Suomen sisäinen turvallisuus

Mikäli päästään tilanteeseen jossa vallitsee symmetria, voidaan ryhtyä pohtimaan onko asia EI, KYLLÄ vai jotakin muuta siltä väliltä. Se olisi toivottavaa, mutta nyt näytetään etääntyvän kovalla vauhdilla tuosta tavoitteesta.
Millainen tilanne olisi mielestäsi symmetrinen?
Huomaatko - nyt keskustelu on kääntynyt kokonaan muualle kuin tuon twiitin sisältöön, jonka ymmärtää varsin helposti. Onnistuit siis (y)
Joo, siinä twiitissä itsessään ei ollut minusta mitään uutta paitsi asioiden liittäminen yhteen sellaisella tavalla joita en muista Halla-aholta ennen nähneeni, tämä on paljon mielenkiintoisempi keskustelu. Joskin ehkä olisi parempi jossakin toisessa ketjussa, onko ehdotuksia/kiinnostusta jatkaa muualla?
 
Joskin ehkä olisi parempi jossakin toisessa ketjussa, onko ehdotuksia/kiinnostusta jatkaa muualla?
Kunhan kerrot ensin oman mielipiteesi twiitin väittämään. Siitähän tätä keskustelua käydään, eikö vain?

Itse pidän Halla-ahon ottamaa asiaa juurikin tuollaisena, tämän olen tosin jo useampaa kertaan todennut. Entä Sinä, tunnistatko tuon epäsymmetrian?
 
Eli tuossa on vain kritiikkiä, mutta ei mitään, mistä voisi mitenkään päätellä, mikä hänen mielestään olisi oikea tilanne? Asia selvä, kuulostaa kyllä hyvin Halla-ahon tapaiselta "annetaan ymmärtää mutta mitään ei sanota suoraan" -tyyliltä.

Mitkä sinun mielestäsi olisivat oikeat sanat noihin isoilla kirjoitettuihin kohtiin?

Kyllähän asioita pitää pystyä käsittelemään asioina, kuten mielestäni H-A varsin älykkäänä henkilönä tekee.

Jos Orwellilaisesti jokin asia on sallittua toiselle, mutta ei toiselle, olemme jo kirjan Eläinten vallankumous-asetelmassa, jossa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Otetaanpa esimerkiksi Antifa vs. äärioikeisto (tarkoitan äärioikeistolla sitä oikeaa äärioikeistoa, en monien ajamaa mielikuvaa, jossa kaikki sos.dem.-porukasta oikealle luokitellaan äärioikeistoksi). Kumpikin ajaa usein asiaansa väkivaltaisesti ja epädemokraattisesti. Silti esim. Antifan ko. toiminnalle löytyy kummasti ymmärrystä jopa johtavien poliitikkojen joukossa (esim. Li Andersson).

Omasta mielestäni anarkistit ovat samalla tavalla väkivaltaisia fasisteja kuin esim. PVL:n "kainalontuulettajat".
 
Kunhan kerrot ensin oman mielipiteesi twiitin väittämään. Siitähän tätä keskustelua käydään, eikö vain?

Itse pidän Halla-ahon ottamaa asiaa juurikin tuollaisena, tämän olen tosin jo useampaa kertaan todennut. Entä Sinä, tunnistatko tuon epäsymmetrian?
Fair.

On varmastikin ihmisiä, joilla on juurikin tuo epäsymmetria ajattelussaan. En kuitenkaan usko, että niin monilla kuin H-A kuvittelee. Mitään todisteita minulla ei uskolleni kyllä ole.

Ykköskohdasta: keppihevosella ratsastaminen missä tahansa asiassa on toki tuomittavaa. Siitä en ole samaa mieltä, että siinä rinnastetaan ihmiset (turvapaikanhakijat) ja työkalut (aseet). Eivät ole toisiinsa verrattavissa.

Toisesta kohdasta olen melko lailla samaa mieltä. Sekä islamilaisissa että kansallismielisyydessä pitää tuomita ne yksilöt, jotka asialla ratsastamalla kiihottavat ihmisiä toisiaan vastaan, maltilliset tapaukset ("eletään ja annetaan toistenkin elää") ovat kaikkialla ok.
 
On varmastikin ihmisiä, joilla on juurikin tuo epäsymmetria ajattelussaan. En kuitenkaan usko, että niin monilla kuin H-A kuvittelee. Mitään todisteita minulla ei uskolleni kyllä ole.

Ykköskohdasta: keppihevosella ratsastaminen missä tahansa asiassa on toki tuomittavaa. Siitä en ole samaa mieltä, että siinä rinnastetaan ihmiset (turvapaikanhakijat) ja työkalut (aseet). Eivät ole toisiinsa verrattavissa.
Itse uskon päin vastoin, että useammat tunnistavat tuon epäsymmetrian, kuin mitä arkipäivän keskusteluissa tulee ilmi. Aihe on sellainen, että tavallisessa kanssakäymisessä siitä ei juuri ruveta puhumaan, koska ilmapiiri valtakunnassamme on sellainen että hyvät ihmiset eivät kritisoi. Rasisti- ja natsileimoja lävähtää kyllä hanakasti. Meidän virallista totuutta julistavat mediat, YLE ja HS ovat kantansa naulanneet ja juuri niillä on tuo kaksoisstandardien käyttö tavallista, tasapuolisuus ja tosiasiat eivät ole niin tärkeitä.

Mikäli olen ymmärtänyt, niin Perussuomalaiset kritisoivat nimen omaan turvapaikkapolitiikkaa, josta seuraa vakavia lieveilmiöitä. Itse pidän tätä hyvin johdonmukaisena ja loogisena lähestymisenä.

Kun eri väestöryhmien rikosprosentit alkavat jo nousta huolestuttaviksi, on parasta kääntää katse yksilöihin. Ahkera autonkorjaaja, menestyvä rakennusurakoitsija, lelujen keräilijä, ravintolayrittäjä jne. Yhteistä nimittäjää löytyy sen verran, että jos kaupan olisi ravintoaine joka aiheuttaa ruuminvammoja samalla prosentilla, olisi se ehdottomasti kielletty.
 
Katkeruus on ymmärrettävää, mutta ei kuitenkaan pidä alkaa vääristelemään asioita.

Koska esim jos esittämäsi asia Steissin tilanteesta pitää paikkansa, niin se vain osoittaa että näkyvälläkään valvonnalla ei saada tuloksia ja mihinkään rajumpaan toimintaanhan ei poliisin sallita ryhtyvän. Esim ulkomaalaisvalvontaa ei saa kohdistaa alueelle missä on paljon ulkomaalaisia eikä henkilöihin jotka ilmeisesti ovat ulkomaalaisia.

Esim juuri siellä Steissillä on viikonloppuisin varmasti enemmän partioita suorittamassa näkyvää valvontaa kuin keskikokoisessa kaupungissa on koko kaupungin alueella. En ihan uskalla sanoa että enemmän kuin koko Lapin läänissä, mutta ei siitäkään varmaan kauas jäädä.
Aika harvoin arkiöinäkään steissin ympäristöstä ei bongaa poliisia, mutta on sellainenkin kerta ollut... :)
 
Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen – uusi hätäkeskustietojärjestelmä nostaa tehtäviä liian herkästi korkeimpaan kiireellisyysluokkaa


xlarge-4143277.jpg


Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuonna ollut huonoin vuosikausiin. Minuuteissa ilmaistavalla toimintavalmiusajalla tarkoitetaan keskimääräistä aikaa siitä hetkestä kun poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtävän siihen kun ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla. Arkistokuva. KUVA: Sari Pelttari-Heikka



xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_kokomaa.jpg





Kotimaa 9.8.2019 5:00

Susanna Kemppainen






Erica-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto nostaa poliisin saamiaB-luokanhälytystehtäviä liian herkästi A-luokkaan.
Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen.
Toimintavalmiusaika tammi-heinäkuussa oli koko maan alueella 10,7 minuuttia kiireellisimmissä A-luokan hälytystehtävissä, mikä on yli minuutin edellisvuotta enemmän.
Samaan aikaan A-luokan eli Aarne-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi merkittävästi, kun taas B-luokan eli Bertta-luokan tehtävien määrä väheni.
xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_kokomaa.jpg


KUVA: Marjut Äijälä

Poliisin mukaan muutos johtuu uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotosta. A-luokan hälytystehtäviin nousee nyt yhä enemmän sellaisia tehtäviä, jotka ennen hoidettiin B-tasoisena.

– Poliisin antamia tehtävänkäsittelyohjeita, joiden perusteella kiireellisyys määräytyy, noudatetaan entistä tarkemmin. Ennen kiireellisyysluokka oli vapaammin valittavissa ja mentiin enemmän ”perstuntumalla”, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen selittää.
Hänen mukaansa kiireellisyysluokan valinnassa on tapahtunut myös selkeitä virheitä.
– Olemme sopineet Hätäkeskuslaitoksen kanssa toimenpiteistä, joilla ainakin selkeät virheet saadaan pois ja riskinarviotyökaluun voi luottaa entistä paremmin.
Lue myös: Hätäkeskuslaitos: Ericalla ei ole omia aivoja – poliisin lisäksi esimerkiksi pelastuslaitoksen saamissa tehtävissä on tapahtunut muutoksia aiempaan
Oulun poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksikön yksikönjohtaja, ylikomisario Jyrki Kivirinta kertoo, että esimerkiksi hätäkeskukseen välitetty tieto epäillyllä näpistelijällä mukana olevasta veitsestä voi nykyisin nostaa tehtävän Aarne-kiireellisyysluokkaan. Aiemmin se saatettiin hoitaa Bertta-tehtävänä mikäli näpistelijä oli rauhallinen.
– Jokin tietty avainsana (kuten veitsi) voi jo yksistään nostaa tehtävän Aarne-tehtäväksi vaikka akuuttia hengen tai terveyden vaaraa ei olisikaan.
Kivirinnan mukaan poliisin kenttäjohtaja joutuu nykyisin seuraamaan hätäkeskuksen jakamia tehtäviä yhä tarkemmin ja tarvittaessa muuttamaan arvioitua kiireellisyysluokkaa.
– Hän selvittelee asiaa, tekee uuden kokonaisharkinnan ja voi pudottaa luokkaa jo matkan aikana.

xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_oulu.jpg


KUVA: Marjut Äijälä

Oulun poliisilaitoksen toimintavalmiusaika oli alkuvuodesta 11,9 minuuttia, mikä on huonoin luku nykymuotoisen poliisilaitoksen aikana. Sen sijaan vähemmän kiireellisten B-luokan hälytystehtävien toimintavalmiusaika oli nykymuotoisen laitoksen paras ollen 18,3 minuuttia.
A-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi lähes puolella, kun taas B-luokan tehtävät vähenivät noin neljänneksellä. A-luokan tehtävien joukossa on alkuvuonna ollut peräti yli 80 prosenttia edellisvuotta enemmän liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvia tehtäviä. Tällainen voi olla esimerkiksi ilmoitus moottoritiellä epämääräisesti ajavasta, liikenneturvallisuutta törkeästi vaarantavasta autoilijasta. Kivirinnan mukaan hälytys saatetaan antaa A-hälytysluokassa esimerkiksi siksi, että epäilty tekijä olisi yhä tavoitettavissa.
Alkuvuodesta myös esimerkiksi A-luokan erityistehtävät ovat yli kaksinkertaistuneet. Erityistehtäviksi lasketaan esimerkiksi tietyt kotietsinnät, joukkojenhallintatehtävät ja koirapartion erityistehtävät.
Jyrki Kivirinta korostaa, että toimintavasteajan heikkeneminen ei tarkoita hengenvaarassa olevan ihmisen joutuvan odottamaan poliisia yhä kauemmin.
– Näiden tehtävien määrä on laskenut ja pystymme vastaamaan niihin riittävän ajoissa.
Oulun poliisilaitoksen pitkät välimatkat vaikuttavat osaltaan toimintavalmiusaikaan. Laitos on pyrkinyt puuttumaan siihen lisäämällä partiointia harvaan asutuilla alueilla, kuten esimerkiksi Siikalatvan, Vaalan ja Puolangan seudulla.
– Näillä alueilla toimintavalmiusajat ovat parantuneet.





A hoidetaan välittömästi, B viipymättä
Poliisin pitäisi hoitaa A-kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä välittömästi.
Tehtävää ei saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä.
A-kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista.
A-luokan tehtävässä on yleensä kysymys välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvasta, meneillään olevasta rikollisesta toiminnasta tai muusta tapahtumasta, jonka seuraus on estettävissä tai jonka tekijä on päättyneessä teossa vielä saatavissa kiinni.
Myös yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen äkilliseltä vakavalta häiriöltä kuuluu tähän kiireellisyysluokkaan.
Suurin osa poliisin tehtävistä kuuluu B-kiireellisyysluokkaan.
Se pyrkii hoitamaan ne viipymättä.
B-luokan tehtävät voidaan kuitenkin tarvittaessa priorisoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä.
B-luokan tehtävät liittyvät yleensä henkilön koskemattomuuteen, omaisuuden suojaan tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
Niissä on kyse poliisin normaalista hälytys- ja kenttätoiminnasta.
C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana.
C-luokan tehtäviä ovat esimerkiksi useat kuljetus- ja erityistehtävät, liikennevalvontatehtävät tai tehtävät, jotka voidaan hoitaa vajaalla partiolla.
Kasvua yli neljännes
Poliisilla oli koko maan alueella tammi-heinäkuun aikana yli 53 000 A-luokan hälytystehtävää.
Määrä nousi edellisvuoden vastaavasta ajasta yli 25 prosentilla.
Sen sijaan B-luokan hälytystehtävien määrä laski noin 15 prosenttia.
Niitä oli alkuvuonna runsaat 223 000.
Oulun poliisilaitoksella oli tammi-heinäkuun välisenä aikana 5 284 A-luokan tehtävää.
Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3 595.
B-luokan hälytystehtäviä oli 18 628 eli 6 487 tehtävää edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän.
Lähde: Poliisi
 
Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen – uusi hätäkeskustietojärjestelmä nostaa tehtäviä liian herkästi korkeimpaan kiireellisyysluokkaa


xlarge-4143277.jpg


Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuonna ollut huonoin vuosikausiin. Minuuteissa ilmaistavalla toimintavalmiusajalla tarkoitetaan keskimääräistä aikaa siitä hetkestä kun poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtävän siihen kun ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla. Arkistokuva. KUVA: Sari Pelttari-Heikka



xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_kokomaa.jpg





Kotimaa 9.8.2019 5:00

Susanna Kemppainen






Erica-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto nostaa poliisin saamiaB-luokanhälytystehtäviä liian herkästi A-luokkaan.
Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen.
Toimintavalmiusaika tammi-heinäkuussa oli koko maan alueella 10,7 minuuttia kiireellisimmissä A-luokan hälytystehtävissä, mikä on yli minuutin edellisvuotta enemmän.
Samaan aikaan A-luokan eli Aarne-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi merkittävästi, kun taas B-luokan eli Bertta-luokan tehtävien määrä väheni.
xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_kokomaa.jpg


KUVA: Marjut Äijälä

Poliisin mukaan muutos johtuu uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotosta. A-luokan hälytystehtäviin nousee nyt yhä enemmän sellaisia tehtäviä, jotka ennen hoidettiin B-tasoisena.

– Poliisin antamia tehtävänkäsittelyohjeita, joiden perusteella kiireellisyys määräytyy, noudatetaan entistä tarkemmin. Ennen kiireellisyysluokka oli vapaammin valittavissa ja mentiin enemmän ”perstuntumalla”, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen selittää.
Hänen mukaansa kiireellisyysluokan valinnassa on tapahtunut myös selkeitä virheitä.
– Olemme sopineet Hätäkeskuslaitoksen kanssa toimenpiteistä, joilla ainakin selkeät virheet saadaan pois ja riskinarviotyökaluun voi luottaa entistä paremmin.
Lue myös: Hätäkeskuslaitos: Ericalla ei ole omia aivoja – poliisin lisäksi esimerkiksi pelastuslaitoksen saamissa tehtävissä on tapahtunut muutoksia aiempaan
Oulun poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksikön yksikönjohtaja, ylikomisario Jyrki Kivirinta kertoo, että esimerkiksi hätäkeskukseen välitetty tieto epäillyllä näpistelijällä mukana olevasta veitsestä voi nykyisin nostaa tehtävän Aarne-kiireellisyysluokkaan. Aiemmin se saatettiin hoitaa Bertta-tehtävänä mikäli näpistelijä oli rauhallinen.
– Jokin tietty avainsana (kuten veitsi) voi jo yksistään nostaa tehtävän Aarne-tehtäväksi vaikka akuuttia hengen tai terveyden vaaraa ei olisikaan.
Kivirinnan mukaan poliisin kenttäjohtaja joutuu nykyisin seuraamaan hätäkeskuksen jakamia tehtäviä yhä tarkemmin ja tarvittaessa muuttamaan arvioitua kiireellisyysluokkaa.
– Hän selvittelee asiaa, tekee uuden kokonaisharkinnan ja voi pudottaa luokkaa jo matkan aikana.

xlarge-verkkoon_poliisi_valmiusaika_oulu.jpg


KUVA: Marjut Äijälä

Oulun poliisilaitoksen toimintavalmiusaika oli alkuvuodesta 11,9 minuuttia, mikä on huonoin luku nykymuotoisen poliisilaitoksen aikana. Sen sijaan vähemmän kiireellisten B-luokan hälytystehtävien toimintavalmiusaika oli nykymuotoisen laitoksen paras ollen 18,3 minuuttia.
A-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi lähes puolella, kun taas B-luokan tehtävät vähenivät noin neljänneksellä. A-luokan tehtävien joukossa on alkuvuonna ollut peräti yli 80 prosenttia edellisvuotta enemmän liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvia tehtäviä. Tällainen voi olla esimerkiksi ilmoitus moottoritiellä epämääräisesti ajavasta, liikenneturvallisuutta törkeästi vaarantavasta autoilijasta. Kivirinnan mukaan hälytys saatetaan antaa A-hälytysluokassa esimerkiksi siksi, että epäilty tekijä olisi yhä tavoitettavissa.
Alkuvuodesta myös esimerkiksi A-luokan erityistehtävät ovat yli kaksinkertaistuneet. Erityistehtäviksi lasketaan esimerkiksi tietyt kotietsinnät, joukkojenhallintatehtävät ja koirapartion erityistehtävät.
Jyrki Kivirinta korostaa, että toimintavasteajan heikkeneminen ei tarkoita hengenvaarassa olevan ihmisen joutuvan odottamaan poliisia yhä kauemmin.
– Näiden tehtävien määrä on laskenut ja pystymme vastaamaan niihin riittävän ajoissa.
Oulun poliisilaitoksen pitkät välimatkat vaikuttavat osaltaan toimintavalmiusaikaan. Laitos on pyrkinyt puuttumaan siihen lisäämällä partiointia harvaan asutuilla alueilla, kuten esimerkiksi Siikalatvan, Vaalan ja Puolangan seudulla.
– Näillä alueilla toimintavalmiusajat ovat parantuneet.





A hoidetaan välittömästi, B viipymättä
Poliisin pitäisi hoitaa A-kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä välittömästi.
Tehtävää ei saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä.
A-kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista.
A-luokan tehtävässä on yleensä kysymys välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvasta, meneillään olevasta rikollisesta toiminnasta tai muusta tapahtumasta, jonka seuraus on estettävissä tai jonka tekijä on päättyneessä teossa vielä saatavissa kiinni.
Myös yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen äkilliseltä vakavalta häiriöltä kuuluu tähän kiireellisyysluokkaan.
Suurin osa poliisin tehtävistä kuuluu B-kiireellisyysluokkaan.
Se pyrkii hoitamaan ne viipymättä.
B-luokan tehtävät voidaan kuitenkin tarvittaessa priorisoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä.
B-luokan tehtävät liittyvät yleensä henkilön koskemattomuuteen, omaisuuden suojaan tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
Niissä on kyse poliisin normaalista hälytys- ja kenttätoiminnasta.
C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana.
C-luokan tehtäviä ovat esimerkiksi useat kuljetus- ja erityistehtävät, liikennevalvontatehtävät tai tehtävät, jotka voidaan hoitaa vajaalla partiolla.
Kasvua yli neljännes
Poliisilla oli koko maan alueella tammi-heinäkuun aikana yli 53 000 A-luokan hälytystehtävää.
Määrä nousi edellisvuoden vastaavasta ajasta yli 25 prosentilla.
Sen sijaan B-luokan hälytystehtävien määrä laski noin 15 prosenttia.
Niitä oli alkuvuonna runsaat 223 000.
Oulun poliisilaitoksella oli tammi-heinäkuun välisenä aikana 5 284 A-luokan tehtävää.
Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3 595.
B-luokan hälytystehtäviä oli 18 628 eli 6 487 tehtävää edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän.
Lähde: Poliisi

Olisi mielenkiintoista tietää, miten suuri vaikutus on ollut resurssien siirtämisellä rikosten ennaltaehkäisyn ja tiedustelun puolelle tämän asian suhteen.

Arkijärki sanoo, että tehtävien kasvattaminen resurssien pysyessä samoina vaikuttaa johonkin osaan toiminnasta.
 
Pahoja ovat luvut edelleen. Kauheinta on, että poliisi ei edes tiedä montako ihmistä kuolee putkassa.
Melkein väittäisin, että poliisilla on paras tatsi siihen, mitä siellä poliisin tiloissa tapahtuu. Miksi muiden tilastot ovat erilaiset, ja miksi ne olisivat oikeassa ja poliisin väärässä?

Eiköhän kyse ole eroissa tilastointitavoissa; esim onko poliisin tiloissa sairaskohtauksen saanut ja sairaalaan siirretty henkilö, tai juuri äsken ulos päässyt ja putkan pihaan tuupertunut henkilö tilastoissa mukana vai ei. Tai onko poliisin kiinniottamana oleva henkilö jota hoidetaan vartioituna sairaalassa, mukana. Jne. Siitä varmaan ei ole tulkintaerimielisyyttä, kuka lasketaan kuolleeksi ja kuka ei.
 
Melkein väittäisin, että poliisilla on paras tatsi siihen, mitä siellä poliisin tiloissa tapahtuu. Miksi muiden tilastot ovat erilaiset, ja miksi ne olisivat oikeassa ja poliisin väärässä?

Eiköhän kyse ole eroissa tilastointitavoissa; esim onko poliisin tiloissa sairaskohtauksen saanut ja sairaalaan siirretty henkilö, tai juuri äsken ulos päässyt ja putkan pihaan tuupertunut henkilö tilastoissa mukana vai ei. Tai onko poliisin kiinniottamana oleva henkilö jota hoidetaan vartioituna sairaalassa, mukana. Jne. Siitä varmaan ei ole tulkintaerimielisyyttä, kuka lasketaan kuolleeksi ja kuka ei.

Tässä siis ei ole kysymys mielipiteestä eikä tatsista vaan siitä, että poliisi ei tiedä noiden tapausten määrää. Jos luit artikkelin, vuodelta 2012 PolHalla ei ole edes tilastoa asiasta. Ei silloin ole kysymys tilastointitavoista vaan jostain aivan muusta. Minkä lisäksi tuota "paikkaerimielisyyttä" on tutkittu jo aiemmin.


Ja tässä ei edes puhuta siitä, miksi epäspesifien kuolemansyiden määrä on eräissä paikoissa hämmentävän suuri. Tähän puuttui eräs (nyt jo edesmennyt) patologian ylilääkäri.
 
Joo, totta. Vuodelta 2012 ei ilmeisesti ole koottu tilastoa mutta se ei tarkoita etteikö tieto olisi poliisin tietojärjestelmissä kerättävissä. Ilmeisesti tuolloin putkakuolemien tilastoiminen ei ollut pakollista, ja sitä ei sen takia ole tehty.
 
Joo, totta. Vuodelta 2012 ei ilmeisesti ole koottu tilastoa mutta se ei tarkoita etteikö tieto olisi poliisin tietojärjestelmissä kerättävissä. Ilmeisesti tuolloin putkakuolemien tilastoiminen ei ollut pakollista, ja sitä ei sen takia ole tehty.

No. Jos Oikeusasiamiehelle ei ole pyynnöstä huolimatta toimitettu tietoja, niin voidaan varmaan kohtuullisella varmuudella olettaa, että niitä tietoja joko ei ole, tai niitä peitellään, koska PolHalla on laillinen velvollisuus toimittaa ne tiedot Oikeusasiamiehelle ja varmaan ne halutut tiedot on pyynnössäkin määritelty. Tuo vuosi 2012 oli äärimmäinen esimerkki. Sinänsä käsittämätöntä, että 2010-luvulla poliisi ei rekisteröisi vastuullaan olevien ihmisten kuolemaa samalla kun se haluaa rekisteröidä kaiken muun ihmisten tekemisen harrastusten tarkkuudella:).

Mutta varmasti eroa on juurikin sen perusteella, kuoliko henkilö autossa vai putkassa. Tuo selittää varmasti eroa esim. sos-hallituksen tilastoihin joka laskee poliisin vastuulla olleiden henkilöiden kuolemantapauksia kun taas poliisi erottelee putkassa kuolleet autossa kuolleista. Tilastollista epätarkkuutta tuossa kohtaa.

Se, mikä on sitten kokonaan toinen asia ovat nuo kuolinsyyt. Mutta tämä tästä.
 
Jos joku kuolee putkaan, 99% on itse aiheuttanut sinne joutumisen ja olisi hyvinkin voinut kuolla jossain muualla, jos poliisi ei olisi kerännyt talteen
 
Jos joku kuolee putkaan, 99% on itse aiheuttanut sinne joutumisen ja olisi hyvinkin voinut kuolla jossain muualla, jos poliisi ei olisi kerännyt talteen

Putkaan joutuminen ei ole oikeutus sinne kuolemiselle. Kun henkilö joutuu putkaan, vastuu hänestä siirtyy poliisille. Se, mitä muuten olisi voinut tapahtua tai ei olisi tapahtunut ei ole merkityksellistä. Vastuu seuraa valtaa tässäkin asiassa.

Ymmärrän ajatuksesi, mutta en voi olla ihan samaa mieltä sen kanssa. Niin kauan kuin ihminen tekee itselleen mitä haluaa, seuraukset ovat hänen vastuullaan. Kun henkilön vapaus viedään, vastuu siirtyy vapauden viejälle. Tältä näkökulmalta putkaan kuolleen kohtalo on poliisin vastuulla. Tästä ei ole mielestäni epäselvyyttä. Terveyspuoli on sitten selvitettävä jotta asia on selkeä.

Tämä johtaa sitten keskusteluun putkakuolemien syistä, jotka ovat oma, joiltain osin hyvinkin synkkä aihealueensa. Mutta jätetään se pois tästä keskustelusta.
 
Ei todellakaan vastuu voi siirtyä sivullisille / poliisille / terveysviranomaisille. Varsinkin, kun oma heikko happi on itseaiheutettua. Heikot sortuu elontiellä ja sosiaalidemokraatit räksyttää. Heitteillejättö on asia erikseen, mutta rajansa kaikella hyysäämisellä. Taas kerran!
 
Onkohan se tietysti haastavaa kun suurin osa putkaan kuolleista on siinä kunnossa että on ihme että ovat eläneet niinkin kauan.

Jos kiinniotto tapahtuu henkilön suojaamiseksi niin oikeampi paikka usein olisi selviämishoitoasema, mutta poliisi nyt ottaa hoitaakseen koska kukaan muu ei hoida ja luultavasti on kuitenkin parempi olla putkassa kuin kadulla. Poliisi ei pysty tarjoamaan saman tasoista hoitoa ja tarkkailua kuin esim seho, joten riski siihen että henkilö kuolee on suurempi kuin sehon hoidossa.

Oikeastaan kysymys kuuluu: miksi kunnat eivät hoida riittävästi seho-paikkoja jotta kaikki tarvitsijat saisivat sopivaa hoitoa?
 
Mitähän nämä "kulttuurilliset syyt" ovat :unsure:

Mies piinasi perhettään vuosikaudet. Hän sai useita tuomioita muun muassa vaimonsa ja lastensa pahoinpitelyistä.

Lapsilleen mies piti kovaa kuria. Hän naulasi verhot seinään, jotta kadulla kävelevät pojat eivät näkisi tyttäriä. Hän lukitsi ovet ulkoa päin, jotta tytöt eivät pääse iltaisin tapaamaan poikia.

Tekojaan mies perusteli kulttuurisilla syillä.

 
Back
Top