Einomies1
Respected Leader
Noin! Artikuloin tämän uuden Threadin hieman epätyypillisesti koska "Tykistö" ja "krh" ketjut ovat erikseen ja kasvaneet jo liikaa pituutta ja off-topicia alkaa olla suht paljon.
Tässä ketjussa toivoisin keskusteltavan kaikista mahdollisuuksista nimenomaan epäsuoran tulen kehittämiseksi, mukaanlukien perinteiset ja täysin uudet innovaatiot kuten ohjautuvat lennokit ja ohjukset mukaanlukien.
Suomalainen tykistö on osaava, perinteikäs ja määrällisesti tehokas elementti jota itse pidän keskeisenä tekijänä perinteissä sodankäynnissä. Tykistön rooli kasvaa tulevaisuudessa entisestään uuden, maavoimien taistelutavan mukana ja varsinkin tarve pitkän kantaman vakutukselle kasvaa. Samalla kasvavat mm. mekanisoitujen osien tulivoiman vaatimukset, tulenavauksen nopeus, liikkuvuus =shoot & scoot ja tarkkuus sekä selviytymiskyky joka liittyy osin liikkuvuuteen.
Tietääkseni valmiusprikaatien epäsuora on erinomaisessa kunnossa, kiitos 155 K 98 kanuunoiden ja AMOS heittimien.
Mekanisoitujen taisteluosastojen tilanne on sitten paljon heikompi. Niiden tulivoima perustuu jo vanhentuneisiin 122 Psh 74 ja sinänsä varmatoimisiin mutta perinteisiin 120mm vedettäviin kranaatinheittimiin.
Mielestäni mek.taisteluosastojen epäsuorantulen suorituskyky on riittämätön nykyaikaisella taistelukentällä jossa liikkuvuus ja tulivoima ovat ratkaisevassa asemassa toimivan C4I:n kanssa.
Epäilen että Psh 74 päivityksellä ei saavuteta riittävää parannusta vaan tarvetta olisi lisätä suorituskykyä tuntuvammin lähivuosina.
Alueellisten joukkojen tulituki nojaa myös 120mm/122mm tykki- ja heitinkaluston varassa vaikka sitä onkin nykyään määrällisesti riittävästi. 122mm tykkien heikkous on heikko tulivoima,lyhyt kantama ja DPICM-ammuksen puuttuminen. Tykkien vaikutuskyky mekanisoituun joukkoon on heikohko koska panssarinläpäisevää tai ohjautuvaa ammusta ei ole.
120mm heitinten kranaatteja ei ole kehitetty ja niidenkin suorituskyky on heikko nykyaikaiseen, tst-tai rynnäkkövaunuun vaikuttamiseksi. Vedettävien heitinten liikkuvuuteen olisi myös panostettava enemmän vaikka en ehdotakkaan kallista NEMOa niin jotain tarttis tehdä.
Minusta tutkittavat vaihtoehdot jotka ehkä kustannustehokkaimmin kehittäisivät epäsuoran tulen tehoa joukoilla jo nykyisten tulenjohdon, tiedustelun ja maalittamisen lisäksi olisivat:
- Käytettyjen 155mm (hyväkuntoisten) telahaupitsien hankinta + päivitys tulenjohdon ja viestiyhteyksien osalta.
- alueellisten joukkojen 122mm haupitsien kranaatteihin kehitettävä base-bleed ammus jolla kantamaa lisätään
- 120 mm kraatinheitinten liikkuvuuden ja selviytymiskyvyn parantaminen sekä GPS-ohjautuvan ammuksen hankinta
155mm telahaupitsi tai pyöräalustainen ratkaisu parantaisi tarvittavia ominaisuuksia. Yksi ratkaisu olisi hankkia edullisesti M109A5 haupitseja joista ainakin Itävalta on ollut valmis luopumaan, puolittaakseen telatykkiensa määrän 2012-2014.
Muita vaihtoehtoja on ostaa uutena ATMOS, CAESAR, G-6 tai ARCHER. Archer ja G-6 voivat olla kalleimmat koska ovat kehittyneimmät suorituskyvyyiltään. Jokatapauksessa uudempi on toki aina kalliimpi.
Eräs täysin uusi suorituskyky jota voisi tutkia epäsuoran kehittämisessä olisi SPIKE NLOS jossa on 25 km:n kantama.
Tämä ratkaisu tosin vain tukisi kaukovaikutteista täsmävaikuttamista kiinteisiin kohteisiin mutta korvaisi osaltaan 122mm tykkikaluston heikkoa suorituskykyä koviin ja liikkuviin maaleihin kuten tst-vaunuihin. Ratkaisu on kyllä hintava.
120mm GPs-krh kranaatti voisi olla vaikka Raytheonin PERM:
http://defensetech.org/2014/12/18/video-raytheon-test-fires-new-gps-guided-mortar-for-marines/
120mm heitinten liikkuvuuteen ja vähäisempään miehistön tarpeeseen voisi olla ratkaisuna tuo Boeingin Phantom Badger-tyyppinen ratkaisu:
Tässä ketjussa toivoisin keskusteltavan kaikista mahdollisuuksista nimenomaan epäsuoran tulen kehittämiseksi, mukaanlukien perinteiset ja täysin uudet innovaatiot kuten ohjautuvat lennokit ja ohjukset mukaanlukien.
Suomalainen tykistö on osaava, perinteikäs ja määrällisesti tehokas elementti jota itse pidän keskeisenä tekijänä perinteissä sodankäynnissä. Tykistön rooli kasvaa tulevaisuudessa entisestään uuden, maavoimien taistelutavan mukana ja varsinkin tarve pitkän kantaman vakutukselle kasvaa. Samalla kasvavat mm. mekanisoitujen osien tulivoiman vaatimukset, tulenavauksen nopeus, liikkuvuus =shoot & scoot ja tarkkuus sekä selviytymiskyky joka liittyy osin liikkuvuuteen.
Tietääkseni valmiusprikaatien epäsuora on erinomaisessa kunnossa, kiitos 155 K 98 kanuunoiden ja AMOS heittimien.
Mekanisoitujen taisteluosastojen tilanne on sitten paljon heikompi. Niiden tulivoima perustuu jo vanhentuneisiin 122 Psh 74 ja sinänsä varmatoimisiin mutta perinteisiin 120mm vedettäviin kranaatinheittimiin.
Mielestäni mek.taisteluosastojen epäsuorantulen suorituskyky on riittämätön nykyaikaisella taistelukentällä jossa liikkuvuus ja tulivoima ovat ratkaisevassa asemassa toimivan C4I:n kanssa.
Epäilen että Psh 74 päivityksellä ei saavuteta riittävää parannusta vaan tarvetta olisi lisätä suorituskykyä tuntuvammin lähivuosina.
Alueellisten joukkojen tulituki nojaa myös 120mm/122mm tykki- ja heitinkaluston varassa vaikka sitä onkin nykyään määrällisesti riittävästi. 122mm tykkien heikkous on heikko tulivoima,lyhyt kantama ja DPICM-ammuksen puuttuminen. Tykkien vaikutuskyky mekanisoituun joukkoon on heikohko koska panssarinläpäisevää tai ohjautuvaa ammusta ei ole.
120mm heitinten kranaatteja ei ole kehitetty ja niidenkin suorituskyky on heikko nykyaikaiseen, tst-tai rynnäkkövaunuun vaikuttamiseksi. Vedettävien heitinten liikkuvuuteen olisi myös panostettava enemmän vaikka en ehdotakkaan kallista NEMOa niin jotain tarttis tehdä.
Minusta tutkittavat vaihtoehdot jotka ehkä kustannustehokkaimmin kehittäisivät epäsuoran tulen tehoa joukoilla jo nykyisten tulenjohdon, tiedustelun ja maalittamisen lisäksi olisivat:
- Käytettyjen 155mm (hyväkuntoisten) telahaupitsien hankinta + päivitys tulenjohdon ja viestiyhteyksien osalta.
- alueellisten joukkojen 122mm haupitsien kranaatteihin kehitettävä base-bleed ammus jolla kantamaa lisätään
- 120 mm kraatinheitinten liikkuvuuden ja selviytymiskyvyn parantaminen sekä GPS-ohjautuvan ammuksen hankinta
155mm telahaupitsi tai pyöräalustainen ratkaisu parantaisi tarvittavia ominaisuuksia. Yksi ratkaisu olisi hankkia edullisesti M109A5 haupitseja joista ainakin Itävalta on ollut valmis luopumaan, puolittaakseen telatykkiensa määrän 2012-2014.
Muita vaihtoehtoja on ostaa uutena ATMOS, CAESAR, G-6 tai ARCHER. Archer ja G-6 voivat olla kalleimmat koska ovat kehittyneimmät suorituskyvyyiltään. Jokatapauksessa uudempi on toki aina kalliimpi.
Eräs täysin uusi suorituskyky jota voisi tutkia epäsuoran kehittämisessä olisi SPIKE NLOS jossa on 25 km:n kantama.
Tämä ratkaisu tosin vain tukisi kaukovaikutteista täsmävaikuttamista kiinteisiin kohteisiin mutta korvaisi osaltaan 122mm tykkikaluston heikkoa suorituskykyä koviin ja liikkuviin maaleihin kuten tst-vaunuihin. Ratkaisu on kyllä hintava.
120mm GPs-krh kranaatti voisi olla vaikka Raytheonin PERM:
http://defensetech.org/2014/12/18/video-raytheon-test-fires-new-gps-guided-mortar-for-marines/
120mm heitinten liikkuvuuteen ja vähäisempään miehistön tarpeeseen voisi olla ratkaisuna tuo Boeingin Phantom Badger-tyyppinen ratkaisu:
