Virkamerkistä. Erään joulun alla tulin oikealta päin rampilta ja otin vasemman kaistan. Se oli bussi- ja taksikaista. Sen rinnalla varsinaiset kaksi kaistaa. Laitoin vilkun ja olin kääntyä mutta sivupeilistä näin miten musta farkkubemari kiihdytti sadasta metristä lujaa. Kun se oli rinnalla, se hidasti takaisin kattonopeuteen. Menin taakse. Se hidasti. Niin provokativinen liike oli, että ohitin sen vasemmalta ja menin eteen minäkin provokatiivisesti. Pian se ajoi taas ohi ja kuski käänteli ikkunasta kylttiä "stop, poliisi".
Varmuudeksi pysäytin. Äijä tuli ja näytti virkamerkin ja esitteli itsensä. Sanoi että tein sellaisen liikkeen, että minut puhallutetaan. Hän ei sitä voi tehdä mutta paikalle soitetaan partio. Tein selväksi, että se sopii minulle mutta että vaadin hänelle myös puhallustestin samalla perusteella ja että minä en ollut se, joka ajoi myös ylinopeutta. No, Vantaan poliisi sanoi, että tunti menee. Kotimatkalla ollut virkamies kyllästyi odottamaan ja sovussa erottiin. Myöhemmin kuulin, etten ollut ensimmäinen, jota tämä Charles Bronson kisutteli liikenteessä. Hänellä oli perustekin: hän oletti minulta kahden kaistan ylitystä. Sitä ei tullut mutta minulta meni hermo. Jouluostokset, nääs.
Virkamerkki kannattaa tarkistaa huolella ja olla selvillä, millainen se virkamerkki on. Kun vartiomies tottuu kulkulupaan, samanlaisella kortilla pääsee läpi vaikka siinä lukisi luutnantti Josef Stalin. Kokeiltu on.