Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

12 Gripukka F:ää tarjottu tällä kertaa 52 E:n rinnalla. Jotain siitä voinee päätellä, koska parhaat paketit on syntymässä neuvottelemalla eikä vain tarjoajan arvauksilla.

Nykyiseen koulutukseen liittyy toki Hawkit ja Vinkat, ei vain yksi ja kaksipaikkaisten suhde. Jatkossa simulaattoriaika lisääntyy.
 
Varmaan jälkiviisaudella tuplia olisi Hornet-hankinnassa ostettu muutama enemmän yksipaikkaisten kustannuksella. 54+10 olisi ehkä ollut hyvä arvaus. Ehkei se kuitenkaan mene mihinkään megamokien luokkaan.
Hankinnan yhteydessä puhuttiin että kaksipaikkaisten varustelusta olisi karsittu säästösyistä?? Onko kerrottu mitä niistä puuttui. Tutkat nyt ainakin oli.
 
Pienempi sisäinen polttoainekuorma ainakin, muuta eroa ei suoraan tule mieleen. Tyhjäpainoa toki enemmän ja vähän kalliimpi koska tuplajärjestelmät, mutta F/A-18D on full metal combat capable ja muistaakseni esmes Malesia tilasi pelkästään D-malleja (noh, 8 konetta, olisi ehkä ollut turhaakin tilata yksipaikkaisia, kun niitä olisi mahtunut raameihin anhiton määrä. Helpompaa kun kaikki ovat samaa mallia).

Kaikilla muilla operaattoreilla D-malleja on reippaasti enemmän suhteellisesti, esmes Kuwaitilla 32+8 ja Sveitsillä 26+8 (tosin 3 menetettyä D:tä!), Espanjallakin 60+12 (A+ ja B+, käytännössä C ja D, tosin ilmeisesti vanhemmalla tutkalla?). Kanadalla huimat 98+40 (A + B)! Vaikuttaisi siis siltä, että D-hönön lukumäärän kanssa otettiin tietoinen riski ja ilmeisesti syynä on kompromissi? Pienoiseksi mokaksi se on kyllä jälkikäteen osoittautunut ja tästä syystä Frankenhornet rakennettiin D:ksi.
 
Hankinnan yhteydessä puhuttiin että kaksipaikkaisten varustelusta olisi karsittu säästösyistä?? Onko kerrottu mitä niistä puuttui. Tutkat nyt ainakin oli.
En muista mitään tuollaista. Toki jollain toimittelijalla on voinut mennä B- ja D-mallit sekaisin. B-Hornetista oli karsittu huomattavasti varustelua A:han verrattuna. Ei rahan vaan painon säästämiseksi, jotta hidaslento-ominaisuudet olisivat mahdollisimman lähellä A-mallia. Tämä oli etenkin tukialukselle laskeutumisen oppimista varten haluttu ominaisuus. D taas oli erityisesti merijalkaväen mieliksi suunniteltu rynnäkköhävittäjä, ja siis varusteltu täysiverisesti samoin kuin C-malli. Sen ei ollut tarkoituskaan pystyä laskeutumaan tukialukselle kuin erityisen kevyen kuorman kera.
 
Tällainen kommentti oli muistaakseni Siivet-lehden artikkelissa hankinnan tiimoilta. "Kaksipaikkaisten varustelusta on tingitty ja ne ovat lähinnä harjoituskoneita".
 
Mikäli pitää paikkaansa, silloin puheiden elso-Gripukasta täsmätessä PV:n haluihin oltaisiin ottamassa uusi lähtökohta kaksipaikkaisiin.
Toki sitä pitää harkita lähinnä Growlerin takia, joka on SH:n merkittävin valtti.

Sinänsä uudelleenarviointeja on paljon. Olihan Hawkienkin käytön osalta aiempi jotain sellaista, joka on käynyt aika lailla turhaksi ainakin toistaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen kommentti oli muistaakseni Siivet-lehden artikkelissa hankinnan tiimoilta. "Kaksipaikkaisten varustelusta on tingitty ja ne ovat lähinnä harjoituskoneita".
Joko meidän D ei ollut jenkkien D, tai Siivet-lehden toimittaja tosiaankin puhui tuossa B-mallista. Sittemmin lehdissä on kyllä yleisesti mainostettu kaksipaikkaisten kykenevän kaikkiin taistelutehtäviin siinä missä yksipaikkaisetkin. Se viittaa toimittajan erheeseen. Tai ehkä silloin ei tiedetty että meille oli tarjolla kaksipaikkaisista juuri D-malli.
 
Ei ollut toimittajan kommentti, ellei sitten ollut kirjoittanut täysin omiaan. Muistaakseni mainittiin artikkelissa joka ilmestyi juuri hankintapäätöksen jälkeen (3/92 tms), katson jos saisin kaivettua sen esiin.
edit. sieltähän se löytyi, s. 54: "Tiedotustilaisuudessa korostettiin vielä sitä että kaksipaikkaisten varustuksesta on tingitty ja ne ovat sitten lähinnä harjoituskonetasolla."
 
Viimeksi muokattu:
edit. sieltähän se löytyi, s. 54: "Tiedotustilaisuudessa korostettiin vielä sitä että kaksipaikkaisten varustuksesta on tingitty ja ne ovat sitten lähinnä harjoituskonetasolla."

Kappas, omasta tutkasta on mennyt ihan ohi. No vaihtoehtoja on oikeastaan kolme: joko meille on alunperin tilattu räätälöity riisuttu versio D:stä, meillä ei olla ymmärretty D:n hyvää taistelukykyä tai julkisuuteen on tarkoituksella annettu harhaanjohtavaa tietoa. Varmaankin jotta 60 hävittäjän ylittävä määrä saattaisi läpi vasemmaltakin? Mutta eipä tästä taida osata arvata mikä vaihtoehto on se oikea totuus.
 
Tosta tingitystä taistelukyvystä ei oo tähän mennessä esitetty kunnollista näyttöä vaan kaikki on toimittajan 90-luvulla kirjoittamaa huhupuhetta. Pikaisella googletuksella en löytänyt ainaotakaan lähdettä väitteelle, sen sijaan lukuisia, jotka väittävät ettei kaksipaikkaisten Hornetien kykyjä ole alennettu ja että USMC käytti niitä Irakissa ja Kosovossa. Vaikkapa http://www.military-today.com/aircraft/boeing_fa_18_bd_hornet.htm

Kummasti myös jokainen Hornetejaan modernisoinut operaattori on modernisoinut myös kaksipaikkaiset mallit. Outo juttu, jos kerran kone on vain sellainen vähän nopeampi Hawk Hornetin ohjaamolla.


Occamin partaveitsi osoittaa väitteen suoraan 80/90-lukujen taitteeseen, suunnitelmiin 67 eli 60+7 koneesta ja Pariisin rauhansopimukseen. Taistelukoneita sai olla vain 60, mutta harjoitushävittäjiä ei sellaisiksi laskettu.

Myth busted until proven otherwise, sanon minä. Ugh, olen puhunut.
 
Pitääpä vähän kaivella asioita. Minusta koko ajan on ihan selkeästi kerrottu että D on täysiverinen hävittäjäkone. Mistään riisutusta varustuksesta en ole ikinä kuullut.
 
Tosta tingitystä taistelukyvystä ei oo tähän mennessä esitetty kunnollista näyttöä vaan kaikki on toimittajan 90-luvulla kirjoittamaa huhupuhetta. Pikaisella googletuksella en löytänyt ainaotakaan lähdettä väitteelle, sen sijaan lukuisia, jotka väittävät ettei kaksipaikkaisten Hornetien kykyjä ole alennettu ja että USMC käytti niitä Irakissa ja Kosovossa. Vaikkapa http://www.military-today.com/aircraft/boeing_fa_18_bd_hornet.htm
.


Tuosta laittamassasi linkistä.

uncoupled cockpits, usually with no control column in the rear cockpit (although this item can be refitted) but two sidestick weapons controllers.
Marine Corps F/A-18Ds have served with distinction during combat operations, including Desert Storm in 1991 and Kosovo in 1999.


Ja sitte wiki

The D-model can be configured for training or as an all-weather strike craft. The "missionized" D model's rear seat is configured for a Marine Corps Naval Flight Officerwho functions as a Weapons and Sensors Officer to assist in operating the weapons systems


Kai tuossa harjoitusversiossa nyt muutakin eroa on kuin pelkkä sauva takamiehellä?

Meillähän puuttui muutenkin ilmasta-maahan kyky koneista, vai tarkoittiko tuokin vain aseiden puuttumista?
 
Tuosta laittamassasi linkistä.

uncoupled cockpits, usually with no control column in the rear cockpit (although this item can be refitted) but two sidestick weapons controllers.
Marine Corps F/A-18Ds have served with distinction during combat operations, including Desert Storm in 1991 and Kosovo in 1999.


Ja sitte wiki

The D-model can be configured for training or as an all-weather strike craft. The "missionized" D model's rear seat is configured for a Marine Corps Naval Flight Officerwho functions as a Weapons and Sensors Officer to assist in operating the weapons systems


Kai tuossa harjoitusversiossa nyt muutakin eroa on kuin pelkkä sauva takamiehellä?

Meillähän puuttui muutenkin ilmasta-maahan kyky koneista, vai tarkoittiko tuokin vain aseiden puuttumista?

Merijalkaväellä oli käsittääkseni ihan oma D-versionsa pommitushommiin. Suomen ja varmaan muidenkin D:t ovat ”tavanomaisia” kaksipaikkaisia tyyppikoulutukseen.
 
Merijalkaväellä oli käsittääkseni ihan oma D-versionsa pommitushommiin. Suomen ja varmaan muidenkin D:t ovat ”tavanomaisia” kaksipaikkaisia tyyppikoulutukseen.
Aivan. Mutta ne muut eivät ainakaan tuolloin 90 luvulla ulkoiluttaneet D versioitaan pommitushommiin eikä taisteluihin ylipäänsä. Oliko niitä edes muilla?
Meinaan vaan että kun aikanaan on puhuttu harjoituskoneesta niin jos sitä on "verrattu" tuohon versioon. Tuohon nähden voi hyvinkin olla "tingitty taistelukyky"


Operaatio Historiaa wikistä.

During the Gulf War of 1991, the Navy deployed 106 F/A-18A/C Hornets and Marine Corps deployed 84 F/A-18A/C/D Hornets.

Both U.S. Navy F/A-18A/C models and Marine F/A-18A/C/D models were used continuously in Operation Southern Watch and over Bosnia and Kosovo in the 1990s.

Both U.S. Navy F/A-18A/C models and Marine F/A-18A/C/D models were used continuously in Operation Southern Watch and over Bosnia and Kosovo in the 1990s. U.S. Navy Hornets flew during Operation Enduring Freedom in 2001 from carriers operating in the North Arabian Sea. Both the F/A-18A/C and newer F/A-18E/F variants were used during Operation Iraqi Freedom in 2003, operating from aircraft carriers as well from an air base in Kuwait. Later in the conflict USMC A+, C, and primarily D models operated from bases within Iraq
 
Viimeksi muokattu:
Merijalkaväellä oli käsittääkseni ihan oma D-versionsa pommitushommiin. Suomen ja varmaan muidenkin D:t ovat ”tavanomaisia” kaksipaikkaisia tyyppikoulutukseen.

Tämä voisi selittää kommenttia. Onhan toki mahdollista että sieltä on jätetty jotain avioniikkoja pois säästösyistä. Ehkä myöhemmissä MLU:ssa niitä on sitten asenneltu lisää?
 
Tämä voisi selittää kommenttia. Onhan toki mahdollista että sieltä on jätetty jotain avioniikkoja pois säästösyistä. Ehkä myöhemmissä MLU:ssa niitä on sitten asenneltu lisää?

Muistikuviin ei aina ole luottamista. Jotenkin juuri tämä asia on kyllä aina ollut olevinaan täysin kirkas. Siis se että Suomen D on alusta asti ollut täysiverinen hävittäjäkone.
 
@fulcrum

Se merijalkaväen Hornet on siis epävirallisesti (?) Night Attack -versio. Tietoa on kyllä huonosti tarjolla. Tuolla on jotain murusia.

"Modifications from the two-seat trainer variant of the Hornet include the replacement of the stick and throttle in the rear cockpit by two stationary hand controls which operate the weapon systems."

Toisaalta kuvatekstistä saa taas sen käsityksen että kaikki D-versiot olisivat tuollaisia ja tuplaohjaimet olisi vain B:ssä.


Ja Air Forces Monthly 2016/11 kertoo lisää.

"When the follow-on F/A-18C model was introduced, the US Marine Corps (USMC) took the opportunity to reconfigure its twoseat variant as the combat-configured Night Attack F/A-18D, rather than as a pilot trainer. The rear cockpit’s hands-on throttle and stick (HOTAS) controls were customised for what was originally termed a weapons and sensors operator (WSO)."


Tässähän herää hiljalleen epäilys siitä että Suomen kaksipaikkaiset ovat kyllä hävittäjiä mutta eivät koulukoneita kun takapenkkiläinen onkin pelkkä matkustaja :unsure: :oops:
 
Olettaisin, että muistaisin, jos takaohjaamo olisi ollut poikkeava. En muista näin olleen.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ei varmaan ole ylitsepääsemättömän vaikeaa vaihtaa ohjaimia takapilttuussa?

While the rear cockpit of the F/A-18D was specifically configured for a weapons system operator (WSO) and lacked dual controls, it could be retrofitted with one of the 25 to 30 factory-supplied stick and throttle kits when utilized for pilot transition training.

-Sivu 255 kirjasta "United States Marine Corps Aircraft Since 1913" (löytyy Google Booksista)
 
Air Vectors -sivusto kertoo, että B olisi A:n veroinen taistelukone. Avioniikkaa ei puutu, vaan sitä on sijoitettu eri tavoin.

* The two-seat F/A-18B was almost identical to the F/A-18A, except for the addition of the second seat back in the fuselage. Both crew sat on Martin Baker Mark 10 (SJU-6A) ejection seats. Of course, there were dual controls. The two crew sat under a single-piece clamshell canopy that hinged open at the rear. The F/A-18B was fully combat-capable. External dimensions were the same as for the F/A-18A, with the second seat installed by sacrificing about 6% of the internal fuel supply; some of the avionics modules had to be relocated as well.
 
Back
Top