Krp:n päällikkö Robin Lardot: Sisäinen turvallisuus on yhä hyvä Suomessa
HS kysyi Kuopion poikkeukselliseen väkivallantekoon liittyen kuusi kysymystä keskusrikospoliisin päälliköltä Robin Lardotilta.
Robin Lardot johtaa Krp:tä. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Elina Kervinen HS
Julkaistu: 2.10. 15:25
SAVON ammattioppilaitoksen tiloissa Kuopiossa
tapahtui tiistaina hyökkäys, jossa kuoli yksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä.
Teosta epäillään ammattioppilaitoksessa opiskellutta miestä, joka hyökkäsi ihmisten kimppuun sapelityyppisellä teräaseella.
HS kysyi poikkeukselliseen väkivallantekoon liittyen kuusi kysymystä keskusrikospoliisin (krp) päälliköltä
Robin Lardotilta.
Miltä sisäisen turvallisuuden tilanne näyttää tällä hetkellä Suomessa?
Kyllä se hyvä on edelleenkin, kuten se on ollut viime vuoden ja loppujen lopuksi aina.
Krp on kertonut, että Kuopion iskun tekijä toimi yksin. Miten tämän tyyppisiin ”yksinäisiin susiin” yleisesti ottaen varaudutaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa?
Poliisin vastetta reagoida näihin tapauksiin on kehitetty kovasti. Esimerkiksi sitä, miten nopeasti saamme puututtua tilanteisiin. Useimmiten kyseessä ovat poliisipartiot, jotka ovat siinä lähellä. Mitään erikoisjoukkoja ei Suomessa näihin ole lähdetty odottamaan.
Toinen tärkeä asia tähän teemaan liittyen on, että jo Jokelan kouluampumisen jälkeen näitä tapauksia ympäri maailman käytiin huolellisesti läpi, että olisiko niistä jotakin opittavissa. Johtopäätös oli, että on äärimmäisen tärkeätä, että poliisi saa nopeasti vihjeet, jotka liittyvät näihin. Jos esimerkiksi moderaattori tai kansalainen törmää netissä johonkin arveluttavaan, on oltava helppo kanava ilmoittaa poliisille. Perustimme nettivinkkijärjestelmän, johon tulee 14 000–15 000 ilmoitusta vuosittain.
Osa on ilman muuta sellaista, joka ei aiheuta toimenpiteitä. Mutta joukossa on myös ilmoituksia, jotka voivat kertoa uhkaavasta käyttäytymisestä. Niistä vinkeistä tietenkin poliisi on kiitollinen.
Puhutaan tuhansista vinkeistä, jotka aiheuttavat tarkastuksia ja jatkotoimenpiteitä. Suurin osa liittyy muuhun kuin mahdolliseen väkivaltaan.
Missä määrin vastaavantyyppisiä iskuja on onnistuttu estämään?
Perustimme muutama vuosi sitten poliisin ylijohdon tuella ensin pilottina ja sitten pysyvänä toimintana erillisen uhka-arviotoiminnon krp:n yhteyteen. Se keskittyy juuri väkivallantekojen estämiseen. Toiminto on kyllä onnistunut useissa tapauksissa.
On tilanteita, joissa poliisi on puuttunut tilanteeseen eri keinoin, muun muassa ohjaamalla henkilö terveysviranomaisten huostaan. Sitähän ei voi varmasti tietää, mikä lopputulema olisi ollut ilman puuttumista.
Viime vuonna oli noin 340 uhka-arviotapausta, jotka tämä ryhmä käsitteli. Se ei tarkoita, että kaikki ovat potentiaalisia missään nimessä, se tarkoittaa, että näin montaa tapausta on varmuuden vuoksi käsitelty.
Esimerkiksi Trollhättanin kouluiskussa Ruotsissa käytettiin tekovälinenä miekkaa, ja Kuopiossa sapelityyppistä teräasetta. Onko havaittavissa jokin laajempi konteksti tai ilmiö, johon kyseinen tekotapa liittyy?
Ei, ei voi sanoa niin. Jos tarkastellaan väkivallantekoja, joita Suomessa 10–15 vuoden aikana on tapahtunut, niin kyllähän se tekoväline vaihtelee.
Useimmat Kuopion tapauksessa vahingoittuneet olivat naisia. Onko nähtävissä, että väkivaltainen naisviha olisi yleisemmin ottean tunnistettava ilmiö Suomessa?
Väkivallan tekoja tarkasteltaessa ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että naisviha olisi laajemmin taustoittava tekijä. Yksittäiset tapaukset voivat liittyä mustasukkaisuuteen tai parisuhteeseen.
Minkälaisia ajatuksia yleisesti ottaen Kuopion isku herättää?
Julkisten tietojen perusteella voi sanoa, että poliisin toiminta on ollut aivan erinomaista.
HS kysyi Kuopion poikkeukselliseen väkivallantekoon liittyen kuusi kysymystä keskusrikospoliisin päälliköltä Robin Lardotilta.
www.hs.fi
www.mtvuutiset.fi
www.aamulehti.fi
www.iltalehti.fi
