Suomen sisäinen turvallisuus

Olet väärässä. Kotirauhan suojaamalla alueella saa kuvata tarttuu kuvaan sitten vaikka viranomainen

Olette molemmat sekä oikeassa että väärässä.

Kotirauhan piiriin kuuluvan henkilön kuvaaminen sen kotirauhan ulkopuolelta on lain kieltämää salakatselua. Eli en voi esim. laittaa pihalle riistakameraa niin, että se kuvaa kotirauhan piirissä olevaa naapuria. Se voi kuvata naapurin tonttia, mutta vain jos naapuri ei näy kuvissa.

Jos taas päästän jonkun kotirauhan piiriin kuuluvalle alueelle, niin tällä henkilöllä on sillä alueella oikeus kuvata. Mutta minulla ei ole velvollisuutta sallia kyseisen henkilön läsnäoloa kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella jos en halua hänen kuvaavan. Ja jos hänet käsketään pois kotirauhan piiriin kuuluvalta alueelta, niin jos hän jatkaa kuvaamista entiseen malliin, niin se on salakatselua.

Jonkun muun henkilön kotirauhan piirissä työtään tekevä viranomainen nauttii matalampaa yksityisyyden suojaa kuin samassa paikassa oleva yksityishenkilö. Aivan erityisesti näin on jos kuvaaminen - ja mahdollinen julkaiseminen - on perusteltua yhteiskunnallisesti tärkeän asian esille tuomiseksi. Ja esim. vähänkin kyseenalaistettavissa oleva viranomaistoiminta menee heti tuohon laatikkoon.

Jos kotirauhan suojaama alue on automaattisen kameravalvonnan piirissä, niin siitä on tietenkin hyvä ilmoittaa kyltillä. Luontevin paikka kyltille on pääasiallinen saapumisväylä. Jos joku saapuu alueelle jotain muuta kautta ja ei sen takia näe kylttiä niin asiaan suhtaudutaan ymmärtääkseni esim. oikeudessa aivan kuin hän olisi nähnyt kyltin.

Eli kotirauhan piirissä tapahtuvaa kuvaamista käsitellään aivan eri tavoin silloin kun se tapahtuu kotirauhan sisällä oikeutetusti olevan henkilön tai järjestelmän tekemänä tai silloin kun siinä on mukana informatiivisen tai jopa fyysisen tunkeutumisen elementti.

Valkeakosken keissistä sen verran, että kuvista tuohtuneet poliisit eivät tainneet miettiä asian eteenpäin viemistä ihan loppuun asti.

Viranomaisia koskeva julkaisukynnys on todella matala silloin kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Ja jos poliisi yrittää laajentaa joko oman kotirauhansa koskemaan työtään tai epäillyn kotirauhan koskevan itseään, niin silloin poliisi on käytännössä yrittänyt napata lainsäädäntövallan tai siihen verrattavan tulkintavallan itselleen. Se taas tarkoittaa, että käytännössä miten laaja julkaiseminen tahansa on luvallista.

Käytännönläheisen asiantuntemus ton asian suhteen taitaa löytyä journalistiliiton juristeilta.
 
En hyväksy mitään kyyläyslakeja suomalaisten kyttäämiseen sillä perusteella, että on päästetty väkivaltaista sakkia rajojen sisäpuolelle. Jos paukkuu niin paukkukoon. Sitä saa mitä tilaa.

Näihän sitä pragmaatikko ajattelisi, mutta fiba tapahtuu siinä, että luullaan politiikkojen omaksuneen tai ainakin uskotaan että omaksuvat jossakin vaiheessa tulevaisuudessa hyväksymään omat ryssimiset. Kuten tuossa artikkelissa piiloneukku Mykkänen mainitsee näissä Gulag-aikeissaan epäsuorasti, että kun näitä yksilön vapauksia lähdetään polkemaan niin tämä on yksilön etu. Jos kyseenalaistetaan yksityisyydensuojan toteutumista tahi muutakaan luottamukseen perustuvaa operointimallia niin Mykkäsellä, kuten muilla politiikoille, ei ole mitään muuta perusteluita heittää kehiin kuin "miten kehtaat kyseenalaistaa virkavaltaa?" Hmm.. hyvä kymysys, miksiköhän sitä kyseenalaistetaan. Äkkiseltään voisi mainita, että viime aikoina esim. huumepoliisipäällikkö on itse lähtenyt pyörittämään omaa huumepisnestä, valtion rajat vuotaa kuin seula ja tähän ei ole muuta vastausta poliittiselta creme de la käärimiltä kuin pistää peukalo peppuun ja toinen suuhun kun rajavalvonta on kuin rakettitiedettä nykyään, ja yms korruptio laukkaa ilman mitään ohjaksia.
 

Tästä uutisointiin silloin joskus kun se tapahtui.

"Poliisit vetosivat siihen, että kuvaaminen oli tapahtunut salaa, siitä ilmoittamatta.. ..Asunnossa oli tallentava kameravalvonta, jonka yksi kamera oli suunnattuna asunnon takaovelle. Molemmat poliisit tulivat kuvatuiksi sisällä käydessään. Poliisimiesten käyttämällä reitillä ei tapahtuma-ajankohtana ollut kameravalvonnasta varoittavia kylttejä."

Se, että onnistuu löytämään kyltittömän reitin jonkun muun tontilla ei taida olla ihan sama asia kuin se, että olisi joutunut kotirauhan piirissä salakuvatuksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei toki mm vieraat ovat asukkaan kotirauhan suojaamia. Tästä huolimatta asunnossa saa olla aiemmin mainitsemillani tavoilla kameravalvonta. Sinne asuntoon ei kuitenkaan saa vieras laittaa tallentavia välineitä koska tällöin syyllistytään salakuvaamiseen.

Kyse on salakatselusta myös silloin jos yksi asunnossa asuva tallentaa salaa muita samassa asunnossa olevia.

Se, että miksi ja miten asia tapahtuu voi vaikuttaa siihen, että onko kyse myös jostain salakatselua vakavammasta. Eli jos teolla on seksuaalinen, vallankäytöllinen, kyseenalaisella tavalla taloudellinen tms. motiivi, niin kyse voi olla vakavammasta rikoksesta.

Jos taas on kyse vaikka siitä, että au pairin hoitaessa lasta vanhempien poissaollessa lapsi saa usein vammoja tai mustelmia ja halutaan varmistaa lapsen turvallisuus ja saada samalla näyttöä siitä, että mitä vanhempien silmien välttäessä tapahtuu, niin pitäisin todennäköisenä, että joko salakatselusta ei tulisi tuomiota tai jos tulisi niin se olisi niin mieto näpäytys, ettei sillä olisi mitään väliä.

Vieraidenkin suhteen on vähän eroa. Toivottu, kutsuttu ja luvallinen vieras nauttii suojaa jota öykkäröivällä, kutsumattomalla, kuokkavieraalla tms. ei ole. Ja poistumiskehoituksen jälkeen vieras ei ole enää vieras. Ellei noudata poistumiskehoitusta, niin ei voi vedota vieraan statukseen. Tai jos viivyttelee poistumisen kanssa vaikkapa "saadakseen viimeisen sanan" tms.

Ja vieras henkilö joka on saapunut asiallisesti mutta ei ole saanut kutsua ei välttämättä ole pihamaalla vieras siinä mielessä että nauttisi kotirauhan suojaa. Eli jos Allan ja Ramona tulevat ovelle myymään pitsejä ja pyrkimään sisään, niin kyse ei ole kotirauhan suojaamista vieraista. Jos taas itse päästää Ramonan sisään "juomaan lasillisen vettä" ja penkomaan kaappeja, niin silloin Ramona nauttii poistumiskehoitukseen asti rajoitettua sinun kotirauhasi suojaa.
 
Ei pidä ja ei pidä...mutta kun ei niitä kansalaisia voi kieltää kirjoittamasta vähemmällä kuin että julistaa ulkonaliikkumiskiellon ja ikkunat pimennysverhoilla kiinni. Ja kyllä tämä on viranomaisten tiedossa ja ottavat sen huomioon.

Eikä nettiin kirjoittelulla ole erityistä merkitystä. Eri asia, jos jotain valtionsalaisuuksia levittelee, mutta poliisin toimintaan liittyvillä jutuilla ei ole vaikutusta yhtään mihinkään.

Ja jos siellä Turun edustan rantakaislikossa rämpii Vladimir poliisia karkuun, niin se ei nyt jouda lueskelemaan maanpuolustusnettiä.
 
Vantaa antamassa 6 miljoonan tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa – "Painopisteenä maahanmuuttajat ja työttömät nuoret"

Ritva Viljanen esittää, että Vantaalla aloitetaan alueellista eriytymistä torjuva ohjelma. Se tarkoittaisi esimerkiksi, että eri alueille palkataan katutaiteilijoita ruokkimaan yhteisöllisyyttä.
Johanna Erjonsalo

Kaupunginosien hyvinvointierot ovat kasvaneet Vantaalla viime vuosina. Kaupunki pyrkii nyt jarruttamaan alueellista eriarvoistumista toimenpidepaketilla. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma suuntaa voimavaroja lähivuosina sinne, missä tukea tarvitaan tavallista enemmän.

– Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy, kiteyttää Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Asuinalueiden välillä on aiempaa suurempia eroja, kun lasketaan matalasti koulutettujen, työttömien, sairaiden, vähävaraisten ja vieraskielisten väestönosuuksia. Viljanen arvioi, että pääsyynä eriytymiskehitykseen ovat synkät työttömyysluvut, jotka selittyvät osin työnhakijoiden heikolla koulutuksella. Työvoimapula vaivaa monia aloja, mutta Vantaalla on silti samaan aikaan 12 000 työtöntä, joista 1 500 on alle 25-vuotiaita. Työ ja työnhakija eivät kohtaa.


Viljasesta lääkkeenä tilanteeseen on, että maahanmuuttajien kotoutusta nopeutetaan ja heihin kohdistuvia kielivaateita höllennetään. Peruskoulun jälkeen ajelehtivaa nuorisoa taas pitää ohjata tehokkaammin opiskelu- ja työpaikkoihin. Ohjelman tavoitteena on myös katkaista ylisukupolvinen huono-osaisuus.

Kaupunki on valinnut muutamia kohdealueita. Näissä isoissa kaupunginosissa väestö on keskimääräistä matalammin koulutettua, työttömyysluvut ovat korkeat, maahanmuuttajia on paljon, pienituloisten osuus on suuri ja sairastavuusluvut ovat huomattavia. Viljasen mukaan kohdealueita ei julkisesti nimetä.

– Jos kaupunginosa leimataan ongelma-alueeksi, se heikentää entisestään asukkaiden tilannetta ja alueen imagoa, Viljanen perustelee.

Hän ehdottaa, että kaupunki varaa ohjelmalle 2019–21 kaksi miljoonaa vuosittain. Lisää rahoitusta ja voimavaroja osoitetaan "alueille, joilla on menossa niin sanottu alikehityksen kierre". Eriytymistä ehkäisevät kaikki toimialat.

Maankäytön osuus olisi 780 000, sivistystoimen 780 000, asukaspalveluiden 390 000 ja yhteisten kulujen 50 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimelle ei olisi erillisrahaa, vaan se osallistuisi ohjelmaan normaalitoiminnassaan. Sen käyttömenoja ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi. Tarkat toimenpiteet julkistetaan 8. lokakuuta, ja ohjelmasta päättää lopullisesti valtuusto.

Toimenpidepakettia perustellaan sillä, että hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen on inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto kaikille. Alueiden viihtyisyys ja turvallisuus paranee, yhä useampi voi harrastaa ja olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, väkivalta ja kiusaaminen vähenevät, ja syrjäytymisriskit pienenevät.

Viljanen huomauttaa, että Vantaan alueiden hyvinvointierot ovat yhä maltillisia. Hänestä kaupunki onkin jo tehnyt paljon oikeita asioita.
– Kouluryhmät on pidetty pieninä, nuorille annetaan paljon henkilökohtaista tukea työllistymiseen ja koulutukseen, lähiöissä on säilytetty suhteellisen hyvät palvelut, Viljanen listaa.

https://www.helsinginuutiset.fi/art...paketin-lahioille-joissa-syrjaytyminen-kasvaa
 
Vantaa antamassa 6 miljoonan tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa – "Painopisteenä maahanmuuttajat ja työttömät nuoret"

Ritva Viljanen esittää, että Vantaalla aloitetaan alueellista eriytymistä torjuva ohjelma. Se tarkoittaisi esimerkiksi, että eri alueille palkataan katutaiteilijoita ruokkimaan yhteisöllisyyttä.
Johanna Erjonsalo

Kaupunginosien hyvinvointierot ovat kasvaneet Vantaalla viime vuosina. Kaupunki pyrkii nyt jarruttamaan alueellista eriarvoistumista toimenpidepaketilla. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma suuntaa voimavaroja lähivuosina sinne, missä tukea tarvitaan tavallista enemmän.

– Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy, kiteyttää Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Asuinalueiden välillä on aiempaa suurempia eroja, kun lasketaan matalasti koulutettujen, työttömien, sairaiden, vähävaraisten ja vieraskielisten väestönosuuksia. Viljanen arvioi, että pääsyynä eriytymiskehitykseen ovat synkät työttömyysluvut, jotka selittyvät osin työnhakijoiden heikolla koulutuksella. Työvoimapula vaivaa monia aloja, mutta Vantaalla on silti samaan aikaan 12 000 työtöntä, joista 1 500 on alle 25-vuotiaita. Työ ja työnhakija eivät kohtaa.


Viljasesta lääkkeenä tilanteeseen on, että maahanmuuttajien kotoutusta nopeutetaan ja heihin kohdistuvia kielivaateita höllennetään. Peruskoulun jälkeen ajelehtivaa nuorisoa taas pitää ohjata tehokkaammin opiskelu- ja työpaikkoihin. Ohjelman tavoitteena on myös katkaista ylisukupolvinen huono-osaisuus.

Kaupunki on valinnut muutamia kohdealueita. Näissä isoissa kaupunginosissa väestö on keskimääräistä matalammin koulutettua, työttömyysluvut ovat korkeat, maahanmuuttajia on paljon, pienituloisten osuus on suuri ja sairastavuusluvut ovat huomattavia. Viljasen mukaan kohdealueita ei julkisesti nimetä.

– Jos kaupunginosa leimataan ongelma-alueeksi, se heikentää entisestään asukkaiden tilannetta ja alueen imagoa, Viljanen perustelee.

Hän ehdottaa, että kaupunki varaa ohjelmalle 2019–21 kaksi miljoonaa vuosittain. Lisää rahoitusta ja voimavaroja osoitetaan "alueille, joilla on menossa niin sanottu alikehityksen kierre". Eriytymistä ehkäisevät kaikki toimialat.

Maankäytön osuus olisi 780 000, sivistystoimen 780 000, asukaspalveluiden 390 000 ja yhteisten kulujen 50 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimelle ei olisi erillisrahaa, vaan se osallistuisi ohjelmaan normaalitoiminnassaan. Sen käyttömenoja ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi. Tarkat toimenpiteet julkistetaan 8. lokakuuta, ja ohjelmasta päättää lopullisesti valtuusto.

Toimenpidepakettia perustellaan sillä, että hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen on inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto kaikille. Alueiden viihtyisyys ja turvallisuus paranee, yhä useampi voi harrastaa ja olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, väkivalta ja kiusaaminen vähenevät, ja syrjäytymisriskit pienenevät.

Viljanen huomauttaa, että Vantaan alueiden hyvinvointierot ovat yhä maltillisia. Hänestä kaupunki onkin jo tehnyt paljon oikeita asioita.
– Kouluryhmät on pidetty pieninä, nuorille annetaan paljon henkilökohtaista tukea työllistymiseen ja koulutukseen, lähiöissä on säilytetty suhteellisen hyvät palvelut, Viljanen listaa.

https://www.helsinginuutiset.fi/art...paketin-lahioille-joissa-syrjaytyminen-kasvaa
Kyllä siinä taas jossain tuvassa pitkäaikaistyötöntä vituttaa kun naapuri saa ja itse ei saa... Tasan ei käy onnenlahjat.
 
3 vuotta.... siitä kun ruvetaan karsimaan hyvätkäytökset, avovankila osuudet yms... Jätkä seikkailee kaduilla n.vuoden max kahden päästä. Ja uskalla edes arvata Hovin tuomiota jos sinne menee... varmaan ehdonalasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10419673?origin=rss
Takaa-ajotilanteessa autoihin törmänneelle kuskille vankeustuomio – ei tuomittu murhan yrityksistä
Poliisin takaa-ajama mies törmäsi kahteen autoon pakomatkallaan Oulunsalossa. Syyttäjä vaati lisäksi tuomiota murhan yrityksistä, koska sen mukaan mies olisi yrittänyt törmätä myös poliisiautoihin, mutta miestä ei tuomittu näistä rikoksista.
Rikokset
24.9.2018 klo 13:44
13-3-10167814.jpg

Tapahtumasarja käynnistyi 19.huhtikuuta 2018.Risto Degerman / Yle
13-3-9650528.jpg

Pekka Loukkola

Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä

Oulussa poliisia huhtikuussa 2018 paennut ja poliisiautoon törmännyt mies on tuomittu kolmen vuoden vankeustuomioon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä laittomasta uhkauksesta, kolmesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Tilanne käynnistyi, kun poliisi sai tiedon mahdollisesta asuntomurrosta ja pahoinpitelystä Oulun Heinäpäässä ydinkeskustan lähellä.
Takaa-ajotilanne syntyi, kun poliisi sai tiedon, että mies ajoi autoa Oulusta Kempeleen suuntaan. Poliisin tavoitettua pakoauton jatkoi se matkaa Kempeleestä Oulunsaloon. Pakoauton nopeus nousi enimmillään 180 kilometriin tunnissa.
13-3-10167423.png

Kolaripaikka sijaitsee Oulun eteläpuolella.Yle Uutisgrafiikka
Hailuodontiellä auto törmäsi poliisiautoon, joka oli jätetty tyhjillään tielle esteeksi. Sen jälkeen auto törmäsi vastaantulevaan autoon, jonka kuljettaja loukkaantui. Myös pakoauton kuljettaja ja kyydissä ollut henkilö loukkaantuivat kolarissa.
Kuljettajaa syytettiin kolmesta murhan yrityksestä, koska syyttäjän mukaan hän yritti törmätä muihinkin poliisiautoihin ja törmäykset olisivat voineet viedä poliisien hengen. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että kyseessä oli törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Toisessa poliisiautoista oli tapahtumahetkellä yksi poliisimies ja toisessa kaksi.
Miehen verestä löytyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan muun muassa kokaiinia.
 
Ja sit veikkaus käyntiin... liittyykö kylttyyriin vai noy...
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/ar...eisen-lukion-opiskelijoita/7086592#gs.xSC=FH8
Ravintolan työntekijä puukotti ravintoloitsijan tytärtä kesken työpäivän – paikalla oli pieni ryhmä viereisen lukion opiskelijoita
RIKOS JULKAISTU 24.09.2018 15:59




Ravintolatyöntekijä puukotti toista työntekijää kaulaan kesken työpäivän
Uutisklipit
28 s


Nurmijärven Praktikankujalla sijaitsevassa ravintolassa tapahtui tänään lounasaikaan puukotus, jossa loukkaantui yksi henkilö hengenvaarallisesti.
Katso videolta, miltä tapahtumapaikalla näyttää tällä hetkellä.
Ravintolassa työskentelevä vuonna 1984 syntynyt mies puukotti vuonna 1998 syntynyttä ravintolassa työskentelevää naista kaulaan 11 aikaan aamupäivällä.
Tekoa ennen osapuolten välillä oli ollut riitaa, joka oli liittynyt ravintolassa työskentelevän miehen työhön.
Uhri sai hengenvaarallisia vammoja ja hänet toimitettiin sairaalaan.
MTV Uutiset tavoitti kyseisen ravintolan omistajan, joka kertoi uhrin olevan nyt leikkauksessa.
– Uhri on tyttäreni, ravintoloitsija lisäsi.
Tekijä jäi kiinni Vantaalta, kun hän itse ilmoittautui poliisille. Rikoksesta epäilty tekijä on nyt otettu kiinni ja tekoa tutkitaan tapon yrityksenä.
Läheisen koulun opiskelijat todistivat tilanteen
Ravintolan vieressä sijaitsevan Nurmijärven yhteiskoulun lukiolaisia oli tapahtumahetkellä pizzeriassa lounaalla, vahvistaa lukion rehtori Mikko Jordman.
– Paikalla oli vain pieni ryhmä koulumme opiskelijoita, mutta koska tapahtumapaikka on aivan koulun vieressä, herättää se helposti levottomuutta oppilaissa, Jordman kommentoi koulun lähettämää viestiä.
 
Kontulan piti olla nykyään rauhallisempi paikka, kun se on niin monimuotoinen. Yksi virolainen saattaa olla nyt erimieltä. Ei nyt ihan ruotsin tasoa, kun paloi vain yksi auto.

Poliisi tutkii autopaloa Helsingin Kontulassa - silminnäkijä: ”Sinne heitettiin jotain”
Tänään klo 10:31
Helsingin poliisi tutkii Kontulassa syttynyttä autopaloa. Silminnäkijän mukaan henkilöautoon oli heitetty sisälle jotain juuri ennen syttymistä.

Henkilöauto paloi kovalla liekillä kontulalaisella parkkipaikalla sunnuntai-iltana. Lukijan video
Henkilöauto syttyi palamaan sunnuntaina iltayhdeksän aikaan Helsingin Kontulassa sijaitsevalla parkkipaikalla. Paikalle hälytetty pelastuslaitos sammutti palon.

– Auto oli jo ilmiliekeissä kun tulin paikalle. Poliisit tulivat myös juuri silloin ja yksi koiraulkoiluttaja kertoi heille, että oli nähnyt kahden nuoren pojan heittävän autoon jotain ja juoksevan paikalta metsään, autopalosta videon kuvannut Iltalehden lukija kertoo.

Hänen mukaansa palanut auto oli virolaisessa omistuksessa oleva BMW.

0ea407f9f40f7480519047a9e128673eaa5d4fa06d54c303a2840d8e372e55b8.jpg

0ea407f9f40f7480519047a9e128673eaa5d4fa06d54c303a2840d8e372e55b8.jpg

Poliisi kaipaa tulipalolle lisää silminnäkijöitä. Kuvakaappaus / Lukijan video

Poliisi vahvistaa tutkivansa tapausta vahingontekona. Vielä ei ole varmuutta heitettiinkö autoon polttopullo tai jotain muuta palavaa materiaalia.

– Tekniikka on vielä paikalla ja selvitämme tapahtumia, rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisista kertoi Iltalehdelle maanantaiaamuna,

Poliisi kaipaa tapahtumille lisää silminnäkijöitä. Kaikki havainnot tulipaloon liittyen voi ilmoittaa Helsingin poliisille numeroon: 0295 475 433.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/02778a13-810f-4c2e-853a-6c3f0897c390_u0.shtml
 
Monet virolaiset ajavat viron kilvissä olevilla autoilla Suomessa vaikka vakituisesti asuvat täällä. On moni joka ei sitä hyväksy. Ehkä joltain planut viimeinenkin päre.
 
Taitaa olla autot ulkomaan kilvissä osalla meidänkin firman huippuosaajista ja olleet Suomessa kohta kymmenen vuotta.
 
Back
Top