Raiskausepäilyjä ennätysmäärä – Katso oman kuntasi tilanne
Henkirikosten määrä väheni viime vuonna.
VIRANOMAISILLE ilmoitettiin viime vuonna enemmän raiskausrikoksia kuin kertaakaan aiemmin viime vuosikymmeninä.
Myös epäillyt ryöstörikokset lisääntyivät viime vuonna, kun taas henkirikokset vähenivät.
Raiskausepäilyjen lisääntymisen taustalla vaikuttaa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, joka tuli voimaan viime vuoden alussa. Yksi lakiuudistuksen olennaisimmista muutoksista oli raiskauksen tunnusmerkistön muuttuminen suostumusperusteiseksi.
Asiantuntijat arvioivat etukäteen seksuaalirikosten lakiuudistuksen lisäävän rikosepäilyjen määriä. Näin näyttää Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman vuoden 2023 rikostilaston mukaan käyneen.
Vaikka raiskausepäilyt lisääntyivät ensimmäisenä vuonna lakiuudistuksen jälkeen, niiden määrä ei mitenkään räjähtänyt käsiin.
Rikokset | Raiskausepäilyjä ennätysmäärä – Katso oman kuntasi tilanne
Henkirikosten määrä väheni viime vuonna.www.hs.fi
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Raveni
Greatest Leader
Huomio kohtaan tuli tietoon. Tilastoon liittyy siis jonkin suuruista epävarmuutta.
Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lakihankkeella vahvistetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.
Hankkeessa tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön tammikuussa 2023 voimaan tullut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
EU:n sisällä valtionrajat ylittävät palvelut ovat yleistyneet ja jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus toistensa fyysisestä ja digitaalisesta infrastruktuurista on lisääntynyt. Direktiivin tavoitteena on parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintavarmuutta ja hallita turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamia heijastevaikutuksia varautumalla muun muassa hybridiuhkiin.
- Voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt entisestään tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ylipäänsä. Viimeisen parin vuoden aikana olemme nähneet myös Euroopassa kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia tahallisia vahingontekoja, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Mukana yksitoista yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittistä sektoria
Lakihankkeen ja direktiivin soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.
Lausunnoilla oleva lakiesitys sisältää sisäministeriön valmisteleman kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja kriisinkestävyyden parantamiseen liittyvän yleislain, joka määrittää viranomaistoiminnan järjestelyt, kaikkia toimijoita koskevat yhteiset vaatimukset, kriteerit ja keskeiset velvoitteet.
Lisäksi esitykseen sisältyy oikeusministeriössä valmisteltu ehdotus turvallisuusselvityslain laajentamisesta siten, että perusmuotoinen turvallisuusselvitys voitaisiin jatkossa tehdä myös henkilöistä, jotka saavat salassa pidettävää tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Turvallisuusselvityksen tekeminen ulkomaanliikenteen satamissa kriittiseen tietoon pääsevistä työntekijöistä tulisi pakolliseksi.
- Kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä tietoja on tärkeää suojata myös turvallisuusselvityksillä. Esimerkiksi Euroopan satamissa on viime aikoina nähty huolestuttavaa kehitystä, johon on tärkeää puuttua, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Lakihankkeella toteutetaan hallitusohjelman kirjausta siitä, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan.
Lakihanketta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä EU:n kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) kansallisen täytäntöönpanon kanssa, jossa päävastuu on liikenne- ja viestintäministeriöllä.
Lausuntoaika on kuusi viikkoa. Lakihanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2024. Kansallinen lainsäädäntö tulisi voimaan lokakuussa 2024.
Lisätietoja:
ohjausryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, sisäministeriö, p. 0295 488 203, [email protected]
neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa, sisäministeriö, p. 0295 488 280, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio, oikeusministeriö, p. 0295 150 041, [email protected] (turvallisuusselvitykset)
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lakihankkeella vahvistetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta.
Hankkeessa tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön tammikuussa 2023 voimaan tullut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
EU:n sisällä valtionrajat ylittävät palvelut ovat yleistyneet ja jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus toistensa fyysisestä ja digitaalisesta infrastruktuurista on lisääntynyt. Direktiivin tavoitteena on parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintavarmuutta ja hallita turvallisuusympäristön muutosten aiheuttamia heijastevaikutuksia varautumalla muun muassa hybridiuhkiin.
- Voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt entisestään tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ylipäänsä. Viimeisen parin vuoden aikana olemme nähneet myös Euroopassa kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia tahallisia vahingontekoja, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Mukana yksitoista yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittistä sektoria
Lakihankkeen ja direktiivin soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.
Lausunnoilla oleva lakiesitys sisältää sisäministeriön valmisteleman kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja kriisinkestävyyden parantamiseen liittyvän yleislain, joka määrittää viranomaistoiminnan järjestelyt, kaikkia toimijoita koskevat yhteiset vaatimukset, kriteerit ja keskeiset velvoitteet.
Lisäksi esitykseen sisältyy oikeusministeriössä valmisteltu ehdotus turvallisuusselvityslain laajentamisesta siten, että perusmuotoinen turvallisuusselvitys voitaisiin jatkossa tehdä myös henkilöistä, jotka saavat salassa pidettävää tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Turvallisuusselvityksen tekeminen ulkomaanliikenteen satamissa kriittiseen tietoon pääsevistä työntekijöistä tulisi pakolliseksi.
- Kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä tietoja on tärkeää suojata myös turvallisuusselvityksillä. Esimerkiksi Euroopan satamissa on viime aikoina nähty huolestuttavaa kehitystä, johon on tärkeää puuttua, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Lakihankkeella toteutetaan hallitusohjelman kirjausta siitä, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan.
Lakihanketta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä EU:n kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) kansallisen täytäntöönpanon kanssa, jossa päävastuu on liikenne- ja viestintäministeriöllä.
Lausuntoaika on kuusi viikkoa. Lakihanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2024. Kansallinen lainsäädäntö tulisi voimaan lokakuussa 2024.
Lisätietoja:
ohjausryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, sisäministeriö, p. 0295 488 203, [email protected]
neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa, sisäministeriö, p. 0295 488 280, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Niklas Vainio, oikeusministeriö, p. 0295 150 041, [email protected] (turvallisuusselvitykset)
Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano-ohje on julkaistu
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn evakuointien suunnittelua ja toimeenpanoa yhdenmukaistavan valtakunnallisen ohjeen.
Ohje on suunnattu evakuointien suunnittelussa ja toimeenpanossa mukana oleville viranomaisille. Ohje keskittyy valmiuslain nojalla tehtäviin väestön siirtoihin. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa.
Sisäministeriön julkaisema Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohje on julkaistu ja se on hallinnonalojen yhteinen.
- Tilanne, jossa väestöä jouduttaisiin evakuoimaan alueelta toiselle, vaikuttaisi kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin – peruspalveluista verotukseen, sanoo erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.
Sisäministeriön ohje evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta laadittiin laajassa yhteistyössä.
- Ohjeen laatimisessa on ollut mukana laajasti valtionhallinnon ja aluetoimijoiden viranomaisia. Lisäksi olemme järjestäneet toistakymmentä kuulemistilaisuutta ja koostaneet eri toimijoiden näkemyksiä lausuntokierroksen ja keskustelutilaisuuksien kautta, Hiltunen jatkaa.
Painopisteinä ennakointi, vastuut, viestintä ja nykyinen toimintaympäristö
Uudessa ohjeessa on painotettu erityisesti ennakointia, eri toimijoiden vastuita, evakuointien vaiheistamista ja viestintää. Lisäksi ohjeessa on huomioitu nykyinen toimintaympäristö, ja esimerkiksi tuoreet kansalliset riskinarviot. Edellinen valtakunnallinen ohje on vuodelta 2003. Ohje on julkinen ja sen pohjalta viranomaiset päivittävät valmiussuunnitelmiaan.
Evakuointien vaiheistaminen ja poikkeusolojen toteaminen.
- Valtakunnallisen ohjeen päivittäminen on ollut pitkään suunnitelmissa, mutta esimerkiksi pandemia esti laaja-alaisen yhteistyön aloittamisen. Iso poikkihallinnollinen hanke on nyt saatu päätökseen, mutta tästä alkaa ohjeen soveltaminen valmiustoimijoiden arjessa ja integroiminen suunnitelmiin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä.
Valmiuslain uudistus on käynnissä ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan myös väestön evakuointien sisältöihin.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen, p. 0295 488 341, [email protected]
Tutustu Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohjeeseen
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn evakuointien suunnittelua ja toimeenpanoa yhdenmukaistavan valtakunnallisen ohjeen.
Ohje on suunnattu evakuointien suunnittelussa ja toimeenpanossa mukana oleville viranomaisille. Ohje keskittyy valmiuslain nojalla tehtäviin väestön siirtoihin. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa.
Sisäministeriön julkaisema Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohje on julkaistu ja se on hallinnonalojen yhteinen.
- Tilanne, jossa väestöä jouduttaisiin evakuoimaan alueelta toiselle, vaikuttaisi kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin – peruspalveluista verotukseen, sanoo erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.
Sisäministeriön ohje evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta laadittiin laajassa yhteistyössä.
- Ohjeen laatimisessa on ollut mukana laajasti valtionhallinnon ja aluetoimijoiden viranomaisia. Lisäksi olemme järjestäneet toistakymmentä kuulemistilaisuutta ja koostaneet eri toimijoiden näkemyksiä lausuntokierroksen ja keskustelutilaisuuksien kautta, Hiltunen jatkaa.
Painopisteinä ennakointi, vastuut, viestintä ja nykyinen toimintaympäristö
Uudessa ohjeessa on painotettu erityisesti ennakointia, eri toimijoiden vastuita, evakuointien vaiheistamista ja viestintää. Lisäksi ohjeessa on huomioitu nykyinen toimintaympäristö, ja esimerkiksi tuoreet kansalliset riskinarviot. Edellinen valtakunnallinen ohje on vuodelta 2003. Ohje on julkinen ja sen pohjalta viranomaiset päivittävät valmiussuunnitelmiaan.
Evakuointien vaiheistaminen ja poikkeusolojen toteaminen.
- Valtakunnallisen ohjeen päivittäminen on ollut pitkään suunnitelmissa, mutta esimerkiksi pandemia esti laaja-alaisen yhteistyön aloittamisen. Iso poikkihallinnollinen hanke on nyt saatu päätökseen, mutta tästä alkaa ohjeen soveltaminen valmiustoimijoiden arjessa ja integroiminen suunnitelmiin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä.
Valmiuslain uudistus on käynnissä ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan myös väestön evakuointien sisältöihin.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen, p. 0295 488 341, [email protected]
Tutustu Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohjeeseen
Joka paikkaan noiden täytyy kanssa tunkea itsensä typerine lippuineen.
www.iltalehti.fi
Mielenosoittajat häiritsivät Niinistön yleisöluistelua – Paikalla runsaasti lapsia
Sauli Niinistön luistelutapahtumassa Tampereella nähtiin mielenilmaisu.
www.iltalehti.fi
Vonka
Supreme Leader
Eduskunta on käsittelemässä ehdotusta ikäpoikkeusluvan poistamisesta ajokorttilaista. Jatkossa jokainen 17-vuotias voisi saada henkilöauton ajoluvan huoltajan suostumuksella. Nyt 17-vuotiaan ajokortti vaatii erityisluvan.
Poliisin toive olisi, ettei ikäpoikkeusluvasta luovuttaisi, vaan tiukennettaisiin sen ehtoja nykyisestä.
Olen samaa mieltä. Saimme tähänastisistakin vain lisää kuolemantuottamuksia ja liikenteen vaarantamisia. Koko iänikuinen argumentti siitä, että böndellä ei pääse kouluun tai harrastuksiin muuten kuin nuoren omalla autolla, ei kestä kriittistä tarkastelua. Miten helkkarissa sitten 16-vuotiaat ja siitä nuoremmat pääsevät? Alkavatko vasta 17-vuotiaina käydä koulua ja harrastaa? Siihen asti ovat kotona?
Poliisin toive olisi, ettei ikäpoikkeusluvasta luovuttaisi, vaan tiukennettaisiin sen ehtoja nykyisestä.
Olen samaa mieltä. Saimme tähänastisistakin vain lisää kuolemantuottamuksia ja liikenteen vaarantamisia. Koko iänikuinen argumentti siitä, että böndellä ei pääse kouluun tai harrastuksiin muuten kuin nuoren omalla autolla, ei kestä kriittistä tarkastelua. Miten helkkarissa sitten 16-vuotiaat ja siitä nuoremmat pääsevät? Alkavatko vasta 17-vuotiaina käydä koulua ja harrastaa? Siihen asti ovat kotona?
Tytöille 17v varmaan ok ikä ajaa ajokortti. Pojille...No Olisko joku 30v? Tai sitten kun penikkatauti on varmasti ohi? Joku oikea kypsyyskoe voisi olla hyvä. Vaikka sitten kun osaa olla sisällä ilman pipoa tai lakkia.
Matkustaja otti esiin ”käsikranaatin” ja yritti estää muita poistumasta bussista Raisiossa
Poliisi epäilee bussimatkustajan pyrkineen ottamaan yli 20 ihmistä panttivangeikseen bussissa. Matkustaja muun muassa veti sokan irti käsikranaatin näköisestä esineestä.
BUSSIMATKUSTAJAA epäillään panttivangin ottamisesta ja laittomasta uhkauksesta Varsinais-Suomen Raisiossa.
Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan, että lokakuussa 2023 tapahtuneen tilanteen esitutkinta on nyt valmistunut.
Tilanne sai alkunsa puoli kahdelta iltapäivällä, kun linja-autossa matkustanut otti esiin käsikranaatin näköisen esineen ja uhkasi muiden matkustajien henkeä.
Bussi oli tapahtumahetkellä lähestymässä Huhkon linja-autopysäkkiä. Matkustajia bussissa oli yli 20. Lisäksi pysäkiltä olisi noussut bussiin muutamia matkustajia lisää.
”Vaikuttaisi siltä, että tekijän tarkoituksena on ollut estää matkustajien poistuminen linja-autosta ja saada ihmiset kuuntelemaan hänen ajatuksiaan ja tuntemuksiaan Gazan tilanteesta ja siellä tehdyistä iskuista”, kertoo rikoskomisario Tuomas Kuure tiedotteessa.
www.hs.fi
Poliisi epäilee bussimatkustajan pyrkineen ottamaan yli 20 ihmistä panttivangeikseen bussissa. Matkustaja muun muassa veti sokan irti käsikranaatin näköisestä esineestä.
BUSSIMATKUSTAJAA epäillään panttivangin ottamisesta ja laittomasta uhkauksesta Varsinais-Suomen Raisiossa.
Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan, että lokakuussa 2023 tapahtuneen tilanteen esitutkinta on nyt valmistunut.
Tilanne sai alkunsa puoli kahdelta iltapäivällä, kun linja-autossa matkustanut otti esiin käsikranaatin näköisen esineen ja uhkasi muiden matkustajien henkeä.
Bussi oli tapahtumahetkellä lähestymässä Huhkon linja-autopysäkkiä. Matkustajia bussissa oli yli 20. Lisäksi pysäkiltä olisi noussut bussiin muutamia matkustajia lisää.
”Vaikuttaisi siltä, että tekijän tarkoituksena on ollut estää matkustajien poistuminen linja-autosta ja saada ihmiset kuuntelemaan hänen ajatuksiaan ja tuntemuksiaan Gazan tilanteesta ja siellä tehdyistä iskuista”, kertoo rikoskomisario Tuomas Kuure tiedotteessa.
HS Turku | Matkustaja otti esiin ”käsikranaatin” ja yritti estää muita poistumasta bussista Raisiossa
Poliisi epäilee bussimatkustajan pyrkineen ottamaan yli 20 ihmistä panttivangeikseen bussissa. Matkustaja muun muassa veti sokan irti käsikranaatin näköisestä esineestä.
www.hs.fi
Norppa
Eversti
Sitten kun esikoinen on syntynyt. Ajokortissa ehto, että lapsen on oltava mukana autolla ajettaessa. Silloinkin tehorajoitus vaikka 65 heppaa ja renkaiden on oltava korkeintaan 175/75-14 jotta vaativat rauhallisen ajotavan myös mutkissa.
Nimim. lapsettaa saatana edelleen ratissa
Toisaalta tuossa on ehkä sekin mahdollista, että isohko osa miesoletetuista ei IKINÄ täyttäisi ehtoja..
ProFin
Kapteeni
"Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa" mantraa hoetaan siihen asti, kun panssareiden moottoreita lämmitetään Kannaksella.Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano-ohje on julkaistu
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn evakuointien suunnittelua ja toimeenpanoa yhdenmukaistavan valtakunnallisen ohjeen.
Ohje on suunnattu evakuointien suunnittelussa ja toimeenpanossa mukana oleville viranomaisille. Ohje keskittyy valmiuslain nojalla tehtäviin väestön siirtoihin. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa.
Sisäministeriön julkaisema Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohje on julkaistu ja se on hallinnonalojen yhteinen.
- Tilanne, jossa väestöä jouduttaisiin evakuoimaan alueelta toiselle, vaikuttaisi kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin – peruspalveluista verotukseen, sanoo erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.
Sisäministeriön ohje evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta laadittiin laajassa yhteistyössä.
- Ohjeen laatimisessa on ollut mukana laajasti valtionhallinnon ja aluetoimijoiden viranomaisia. Lisäksi olemme järjestäneet toistakymmentä kuulemistilaisuutta ja koostaneet eri toimijoiden näkemyksiä lausuntokierroksen ja keskustelutilaisuuksien kautta, Hiltunen jatkaa.
Painopisteinä ennakointi, vastuut, viestintä ja nykyinen toimintaympäristö
Uudessa ohjeessa on painotettu erityisesti ennakointia, eri toimijoiden vastuita, evakuointien vaiheistamista ja viestintää. Lisäksi ohjeessa on huomioitu nykyinen toimintaympäristö, ja esimerkiksi tuoreet kansalliset riskinarviot. Edellinen valtakunnallinen ohje on vuodelta 2003. Ohje on julkinen ja sen pohjalta viranomaiset päivittävät valmiussuunnitelmiaan.
Evakuointien vaiheistaminen ja poikkeusolojen toteaminen.
- Valtakunnallisen ohjeen päivittäminen on ollut pitkään suunnitelmissa, mutta esimerkiksi pandemia esti laaja-alaisen yhteistyön aloittamisen. Iso poikkihallinnollinen hanke on nyt saatu päätökseen, mutta tästä alkaa ohjeen soveltaminen valmiustoimijoiden arjessa ja integroiminen suunnitelmiin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä.
Valmiuslain uudistus on käynnissä ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan myös väestön evakuointien sisältöihin.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Mikko Hiltunen, p. 0295 488 341, [email protected]
Tutustu Evakuointien suunnittelu ja toimeenpano -ohjeeseen
PEMM
Majuri
Keskustelusta tuli mieleen, kun olin erään suht tuoreen kuskin kyydissä. Ajo oli jotenkin hapuilevaa, mutta kokoajan oli ajettava edelläajavan perseessä, oli nopeus mikä tahansa, oli tilaa ohittaa tai oli moottoritie tai ei. Ja välillä se edessä ajava oli ainoa auto moottoritiellä kilometreihin.
Mikä juttu tuo on? Kaveri ei edes vaikuttanut mitenkään kiihtyneeltä tai sanonut edessä ajavan auton ajavan liian hiljaa. Siinä vaan piti ajaa lähes puskurissa.
Olemme varautumisen suurmaa..muistathan
Liittyyköhän siihen, että omaa ajonopeutta ei tarvitse tarkkailla kun ajaa edellä ajavan mukaan, ja tuore kuski ei ehkä tajua kuinka paljon sitä turvaväliä olisi syytä olla?
PEMM
Majuri
Kai nyt jokainen tajuaa, että sitä pitää olla enemmän kuin 3m, kun vauhtia on 100km/h?
En ole kuitenkaan aiemmin vastaavaa nähnyt, kyllä ne yleensä ohi haluaa.
Fisu
Kenraali
Ei ainakaan omana aikana ollut ongelmia, kun noudatti kirjojen, oppaiden ja opettajien neuvoa noin 3 sekunnin etäisyydestä. Taidon karttuessa se on mennyt sitten asian tarkkailusta perstuntumaksi. Joskin Kehä I:llä yllätti kyllä miten nopeasti liikenne voi melkein seisahtua.
Norppa
Eversti
Tilanteissa, joissa joku apina roikkuu kilometritolkulla perseessä kiinni eikä sumuvalot tai vauhdin rauhallinen pudottaminen esim 25km rajoituksen alle aiheuta mitään reaktiota puskurinkyttääjässä, olen usein suorittanut käänteisohituksen.
Vilkku vasemmalle, kaistanvaihto, hidastus, keskisormi, vilkku oikealle, kaistanvaihto, pitkät päälle. Sitten tuppaavat reagoimaan.
Näin luulisi, mutta arkikokemus ei tue tätä. Toki en tiedä, kuinka kokeneita kuskeja nämä persiissä roikkujat ovat.
Paljon näkee sitä, että ajetaan edellä ajavan mukaan. Ei välttämättä ajeta liian lähellä, mutta välttämättä moottoritielläkään ei lähdetä ohi vaikka liikettä on vähän. Ja normaalilla 2-kaistaisella tiellä varsinkin kokematon kuski voi arastella ohittamaan lähtemistä.