Näin Facebook torjuu seksuaalirikollisuutta Suomessa: Käytössä ahdistelijoita tunnistava tekoäly, yksityisviestien lukeminen ja yhteistyö Suomen poliisin kanssa
”Meidän täytyy olla jatkuvasti valppaina”, sanoo Facebookin globaali turvallisuusjohtaja Julie de Bailliencourt. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani kertoo olevansa tyytyväinen Facebookin toimintaan.
Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 16.1. 19:08
LAPSIIN ja nuoriin kohdistuva houkuttelu internetissä on herättänyt laaja huolta Oulun seksuaalirikostapausten jälkeen.
Viimeksi tiistaina HS kertoi, että kalliolaismies oli saalistanut lapsia sosiaalisessa mediassa, lähinnä Instagramissa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen yli neljän vuoden vankeusrangaistukseen kahdeksaan lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hallitus suuntaa nyt nettipoliisille lisää voimavaroja ja kiirehtii keskusrikospoliisin työtä helpottavaa henkilötietolain uudistamista.
Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi iso vastuu on myös sosiaalisen median alustoilla. Keskeinen alusta on Facebook sekä sen omistamat kuva- ja viestipalvelut Instagram ja Whatsapp. Lapset ja teinit käyttävät etenkin Instagramia ja Whatsappia.
FACEBOOKIN globaali turvallisuusjohtaja Julie de Bailliencourt kertoo Helsingin Sanomille, miten yhtiö pyrkii torjumaan lapsien saalistamista sosiaalisessa mediassa. Yhtiö käyttää jo esimerkiksi tekoälyä, joka yrittää tunnistaa lapsia lähestyvien rikollisten käyttäytymismallit ennalta.
Keinot koskevat sekä Facebookia että yhtiön omistamaa Instagramia. Samaan yhtiöön kuuluvassa Whatsappissa yhtiö ei kykene torjumaan lasten lähestymistä yhtä tehokkaasti, koska palvelun viestit ovat salattuja.
Yhtiön kehittämä koneoppimiseen pohjautuva ohjelma käy läpi isoa määrää pieniä signaaleja löytääkseen toimintaa, joissa voi olla kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai siihen liittyvästä käytöksestä.
”Ohjelma oppii tunnistamaan toimintamalleja, kaavamaisuuksia ja merkkejä, joita emme itse tunnista. Olemme pyrkineet torjumaan lapsien seksuaalista hyväksikäyttöä jo vuosia, mutta olemme vasta alkutekijöissä siinä, mitä tekoäly oppii tunnistamaan”, De Bailliencourt kertoo.
”Jos aikuinen yrittää esimerkiksi pyytää kuvia lapselta, toivomme pääsevämme selville siitä, mistä on kyse. Tili voidaan sulkea ja asia viedä eteenpäin poliisille. Tai jos aikuinen yrittää ottaa lapseen yhteyttä ja ehdottaa tapaamista, yritämme selvittää, mistä on kyse.”
Käytännössä Facebookin ja Instagramin järjestelmä toimii De Bailliencourtin mukaan niin, että tekoäly hälyttää paikalle turvallisuustiimin, kun se havaitsee toimintaa, joka saattaisi liittyä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tuntematon aikuinen lähettää lapselle viestejä.
Turvallisuustiimi arvioi tilannetta ja tarvittaessa lukee myös yksityisviestejä selvittääkseen, mistä keskustelussa on kyse.
”Mitään automaattista viestien lukemista ei tapahdu. Niin tehdään, jos turvallisuustiimi kokee, että se on tarpeen. Mutta se ei ole mikään rutiiniasia, siihen tarvitaan hyvät perusteet.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
De Bailliencourt ei osaa sanoa, kuinka monessa tapauksessa yksityisviestejä luetaan. Hänen tietääkseen yhtiö ei ilmoita käyttäjille jälkikäteen, että heidän viestejään on luettu.
”Keskustelua yksityisyyden ja turvallisuuden rajanvedosta on aina käyty. Haluamme varmistaa, että suojelemme lapsia, mutta samalla varjelemme ihmisten yksityisyyttä. Viestien lukemista tapahtuu vain, kun se on tarpeen.”
DE BAILLIENCOURT luettelee lisää signaaleja, joita yhtiön käyttämä tekoäly tarkkailee.
Lähettääkö aikuinen liian monta viestiä tai kaveripyyntöä lapsille? Keitä aikuisella on kavereina? Miten aikuisen tili on luotu? Mihin ryhmiin hän kuuluu, mistä hän kertoo pitävänsä? Miten hän käyttää Facebookin ”tökkiä”-toimintoa?
”On paljon asioita, joita otamme huomioon, kun yritämme selvittää onko jokin käytös potentiaalisesti ongelmallista tai rikollista.”
Lasten saalistaja voi usein käyttää valetiliä. Yksi toimi, johon Facebook keskittyy, on näiden tilien poisto. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä yhtiö poisti De Bailliencourtin mukaan noin 754 miljoonaa valetiliä, joista 99 prosenttia Facebook havaitsi itse.
JULKISISSA PÄIVITYKSISSÄkeinona on myös käyttäjien oma raportointi. Toinen liittyy kuvien ja videoiden tunnistamiseen, johon Facebook käyttää Microsoftin kehittämää PhotoDNA-ohjelmaa.
”Jos joku yrittää esimerkiksi ladata alustalle kuvan, jossa on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, poistamme kuvan, poistamme tilin ja ilmoitamme asiasta poliisille”, De Bailliencourt sanoo.
Facebook poistaa automaattisesti materiaalin, joka on jo luokiteltu järjestöjen, toisten alustojen tai poliisin toimesta olevan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lisäksi yhtiö pyrkii tunnistamaan uutta materiaalia, jota kukaan ei ole aiemmin merkinnyt seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.
Kuvan tai videon ei välttämättä tarvitse näyttää itsessään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Sekin riittää, että kuvassa on esimerkiksi alaston tai vähäpukeinen lapsi. Esimerkiksi suomalaisten saunakuvat saattavat kadota alustalta nopeasti.
Facebook ei myöskään salli materiaalia, jossa lasta seksualisoidaan, sanoo De Bailliencourt.
”Jos kuvassa on esimerkiksi puistossa oleva lapsi ja ihmiset jättävät kuvan alle lasta seksualisoivia kommentteja, poistamme ehkä kuvan, poistamme kommentit ja poistamme kommentoijien tilit.”
Lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luokiteltua materiaalia Facebook poisti samalla kolmen kuukauden ajanjaksolla 8,7 miljoonaa kappaletta. Yhtiöstä ei osattu sanoa, mikä luvusta oli Suomen osuus.
FACEBOOKIN toimista huolimatta on selvää, ettei se kykene estämään kaikkea sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa lasten saalistamista.
Siitä kertovat myös viime aikojen uutiset Suomessa. Esimerkiksi Instagramissa kahdeksaa lasta lähestynyt mies lähetti käräjäoikeuden mukaan lapsille sosiaalisen median kautta seksuaalisesti latautunutta aineistoa.
Miten hyvin Facebookin turvatoimet toimivat?
”Olemme erittäin tyytyväisiä Facebookin toimintaan Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä, tapaamme säännöllisesti ja saamme tietoja sujuvasti”, sanoo keskusrikospoliisin kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Sari Sarani.
”Sitä tietenkin tapahtuu, että Facebookin turvatoimet eivät havaitse kaikkea lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää toimintaa. Eivät koneetkaan ole erehtymättömiä. Mutta ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa yhtiöstä. Olen vakuuttunut siitä, että he haluavat parantaa internetin turvallisuutta.”
Krp:llä on tarvittaessa nopea yhteys Facebookiin. Normaali tietopyyntö kulkee Saranin mukaan byrokratian takia hiukan jähmeästi. Mutta jos kyse on esimerkiksi lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta, yhtiö antaa tietoja nopeasti ympäri vuorokauden.
”Facebook toimii myös rikosten oma-aloitteisessa torjunnassa erittäin hyvin.”
FACEBOOKIN tietojen mukaan Suomen viranomaiset tekivät yhtiölle vuoden 2017 heinäkuusta vuoden 2018 kesäkuuhun yhteensä 115 oikeudellista pyyntöä eli pyyntöä, joissa on kyse esimerkiksi poliisin pakkokeinoista.
Pyynnöistä kuusi on luokiteltu hätätapauksiksi. Lisäksi viranomaiset pyysivät tietoja käyttäjätileistä yli 150 kertaa.
Saranin mukaan Facebookista on tullut Krp:lle viime vuosien aikana muutama ilmoitus vuodessa.
”Sieltä on tullut joitakin yksittäisiä, todella merkittäviä juttuja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.”
Instagramista tulee vähemmän ilmoituksia, mutta yhteistyö poliisin kanssa sujuu Saranin mukaan yhtä hyvin.
MYÖS Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen kehuu Facebookin toimintaa. Vaaranen-Valkonen sanoo, että järjestöllä on yhtiöön suora linja.
”Jos otamme yhteyttä heihin, niin he kysymättä poistavat välittömästi materiaalin, josta heille sanomme. Mutta emme osaa sanoa, kuinka tehokkaita heidän toimensa ovat sellaisen materiaalin osalta, josta emme saa tietoa.”
Vaaranen-Valkonen ei halua yksilöidä, kuinka paljon järjestölle tulee Facebookia ja Instagramia koskevia vihjeitä lapsiin kohdistuvasta epäasiallisesta toiminnasta.
”Puhutaan kymmenistä vuodessa. Joskus voi tulla paljon vihjeitä, sitten voi taas olla pitkän aikaa hiljaista.”
DE BAILLIENCOURT sanoo, että Facebook yrittää koko ajan kehittää toimintaansa tehokkaammaksi. Yhtiö on säännöllisesti yhteydessä poliisin, Pelastakaa lapset -järjestön sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
”Kun kyse on valitettavasti ihmisistä, jotka ovat todella motivoituneita pääsemään lähelle lapsia, meidän täytyy olla jatkuvasti valppaina”, De Bailliencourt sanoo.
Ongelmaksi muodostuu se, että vain pieni osa aikuisten ja lasten välisestä kanssakäymisestä sosiaalisessa mediassa on ongelmallista. Aikuisella, joka ei ole esimerkiksi lapsen kaveri Facebookissa, voi olla asiallinen syy lähettää lapselle viesti, sanoo De Bailliencourt.
De Bailliencourtin mukaan Facebookin koneoppimisohjelma tarkkaileekin juuri sitä, onko toiminnassa merkkejä jostain omituisesta. Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa aikuinen lähettää useille lapsille kaveripyynnön.
Jos kaikki lapset vastaavat heti myöntävästi, voi kyseessä olla viaton tilanne. Jos osa lapsista hylkää kaveripyynnön, se herättää kysymyksiä.
FACEBOOKILLA on myös käytössä lasten ja teinien yksityisyyttä suojaavia toimia. De Bailliencourt sanoo, ettei yhtiö pidä asiasta meteliä.
”Sosiaalisen median käytön pitäisi olla hauska kokemus. Emme varsinaisesti halua ihmisillä olevan sellaista oloa, että heidät on kääritty pumpuliin.”
Mitä Facebook siis tekee suojellakseen lasten yksityisyyttä?
Jos aikuinen, joka ei ole lapsen kaveri, yrittää etsiä tätä, osa lasta koskevista tiedoista jää näkymättömäksi. Isoa osaa lapsista ei näe hakutuloksissa lainkaan, De Bailliencourt sanoo.
Jos lapset haluavat tehdä joistain tiedoistaan julkisempia, heidän pitää ensin tutustua Facebookin tarjoamaan koulutusmateriaaliin.
Entä rajoittaako Facebook suoraan sitä, että lapselle tuntematon henkilö lähettää tälle viestejä?
”Hyvä kysymys. On tärkeää muistaa, että tällainenkaan toiminta ei ole aina ongelmallista. Mutta joissain tapauksissa viestit siivilöidään pois niin, etteivät ne mene ikinä perille. Ja usein nämä aikuiset eivät kykene edes löytämään lapsen profiilia, joten he eivät voi olla yhteydessä.”
FACEBOOKIN ja Instragramin ikäraja on 13. Euroopan unionissa on viime vuosina pohdittu sitä, pitäisikö ikäraja nostaa 16:sta. Ikärajan nostaminen olisi yksi keino varmistaa, etteivät lapset käytä sosiaalista mediaa.
De Bailliencourt sanoo, että Facebook kunnioittaa minkä tahansa valtion päätöstä ikärajasta. Hän kuitenkin toteaa, että kysymys on hankala, koska sosiaalisella medialle on myös paljon hyviä vaikutuksia.
De Bailliencourin mielestä sosiaalisen median käyttöä ei voi tarkastella vain hyväksikäytön ja ongelmien kautta. Hän kertoo yhtiön näkevän jatkuvasti, miten lapset, teinit ja perheet hyötyvät siitä yhteydenpidosta, jonka sosiaalinen media heille mahdollistaa.
”Saamme viestiä lapsista, jotka ovat aiemmin kokeneet itsensä yksinäisiksi. Ja lgbtq-lapsista, jotka yrittävät löytää vertaistukea. Sekä lapsista, jotka kamppailevat muiden ongelmien kanssa. Olemme esimerkiksi tehneet Suomen Mielenterveysseuran kanssa paljon töitä lasten henkisen hyvinvoinnin ja itsemurhien estämisen parissa”, De Bailliencourt sanoo.
”Jokaista pahaa tarinaa kohtaan on olemassa paljon, paljon esimerkkejä mahtavista asioista, joita lapset ja nuoret tekevät sosiaalisessa mediassa. Se voi tehdä heistä onnellisempia ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005967920.html
”Meidän täytyy olla jatkuvasti valppaina”, sanoo Facebookin globaali turvallisuusjohtaja Julie de Bailliencourt. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani kertoo olevansa tyytyväinen Facebookin toimintaan.
Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 16.1. 19:08
LAPSIIN ja nuoriin kohdistuva houkuttelu internetissä on herättänyt laaja huolta Oulun seksuaalirikostapausten jälkeen.
Viimeksi tiistaina HS kertoi, että kalliolaismies oli saalistanut lapsia sosiaalisessa mediassa, lähinnä Instagramissa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen yli neljän vuoden vankeusrangaistukseen kahdeksaan lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hallitus suuntaa nyt nettipoliisille lisää voimavaroja ja kiirehtii keskusrikospoliisin työtä helpottavaa henkilötietolain uudistamista.
Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi iso vastuu on myös sosiaalisen median alustoilla. Keskeinen alusta on Facebook sekä sen omistamat kuva- ja viestipalvelut Instagram ja Whatsapp. Lapset ja teinit käyttävät etenkin Instagramia ja Whatsappia.
FACEBOOKIN globaali turvallisuusjohtaja Julie de Bailliencourt kertoo Helsingin Sanomille, miten yhtiö pyrkii torjumaan lapsien saalistamista sosiaalisessa mediassa. Yhtiö käyttää jo esimerkiksi tekoälyä, joka yrittää tunnistaa lapsia lähestyvien rikollisten käyttäytymismallit ennalta.
Keinot koskevat sekä Facebookia että yhtiön omistamaa Instagramia. Samaan yhtiöön kuuluvassa Whatsappissa yhtiö ei kykene torjumaan lasten lähestymistä yhtä tehokkaasti, koska palvelun viestit ovat salattuja.
Yhtiön kehittämä koneoppimiseen pohjautuva ohjelma käy läpi isoa määrää pieniä signaaleja löytääkseen toimintaa, joissa voi olla kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai siihen liittyvästä käytöksestä.
”Ohjelma oppii tunnistamaan toimintamalleja, kaavamaisuuksia ja merkkejä, joita emme itse tunnista. Olemme pyrkineet torjumaan lapsien seksuaalista hyväksikäyttöä jo vuosia, mutta olemme vasta alkutekijöissä siinä, mitä tekoäly oppii tunnistamaan”, De Bailliencourt kertoo.
”Jos aikuinen yrittää esimerkiksi pyytää kuvia lapselta, toivomme pääsevämme selville siitä, mistä on kyse. Tili voidaan sulkea ja asia viedä eteenpäin poliisille. Tai jos aikuinen yrittää ottaa lapseen yhteyttä ja ehdottaa tapaamista, yritämme selvittää, mistä on kyse.”
Käytännössä Facebookin ja Instagramin järjestelmä toimii De Bailliencourtin mukaan niin, että tekoäly hälyttää paikalle turvallisuustiimin, kun se havaitsee toimintaa, joka saattaisi liittyä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tuntematon aikuinen lähettää lapselle viestejä.
Turvallisuustiimi arvioi tilannetta ja tarvittaessa lukee myös yksityisviestejä selvittääkseen, mistä keskustelussa on kyse.
”Mitään automaattista viestien lukemista ei tapahdu. Niin tehdään, jos turvallisuustiimi kokee, että se on tarpeen. Mutta se ei ole mikään rutiiniasia, siihen tarvitaan hyvät perusteet.”
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
De Bailliencourt ei osaa sanoa, kuinka monessa tapauksessa yksityisviestejä luetaan. Hänen tietääkseen yhtiö ei ilmoita käyttäjille jälkikäteen, että heidän viestejään on luettu.
”Keskustelua yksityisyyden ja turvallisuuden rajanvedosta on aina käyty. Haluamme varmistaa, että suojelemme lapsia, mutta samalla varjelemme ihmisten yksityisyyttä. Viestien lukemista tapahtuu vain, kun se on tarpeen.”
DE BAILLIENCOURT luettelee lisää signaaleja, joita yhtiön käyttämä tekoäly tarkkailee.
Lähettääkö aikuinen liian monta viestiä tai kaveripyyntöä lapsille? Keitä aikuisella on kavereina? Miten aikuisen tili on luotu? Mihin ryhmiin hän kuuluu, mistä hän kertoo pitävänsä? Miten hän käyttää Facebookin ”tökkiä”-toimintoa?
”On paljon asioita, joita otamme huomioon, kun yritämme selvittää onko jokin käytös potentiaalisesti ongelmallista tai rikollista.”
Lasten saalistaja voi usein käyttää valetiliä. Yksi toimi, johon Facebook keskittyy, on näiden tilien poisto. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä yhtiö poisti De Bailliencourtin mukaan noin 754 miljoonaa valetiliä, joista 99 prosenttia Facebook havaitsi itse.
JULKISISSA PÄIVITYKSISSÄkeinona on myös käyttäjien oma raportointi. Toinen liittyy kuvien ja videoiden tunnistamiseen, johon Facebook käyttää Microsoftin kehittämää PhotoDNA-ohjelmaa.
”Jos joku yrittää esimerkiksi ladata alustalle kuvan, jossa on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, poistamme kuvan, poistamme tilin ja ilmoitamme asiasta poliisille”, De Bailliencourt sanoo.
Facebook poistaa automaattisesti materiaalin, joka on jo luokiteltu järjestöjen, toisten alustojen tai poliisin toimesta olevan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Lisäksi yhtiö pyrkii tunnistamaan uutta materiaalia, jota kukaan ei ole aiemmin merkinnyt seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.
Kuvan tai videon ei välttämättä tarvitse näyttää itsessään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Sekin riittää, että kuvassa on esimerkiksi alaston tai vähäpukeinen lapsi. Esimerkiksi suomalaisten saunakuvat saattavat kadota alustalta nopeasti.
Facebook ei myöskään salli materiaalia, jossa lasta seksualisoidaan, sanoo De Bailliencourt.
”Jos kuvassa on esimerkiksi puistossa oleva lapsi ja ihmiset jättävät kuvan alle lasta seksualisoivia kommentteja, poistamme ehkä kuvan, poistamme kommentit ja poistamme kommentoijien tilit.”
Lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luokiteltua materiaalia Facebook poisti samalla kolmen kuukauden ajanjaksolla 8,7 miljoonaa kappaletta. Yhtiöstä ei osattu sanoa, mikä luvusta oli Suomen osuus.
FACEBOOKIN toimista huolimatta on selvää, ettei se kykene estämään kaikkea sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa lasten saalistamista.
Siitä kertovat myös viime aikojen uutiset Suomessa. Esimerkiksi Instagramissa kahdeksaa lasta lähestynyt mies lähetti käräjäoikeuden mukaan lapsille sosiaalisen median kautta seksuaalisesti latautunutta aineistoa.
Miten hyvin Facebookin turvatoimet toimivat?
”Olemme erittäin tyytyväisiä Facebookin toimintaan Suomessa. Teemme tiivistä yhteistyötä, tapaamme säännöllisesti ja saamme tietoja sujuvasti”, sanoo keskusrikospoliisin kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Sari Sarani.
”Sitä tietenkin tapahtuu, että Facebookin turvatoimet eivät havaitse kaikkea lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää toimintaa. Eivät koneetkaan ole erehtymättömiä. Mutta ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa yhtiöstä. Olen vakuuttunut siitä, että he haluavat parantaa internetin turvallisuutta.”
Krp:llä on tarvittaessa nopea yhteys Facebookiin. Normaali tietopyyntö kulkee Saranin mukaan byrokratian takia hiukan jähmeästi. Mutta jos kyse on esimerkiksi lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta, yhtiö antaa tietoja nopeasti ympäri vuorokauden.
”Facebook toimii myös rikosten oma-aloitteisessa torjunnassa erittäin hyvin.”
FACEBOOKIN tietojen mukaan Suomen viranomaiset tekivät yhtiölle vuoden 2017 heinäkuusta vuoden 2018 kesäkuuhun yhteensä 115 oikeudellista pyyntöä eli pyyntöä, joissa on kyse esimerkiksi poliisin pakkokeinoista.
Pyynnöistä kuusi on luokiteltu hätätapauksiksi. Lisäksi viranomaiset pyysivät tietoja käyttäjätileistä yli 150 kertaa.
Saranin mukaan Facebookista on tullut Krp:lle viime vuosien aikana muutama ilmoitus vuodessa.
”Sieltä on tullut joitakin yksittäisiä, todella merkittäviä juttuja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.”
Instagramista tulee vähemmän ilmoituksia, mutta yhteistyö poliisin kanssa sujuu Saranin mukaan yhtä hyvin.
MYÖS Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen kehuu Facebookin toimintaa. Vaaranen-Valkonen sanoo, että järjestöllä on yhtiöön suora linja.
”Jos otamme yhteyttä heihin, niin he kysymättä poistavat välittömästi materiaalin, josta heille sanomme. Mutta emme osaa sanoa, kuinka tehokkaita heidän toimensa ovat sellaisen materiaalin osalta, josta emme saa tietoa.”
Vaaranen-Valkonen ei halua yksilöidä, kuinka paljon järjestölle tulee Facebookia ja Instagramia koskevia vihjeitä lapsiin kohdistuvasta epäasiallisesta toiminnasta.
”Puhutaan kymmenistä vuodessa. Joskus voi tulla paljon vihjeitä, sitten voi taas olla pitkän aikaa hiljaista.”
DE BAILLIENCOURT sanoo, että Facebook yrittää koko ajan kehittää toimintaansa tehokkaammaksi. Yhtiö on säännöllisesti yhteydessä poliisin, Pelastakaa lapset -järjestön sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
”Kun kyse on valitettavasti ihmisistä, jotka ovat todella motivoituneita pääsemään lähelle lapsia, meidän täytyy olla jatkuvasti valppaina”, De Bailliencourt sanoo.
Ongelmaksi muodostuu se, että vain pieni osa aikuisten ja lasten välisestä kanssakäymisestä sosiaalisessa mediassa on ongelmallista. Aikuisella, joka ei ole esimerkiksi lapsen kaveri Facebookissa, voi olla asiallinen syy lähettää lapselle viesti, sanoo De Bailliencourt.
De Bailliencourtin mukaan Facebookin koneoppimisohjelma tarkkaileekin juuri sitä, onko toiminnassa merkkejä jostain omituisesta. Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa aikuinen lähettää useille lapsille kaveripyynnön.
Jos kaikki lapset vastaavat heti myöntävästi, voi kyseessä olla viaton tilanne. Jos osa lapsista hylkää kaveripyynnön, se herättää kysymyksiä.
FACEBOOKILLA on myös käytössä lasten ja teinien yksityisyyttä suojaavia toimia. De Bailliencourt sanoo, ettei yhtiö pidä asiasta meteliä.
”Sosiaalisen median käytön pitäisi olla hauska kokemus. Emme varsinaisesti halua ihmisillä olevan sellaista oloa, että heidät on kääritty pumpuliin.”
Mitä Facebook siis tekee suojellakseen lasten yksityisyyttä?
Jos aikuinen, joka ei ole lapsen kaveri, yrittää etsiä tätä, osa lasta koskevista tiedoista jää näkymättömäksi. Isoa osaa lapsista ei näe hakutuloksissa lainkaan, De Bailliencourt sanoo.
Jos lapset haluavat tehdä joistain tiedoistaan julkisempia, heidän pitää ensin tutustua Facebookin tarjoamaan koulutusmateriaaliin.
Entä rajoittaako Facebook suoraan sitä, että lapselle tuntematon henkilö lähettää tälle viestejä?
”Hyvä kysymys. On tärkeää muistaa, että tällainenkaan toiminta ei ole aina ongelmallista. Mutta joissain tapauksissa viestit siivilöidään pois niin, etteivät ne mene ikinä perille. Ja usein nämä aikuiset eivät kykene edes löytämään lapsen profiilia, joten he eivät voi olla yhteydessä.”
FACEBOOKIN ja Instragramin ikäraja on 13. Euroopan unionissa on viime vuosina pohdittu sitä, pitäisikö ikäraja nostaa 16:sta. Ikärajan nostaminen olisi yksi keino varmistaa, etteivät lapset käytä sosiaalista mediaa.
De Bailliencourt sanoo, että Facebook kunnioittaa minkä tahansa valtion päätöstä ikärajasta. Hän kuitenkin toteaa, että kysymys on hankala, koska sosiaalisella medialle on myös paljon hyviä vaikutuksia.
De Bailliencourin mielestä sosiaalisen median käyttöä ei voi tarkastella vain hyväksikäytön ja ongelmien kautta. Hän kertoo yhtiön näkevän jatkuvasti, miten lapset, teinit ja perheet hyötyvät siitä yhteydenpidosta, jonka sosiaalinen media heille mahdollistaa.
”Saamme viestiä lapsista, jotka ovat aiemmin kokeneet itsensä yksinäisiksi. Ja lgbtq-lapsista, jotka yrittävät löytää vertaistukea. Sekä lapsista, jotka kamppailevat muiden ongelmien kanssa. Olemme esimerkiksi tehneet Suomen Mielenterveysseuran kanssa paljon töitä lasten henkisen hyvinvoinnin ja itsemurhien estämisen parissa”, De Bailliencourt sanoo.
”Jokaista pahaa tarinaa kohtaan on olemassa paljon, paljon esimerkkejä mahtavista asioista, joita lapset ja nuoret tekevät sosiaalisessa mediassa. Se voi tehdä heistä onnellisempia ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005967920.html
