkoa riviin noihinkin väleihin. Vaan olisihan se aina parempi jos koko ajan olisi puolet varusmiehistä ainakin P-kauden läpikäyneitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä nykyinen kahden saapumiserän systeemi on tehty ihan joukkotuotanto edellä. Nykyisessä mallissa kun kaikki tuotettu 6 kk miehistökin ehtii kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.

Ideaalitilannehan olisi miehistön palvelusajaksi 8 kk ja kolme saapumiserää, mutta ilman merkittävää lisärahoitusta se tarkoittaisi vielä entistäkin valikoivampaan palvelukseen siirtymistä, joka nakertaisi puolustusratkaisun yhteiskunnallista pohjaa ja vähentäisi PV:n indoktrinaation piiriin saatavan miesväestön määrää, mitä en pidä lainkaan suotavana.
 
J0h1F kirjoitti:
kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä muistanko väärin mutta muistaakseni sai valita saapumiserän kun minä suoritin intin. Kuitenkin olin tyytyväinen kun omalle kohdalle sattui mahdollisimman vähän talvea eli sisään helmikuussa ja siviiliin lokakuussa.
 
J0h1F kirjoitti:
Kyllä nykyinen kahden saapumiserän systeemi on tehty ihan joukkotuotanto edellä. Nykyisessä mallissa kun kaikki tuotettu 6 kk miehistökin ehtii kokea kylmät säät (=talven), mikä ei toteutuisi kunnolla useamman kuin kahden saapumiserän systeemissä.

Ideaalitilannehan olisi miehistön palvelusajaksi 8 kk ja kolme saapumiserää, mutta ilman merkittävää lisärahoitusta se tarkoittaisi vielä entistäkin valikoivampaan palvelukseen siirtymistä, joka nakertaisi puolustusratkaisun yhteiskunnallista pohjaa ja vähentäisi PV:n indoktrinaation piiriin saatavan miesväestön määrää, mitä en pidä lainkaan suotavana.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kolmella erällä kerralla palvelukseen otettava saapumiserä olisi pienempi ja silloin juurikin joukkotuotanto ei toimi siten, että saadaan kokonaisia yksiköitä ulos joukkona tuotettuna.
 
g21.45acp kirjoitti:
Kolmella erällä kerralla palvelukseen otettava saapumiserä olisi pienempi ja silloin juurikin joukkotuotanto ei toimi siten, että saadaan kokonaisia yksiköitä ulos joukkona tuotettuna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nythän tätä 4 erän mallia selvitetään, ja ilmeisesti ideana on että tuotettaisiin edelleen kokonaisia yksiköitä joukkona, mutta osa yksiköistä tai jopa kokonaiset varuskunnat siirtyisivät kevät / syksy - rytmiin osan pysyessä nykyisessä kesä / talvi - rytmissä. Valmiuden taso vaihtelisi edelleen paikallisesti vuodenajan mukaan, mutta koko maan mittakaavassa tiettyyn tasoon asti koulutettuja varusmiehiä olisi tasaisemmin rivissä.
 
Herman30 kirjoitti:
En tiedä muistanko väärin mutta muistaakseni sai valita saapumiserän kun minä suoritin intin. Kuitenkin olin tyytyväinen kun omalle kohdalle sattui mahdollisimman vähän talvea eli sisään helmikuussa ja siviiliin lokakuussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nythän monessa joukko-osastossa tai koulutushaarassa on jo nykyisellään saapumiseriä vähennetty esim yhteen/vuosi. Kun tälläinen osuu kohdalle niin ei siinä saapumiseriä paljoa valita.
 
Viimeksi muokattu:
Jukkis kirjoitti:
Nythän tätä 4 erän mallia selvitetään, ja ilmeisesti ideana on että tuotettaisiin edelleen kokonaisia yksiköitä joukkona, mutta osa yksiköistä tai jopa kokonaiset varuskunnat siirtyisivät kevät / syksy - rytmiin osan pysyessä nykyisessä kesä / talvi - rytmissä. Valmiuden taso vaihtelisi edelleen paikallisesti vuodenajan mukaan, mutta koko maan mittakaavassa tiettyyn tasoon asti koulutettuja varusmiehiä olisi tasaisemmin rivissä.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tuolloin ei ole samassa koulutusvaiheessa olevia yksiköitä suurempiin harjoituksiin.
Tuo neljen erän malli taitaa olla ministerin oma visio, ei lähtöisin PV:lta.
 
g21.45acp kirjoitti:
Kolmella erällä kerralla palvelukseen otettava saapumiserä olisi pienempi ja silloin juurikin joukkotuotanto ei toimi siten, että saadaan kokonaisia yksiköitä ulos joukkona tuotettuna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei meillä ainakaan nytkään tullut kokonaisia joukkoja siten, että yhdestä perusyksiköstä olisi tullut ulos yksi SA-komppania. Omasta komppaniasta tuli yksittäisiä joukkueita tai ryhmiä SA-komppanioihin sekä sitten osa sen koulutushaaroista muodosti yhden kokonaisen SA-komppanian naapuriyksikön kanssa.

Tuolla lailla usean koulutusorganisaation komppanian yhdistelmillä saadaan pienemmästäkin varusmiesjoukosta tuotettua kokonaisia SA-komppanioita yhtaikaa.

Jos tässä on liikaa tietoa, niin voin poistaa.
 
Sivari kirjoitti:
Tuskin on tarvetta. Järkikin sanoo, että jos harjoitusvahvuus J-kaudella on vaikka SA vahvuudeltaan 250 ukon komppanialla 120 ukkoa, niin ei siitä täysvahvaa komppaniaa reserviin oikein tahdo saada.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näkeehän sen jo vaikka valalla ettei siellä ukot riitä komppanian kouluttamiseen.
 
Maavoimien vuosikymmen: 2010-luku.

Maavoimien raportti painottaa tulivoimaa, liikkuvuutta ja yhteistoimintakykyä.

Suomen puolustusvoimien kehittämisen painopiste on 2010-luvulla ollut maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. On puhuttu maavoimien vuosikymmenestä. 2020-luvulla on meri- ja ilmavoimien strategisten suorituskykyhankkeiden vuoro.

Vuosikymmenen aikana toteutetut panostukset suorituskykyyn ovat maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan edenneet suunnitelmien mukaisesti.

– Maavoimat on ehkä historiansa parhaimmassa materiaalisessa kunnossa 2020-luvun taitteessa, Hulkko arvioi.

Maavoimien suorituskyvyn arvioidaan säilyvän sekä materiaalin että henkilöstön osalta hyvänä aina 2030-luvun alkupuolelle, jolloin tietyt asejärjestelmät ovat tulossa elinkaarensa päähän.

Puolustuksen suunnittelusyklit ovat pitkiä. Maavoimien tutkimuskeskuksessa pohditaankin jo nyt, millaista on sodankäynti 2030-luvulla ja millaisia joukkoja taistelukentällä menestymiseen silloin tarvitaan.

Vaikka uudet teknologiat, miehittämättömät järjestelmät ja keinoäly ovat nousemassa tärkeään rooliin, pääosa nykyisistä suorituskyvyistä säilyttänee tutkimuskeskuksen viime viikolla julkaiseman Maapuolustus 2030-luvulla -raportin mukaan keskeisen asemansa.

2030-luvun taistelukenttää raportti luonnehtii jatkuvassa muutoksessa olevaksi verkostoksi, jossa toimitaan samanaikaisesti niin maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa kuin kyberympäristössä.

https://www.verkkouutiset.fi/armeija-valmistautuu-tallainen-on-huippujoukko-vuonna-2035/
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja uusi sykli 2030-luvulla.
 
En haluaisi yleistää ja tiedän että tämä ei ole paras paikka aiheen käsittelylle mutta olen saanut vähän sellaisen käsityksen että ilmavoimiin verratuna maavoimat on varautunut huonosti lyhyellä varoitusajalla (Jopa alle 6 minuuttia.) tapahtuvaan ohjus- tai ilmaiskuun.
Kuten milloin olette viimeksi kuulleet maavoimien varuskunnassa miten sireenejä on testattu?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top