Suomen sisäinen turvallisuus

[baikal]

poliisi nyt ottaa hoitaakseen koska kukaan muu ei hoida ja luultavasti on kuitenkin parempi olla putkassa kuin kadulla

Näin juuri. Poliisi on liian usein -ainoa- ja vihoviimeinen, joka hoitaa ihmisiä jonkinlaiseen jemmaan edes. Kuntien terkkarien vuodeosastot nyt vaan eivät ole valmiuksiltaan sopivia päihtyneiden ja kenties sekaisten ihmisten turvapaikoiksi, syyn ilmeisyyden tajuaa, kun hetken miettii. Talteenotetun profiili tuskin on aina sellainen pitäjän kännissä joviaali jorkki - tasoa, sekaan sopii mesojia ja meuhkaajia.

Äkkikuolema, sairaskohtaus jne. tuskin ovat mikään mysteeri, kun tai jos takana on vuosikausien voimakas päihde-elämä ja kunto sisään ottaessa jo täysi arvoitus. Jos ei kuollut putkaan, niin kuoli kadulle tai kirkonmäkeen tai kotiinsa.

Miten muuten, pyritäänkö putkaan otettavilta selvittämään esim. onko heillä diabetes, epilepsia tai hoidettava sydänsairaus tms.?

 

[YJT]

Kyllä kaikilla kysellään sairaudet, tsekataan kelakortti jos on, jne. Sairauksista, ulkoisista vammoista ym tehdään merkintä kiinniottolomakkeeseen, ja tämä huomioidaan valvonnassa.

Sairaanhoitaja mittaa sokerit ym jos on tarvetta, mahdolliset pää- ja muut vammat arvioidaan hoidon tarpeen suhteen, jne.

Näin siis Helsingissä; en tiedä miten menee paikoissa joissa ei ole sehoa putkan yhteydessä

 

[inscout]

Kyllä kaikilla kysellään sairaudet, tsekataan kelakortti jos on, jne. Sairauksista, ulkoisista vammoista ym tehdään merkintä kiinniottolomakkeeseen, ja tämä huomioidaan valvonnassa.

Sairaanhoitaja mittaa sokerit ym jos on tarvetta, mahdolliset pää- ja muut vammat arvioidaan hoidon tarpeen suhteen, jne.

Näin siis Helsingissä; en tiedä miten menee paikoissa joissa ei ole sehoa putkan yhteydessä

@baikal

Tuohon sen verran, että periaatteessa noin. Käytännössä ei. Pasilassa/Tikkurilassa poliisivankilan puolella noin voidaan toimia periaatteessa, mutta käytännössä noin toimitaan vain, jos pidätetyllä on papereissa mainittuja sairauksia tai pidätetty mainitsee niistä.

Putkapuolella tuollaisia ei kysellä käytännössä koskaan. Ja nyt kyllä täytyy hieman kommentoida. Jos kiinniottolomakkeessa on ulkoisia vammoja, niin ne menevät pääsääntöisesti Töölön kautta. Ja sen jälkeen putkaan. Putkavalvonnassa näitä ei todellakaan katsella sen tarkemmin, koska jos Töölössä on tehty vakavampi arvio, niin poka jää sinne. Ei ole olemassa minkäänlaista "erillisvalvontaa" pois lukien arvioidut mielenterveystapaukset joka tarkoittaa nykyään vilkaisua kameraan kaksi kertaa vuoron aikana yhden kerran sijasta.

Tähän voisin postata yhden putkakuvan miten homma käytännössä toimii, mutta en tiedä onko sääntöjen mukainen. Verta ja vainaja näkyy kuvassa joten jätän postaamatta.

 

[YJT]

Ok, ehkä sä sitten tiedät paremmin.

 

[inscout]

Ok, ehkä sä sitten tiedät paremmin.

En ehkä niinkään. Mutta mahdollisesti toiselta näkökannalta. Mikä on yksi tämän palstan arvoista. Totuus löytynee jostain puolesta välistä.

Mutta rauhallista vuoroa sinulle ja kavereillesi jos olet työssä.

 

[kimmo.j]

Näin juuri. Poliisi on liian usein -ainoa- ja vihoviimeinen, joka hoitaa ihmisiä jonkinlaiseen jemmaan edes. Kuntien terkkarien vuodeosastot nyt vaan eivät ole valmiuksiltaan sopivia päihtyneiden ja kenties sekaisten ihmisten turvapaikoiksi, syyn ilmeisyyden tajuaa, kun hetken miettii. Talteenotetun profiili tuskin on aina sellainen pitäjän kännissä joviaali jorkki - tasoa, sekaan sopii mesojia ja meuhkaajia.

Äkkikuolema, sairaskohtaus jne. tuskin ovat mikään mysteeri, kun tai jos takana on vuosikausien voimakas päihde-elämä ja kunto sisään ottaessa jo täysi arvoitus. Jos ei kuollut putkaan, niin kuoli kadulle tai kirkonmäkeen tai kotiinsa.

Miten muuten, pyritäänkö putkaan otettavilta selvittämään esim. onko heillä diabetes, epilepsia tai hoidettava sydänsairaus tms.?

Ihmisiä kuolee jatkuvasti, mutta jos se tapahtuu putkassa, se on jotenkin ihmeellistä ja varmasti poliisin syy, hullua.
Ei ole mitenkään tavatonta, että poliisi pyytää ambulanssin kohteeseen koska ovat epävarmoja asiakkaansa kunnosta. Eli kyllä sielä huolta pidetään.
Ja poliisivankilan puolelle tulee keikkaa tämän tästä, eikä niitä kaikkia kuljeteta.

 

[inscout]

Ihmisiä kuolee jatkuvasti, mutta jos se tapahtuu putkassa, se on jotenkin ihmeellistä ja varmasti poliisin syy, hullua.
Ei ole mitenkään tavatonta, että poliisi pyytää ambulanssin kohteeseen koska ovat epävarmoja asiakkaansa kunnosta. Eli kyllä sielä huolta pidetään.
Ja poliisivankilan puolelle tulee keikkaa tämän tästä, eikä niitä kaikkia kuljeteta.

Jos se tapahtuu putkassa, niin kyllä. Se on poliisin vastuulla jos ei syyllä.. Miksi näin?

Kun poliisi pidättää jonkun, poliisi vie henkilöltä vapauden olla täysivaltainen ihminen. Silloin myös vastuu siirtyy poliisille. Oli sen pidätyksen syy mikä tahansa. Asia ei oikein voi muuten olla, kun sitä hieman miettii.

Se, pyytääkö poliisi ambulanssin jonnekin ei liity asiaan mitenkään. Tämä keskustelu lähti liikkeelle tosiasiasta että putkakuolemien määristä ei ole tietoa mihin viimeinkin jokin viranomainen vaivautui ottamaan kantaa. Minä olisin lisäksi kiinnostunut erinäisten putkakuolemien syistä mutta se on sitten eri keskustelu. Ja kestää varmaan vielä 20v ennen kuin joku virkamies uskaltaa siitä aiheesta ruveta ihmettelemään.

 

[Hilan lukko]

Ihmisiä kuolee jatkuvasti, mutta jos se tapahtuu putkassa, se on jotenkin ihmeellistä ja varmasti poliisin syy, hullua.
Ei ole mitenkään tavatonta, että poliisi pyytää ambulanssin kohteeseen koska ovat epävarmoja asiakkaansa kunnosta. Eli kyllä sielä huolta pidetään.
Ja poliisivankilan puolelle tulee keikkaa tämän tästä, eikä niitä kaikkia kuljeteta.

Tämä on OT, mutta saman tapainen juttu, minkä kimmo.j kirjoitti.
Varusmies menehtyy, loukkaantuu onnettomuudessa tai palelluttaa sormensa, seuraa halojata halloo.
Samanikäisille sälleille sattuu siviilissä suhteessa moninkertaisesti näitä juttuja, se on vaan sellasta.
On vaan pirun paljon turvallisempaa olla intissä, vaikka lehdestä saamme lukea varusmiespalveluksen vaaroista.

 

[YJT]

En ehkä niinkään. Mutta mahdollisesti toiselta näkökannalta. Mikä on yksi tämän palstan arvoista. Totuus löytynee jostain puolesta välistä.

Mutta rauhallista vuoroa sinulle ja kavereillesi jos olet työssä.

Joo kiitoksia. Tällä hetkellä olen tauolla Kisahallilla.

Mutta tosiaan, se mitä tuossa aikaisemmin kirjoitin, pitää tasan paikkansa. Kyse on myös putkan henkilökunnan oikeusturvasta, joten ei näistä kamalasti jousteta.

Sairaudet kysytään ja selvitellään, ja tuttujen asiakkaiden diabetekset ym usein tiedetään ennakolta. Usein on vammoja joista sairaanhoitaja arvioi, vaatiiko hoitoa tai tarkkailua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen käyttänyt asiakasta Haartmanissa ja aikaisemmin Mariassa ennen putkaan vientiä, ja vielä useammin on sairaanhoitaja laittanut jotain perjantaipipoa tms vamman päälle, ja joskus käy lanssi hakemassa. Töölössä (Tapiksella) näitä ei käytetä varmaan ikinä; jos on sellaisia vammoja niin kulkee lanssilla ja tarvittaessa aiheuttaa poliisille nk sairaalapassin.

Samoin on sairaanhoitaja lukemattomat kerrat käynyt mittaamassa sokerit, tai tekemässä muita tutkimuksia.

Sairaudet ym merkataan ylös, ja tarpeen vaatiessa tarkkailua tehostetaan. Tarkkailu tarkoittaa myös säännöllisiä tarkastuskierroksia; myös asiakkaan herättämistä eikä pelkkää kameravalvontaa. Tämänkin olen lukemattomat kerrat todistanut itse.

Enkä tiedä mistä tulee käsitys että juopppputkalla ei näihin kiinnitettäisi huomiota, koska sekään ei pidä paikkaansa.

 

[kimmo.j]

Jos se tapahtuu putkassa, niin kyllä. Se on poliisin vastuulla jos ei syyllä.. Miksi näin?

Kun poliisi pidättää jonkun, poliisi vie henkilöltä vapauden olla täysivaltainen ihminen. Silloin myös vastuu siirtyy poliisille. Oli sen pidätyksen syy mikä tahansa. Asia ei oikein voi muuten olla, kun sitä hieman miettii.

Se, pyytääkö poliisi ambulanssin jonnekin ei liity asiaan mitenkään. Tämä keskustelu lähti liikkeelle tosiasiasta että putkakuolemien määristä ei ole tietoa mihin viimeinkin jokin viranomainen vaivautui ottamaan kantaa. Minä olisin lisäksi kiinnostunut erinäisten putkakuolemien syistä mutta se on sitten eri keskustelu. Ja kestää varmaan vielä 20v ennen kuin joku virkamies uskaltaa siitä aiheesta ruveta ihmettelemään.

Toki, mutta ihmisiä kuolee, myös täysivaltaisia ja sille ei vain voi mitään. Erityisesti kuolee ihmisiä joiden elintavat ovat huonoja. Putkaan päätyäkseen ihminen on osoittanut olevansa "ei niin hyvä" täysvaltaisuudessaan.
Toki ymmärrän, että asia vaatii aina tutkimuksen, mutta niinhän tutkitaan jokainen ns. epäselvä kuolema. En vain näe mitään järkeä putkakuolemiin liittyvän hysterian kanssa. Käytännöt ovat huolellisia.

 

[inscout]

Joo kiitoksia. Tällä hetkellä olen tauolla Kisahallilla.

Mutta tosiaan, se mitä tuossa aikaisemmin kirjoitin, pitää tasan paikkansa. Kyse on myös putkan henkilökunnan oikeusturvasta, joten ei näistä kamalasti jousteta.

Sairaudet kysytään ja selvitellään, ja tuttujen asiakkaiden diabetekset ym usein tiedetään ennakolta. Usein on vammoja joista sairaanhoitaja arvioi, vaatiiko hoitoa tai tarkkailua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen käyttänyt asiakasta Haartmanissa ja aikaisemmin Mariassa ennen putkaan vientiä, ja vielä useammin on sairaanhoitaja laittanut jotain perjantaipipoa tms vamman päälle, ja joskus käy lanssi hakemassa. Töölössä (Tapiksella) näitä ei käytetä varmaan ikinä; jos on sellaisia vammoja niin kulkee lanssilla ja tarvittaessa aiheuttaa poliisille nk sairaalapassin.

Samoin on sairaanhoitaja lukemattomat kerrat käynyt mittaamassa sokerit, tai tekemässä muita tutkimuksia.

Sairaudet ym merkataan ylös, ja tarpeen vaatiessa tarkkailua tehostetaan. Tarkkailu tarkoittaa myös säännöllisiä tarkastuskierroksia; myös asiakkaan herättämistä eikä pelkkää kameravalvontaa. Tämänkin olen lukemattomat kerrat todistanut itse.

Enkä tiedä mistä tulee käsitys että juopppputkalla ei näihin kiinnitettäisi huomiota, koska sekään ei pidä paikkaansa.

No. Itse olen kotiyötä viettämässä ja lapset saatu nukkumaan joten helpompi kuvio minulla.

Noin yleisesti, kuten olet varmasti huomannut, minä kuulun perusoikeuksien vakaumuksellisten puolustajien joukkoon (piiperö). Ei mitään henkilökohtaista ja on hienoa että keskustelet näistä asioista tekijämiehen näkökulmasta. Äläkä ymmärrä väärin. En epäile sanaasi ja kaikki mitä äskenkin kirjoitit on varmasti täysin totta.

Mutta jokainen, joka on ollut tekemisissä tuon putkatodellisuuden kanssa paperilla tai käytännössä tietää myös sen, että asiat eivät aina mene ihan noin kauniisti. Ei Helsingissä sen enempää kuin eräissä muissakaan paikoissa. Örisijöiltä ei kello 03.00 paljon mitään mittailla.

Mutta jätetään tämä aihe. Eiköhän tämä tullut läpikäytyä.

Kisis on sinänsä hyvä treenipaikka.

 

[inscout]

Toki, mutta ihmisiä kuolee, myös täysivaltaisia ja sille ei vain voi mitään. Erityisesti kuolee ihmisiä joiden elintavat ovat huonoja. Putkaan päätyäkseen ihminen on osoittanut olevansa "ei niin hyvä" täysvaltaisuudessaan.
Toki ymmärrän, että asia vaatii aina tutkimuksen, mutta niinhän tutkitaan jokainen ns. epäselvä kuolema. En vain näe mitään järkeä putkakuolemiin liittyvän hysterian kanssa. Käytännöt ovat huolellisia.

Nyt joudun olemaan eri mieltä.

Toki me kaikki kuolemme. Niin "hyvät" kuin "huonotkin". Joka yleensä tarkoittaa rikas = hyvä ja köyhä = huono.

Onko putkaan päätynyt mielestäsi huono? 1930-luvulla Saksassa oli sellainen ajatus jossa asiosiaaliset poistettiin. Lääketieteen ammattilaiset hoitivat asian. Tämä hoidettiin paikoissa nimeltä Dachau, Buchenvald, Hartheim jne. Höss kirjassaan Auschwitchin Komendantti kertoo näiden asosiaalisten poistamisesta 30-luvulla.

Oletan ymmärtäväni mitä haluat sanoa, mutta en voi olla ihan samaa mieltä tuosta asiasta.

 

[lustjo-2]

18 vuotta olen toiminut paikallisessa sairaalassa vartijana päivystyksellä. Minulla ainakin on ihan hyvää kuvaa putkasta/poliisista.
Joko putkavartija tai poliisit usein soittavat hoitajille tai lääkärille kysymään neuvoja, käyvät hakemassa lääkkeitä jne. Ambulanssit käy putkassa säännöllisesti.
Poliisit usein tuo asiakkaat tarkastukseen päivystykselle, missä hoitaja ja/tai lääkärit tarkistaa että asiakas on sellaisessa kunnossa että voi ja uskaltaa viedä putkaan.
Täällä kun ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Tai sitten ne jää meille hoidettavaksi...

 

[YJT]

Poliisi joutui valvontaviranomaisen hampaisiin – kilteimmät eivät uskalla edes sairastaa kotona, jotta muut eivät uuvu
#uutisvahti

Poliisi joutui valvontaviranomaisen hampaisiin – kilteimmät eivät uskalla edes sairastaa kotona, jotta muut eivät uuvu

Aluehallintovirasto joutui puuttumaan poliisien työn kuormittavuuteen. Työsuojeluvalvonnan tuloksena annettiin seitsemän kehotusta ja 15 lievempää toimintaohjetta.

yle.fi

 

[Vääpeli]

Poliisi joutui valvontaviranomaisen hampaisiin – kilteimmät eivät uskalla edes sairastaa kotona, jotta muut eivät uuvu
#uutisvahti

Poliisi joutui valvontaviranomaisen hampaisiin – kilteimmät eivät uskalla edes sairastaa kotona, jotta muut eivät uuvu

Aluehallintovirasto joutui puuttumaan poliisien työn kuormittavuuteen. Työsuojeluvalvonnan tuloksena annettiin seitsemän kehotusta ja 15 lievempää toimintaohjetta.

yle.fi

Toinen ääripää on nämä, ikinä en ole töissä ollut pois "pikku tautien" takia. Viikon parin päästä on kaikki kolleegat ja niiden perheet kipeenä ja poissa töistä/kouluista yms...

 

[PSS]

Tuosta poliisin näkymisestä yleisellä paikalla. Olin viime talvena eräillä messuilla markkinoimassa firmamme tuotetta. Datuinpa huomaamaan erään tutun nuoren naisihminen siinä kulkemassa noin viiden ikäisensä seurassa. Huikkasin hänelle ja hänpä tuli juttusille. Tokaisin siinä jutun lomassa, että oletkos tänne jotenkin remonttitarvemielessä tullut. Ei, kun ihan töissä täällä olemme. En kysellyt siitä asiasta sitten enempää. Hän on näet poliisi. Paikalla oli siis poliisivalvonta, ihan "asiakkaina, siviilit päällä".

 

[Ottoville]

Kotimaa
Tällaisia ovat Suomen pahimmat rattijuopot – miesvaltainen joukko jatkaa ajamista rangaistuksista, ajokielloista ja jopa aiheuttamistaan turmista huolimatta
HS:n selvityksen mukaan kahdensadan eniten syytteitä saaneen joukossa on 197 miestä ja kolme naista. Yksi heistä aiheutti autolla vaimonsa kuoleman ja yritti myöhemmin ajaa järjestyksenvalvojan päälle.

Amfetamiinia käyttänyt mies menetti auton hallinnan Tuusulanväylällä Helsingissä tammikuussa 2015. Kyydissä ollut nainen kuoli turmassa. Kuva on otettu tapahtumapaikalta turmayönä. (KUVA: LASSI RINNE)


Lasse Kerkelä HS, Olli Pietiläinen HS
Julkaistu: 10.8. 2:00 , Päivitetty: 10.8. 7:36

Spoiler

ENSIN amfetamiinia, sitten autolla liikenteeseen.

Nuorehko helsinkiläismies lähti runsaat neljä vuotta sitten huumepäissään auton rattiin. Hän oli tehnyt niin lukuisia kertoja aiemminkin.

Tällä kertaa kyydissä istui myös hänen vaimonsa, ilman turvavyötä.

Olosuhteet olisivat voineet olla vaikeat ilman amfetamiiniakin, sillä tuore lumi oli peittänyt öisen pääkaupungin. Ajokeli oli liukas ja autossa huonokuntoiset kitkarenkaat.

HELSINKILÄISMIES ajoi kilpaa toisen auton kanssa ja kaahasi Tuusulanväylällä 120 kilometrin tuntinopeudella. Alueella oli kahdeksankympin nopeusrajoitus.

Kun mies yritti vaihtaa kaistaa, auto alkoi heittelehtiä ja pyörähti katon kautta ympäri.

Miehen vaimo sai turmassa vakavia vammoja ja kuoli turmapaikalla.

Turma-auton kuljettaja, nykyisin 31-vuotias helsinkiläismies on HS:n tekemän selvityksen mukaan yksi useimmin rattijuopumuksesta kiinni jääneistä kuljettajista Suomessa.



HS selvitti laajan asiakirja-aineiston perusteella Suomen pahimpien sarjarattijuoppojen taustoja. Selvityksestä käy ilmi, että nämä kuljettajat ovat todellisia vaaratekijöitä liikenteessä ja he jatkavat päihtyneenä autoilua turmista, tuomioista ja ajokielloista piittaamatta.

Selvityksen aineistona ovat muun muassa diaaritiedot suurimmasta osasta rattijuopumusta ja törkeää rattijuopumusta koskevista syytteistä runsaan viidentoista viime vuoden ajalta eli vuosilta 2004–2019. Syyteaineistossa on mukana kaikkiaan lähes 300 000 epäiltyä rattijuopumusrikosta.

Lisäksi HS on käynyt läpi sarjarattijuoppojen saamia tuomioita.

Rattijuopumussyytteet johtavat lähes aina langettavaan tuomioon. Vuonna 2017 tuomioistuimissa hylättiin Tilastokeskuksen mukaan vain noin yksi prosentti syytteistä.

ENITEN syytteitä päihtyneenä ajamisesta on HS:n selvityksen mukaan saanut 49-vuotias helsinkiläismies. Häntä vastaan on nostettu vuosina 2004–2019 syyte rattijuopumusrikoksesta ainakin 47 kertaa.

Toiseksi eniten syytteitä on kertynyt Tuusulanväylän turman aiheuttaneelle 31-vuotiaalle helsinkiläismiehelle sekä 35-vuotiaalle imatralaismiehelle. Kumpaakin vastaan on nostettu ainakin 40 syytettä.

Vähintään kolmekymmentä syytettä on saanut viisi muutakin miestä. Heistä kaksi on Vantaalta, yksi Espoosta ja yksi Haminasta, ja yhden kotikunta jäi HS:n selvityksessä epäselväksi.

Nuorin heistä on hieman alle 30-vuotias ja vanhin yli 50-vuotias.

Todellisuudessa yksittäiset henkilöt ovat voineet saada enemmänkin rattijuopumussyytteitä, sillä HS:n aineisto ei kata sellaisia syytteitä, jotka on nostettu ennen vuotta 2004.

Lisäksi aineiston ulkopuolelle on voinut jäädä sellaisia tapauksia, joissa henkilöä on syytetty samalla kertaa oikeudessa myös rattijuopumusta vakavammista rikoksista.

HS:N syyteaineiston perusteella eniten päihtyneenä ajavia kuljettajia yhdistää tyypillisesti pari asiaa.

Ensinnäkin he ovat lähes poikkeuksetta miehiä.

Kahdensadan eniten syytteitä saaneen henkilön joukossa on vain kolme naista. Heistä eniten syytteitä, ainakin 21 kappaletta, on saanut vuonna 1961 syntynyt nainen.

Kaikki kaksisataa eniten syytteitä saanutta henkilöä vaikuttavat nimiensä perusteella olevan syntyperäisiä suomalaisia.

MONIA pahimpia sarjarattijuoppoja yhdistää sekin, että he ovat saaneet syytteitä myös muista rikoksista kuin rattijuopumuksista. Osalla muiden rikosten osuus on pieni, mutta joillakin hyvinkin suuri.

Esimerkiksi Tuusulanväylän turman aiheuttanut kolmekymppinen helsinkiläismies on saanut syytteitä ainakin yli 160 epäillystä rikoksesta. Syytteiden joukossa on liikennerikosten ohella muun muassa omaisuus-, väkivalta- ja huumerikoksia.

Ensimmäisten syytteiden aikaan hän oli alle 18-vuotias.

Mies on jatkanut huumepäissään ajamista myös sen jälkeen, kun hänen vaimonsa kuoli Tuusulanväylän turmassa vuonna 2015.

Seuraavana vuonna Tuusulanväylän turmakuski yritti ajaa huumeiden vaikutuksen alaisena järjestyksenvalvojan päälle kauppakeskus Itiksen pysäköintitiloissa. Valvoja yritti pysäyttää kuljettajan käsimerkillä, mutta mies jatkoi ajamista suoraan järjestyksenvalvojaa kohti.

Järjestyksenvalvoja kuvaili tilannetta myöhemmin käräjillä niin, että mies oli ”katsonut silmiin ja painanut kaasua”. Valvoja ehti siirtyä viime tingassa auton alta pois.

Oikeus katsoi kuljettajan teon törkeän pahoinpitelyn yritykseksi. Lisäksi hän sai tuomion tuolla kertaa muun muassa kahdesta rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Rangaistukseksi mies sai yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeustuomion.

YHDESTÄ rattijuopumuksesta tuomitaan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa tavallisesti päiväsakkoja, jos kuljettaja ei ole syyllistynyt muihin rikoksiin kuin yhteen rattijuopumukseen.

Kun rikosten määrä tuomiossa kasvaa, lisääntyy myös vankeusrangaistuksen määräämisen todennäköisyys. Myös aiempi rattijuopumushistoria kasvattaa vankeusrangaistuksen todennäköisyyttä.

Sarjarattijuoppoja on HS:n selvityksen perusteella tuomittu toistuvasti myös ehdottomaan vankeuteen.

Pelkistä rattijuopumuksista määrättävät vankeustuomiot eivät pidä heitä kuitenkaan kovin pitkään pois auton ratista, sillä yksittäisestä törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita enimmilläänkin kaksi vuotta vankeutta.

Mahdolliset muut rikokset voivat kuitenkin koventaa tuomiota.

Myöskään oikeuden määräämä ajokielto ei estä sarjarattijuoppoja syyllistymästä uusiin tekoihin, sillä monet heistä ovat ajaneet päihtyneenä ilman ajo-oikeutta.

Myös Tuusulanväylän turmakuskilta puuttui ajo-oikeus onnettomuuden aikaan.

VIRANOMAISET ovat enemmän tai vähemmän voimattomia, kun sarjarattijuopot jatkavat toimintaansa saamistaan rangaistuksista ja ajokielloista piittaamatta.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala kertoo, että yhtenä lisäkeinona rattijuoppojen autoja on määrätty menetettäväksi valtiolle.

”Sekään ei lopeta kaikkia rattijuopumuksia. Henkilö saattaa ostaa, lainata tai ottaa luvatta käyttöön toisen auton. Jos hän suhtautuu kaikkiin määrättyihin seuraamuksiin välinpitämättömästi, viranomaisten keinot estää uudet rattijuopumukset ovat vähissä”, Hoikkala sanoo.

Eräs eniten syytteistä saaneista sarjarattijuopoista menetti vuonna 2015 yhdellä käräjäoikeuden päätöksellä kerralla valtiolle kolme autoa: Alfa Romeon, BMW:n ja Audin. Hän on jatkanut päihtyneenä ajamista senkin jälkeen.

Hoikkalan mukaan karkeasti arvioituna noin puolet rattijuopoista on sellaisia, jotka syyllistyvät tekoon myöhemmin uudelleen. Kyse on arviolta noin 10 000 ihmisestä.

HOIKKALA arvioi, että sarjarattijuoppojen elämässä voi olla päihteiden lisäksi monenlaisia muitakin ongelmia. Ne voivat näkyä piittaamattomana toimintana.

Jotain sarjarattijuoppojen elämäntilanteesta voi kertoa sekin, että kahdeksasta eniten syytteitä saaneesta miehestä viidellä ei ole väestörekisterin mukaan vakinaista osoitetta.

”Poliisi ei käytännössä pysty valvomaan kuljettajia niin, etteivät he pystyisi halutessaan syyllistymään uusiin rattijuopumuksiin.”

Tapausten paljastamista helpottaa kuitenkin se, että paikallispoliisit tuntevat etenkin pienemmillä paikkakunnilla alueensa aktiivisimmat rattijuopot ja heidän mahdolliset ajoneuvonsa.

Hoikkalan mukaan koettu kiinnijäämisriski voi osaltaan vaikuttaa siihen, lähteekö henkilö ajamaan päihtyneenä.

”Tärkeässä roolissa on tällöin poliisin suorittama näkyvä rattijuopumusvalvonta”, hän sanoo.


Katso listaus eniten rattijuopumussyytteitä saaneen miehen syytteistä

HS:n selvityksen mukaan 49-vuotias helsinkiläismies on saanut viidentoista viime vuoden aikana ainakin 47 syytettä rattijuopumusrikoksista. Alle on listattu hänen saamiaan syytteitä vuosittain.

Vuosi 2005:
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Rattijuopumus.
Vuosi 2006:
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Laiton uhkaus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2007:
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.
Vuosi 2008:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.
Rattijuopumus.
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Vuosi 2009:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Törkeä rattijuopumus.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2010:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2011:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2012:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2013:
Rattijuopumus.
Varkaus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2014:
Varkauden yritys.
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Varkaus.
Varkaus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2015:
Törkeä rattijuopumus.
Vahingonteko.
Rattijuopumus.
Vuosi 2016:
Törkeä rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Vuosi 2017:
Huumausainerikos.
Rattijuopumus.
Vuosi 2018:
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Rattijuopumus.
Varkaus.

 

[kimmo.j]

Nyt joudun olemaan eri mieltä.

Toki me kaikki kuolemme. Niin "hyvät" kuin "huonotkin". Joka yleensä tarkoittaa rikas = hyvä ja köyhä = huono.

Onko putkaan päätynyt mielestäsi huono? 1930-luvulla Saksassa oli sellainen ajatus jossa asiosiaaliset poistettiin. Lääketieteen ammattilaiset hoitivat asian. Tämä hoidettiin paikoissa nimeltä Dachau, Buchenvald, Hartheim jne. Höss kirjassaan Auschwitchin Komendantti kertoo näiden asosiaalisten poistamisesta 30-luvulla.

Oletan ymmärtäväni mitä haluat sanoa, mutta en voi olla ihan samaa mieltä tuosta asiasta.

En ajattele lainkaan noin.

Täysvaltaisuuteen kuulluu mielestäni myös vastuuta. Vastuuta omasta käytöksestä ja toimista. Väitänkin, että jos joudut putkaan, et ole käyttäytynyt "hyvin". Tähän syyllistyvät ihmiset kaikista tuloluokista.

 

[Sarek1]

Otetaan välillä jotain positiivista.

Koulut alkoivat ja pikkukoululaiset ja vähän isommatkin alkoivat jälleen matkansa opin tiellä. Ajoin sattumoisin perunantuotannosta täällä päin tunnetun Tyrnävän kunnan keskustan läpi torstaina puolen päivän jälkeen. Kuntakeskuksessa on nykytyyliin tietysti liikenneympyrä ja ilmeisesti koulusta kotiin lähteviä pikkukoululaisia oli niillä tienoin liikkeellä kävellen ja polkupyörillä joka suunnassa joukoittain kuin muurahaisia pesässä kesäkuumalla. Positiivinen tunne autolla ajellessa tuli siitä, että keltaliivein varustettuja liikennettä tarkkailevia ja lasten kulkemista valvovia ja ohjaavia aikuisia näkyi ”ruuhka-alueella” joka puolella ja jokaisen suojatien äärellä molemmin puolin ajoväyliä.

Muistetaan sitten ajaa varovasti siellä ulkona! ”Keltanokat” ovat liikkeellä.

Spoiler: Vakuutusyhtiön mainos

Toki tuosta voisi vääntää poliittista huumoria: ”Katso ensin vasemmalle - vaara tulee sieltä.”

 

[Ottoville]

Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen – uusi hätäkeskustietojärjestelmä nostaa tehtäviä liian herkästi korkeimpaan kiireellisyysluokkaa

Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuonna ollut huonoin vuosikausiin. Minuuteissa ilmaistavalla toimintavalmiusajalla tarkoitetaan keskimääräistä aikaa siitä hetkestä kun poliisi on saanut hätäkeskukselta tehtävän siihen kun ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla. Arkistokuva. KUVA: Sari Pelttari-Heikka

Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen – uusi hätäkeskustietojärjestelmä nostaa tehtäviä liian herkästi korkeimpaan kiireellisyysluokkaan

Erica-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto nostaa poliisin saamia B-luokan hälytystehtäviä liian herkästi A-luokkaan.

www.kaleva.fi

Spoiler

Kotimaa 9.8.2019 5:00

Susanna Kemppainen






Erica-hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto nostaa poliisin saamiaB-luokanhälytystehtäviä liian herkästi A-luokkaan.
Poliisin toimintavalmiusaika on alkuvuodesta ollut huonoin vuosikymmeneen.
Toimintavalmiusaika tammi-heinäkuussa oli koko maan alueella 10,7 minuuttia kiireellisimmissä A-luokan hälytystehtävissä, mikä on yli minuutin edellisvuotta enemmän.
Samaan aikaan A-luokan eli Aarne-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi merkittävästi, kun taas B-luokan eli Bertta-luokan tehtävien määrä väheni.

KUVA: Marjut Äijälä

Poliisin mukaan muutos johtuu uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotosta. A-luokan hälytystehtäviin nousee nyt yhä enemmän sellaisia tehtäviä, jotka ennen hoidettiin B-tasoisena.

– Poliisin antamia tehtävänkäsittelyohjeita, joiden perusteella kiireellisyys määräytyy, noudatetaan entistä tarkemmin. Ennen kiireellisyysluokka oli vapaammin valittavissa ja mentiin enemmän ”perstuntumalla”, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen selittää.
Hänen mukaansa kiireellisyysluokan valinnassa on tapahtunut myös selkeitä virheitä.
– Olemme sopineet Hätäkeskuslaitoksen kanssa toimenpiteistä, joilla ainakin selkeät virheet saadaan pois ja riskinarviotyökaluun voi luottaa entistä paremmin.
Lue myös: Hätäkeskuslaitos: Ericalla ei ole omia aivoja – poliisin lisäksi esimerkiksi pelastuslaitoksen saamissa tehtävissä on tapahtunut muutoksia aiempaan
Oulun poliisilaitoksen valvonta- ja hälytysyksikön yksikönjohtaja, ylikomisario Jyrki Kivirinta kertoo, että esimerkiksi hätäkeskukseen välitetty tieto epäillyllä näpistelijällä mukana olevasta veitsestä voi nykyisin nostaa tehtävän Aarne-kiireellisyysluokkaan. Aiemmin se saatettiin hoitaa Bertta-tehtävänä mikäli näpistelijä oli rauhallinen.
– Jokin tietty avainsana (kuten veitsi) voi jo yksistään nostaa tehtävän Aarne-tehtäväksi vaikka akuuttia hengen tai terveyden vaaraa ei olisikaan.
Kivirinnan mukaan poliisin kenttäjohtaja joutuu nykyisin seuraamaan hätäkeskuksen jakamia tehtäviä yhä tarkemmin ja tarvittaessa muuttamaan arvioitua kiireellisyysluokkaa.
– Hän selvittelee asiaa, tekee uuden kokonaisharkinnan ja voi pudottaa luokkaa jo matkan aikana.

KUVA: Marjut Äijälä

Oulun poliisilaitoksen toimintavalmiusaika oli alkuvuodesta 11,9 minuuttia, mikä on huonoin luku nykymuotoisen poliisilaitoksen aikana. Sen sijaan vähemmän kiireellisten B-luokan hälytystehtävien toimintavalmiusaika oli nykymuotoisen laitoksen paras ollen 18,3 minuuttia.
A-luokan hälytystehtävien määrä kasvoi lähes puolella, kun taas B-luokan tehtävät vähenivät noin neljänneksellä. A-luokan tehtävien joukossa on alkuvuonna ollut peräti yli 80 prosenttia edellisvuotta enemmän liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvia tehtäviä. Tällainen voi olla esimerkiksi ilmoitus moottoritiellä epämääräisesti ajavasta, liikenneturvallisuutta törkeästi vaarantavasta autoilijasta. Kivirinnan mukaan hälytys saatetaan antaa A-hälytysluokassa esimerkiksi siksi, että epäilty tekijä olisi yhä tavoitettavissa.
Alkuvuodesta myös esimerkiksi A-luokan erityistehtävät ovat yli kaksinkertaistuneet. Erityistehtäviksi lasketaan esimerkiksi tietyt kotietsinnät, joukkojenhallintatehtävät ja koirapartion erityistehtävät.
Jyrki Kivirinta korostaa, että toimintavasteajan heikkeneminen ei tarkoita hengenvaarassa olevan ihmisen joutuvan odottamaan poliisia yhä kauemmin.
– Näiden tehtävien määrä on laskenut ja pystymme vastaamaan niihin riittävän ajoissa.
Oulun poliisilaitoksen pitkät välimatkat vaikuttavat osaltaan toimintavalmiusaikaan. Laitos on pyrkinyt puuttumaan siihen lisäämällä partiointia harvaan asutuilla alueilla, kuten esimerkiksi Siikalatvan, Vaalan ja Puolangan seudulla.
– Näillä alueilla toimintavalmiusajat ovat parantuneet.





A hoidetaan välittömästi, B viipymättä
Poliisin pitäisi hoitaa A-kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä välittömästi.
Tehtävää ei saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä.
A-kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista.
A-luokan tehtävässä on yleensä kysymys välittömästi henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvasta, meneillään olevasta rikollisesta toiminnasta tai muusta tapahtumasta, jonka seuraus on estettävissä tai jonka tekijä on päättyneessä teossa vielä saatavissa kiinni.
Myös yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen äkilliseltä vakavalta häiriöltä kuuluu tähän kiireellisyysluokkaan.
Suurin osa poliisin tehtävistä kuuluu B-kiireellisyysluokkaan.
Se pyrkii hoitamaan ne viipymättä.
B-luokan tehtävät voidaan kuitenkin tarvittaessa priorisoida laittamalla odotukselle tai keskeyttämällä.
B-luokan tehtävät liittyvät yleensä henkilön koskemattomuuteen, omaisuuden suojaan tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
Niissä on kyse poliisin normaalista hälytys- ja kenttätoiminnasta.
C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana.
C-luokan tehtäviä ovat esimerkiksi useat kuljetus- ja erityistehtävät, liikennevalvontatehtävät tai tehtävät, jotka voidaan hoitaa vajaalla partiolla.
Kasvua yli neljännes
Poliisilla oli koko maan alueella tammi-heinäkuun aikana yli 53 000 A-luokan hälytystehtävää.
Määrä nousi edellisvuoden vastaavasta ajasta yli 25 prosentilla.
Sen sijaan B-luokan hälytystehtävien määrä laski noin 15 prosenttia.
Niitä oli alkuvuonna runsaat 223 000.
Oulun poliisilaitoksella oli tammi-heinäkuun välisenä aikana 5 284 A-luokan tehtävää.
Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3 595.
B-luokan hälytystehtäviä oli 18 628 eli 6 487 tehtävää edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän.
Lähde: Poliisi

Uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotto näyttää pidentäneen toimintavalmiusaikoja poliisin hälytystehtävissä.
KUVA: Kimmo Penttinen
Pääkirjoitukset 10.8.2019 6:00
Pääkirjoitus





Poliisin toimintavalmiusajat ovat pidentyneet, kun tehtävät kirjautuvat aiempaa useammin kiireellisiksi.
Uuden järjestelmän käytettävyyttä ja kriteereitä on syytä korjata saatujen kokemusten pohjalta.

Spoiler

Uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönotto näyttää pidentäneen toimintavalmiusaikoja poliisin hälytystehtävissä. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä poliisin kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmius on ollut heikoin kymmeneen vuoteen.
Kyse ei ole pelkästään paikallisesta ilmiöstä, vaan toimintavalmiusaika on pidentynyt koko maassa (Kaleva 9.8.).
Poliisihallituksen mukaan ongelma johtuu osittain siitä, että nykyinen tietojärjestelmä nostaa hälytyksen herkästi kiireelliseksi, kun aiemmin kiireellisyydessä käytettiin joustavammin kokonaisharkintaa.

Selvää on, että poliisi ei ehdi paikalle yhtä joutuisasti kuin ennen, jos kiireellisiksi kirjattuja hälytyksiä on neljännes enemmän kuin aiemmin. Tästä voi seurata ongelmia, sillä minuutit ja sekunnit ovat ratkaisevia silloin kun on tosi kysymyksessä.
Hätäkeskuslaitoksen mukaan järjestelmän kiireellisyyskriteerit on syötetty nimenomaan viranomaisten itsensä antamien tietojen perusteella.
Kansalaisten turvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, jos poliisille suuntautuvissa kiireellisyysmäärityksissä on toimintaan vaikuttavia epätarkkuuksia.
Poliisi saattaa siten ajaa pillit päällä paikalle, vaikka kyse ei olisikaan poliisin välitöntä ja nopeaa puuttumista edellyttävästä tehtävästä.
Hälytyksissä käytetyt kriteerit ja kysymyspatteristot eivät ole kiveen hakattuja. Viranomaisten keskinäisen nokittelun sijaan on tärkeä tehdä tarvittavat korjaustoimet niin, että poliisin hälytystehtävien kiireellisyysluokitukset ovat tarkoituksenmukaisia.
Tavoitteena tulee olla järjestelmän optimaalinen käytettävyys niin, että poliisin heikentyneitä toimintavalmiusaikoja saadaan parannettua aidosti kiireellisissä tehtävissä.
Pitkään valmisteltua uutta hätäkeskusten tietojärjestelmää kokeiltiin Oulussa. Oulu otti järjestelmän myös ensimmäisenä käyttöön viime vuoden marraskuussa. Järjestelmä ulottuu nyt koko manner-Suomen alueelle, kun viimeinenkin hälytyskeskus tuli järjestelmään mukaan toukokuussa.
Järjestelmän tavoitteena on vastata hätäpuheluihin mahdollisimman nopeasti. Jos Oulun hätäkeskus ei vastaa, puhelu siirtyy seuraavalle vapaana olevalle hätäkeskuspäivystäjälle toisessa hätäkeskuksessa. Puheluihin on tarkoitus vastata mahdollisimman nopeasti ja toimittaa kansalaisten tarvitsemaa apua paikan päälle.
Ongelmallista onkin, jos uusi tietojärjestelmä päinvastaisista tavoitteista huolimatta hidastaa avunsaantia. Hälytyskellojen pitää soida, jos tulee näyttöä siitä, että viivästykset voivat vaarantaa kansalaisten henkeä tai terveyttä.
Uutta tietojärjestelmää on käytetty vasta jonkin aikaa, joten se ei välttämättä ole vielä hioutunut huippuunsa. Käytettävyydessä havaitut puutteet ja kömpelyydet on syytä korjata niin, että palokunta, ambulanssi ja poliisi ovat hälytyksen saatuaan oikeassa paikassa mahdollisimman nopeasti