Skandinavian ensimmäinen naisimaami saapuu Suomeen - haluaa yhdistää islamin ja feminismin: ”Se suututtaa monia”
Tänään klo 19:30
Skandinavian ensimmäinen naisimaami Sherin Khankan luennoi Helsingin yliopistolla perjantaina. Iltalehti kysyi hänen mietteitään muun muassa burkakiellosta ja islamilaisten turvapaikanhakijoiden kotoutumisen ongelmista.
Skandinavian ensimmäinen naisimaami Sherin Khankan on syyrialaisen muslimi-isän ja kristityn suomalaisäidin tytär. Hän haluaa murtaa islamin patriarkaalisen järjestelmän ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa muslimiyhteisössä. SHERIN KHANKANIN KOTIALBUMI
Islam, monikulttuurisuus ja feminismi. Ne ovat ajankohtaisia puheenaiheita Euroopassa ja sanoihin liittyy vahva tunnelataus myös Pohjoismaissa. Skandinavian ensimmäinen naispuolinen imaami
Sherin Khankan sovittaa teemoja rohkeasti yhteen. Hän on laatinut yhdeksän muslimiuudistuksen teesiä, jotka perustuvat islamin oikeusperiaatteisiin.
Tanskalainen Khankan on kirjoittanut aiheesta kirjan
Nainen on islamin tulevaisuus ja luennoi perjantaina Helsingin yliopistossa musliminaisten ja islamin tulevaisuudesta. Muun muassa Ranskan presidentti
Emmanuel Macron on lukenut hänen kirjansa ja Khankan tapasi Macronin Kööpenhaminassa ennen kuin kumpikin saapuu tahoillaan Helsinkiin.
Syyrialaisen muslimi-isän ja suomalaisen kristittyäidin tytär Khankan haluaa toiminnallaan luoda vaihtoehdon nykyiselle islamilaiselle rakenteelle ja muuttaa nykytilaa sisältäpäin.Jotkut uskovat, että se ei ole mahdollista. Khankan uskoo vakaasti.
- Nuorimman tyttäreni luona oli kaveri kylässä. Kun kaveri kysyi kuiskaten, mikä on imaami, tyttäreni vastasi kovaan ääneen ylpeänä: "imaami on nainen, joka tekee hienoja asioita". Kuten näkee, viisivuotiaan lapsenkin mielikuvan miesvaltaisuudesta voi muuttaa. Se antaa toivoa muuttaa koko islamin patriarkaalista järjestelmää.
Islamia onkin arvosteltu patriarkaaliseksi uskonnoksi, jossa enimmäkseen miehet tekevät päätökset. Khankan sanoo, että miesvaltaisuus ei koske pelkästään islamia, vaan myös kristinuskoa, juutalaisuutta ja muita uskontoja.
- Naisilla oli paljon erilaisia rooleja profeetta
Muhammedin aikaan. He olivat opettajia, sotureita ja imaameja. Eräässä tarinassa profeetta osoitti naista ja pyysi johtamaan rukousta talossa. 600-luvun Medinassa ei ollut virallisia moskeijoja, vaan rukoilu tapahtui ihmisten kodeissa, Khankan kertoo Iltalehden haastattelussa.
Khankan kertoo, että vasta profeetan kuoleman jälkeen islamin toinen kalifi
Umar kielsi naisilta oikeuden toimia uskonnollisina johtajina.
- Jos muslimit opiskelevat vähääkään Koraania, he tajuavat, että naispuoliset imaamit ovat osa islamilaista perinnettä, eikä jotain, minkä olemme vain keksineet.Olemme palaamassa juurillemme ja herätämme näitä tarinoita henkiin kirjoitustemme ja toimintamme avulla, Khankan sanoo.
Kotoutumisen ongelmat
Sherin Khankanin ajatukset ovat herättäneet vastustusta. Khankan on saanut kokea uhkailua, ivaa ja varsinkin arvostelua. On muslimeja, jotka eivät hyväksy naisimaameja ensinkään. Khankan sanoo, että rakenteellinen muutos horjuttaa myös valtarakenteita ja vallan tasapainoa.
- Se suututtaa ihmisiä, mutta meillä on myös paljon tukijoita.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Sherin Khankanin kirja on julkaistu myös Suomessa nimellä Nainen on islamin tulevaisuus. SHERIN KHANKANIN KOTIALBUMI
Islam nousi Euroopassa puheenaiheeksi aivan uudella tavalla vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Myös Khankanin kotimaassa Tanskassa. Kun Eurooppaan saapui satojatuhansia turvapaikanhakijoita, se nosti esiin kysymyksen, miten he kotoutuvat ja sopeutuvat yhteiskuntaan.
- Kotoutumisen ongelmat eivät mielestäni johdu uskonnosta vaan kulttuurista ja perinteistä. Uskonto ei ole staattinen ja pysyvä asia, vaan se menee dynaamisesti eteenpäin, kun ihmiset antavat sille erilaisia merkityksiä ja harjoittavat uskontoa eri tavalla.
Khankan sanoo, että uuteen kotimaahan voi kotoutua hyvin, jos uskontoon on hengellinen lähestymistapa ja mieli on avoin.Hän huomauttaa, että uskonnollisista eroista huolimatta muslimitkin uskovat sellaisiin kansainvälisiin arvoihin kuten sananvapaus, demokratia ja ihmisoikeudet.
- Osa kotoutumisen esteistä johtuu ihan ihmisistä itsestään. He eivät halua integroitua läntiseen yhteiskuntaan tai sekulaariin tai feministiseen yhteisöön. Ihmiset tekevät valintansa itse. Sellaisia löytää niin muslimiyhteisöistä kuin muistakin yhteisöistä.
Yhtenä kotoutumisen esteenä Khankan näkee Euroopassa kasvavan muslimivastaisen retoriikan ja propagandan.
- Jos ihmiset eivät tunne olevansa osa yhteiskuntaa ja heidät jätetään ulkopuolelle, he tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Kyse on siitä, voiko monikulttuurisuudesta hyötyä vai pelkäämmekö sitä. Uskoisin, että molemmilta puolilta vaaditaan joustavuutta. On tärkeä pysyä uteliaina toista ihmisiä kohtaan ja millaisia he ovat.
Kysymys burkakiellosta
Yksi Eurooppaa puhuttava kysymys on musliminaisten konservatiivinen hijab-pukeutuminen kuten hiukset peittävään huiviin tai lähes koko vartalon peittäviin burkaan tai niqabiin. Muun muassa Khankanin kotimaa Tanska on kieltänyt peittävien vaatteiden käytön julkisilla paikoilla. Se koskee niin kommandopipoja, tekopartoja kuin burkakaapujakin. Khankan ei kieltoa sulata.
- Sekulaari yhteiskunta ei ole sama asia kuin ei-uskonnollinen yhteiskunta. Uskonnonvapaus on sananvapauden pikkusisko ja se on hyväksyttävä. Tanska ja Suomi ovat molemmat allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeusjulistuksen. Siihen kuuluu selvästi, että uskontoa saa harjoittaa niin yksityisesti kuin julkisesti.
Khankanin mukaan burkakielto koskee esimerkiksi Tanskassa vain muutamia kymmeniä ihmisiä.Kielto on hänen mukaansa osa islaminvastaista propagandaa. Hän on perustanut vuonna 2014 kansalaisjärjestö Exitcirclen, joka taistelee sosiaalista kontrollia, tunnetason hyväksikäyttöä ja henkistä väkivaltaa vastaan.
- Sitä vastaan on taisteltava, jos naiset pakotetaan pitämään huivia, burkaa tai niqabia. Jos ihminen pakotetaan pukeutumaan jotenkin vastoin tahtoaan, se on todellinen ongelma. Mutta emme voi taistella sen puolesta, että joku saa loukkaantua toisen oikeuksien puolesta. Jos ihminen valitsee itse huivin tai niqabin käytön, se on hänen oma valintansa. Emme voi sitä kieltää.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Sherin Khankan on tavannut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kaksi kertaa. Edellisen kerran keskiviikkona juuri ennen Macronin Suomen-vierailua.SHERIN KHANKANIN KOTIALBUMI
Islamissa on Khankanin mukaan suurempiakin naisiin kohdistuvia epäkohtia kuin pukeutuminen.Naisten on vaikeampi päästä uskonnollisessa yhteisössä johtavaan asemaan. Naiset eivät myöskään saa mennä naimisiin ei-muslimin kanssa ilman, että siippa kääntyy. Vastaavasti nainen ei myöskään saa avioeroa ilman miehen päätöstä. Hän on pyrkinyt ajamaan kaikkia näitä asioita naisille tarkoitetussa Mariam-moskeijassa Kööpenhaminassa.
Khankanin mukaan kysymyksissä on mentävä ongelman juurille ja edistää kaikkien ihmisten vapautta päättää elämästään ja elää tahtonsa mukaan.
- Se on se asia, mitä pitää edistää.
Khankanilla on maisterin tutkinto uskonnon sosiologiasta ja filosofiasta. Hänelle myönnetään Global hope -palkinto New Yorkissa syyskuun 27. päivä.
Khankanin 9 muslimiuudistuksen teesiä
1. Musliminaiset imaameiksi ja uskonnollisiksi johtajiksi
2. Musliminaisille oikeus uskontojen välisiin avioliittoihin
3. Musliminaisten oikeus islamilaiseen avioeroon
4. Koraanin uudelleentulkitseminen keskittyen sukupuolten väliseen tasa-arvoon
5. Pluralismin edistäminen islamissa
6. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistäminen
7. Taistelu tyttöjen sukupuolielinten silpomista vastaan
8. Taistelu vihapuhetta vastaan
9. Hengellisen polun löytäminen islamin sisällä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808302201168317_u0.shtml