Pelon valtaa voi käyttää väärin
Osa kansanedustajista ja poliitikoista lisää omalla toiminnallaan riskejä ja haavoittuvuuksia suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydessä.
Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on nyt paljon samaa kuin koronakeväänä 2020. Ajanjaksoja yhdistää tunne siitä, että olemme tuntemattoman edessä
Euroopan ja Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle horjuu. Itäraja on kiinni. Suomi valmistautuu saamaan sotilaallista tukea Natolta ja Yhdysvalloilta.
Turvallisuustilanteen muutokset koettelevat kykyä kestää henkistä painetta ja selviytyä paineiden seurauksista. Osa ajattelee aina kaikkein pahinta, ja osa sivuuttaa koko asian.
Suomalaiseen yhteiskuntaan kasautuu nyt monia mittaluokaltaan erilaisia kriisejä. Kriisit eivät lokeroidu helposti hallinnoitaviksi, vaan ne halveksivat olemassa olevia tapoja ratkoa ongelmia. Vaikeuskerrointa lisää informaatioympäristö. Nyt ei jyllää pandemia vaan infodemia eli muun muassa sosiaalisen median eri alustoilla nopeasti leviävä asiantuntijatietoa kyseenalaistava informaatiovaikuttaminen.
Kriiseissä on aina hetkiä, jolloin päätöksiä on tehtävä nopeasti, mutta kriisitunnelmat houkuttavat myös käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Manipuloijana voi olla myös poliittinen koneisto.
Pandemia osoitti, että poliitikoilla on taipumus tarjota todellisiin tai koettuihin huoliin ja uhkiin kovia keinoja, sillä pelokkaat äänestäjät palkitsevat siitä ja oikein vaativat kovia otteita. Tämä dynamiikka koventaa ilmapiiriä. Kiusaus keskittää valtaa ja ajaa omaakin agendaa tilanteen varjolla kasvaa. Uhkaretoriikka uppoaa, ja politiikkaan ja julkisuuden valokeilaan nousee uudenlaisia toimijoita, kuten entisiä kenraaleita.
Tutkijat varoittavat nyt turvallistamisesta. Kriisitunnelmat ruokkivat sitä, että normaaleja yhteiskunnallisen toiminnan alueita – kuten lakko-oikeutta, maahanmuuttoa ja journalismia – aletaan hahmottaa mahdollisina turvallisuusuhkina. Samalla oikaistaan normaaleista lainsäädäntöprosesseista ja vaikkapa lausuntoajoista. Kansallisen turvallisuuden nimissä.
...jatkon varmaan arvaattekin...
Osa kansanedustajista ja poliitikoista lisää omalla toiminnallaan riskejä ja haavoittuvuuksia suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydessä.
www.hs.fi