Suljettu tila ja elektroninen valvonta varmasti ainakin luovat turvallisuuden tunnetta. Jos valvonta on tehokasta ja ihmiset noudattavat alueen sääntöjä, kyllä muuri varmaankin alueen oman porukan suojaa, asiantuntija pohtii.
Huhtikuussa 2015 Länsi-Ruotsin Onsalan taajama tuli tunnetuksi Poppel Parkin asuinalueen myötä. Kyseiselle muureille suojatulle asuinalueelle pääsee vain kauko-ohjausportin kautta. Muuri ympäröi koko asuinaluetta, ja lukittu portti katkaisee tien luvattomilta.
Alue sai mainetta ja suosiota jopa siinä määrin, että kaikki alueen asunnot on nyt saatu myytyä.
Expressen kertoi syyskuun lopussa, että asuinalueen asunnoista jopa yli 400 000 euron arvoiset sadan neliön asunnot ovat löytäneet asukkaansa. Tämän uskotaan johtuvat alueen turvallisesta maineesta.
Asiasta Suomessa kirjoitti lauantaina Kaleva.
Muurit ovat aiheuttaneet Ruotsissa laajasti huomiota, ja niitä on suunnitteilla myös lisää.
– Suljetut asuinalueet ovat merkki siitä, ettei yhteiskunta ei ole turvallinen. Niiden sijaan on pyrittävä luomaan turvallisempia ympäristöjä, arkkitehtuurin professori
Ola Nylander kommentoi.
”Elitistinen erottautuminen muusta kansasta”
Sosiologian professori
Hannu Ruonavaara uskoo aiheen puhuttavan Ruotsissa, sillä suojatut asuinalueet nähdään paremmin toimeen tulevan väen tapana asua. Muun muassa Yhdysvalloista ja Etelä-Amerikasta tutut turvallisuuskeinot nähdään elitistisenä erottautumisena tavallisesta kansasta.
– Suljettu tila ja elektroninen valvonta varmasti ainakin luovat turvallisuuden tunnetta. Jos valvonta on tehokasta ja ihmiset noudattavat alueen sääntöjä, kyllä muuri varmaankin alueen oman porukan suojaa, Ruonavaara pohtii muurien merkitystä turvallisuuteen.
– Toisaalta myös ne, jotka haluavat tehdä rikoksia ja varastaa, tietävät mistä varakkaammat ihmiset löytyvät, Ruonavaara huomauttaa kääntöpuolena.
Muurit Suomeen lähivuosina
Ruonavaara itse kokee asuinalueiden muurit tarpeettomiksi Suomessa.
– Luultavasti ne luovat vääränlaista mielikuvaa. Se, että jotkut haluavat erottautua, ei ole ehkä yhteiskunnassa hyvä asia. Muuri voisi kärjistää mielialoja.
Hän kuitenkin uskoo, että Ruotsin tapaisia muureja voi tulla Suomen asuinalueille tulevaisuudessa.
Rikkaiden eläkeläisten keskittymiä?
Ruotsin suojatuilla asuinalueilla on useita palveluita asukkaille liikuntamahdollisuuksista uima-altaisiin. Ruotsin mallia seuraten, palveluita täynnä olevat asuinalueet voivat saavuttaa tulevaisuudessa suosiotaan myös Suomessa.
– Silloin ei tarvitse aina edes poistua alueelta, ja on mahdollista, että syntyy varakkaiden eläkeläisten alueita, Lapintie sanoo.
Lapintie ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, ovatko muurit hänen mielestään hyvä, vai huono asia.
– Suomessa on hyvin pitkä yhteiskunnallinen, poliittinen ja ideologinen ajatus yhdestä kansasta ja palveluita sekä asunnoista, joita tehdään kaikille. Se on hyvin vahvasti vastustanut rikkaiden ja köyhien asuinalueiden muodostumista.
Lapintien mukaan eristetyt asuinalueet myös vahvistavat eri yhteiskuntaryhmien vaikeuksia ymmärtää toisiaan.
– Niihin voi olla kiinnostusta.
Myös yhdyskuntasuunnittelun professori
Kimmo Lapintie uskoo, että jotkut asuinalueet saattavat myös Suomessa olla muurien suojassa lähivuosina.
– Arvioisin, että niitä voisi tulla Suomeen kymmenen vuoden sisällä, sillä niitä näkyy jo myös Virossa. Vähintään tämmöisiä korttelin kokoisia alueita tehdään, jotka saattavat olla muurien ja piikkilankojen takana.
– Ilmiö perustuu kasvaviin tuloeroihin ja niihin liittyviin turvallisuushuoliin, jotka ovat osittain todellisia ja koettuja. Nämä synnyttävät halukkuutta kyseisiin asuinalueihin. Meillä ei ole vielä halukkuutta, mutta uskoisin, että sitä on tulossa, Lapintie jatkaa.
Lapintie huomauttaa tuloerojen ja yhteiskunnan monikulttuurisuuden myötä koettujen huolten näkyvän jo nyt Suomen suurissa kaupungeissa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005854910.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=2&utm_source=tf-other