Suomen sisäinen turvallisuus

Asunnossa ammuttiin Turussa – poliisi otti kiinni kaksi miestä

Julkaistu: 4.8. 22:58 , Päivitetty: 4.8. 23:14

Linja-autoaseman lähistöllä on kuultu laukauksia, kerrotaan Ilta-Sanomille. Poliisi on ottanut tapauksen tiimoilta kiinni kaksi miestä.
Poliisilla oli käynnissä suuri operaatio myöhään lauantai-iltana Turun keskustassa linja-autoaseman lähistöllä.

Poliisi oli saanut useita ilmoituksia laukausten äänistä Ketarantiellä ennen iltakymmentä.

Paikalla sivullisten kertoman perusteella selvisi, että yksityisasunnossa oli ammuttu muutama laukaus.

Poliisi piiritti asunnon ja otti sieltä kiinni kaksi miestä.

Tässä vaiheessa ampumisen syy on vielä epäselvä, mutta henkilövahinkoja ampumisesta ei ole aiheutunut, tiedottaa Lounais-Suomen poliisi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005780554.html
 
Tämä ei kai vielä ollut foorumilla, vaikka on jo vajaan viikon vanha juttu;

https://yle.fi/uutiset/3-10312508

Marko Kilven kolumni: Totuus vai taru Aarnio-tapauksessa
Aarnion tapaus on niin uskomaton, että fiktiontekijäkin yllättyy. Entä jos tarinaan tulisi vielä lisää kierteitä, miettii poliisi ja dekkaristi Marko Kilpi kolumnissaan.
kolumnit
1.8.2018 klo 07:15
13-3-9235529.jpg

Kolumnisti Marko KilpiToni Pitkänen / Yle

Jaa artikkeli Facebookissa625
Jaa artikkeli Twitterissä

Ikkunan kolumni
13-3-9235886.jpg


Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina
Olen viisi vuotta rakentanut suurta, kuvitteellista rikostarinaa, jossa päähenkilö on arvostettu ja taitava hautausurakoitsija, vastuuntuntoinen perheenpää, mutta samalla kansainvälisen tason ammattirikollinen. Suomalaisessa rikollisuudessa ja rikostarinoissa olemme tottuneet paljon maanläheisimpiin ja suoraviivaisempiin asetelmiin, mutta vertaillessamme tarinaa tapaus Aarnioon, yhtäläisyyksiä alkaa löytyä hämmentävän paljon. Miten se on mahdollista? Tarinani rakentelu alkoi kuitenkin jo viitisen vuotta sitten. Aarnio-vyöry oli silloin vasta tulossa kaukana jossain.
Itse en ole Aarniota tavannutkaan. Havahduin kunnolla tilanteeseen vasta siinä vaiheessa, kun kesken työpäivän kollegoitani otettiin yhtäkkiä kiinni ja lyötiin tyrmään suoraan työpöytiensä ääreltä. Vasta silloin tajusin jonkin olevan pahasti pielessä.
Miten tällaiseen poliisina suhtautuu? Epäuskoisesti. Tarina on aivan liian mielikuvituksellinen, mutta kyse on kuitenkin oikeasta elämästä, ei fiktiosta. Päähenkilö on pidetty, palkittu ammattimies, vastuuntuntoinen perheenpää, mutta samalla kansainvälisen tason rikollinen. Päähenkilö pelaa pirullisen monimutkaista peliään kaikkien silmien alla, ilmekään värähtämättä, läheisimpiäänkin mestarillisesti pettäen. Ei voi olla kyse todellisesta hahmosta.
Mutta totuudesta tässä nimenomaan on kysymys. Sen pitäisi lymytä yli 30 000 sivun esitutkintamateriaalin kätköissä. Onko olemassa sellaista ihmistä, joka pystyy hallitsemaan tuollaisen määrän materiaalia ja löytämään sieltä kiistattoman totuuden? Miten totta se voi olla?
Entäpä jos se ei olekaan totta? Entä jos peliä ei ollutkaan? Ainakaan siten, kuin väitetään? Mitä tapahtuu, jos hovioikeus toteaa Aarnion syyttömäksi? Suomalaisessa oikeuskäytännössä epäselvissä tapauksissa on tuomittava vastaajan eduksi, tässä tapauksessa Aarnion syyttömyyttä tukevasti. Se on perusasioita. Aarnion tapauksessa epäselviä asioita riittää. Isoin epäselvyys liittyy väitettyihin huumausaineisiin. Grammaakaan ei satojen kilojen määristä ole saatu takavarikkoon. Puhutaanko jälleen mielikuvitusasioista?
Kestäisikö suomalainen oikeusjärjestelmä vapauttavan päätöksen? Miten kävisi oikeuslaitoksen uskottavuuden kanssa? Aarnio sai kuitenkin ankarimman mahdollisen rangaistuksen – 13 vuotta vankeutta, johon sisältyy kolmen vuoden lainvoimainen tuomio törkeistä virkarikoksista.Miten uusi käänne Volkan Ünsalin palkkamurhassa, jossa Aarnio on myös epäiltynä, vaikuttaa meneillään olevaan hovioikeuskäsittelyyn? Saako se vaikuttaa? Entä jos hovioikeudesta tulee vapauttava päätös ja Volkan-tapauksessa tuomio? Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia vapauttavalla päätöksellä olisi, varsinkin kun tuoreessa muistissa on tapaus Auer? Tuleeko oikeus oikeasti olemaan sokea, vai onko Aarnio tuomittava, vaikka näyttö ei siihen riittäisikään?
Jos Aarnio todetaan syyttömäksi, mikä on silloin totuus? Tässä vaiheessa on käytettävä jälleen mielikuvitusta. Entä jos on joku, joka pystyy pirullisen pelaamiseen, mestarilliseen lavastamiseen? Rakentamaan monimutkaisia ansoja, joihin Aarnio on kävellyt yksi toisensa jälkeen. Joku, joka on niin demonisen kykeneväinen, että pystyy kääntämään koko järjestelmän itseään vastaan.
Jälleen joku voisi sanoa, ettei tuollaisia olekaan. Liian mielikuvituksellista. Niinhän olisi voinut sanoa joka vaiheesta Aarnio-tapauksessa. Entä jos jotain tällaista on jo tapahtunut? Konnia on käsketty puhumaan kuulusteluissa järjestelmällisesti tietyistä poliiseista palturia ja prosessit on pitänyt käynnistää. Poliisi on yhtäkkiä löytänyt itsensä rikoksista epäiltynä. Nyt ei ole kyse enää harjoittelusta.
Tällainen asetelma olisi erittäin pelottava. Se olisi todellinen uhka koko yhteiskunnalle ja sen rakenteille. Onko sellaisia ihmisiä olemassakaan, jotka pystyisivät tällaiseen? On. Ei tosin kovin montaa, mutta niitä on. Yksikin riittää. Jos näin on, on silloin kirjailijankin nöyränä myönnettävä, että todellisuus kiitäisi todellakin kuvitellun ohi niin, että vihellys vain kuuluisi.
Oli totuus tai taru mikä tahansa, on Aarnio kiistatta Suomen rikoshistorian merkittävin ja samalla mielikuvituksellisin tapaus. Mitään vastaavaa ei ole ja kun hovioikeuden tuomio lopulta tulee, olkoon se sitten mikä tahansa, kaivakaa tämä kolumni esiin ja miettikää uudelleen.
Marko Kilpi
Marko Kilpi on poliisi ja kirjailija, palkittu dekkaristi. Hän tutkiskelee elämää ja sen ilmiöitä suoraan silmästä silmään niin poliisin kuin myös nelilapsisen perheenisän näkökulmasta. Kilpi on poliisin posttraumatyöpajan vetoryhmän jäsen.
Juttuun lisätty tieto lainvoimaisesta kolmen vuoden tuomiosta klo 8.54.
 
Mikä tämä Iltasanomien toimittaja Rami Mäkisen idea nyt oikein on? Kyllä kai vakavan rikoksen tekijöitä on, jotka ovat joskus käyneet varusmiespalveluksen. Kuka syöttää sinne Ilta-Sanomiin tätä reserviupseerijuttua koko ajan? Joku paikallisyhdistyksen vasikkako? Mies on ollut SRA-kisassa joo, mutta sijoituskin oli vain 92. Olen kysynyt jo vaikka miten monelta todelliselta aktiivitoimijalta, tuntevatko tätä miestä ja suurin osa ei ole koskaan kuullut edes nimeä. Ehkä Reserviupseeriliitossa sitten tunnetaan.

Tuskinpa vanhoja varusmiestovereita haastattelemalla motiivi löytyy ja tapaus selviää.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen vahvistaa, että Sipoossa surmattu mies oli yhtiön entinen työntekijä. Uutistoimisto Bloombergille asiasta kertoo yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander. Uhri oli aiemmin Ilmarisen listatuista sijoituksista vastaava johtaja ja hän jättänyt Ilmarisen tämän vuoden alussa. Mies löydettiin kuolleena Sipoosta viime viikon tiistaina. Poliisi on kertonut Helsingin Sanomille, että mies oli menehtynyt poikkeuksellisen raa’an ja julman veriteon seurauksena. Tapausta tutkitaan murhana. Helsingin Sanomat on kertonut, että rikoksen pääepäilty, torstaina poliisin kiinnioton yhteydessä itsensä yksityisasunnossa ampunut mies, oli myös ollut aiemmin Ilmarisen työntekijä. Hänen työsuhteensa päättyi 2016.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255407-ilmarinen-vahvistaa-sipoossa-surmansa-saanut-oli-yhtion-tyontekija

Ilmarisen entisiä ja nykyisiä työntekijöitä haastattelemalla saattaisi hyvinkin päästä hajulle, mistä on kysymys. Eiköhän vihjekin mahdollisesta tekijästä tullut sieltä. Ja kun tekijä on suunnitellut tekoaa kuukausia ja eronnut/erotettu/savustettu ulos Ilmarisesta jo 2016, kovasti on kalvanut jokin asia, kun kosto täytyi toteuttaa aseella erityisen raa’asti.
 
Eli onko tämä -omissa porukoissa pyöriminen- se malli, joka säilyttää auvoisan rinnakkaiselon? Eihän meille näin ole luvattu poliittisissa puheissa? Eikös kansojen sekoittuminen olekaan niin iisiä?

Jos SINÄ olet oikeassa, niin melkoinen piru tähän on sisäänrakennettu. Tai olet perfektionisti, jolle kaikki pitää olla täydellistä. Mulle välttää rauhaisa rinnakkaiselo, vaikka sitten omissa piireissä pyörien.

Mutta toimiiko se pitkän päälle?

Älä vaan kuvittele, että minä juuri tässä kysymyksessä heittäytyisin sinisilmäiseksi.

Miten tämä lienee amerikoissa, tuossa kansojen sulatusuunissa? Mulla ei ole käsitystä, miten siellä homma menee: ovatko siellä iloisesti sekaisin värilliset, juutalaiset, punaniskat, militiaharrastajat, punkkarit, rikkaat ja köyhät?

Amerikassa ovat eri etniset ryhmät ovat iloisesti sekaisin ainoastaan poliitikkojen puheissa ja liberaalilehdistön palstoilla. Todellisuudessa USA on rotuviivojen erittäin syvästi jakama maa, jossa on propagandaan nähden yllättävän vähän ns. Mixed Race -pariskuntia ja -perheitä ja yliopistoissakin porukat hengailee yleensä omissa etnisyyksissään. Pelko ja epäluulo muita rotuja kohtaan on suurta ja siitä jäävuorenhuippuna näyttäytyy valkoisten poliisien suorittamat mustien kansalaisten pika-ampumiset usein ilman syytä tai hyvin pienestä provosoinnista, joka ei olisi johtanut valkoisen asiakkaan ampumiseen
 
Amerikassa ovat eri etniset ryhmät ovat iloisesti sekaisin ainoastaan poliitikkojen puheissa ja liberaalilehdistön palstoilla. Todellisuudessa USA on rotuviivojen erittäin syvästi jakama maa, jossa on propagandaan nähden yllättävän vähän ns. Mixed Race -pariskuntia ja -perheitä ja yliopistoissakin porukat hengailee yleensä omissa etnisyyksissään. Pelko ja epäluulo muita rotuja kohtaan on suurta ja siitä jäävuorenhuippuna näyttäytyy valkoisten poliisien suorittamat mustien kansalaisten pika-ampumiset usein ilman syytä tai hyvin pienestä provosoinnista, joka ei olisi johtanut valkoisen asiakkaan ampumiseen

Totta noin 60-70% varmuudella omien kokemusten puolesta.

Poliisien tekemät ampumiset USA:ssa johtuvat siitä (hyvin pitkälle), että musta nuorehko mies on hyvin suurella prosentilla rikollinen. Siis olematta rasisti, henkilö, jolla on väkivaltarikoksista jo tuomioita ja rekisteri. Poliisi ottaa täysin toisen asenteen näissä tapauksissa ja liipasin on herkässä.
 
Poliisi ottaa täysin toisen asenteen näissä tapauksissa ja liipasin on herkässä.


Vaikka tuossa oli TV-kamerat ihan lärvissä kiinni niin aika pitkä pinna kytällä oli. Itse olisin pistänyt heti ensimmäisestä vittuilusta kylmäksi ottaen huomioon jenkkien yhteiskunnan tilan.
 
Alfa-miehen kuolema.

. Faktaperäinen. Ei erityisen lahjakas sosiaalisesti. Aina vähän erilainen kuin muut.
Näillä sanoilla kuvailee Sipoon murhasta epäillyn miehen lapsuudentuttu miestä. Lapsuudentuttu kävi miehen kanssa koulua samalla luokalla koko ala-asteen. Tämän jälkeen hän on nähnyt miehen kotiseudullaan epäsäännöllisesti ”silloin tällöin”. Viimeksi lapsuudentuttu törmäsi epäiltyyn alle kuukausi sitten. Molemmat olivat käymässä lapsuudenkodeissaan. Mies kertoi olevansa matkalla Lappiin.

Epäilty on koulutukseltaan ydinfyysikko.

Uhri ja epäilty tekijä työskentelivät vuoden 2016 helmikuuhun asti samassa sijoitusyksikössä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella. Silloin epäilty lähti Ilmariselta. Mies oli reservinupseeri ja toimi aktiivisesti vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Minkäänlaista fanaattisuutta epäillyssä ei miehen tunteneen toisen aktiivin mukaan ollut havaittavissa. Epäillyn tuntenut aktiivi kertoo HS:lle kuulleensa mieheltä, että lähtöön Ilmariselta liittyi pettymystä. Pettymys kohdistui haastatellun mukaan siihen, miten joku tietty henkilö oli kohdellut miestä.

”Oliko se sitten kiusaamista vai joustamattomuutta, sitä en tiedä.” Poliisi on vahvistaa asian.

Murhan uhri työskenteli epäillyn esimiehenä Ilmarisen sijoitusorganisaatiossa. Hän jätti paikkansa Ilmarisen hedge-sijoitusten yksikössä yt-neuvotteluiden yhteydessä kaksi vuotta myöhemmin helmikuussa 2018. Ilmarinen on Suomen toiseksi suurin työeläkeyhtiö, jolla on hoidettavaan noin 46 miljardin euron eläkevarallisuus.

Epäilty ja uhri työskentelivät niin sanotussa Alfa-tiimissä, johon palkataan juuri matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä. Matemaattista lahjakkuutta tarvitaan, kun Ilmarinen yrittää saada tuottoa eläkerahalle monimutkaisilla johdannaisilla.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005779244.html
 
Huippuälykkyyden ja hulluuden väliraja on pieni. Tiedän sen lähipiiristä.
 
Tuon avaruusasema Alfan touhu kuulostaa juuri sellaiselta peliltä jossa kadotetaan miljardeja. Korttitalojen rakentelua ja mielikuvitustaloutta. Tämä liittymättä mitenkään tehtyyn rikokseen.
 
"otatko pataan naiselta" kysyi hätäkeskuksessa päivystävä konstaapeli.

Tai, "lyö takaisin" sanottu poliisin toimesta miehelle, joka tekee ilmoitusta parisuhdeväkivallasta.

Huom. ei sanottu minulle, tiedän kuitenkin, että näin on poliisin toimesta kehotettu tekemään.
 
Ja sitten nainen ilmoittaa poliisille että mies lyönyt ja kuinka käykään sitten miehelle......kuka uskoo että poliisi kehoitti lyödä takaisin.:facepalm:
 
Tai, "lyö takaisin" sanottu poliisin toimesta miehelle, joka tekee ilmoitusta parisuhdeväkivallasta.

Huom. ei sanottu minulle, tiedän kuitenkin, että näin on poliisin toimesta kehotettu tekemään.

Tässä tulee MIEHEN raja vastaan. Naista kun ei oikein voi lyödä jos ei ole kyse hengestä ja terveydestä.
 
Ja sitten nainen ilmoittaa poliisille että mies lyönyt ja kuinka käykään sitten miehelle......kuka uskoo että poliisi kehoitti lyödä takaisin.:facepalm:
Meinaatko että vaimon lyöminen poliisin kehoituksesta olisi laillisempaa kuin ilman kehoitusta??:cautious:
 
Huippuälykkyyden ja hulluuden väliraja on pieni. Tiedän sen lähipiiristä.

Älykkyydestä voi muutenkin tulla melkoinen rasite jos omaan päähän hiipii ajatus että on sen ansiosta jotenkin muita parempi. Samaan aikaan muiden on vaikea tai suorastaan mahdoton tätä erinomaisuutta havaita.

Aina välistä näkee blogikirjoituksia tms. joissa ihmetellään miten alokasaikanakin alikessu kehtasi tulla huutamaan. Näin siitä huolimatta että k.o. alikessu oli pelkkä autonasentaja ja alokas juuri valmistunut yliopistosta huippuarvosanoin. Palvelus on tuolla ajatusmaailmalla ollut varmasti enemmän kuin raskas savotta.
 
Laki ei kiellä mitään – niin sanoi yksi Suomen arvostetuimmista oikeusoppineista
200653167-320x180.jpg

MIELIPITEET05.08. 07.00

Kolumni: Lentokonejupakka sai meidät taas väittelemään laeista ja moraalista. Ja kaikista some-kielloista huolimatta tässä jutussa viitataan Rosa Parksiin.

Matti Mörttinen

Jos kaikki ihmiset olisivat aina, kaikkialla ja kaikissa oloissa noudattaneet voimassa olevia lakeja pilkuntarkasti, ei maailma olisi niinkään hyvä paikka ihmiselle elää kuin se on nyt. Näin kehtaan väittää.

Jos halutaan ääriesimerkkejä, niin voidaan mainita vaikka tämä:

Suomi tuskin olisi itsenäistynyt, jos kukaan ei olisi noussut Venäjän vallan aikana meillä voimassa ollutta laillista esivaltaa vastaan.

Tasa-arvoa on monta kertaa edistetty sillä, etteivät kaikki noudata kaikkia sääntöjä vaan uhmaavat niistä joitain ihan tietoisestikin. Afroamerikkalainen Rosa Parks istui joulukuussa 1955 bussissa paikalle, joka oli Alabaman lakien mukaisesti varattu valkoihoisille. Mainitsen nyt tämän, vaikka some-keskusteluissa jo avoimesti halveksutaan kaikkia Parksin muistelijoita.

Useimmissa tapauksissa, joissa kansalaistottelemattomuuden nimissä on rikottu lakia, on rikkoja ollut tietoinen seurauksista. Siitäkin on enemmän kuin ilmeiset esimerkit: Nelson Mandela ja Mahatma Gandhi.

Lait ja lakien noudattaminen ovatkin jotain enemmän kuin joskus mielletään.

Touko Kosonen, joka opetti professorina Turun yliopistossa ja tulkitsi lakia presidenttinä Turun hovioikeudessa, puuttui aina puheeseen, jos joku käytti perinteistä ilmaisua "laki kieltää tämän". Laki ei kiellä mitään, Kosonen huomautti. Se määrää rangaistuksen rikoksesta.

Kyynikko voisi todeta lain olevan sopimus, jonka pyhittää se, että enemmistö lakeja säätävistä kansanedustajista on tietyllä hetkellä ollut jotain mieltä oikeasta ja väärästä. Se, joka on toista mieltä, voi tehdä toisin – kunhan maksaa teostaan laissa määritellyn "hinnan".

Toki esimerkiksi henki- ja seksuaalirikosten kohdalla tuota näkemystä voi käyttää vain moraalisesti vinksahtanut. Mutta suurin osa peruslainsäädännöstä heijastaa pääasiassa vain jollain valtioksi kutsutulla alueella vallitsevaa kulloistakin kulttuuria ja enemmistömielipidettä.

Jälleen klassinen esimerkki: huumeet. Joillekin huumaaville aineille on olemassa laillisia jakeluteitä ja markkinoita. Toisille aineille, jotka saattavat olla laillistettuja huumeita vaarattomampia, on vain kieltoja ja rangaistuksia.

Ja taustalla voi olla vaikkapa se, että tietty iso maa on halunnut estää toisessa maassa kasvatettavan huumeen tuonnin omien taloudellisten intressiensä takia.

Suomessa päästiin jälleen pienen laki ja moraali -keskustelun makuun kuluneella viikolla, kun lentokoneen matkustaja yritti estää henkilön karkotuksen Afganistaniin.

Matkustaja oli vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen. Hän oli varmaankin hyvin selvillä rikoksen ja seuraamusten suhteesta. Sen sijaan hän ei ollut kovin tarkasti selvillä yksityiskohdista tapauksessa, johon päätti puuttua.

Hän tiesi ilmeisesti lähinnä sen, että samassa lentokoneessa ollut, neljän poliisin saattama ja vaikeroiva ihminen oli pakkopalautettavana.

Palautuksen kohdemaaksi oli puolestaan pääteltävissä Afganistan.

Afganistan ei ole ainakaan meidän mittapuillamme turvallinen maa.

Monelle paluu sinne on yhtä kuin lähes varma kuolemantuomio.

Ruotsissa vastaavan tapauksen ratkaisu oli, että karkotettava turvapaikanhakija poistettiin koneesta, minkä jälkeen lento pääsi liikkeelle. Suomessa poistettiin protestoiva matkustaja.

On myös lentoyhtiöitä, jotka eivät suostu myymään koneistaan paikkoja pakkopalautuksia varten.

Lentokonejupakka sai Pennasen kasvot. Sitten se sai vihreiden puheenjohtajana uskomattoman haparoivasti toimivan Touko Aallon kasvot. Syytöksiä sinkoili puolelta toiselle. Lakien ja järjestyksen vankkumattomiksi kannattajiksi ilmestyi poliitikkoja, jotka ovat itse saaneet tuomioita rikoksista tai mainetta antamalla piutpaut säännöille.

Palautettavasta emme tiedä varmuudella mitään; mihin häntä vietiin ja miksi.

En tiedä, ehkä, jos joku oikeasti Afganistaniin pakolla palautettava olisi päässyt puhumaan meille suoraan, voisimme miettiä viranomaistemme ratkaisujen oikeutusta uudelta pohjalta.

Ajatellen muutakin kuin, että lento ei saa myöhästyä, ja matkahan tehdään kun lippu on maksettu.

Kirjoittaja on Aamulehdenartikkelitoimituksen päällikkö.
https://www.aamulehti.fi/mielipitee...-arvostetuimmista-oikeusoppineista-201114822/
 
Back
Top