Poliisiin kohdistuva väkivalta kasvaa ympäri Eurooppaa, mutta taustalla on paljon muutakin kuin jengit ja poliisiviha, sanoo tutkija
Suomen pitäisi nyt katsoa, mitä naapurimaissa tapahtuu, ja ottaa opiksi, sanoo oikeustieteen tohtori Henri Rikander.
Poliiseja kohti heitettiin polttopullo keltaliivien mielenosoituksessa Lyonissa Ranskassa helmikuussa. (KUVA: NICOLAS LIPONNE / NURPHOTO)
Sara Vainio HS, Anna-Liina Kauhanen HS, Linda Nyholm HS
Julkaistu: 27.8. 20:25
PORVOON ampumiset ovat nostattaneet Suomessa keskustelun siitä, onko poliisin työ aiempaa vaarallisempaa ja onko vihamielisyys poliisia kohtaan kasvussa.
Poliisin turvallisuuden ja kansalaisten ja virkavallan välisen luottamuksen on perinteisesti koettu olevan Suomessa hyvällä tolalla, mutta kehityssuunta ei näytä lupaavalta: poliiseihin kohdistuva väkivalta on yleistynyt ja sen intensiteetti on kasvanut, ilmeni tämän vuoden keväällä Itä-Suomen yliopistossa hyväksytyssä
väitöstutkimuksessa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
SAMA kehitys on havaittavissa laajemminkin, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt oikeustieteen tohtori
Henri Rikander.
Tilastot näyttävät karuilta: Kun Suomessa vuodesta 1999 alkaen kirjatut väkivallanteot ovat kaksinkertaistuneet viime vuoteen mennessä, Hollannissa ne ovat kolminkertaistuneet 30 vuoden aikana. Porvoon epäillyt ampujat asuvat Ruotsissa, missä väkivallanteot poliisia kohtaan ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2002 vuoteen 2014, siis Suomea nopeammin, Rikander listaa.
Lisäksi ranskalaislehti
Le Parisienin mukaan poliisiin ja muihin järjestysviranomaisiin kohdistuva väkivalta on kaksinkertaistunut Ranskassa 15 vuodessa.
Myös Saksassa poliisien, palomiesten ja pelastuslaitosten työntekijöiden kohtaaman väkivallan uhka kasvaa.
Saksan liittovaltion rikospoliisiviraston mukaan poliisiin kohdistetun uhkan ja väkivallan määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 40 prosenttia.
Rikospoliisiviraston raportin mukaan vuonna 2018 ilmoitettiin yli 38 000 poliisiin kohdistunutta väkivaltaista tekoa tai teon yritystä kaikkiaan yli 79 000 poliisia vastaan. Esimerkiksi Saksan pääkaupungissa Berliinissä keskimäärin kolme poliisia saa päivittäin väkivallan vuoksi jonkin vamman työssään.
Poliisin kohtaamien väkivallantekojen yleisyys ilmenee myös kyselytutkimuksissa, Rikander sanoo.
Esimerkiksi Belgian poliisissa neljä viidesosaa vastaajista oli kokenut verbaalista väkivaltaa ja fyysistäkin yli puolet. Vuonna 2017 Ruotsissa tehdyn kyselyn mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ruotsalaispoliiseista kertoi kokeneensa uhkailua tai väkivaltaa.
Lue lisää: Ruotsissa poliisit kokevat väkivallan uhkan lisääntyneen
VAIKKA tilanne näyttää lukujen valossa äkkiseltään synkältä, tilastot eivät yksin kerro tilanteesta kovinkaan paljon, Rikander muistuttaa.
”Pitää selvittää, kuinka paljon puhutaan vaikka keskinäisestä välienselvittelystä, jossa poliisi on tullut väliin, ja kuinka paljon poliisiin kohdistetusta väkivallasta”, Rikander sanoo.
Lisäksi pitää muistaa, että poliisivihan tai jengiväkivallan sijaan väkivallanteoista suurin osa liittyy aivan muihin ilmiöihin.
Esimerkiksi Saksassa poliisin kärsimä väkivalta liittyy selvitysten mukaan tyypillisimmin isoihin joukkojenhallintaoperaatioihin kuten jalkapallofanien kokoontumisiin tai erilaisiin poliittisiin tilaisuuksiin liittyviin mielenosoituksiin.
Ruotsalaispoliisien kyselytutkimuksessa ilmoittamat väkivallanteot olivat puolestaan tyypillisesti kivillä tai pulloilla heittelyä. Aseväkivallan kohteeksi oli uhkaa kokeneista joutunut vain prosentti.
”Emme voi tuijottaa pelkkiä tilastoja. Omassa tutkimuksessanikin halusin tarkasti erottaa ammattimaisen rikollisuuden ja siihen liittyvän väkivallan muista tapauksista”, Rikander sanoo.
”Yhdenkin tapauksen sisällä voi olla monia eri motiiveja. Mielenosoituksissa järjestäjä voi esimerkiksi olla ihan asiallinen, mutta on myös olemassa tiettyjä porukoita, jotka tulevat mielenosoitukseen nimenomaan vahingoittamistarkoituksessa.”
RIKANDERIN mielestä Suomen kannattaa pitää silmällä erityisesti naapurimaa Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kehitystä.
Niissä yhteiskunta on järjestetty riittävän samalla tavalla kuin Suomessa ja kansalaisten luottamus instituutioihin, myös poliisiin, on korkealla tasolla.
”Meidän ennustuspeilimme on aina tuossa lännessä. Olemme hölmöjä, jos emme seuraa aktiivisesti, mitä Ruotsissa tapahtuu”, Rikander sanoo.
”Pohjoismaat ovat myös ne maantieteelliset putket, joiden kautta ilmiöt saapuvat Suomeen. Ruotsin tilanteen seuraaminen antaa meille mahdollisuuden ennakoida, mistä nämä ilmiöt kielivät ja voisiko näin käydä meillä.”
MITÄ muutoksia Ruotsissa sitten on tapahtunut?
Rikanderin mukaan Ruotsiin on muodostunut no-go-zoneja, eli alueita, joille poliisi ei voi mennä, tai joille menemiseen pitää varautua erityisellä tavalla.
Ruotsissa myös poliisiauton valoihin viittaava niin sanottu ”blue light”-houkuttelu on Rikanderin mukaan jo tuttu ilmiö. Siinä poliisi hälytetään paikalle, joitta saapuvaa partiota voidaan esimerkiksi heitellä esineillä.
Rikanderin mukaan lisääntynyt väkivallan uhka vaikuttaa Ruotsissa jo selvästi siihen, miksi nuoretkin virkaiässä olevat poliisit vaihtavat alaa.
”He haluavat Ruotsissa kolminkertaistaa poliisien määrän, mutta silloin pitäisi huolehtia, että jo virassa olevat poliisit eivät lähde pois.”
RUOTSISSA on ehdotettu lääkkeeksi niin lakimuutoksia kuin poliisien palkan nostamistakin, mutta Rikanderin mielestä tärkeämpää olisi huolehtia hyvinvointivaltion ytimestä, eli siitä, että jokaisella on yhteiskunnassa paikka ja tarkoitus. Muuten paikka voi löytyä yhteiskunnan ulkopuolelta tai sen vastustamisesta.
”Jos aletaan liikaa tehostaa, eikä kaikille löydy paikkoja, se on yksi syy, miksi yhteiskunnan viranomaiset kohtaavat väkivaltaa”, Rikander selittää.
Suomen pitäisi nyt katsoa, mitä naapurimaissa tapahtuu, ja ottaa opiksi, sanoo oikeustieteen tohtori Henri Rikander.
www.hs.fi
www.mtvuutiset.fi
