http://mikkoniskasaari.fi/node/225
Rikosilmoitus joka katosi
Ma, 18/04/2016 - 06:54 — mikko
Kun rikoksen uhri on "oikea", ei poliisi edes kirjaa tämän tekemää rikosilmoitusta. Eikä rikosta tutkita, jos uhrin mielipiteet poliisista ovat "vääriä".
Vaasan hovioikeuden suunnalta tuli perjantaina (15.4) tiedustelu missä vaiheessa on esitutkinta rikosilmoituksista, jotka juristi
Niina Berg ja minä, kumpikin tahoillamme olemme jättäneet. Ne koskevat viime elokuista nettikirjoittelua, jossa tarjotaan palkkiota sille joka murhaa 13 nimettyä kansalaista. Netistä yhä löytyvällä tappolistalla on muun muassa neljä Vaasan hovioikeuden tuomaria, Niina Berg ja minä. Tappouhkauksen lisäksi kirjoittaja herjaa kaikkia kohteitaan suurta intoa, mutta perin vähäistä älyä osoittavalla tavalla. HO:n tuomareiden vahva edustus tappolistalla selittää, miksi rikosilmoitustemme kohtalo kiinnostaa myös Vaasassa.
Anonyymi vihakirjoittelija on seonnut tapaus
Anneli Auerista. Vaasan HO on kahdesti hylännyt Aueria vastaan ajetun murhasyytteen- Niina Berg on Auerin ystävä, tuntee jutun kaikki haarat läpikotaisin ja on julkisesti arvostellut poliisin ja syyttäjien toimintaa. Minä puolestani julkistin ensimmäisenä tiedot murhasyytteen tueksi lavastetun seksuaalirikosjutun mahdottomuuksista. 1) Sen vuoksi olen paitsi anonyymien nettikirjoittelijoiden tappolistoilla, myös valtakunnansyyttäjänviraston kostolistalla.
Hovioikeudessa tiedettiin aivan oikein. Elokuun 12. päivä 2015 postitin Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoituksen tappouhkauksista. Siitä oli kulunut jo kahdeksan kuukautta, eikä mitään ollut kuulunut. Alun perin veikkasin poliisin päättävän pikaisesti, ettei juttua tutkita, koska he väittävät tappouhkauksia liian vähäiseksi asiaksi poliisin vaivautua. Helsingin poliisilaitos pani paremmaksi - jos sitä sanaa voi tässä käyttää.
Soitin tutkintasihteerille saadakseni tutkinnanjohtajan nimen. Sihteeri etsi - eikä löytänyt. Rikosilmoitustani ei oltu lainkaan kirjattu poliisin tietojärjestelmään. Poliisit ovat työntäneet ilmoituksen oitis paperisilppuriin, kun se on laitokselle saapunut.
"Kun esitutkintaviranomaiselle ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja epäilee rikokseksi, esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus" määrää esitutkintalaki (3:1). Ilmoitus on kirjattava myös silloin, kun vastaanottaja pitää ilmoitusta aiheettomana. Tästä säännöstä ei ole ainuttakaan poikkeusta. Joku tai jotkut Helsingin poliisit ovat tehneet rikoksen. Taas kerran.
Tapaus Berg
Niina Berg teki oman rikosilmoituksensa Turun poliisille samana päivänä 2.8.2015, kun törkykirjoitus ilmestyi Suomi24:n sivuille. Hän teki ilmoituksen netissä, joten sitä poliisit eivät voineet hoidella paperisilppurilla. Vikkeliä he kyllä olivat. Heti seuraavana aamuna tutkinnanjohtajana toiminut Turun poliisilaitoksen rikosylikonstaapeli
Miia Valli keskeytti esitutkinnan väittäen:
"Käytettävissä oleva esitutkinta- ja todistusaineisto on esitutkinnan toteuttamiseksi puutteellinen, eikä uutta aineistoa ole tällä hetkellä saatavilla. Epäillyn henkilöllisyys ei ole tiedossa, eikä sitä saada näillä tiedoilla selvitettyä." 2)
Rikosylikonstaapeli Miia Valli valehteli.
Jokainen tietokone, josta lähetetään viestejä internetin keskustelusivuille, jättää sivuston ylläpitäjille tiedon käyttämästään IP-osoitteesta. Teleoperaattorit ovat velvolliset säilyttämään tiedot siitä, mikä IP-osoite on ollut milläkin asiakkaalla milläkin hetkellä. Rikosta tutkiva poliisi saa nämä tiedot pyytämällä, ja niiden pyytäminen on poliisille rutiinia.
Aina ei rikollista näin saada kiinni, mutta yrittämättä ei tiedä selviääkö syyllinen vai ei. Usein törkykirjoittelija saadaan kiinni, ja siksi poliisi pyytää tai vaatii tiedot. Turun poliisi ei halunnut pyytää. Operaattoreita velvoittava säilytysaika on lyhyt. Luultavasti Turun poliisissa laskeskeltiin, että viivyttämällä tutkintaa tiedot poistuvat operaattorin tiedostoista, ja sen jälkeen tutkinta voidaan lopettaa, koska tietoja ei ole saatavilla.
Niina Berg lähetti Suomi24 ylläpitävälle Aller Oy:lle tiedustelun, ovatko kirjoittajan tiedot tallessa. Hän sai yhtiöltä nopeasti vastauksen:
"Kyllä tästä viestistä on tiedot saatavilla ja luovutamme ne viranomaisille. Voisitko ottaa yhteyttä uudelleen tähän poliisiin ja pyytää lähettämään virallisen pyynnön meille. En osaa sanoa, mitä aikaisemmin on tapahtunut tai onko jossain tapahtunut väärinkäsityksiä."
Tiedustelin sähköpostilla rikosylikonstaapeli Vallilta, onko hän pyytänyt Suomi24:n ylläpidolta tunnistetietoja. Vastauksen saaminen kesti, mutta kysyminen johti siihen, että Valli peruutti keskeyttämispäätöksensä, ja ilmoitti esitutkinnan käynnistyvän.
Sittemmin Valli ilmoitti kirjoittajan käyttäneen Tor-verkkoa viestin välittämiseen, eikä poliisi pysty selvittämään sen kautta operoivien henkilöllisyyttä. Siksi tutkinta keskeytetään, odottamaan ilmenisikö asiassa uutta.
Olen kuunnellut muiden esitutkintaviranomaisten kertomuksia, kuinka he ovat pystyneet selvittämään Tor-verkoston kautta toimineita. On mielenkiintoista, ettei kaikkein suurimmat voimavarat omaava poliisi siihen koskaan pysty. Perin mielenkiintoista.
Laki EI ole kaikille sama
Poliisiylijohtaja
Seppo Kolehmainen lupasi 11.4 Turun Sanomien haastattelussa aivan toisenlaista suhtautumista:
"Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi puuttuu jatkossa entistä tehokkaammin varsinkin internetissä rehottaviin vihapuheisiin ja pyrkii saamaan niiden kirjoittajat vastuuseen teoistaan.
"Väitteet, että poliisi ei halua puuttua näihin, eivät pidä paikkaansa", Kolehmainen vakuuttaa." 3)
Valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen määräsi 23.3 poliisin suorittamaan esitutkinnan Uuden Suomen toimittaja
Linda Pelkoseenkohdistuneista uhkailuista ja kunnianloukkauksista. 4) Aiemmin kihlakunnansyyttäjä
Sonja Varpasuo oli estänyt jutun tutkinnan väittäen tekoja vähäisiksi.
Pelkonen oli viime marraskuussa selvitellyt Kempeleen epäiltyä raiskaustapausta, ja tiedustellut rikoskomisariolta, miksi poliisi oli tiedotteessaan maininnut rikoksesta epäiltyjen ulkomaalaistaustan. Tämän kertominen uutisessa tuotti Pelkoselle uhkaavia ja loukkaavia puheluja ja tekstiviestejä. Syyttäjä Varpasuo katsoi aihealueen sellaiseksi. joka kuumentaa tunteita ja asiat esitetään usein loukkaavalla tavalla, joten ei ole aihetta tutkia. Varpasuon päätös oli kauttaaltaan törkeä.
Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää lähtökohtanaan, ettei syyttäjien päätöksiä muuteta, olivatpa ne miten karmean kehnoja tahansa. Nissisen päätös on siten piristävä poikkeus kelvottomasta linjasta. Jään kuitenkin ihmettelemään, millä tavoin poliisijohto ja valtakunnansyyttäjä mahtavat mieltää perustuslain 6 pykälän periaatteen:
"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."
Se on laki, mutta se ei ole käytäntö. Se ei ole etenkään poliisien ja syyttäjien käytäntö.
Niina Berg ei viime vuonna kokenut ensi kertaa virkavallan mielivaltaa. Kirjoitustensa vuoksi Berg on joutunut netissä systemaattisen terrorin kohteeksi. Eräiden lehtien nettisivuille levitettiin ohjelmallisesti tarinaa, että Berg on itse pedofiili, lasten raiskaaja, istunut sen vuoksi vankilassa ja niin edelleen. Sairaita valheita, jotka myös niiden nettiin kylväjät sellaisiksi tietävät.
Lopulta Berg Vuoden 2013 hän jätti mustamaalauskampanjasta tutkintapyynnön Turun poliisille. Turun poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja
Päivi Kukkolan esityksestä Länsi-Suomen syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä
Jonna Ryynänen linjasi nopeasti perheenäidin pedofiiliksi leimaamisen olevan niin vähäinen teko, ettei sitä kannata edes tutkia. Varsinkin, koska: "Bergin poliisille antamien tietojen perusteella hän on Anneli Auerin ystävä ja kirjoittaa aihetta käsittelevää tai sivuavaa blogia." 5)
Tämän syyttäjän linjauksen olen huolella tallentanut, ja takaan ettei se ihan heti pääse unholaan vaipumaan. 6)
Ei ollut ensimmäinen kerta, kun poliisi jätti kirjaamatta minun rikosilmoitukseni. Olen kritisoinut paljon poliisin mielivaltaa ja rikoksia. Erityisesti olen nostanut esille Suomen pahinta korruptio-ongelmaa, poliisien ja syyttäjien toisilleen takaamaa syytesuojaa. Tämän rikollisuuden keskus on valtakunnansyyttäjänvirasto. Vastavuoroisesti poliisit ja syyttäjät ovat jo kauan sitten tehneet selväksi, ettei mikään minuun kohdistuva törkeys ole niin suuri, että he sallisivat siitä esitutkinnan suorittaa. Sen sijaan minun kirjoitusvirheetkin ovat kelvanneet perusteeksi aloittaa esitutkinta kunnianloukkauksesta.
Joten vastaukseni Vaasan hovioikeuden henkilöstön kysymykseen, kuinka esitutkintojen laita mahtaa olla, on tämä: poliisi ei tutki mitään rikosilmoituksia kunnianloukkauksista tai uhkailuista tai muista rikoksista, joiden kohteena ovat henkilöt, jotka ovat julkisesti nolanneet virkavallan toimet Auer-casessa, tai muutoin kritisoineet poliisia ja syyttäjiä.
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA
1) Kts. esimerkiksi artikkelit
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/162 http://www.mikkoniskasaari.fi/node/167
2) Esitutkintapk 5650/R/60878/15
3)
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/860309/Poliisi+puuttuu+jatkossa+tehokka...
4) Valtakunnansyyttäjän päätös 23.3.2016 dnro 90/21/16
5) Länsi-Suomen syyttäjävirasto 6.3.3014, päätös 14/387, asianro 14/1716
6) Sjä Ryynäsen tapauksesta laajemmin:
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/181
