Venäjä on jo yli puolen vuoden ajan suorittanut sabotaasioperaatioita Naton jäsenmaissa, korkea-arvoinen Nato-viranomainen kertoi CNN:lle heinäkuussa. Kuva: Reuters, Lehtikuva, Colourbox, kuvankäsittely: IS
Kotimaa
Uhka maan alla
Professorilla on varoitus: Hän arvioi, että kasvava joukko tavallisilta vaikuttavia ihmisiä tekee Suomessa myyräntyötä Putinin Venäjän hyväksi. Ilta-Sanomat selvitti, miten Venäjän tiedetään hankkivan kätyreitään, millaiset ihmiset ovat erityisen alttiita houkuttelulle ja mitkä ”myyrien” motiivit voivat olla.
Kuuntele juttu
Heini Särkkä
6:00
Venäjä-asiantuntijalla on vakava huolenaihe.
Hän varoittaa, että näennäisesti tavalliset suomalaiset tai maahanmuuttajataustaiset ihmiset saattavat tehdä Venäjän lukuun työtä, joka on kasvava uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Venäjän itsevaltaisella presidentillä
Vladimir Putinilla on Suomessakin pieni mutta koko ajan kasvava ”myyräfarmi”, uskoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Venäjä-asiantuntija
Kari Liuhto.
– Venäjän tiedustelun ja tiedontarve on Suomessa lisääntynyt Nato-jäsenyyden myötä. Kun samaan aikaan olemme ottaneet heiltä perinteisiä työkaluja pois, he joutuvat käyttämään entistä enemmän epävirallisia kontaktejaan, jotta saavat saman tiedon, Liuhto kertoo.
Venäjän perinteisten vakoojien toimintaa Suomessa on vaikeuttanut se, että Suomi karkotti noin vuosi sitten yhdeksän Venäjän suurlähetystön työntekijää, jotka todellisuudessa olivat diplomaattipeitteellä toimineita tiedustelu-upseereita.
– Virossa tällaisia myyriä on satoja, mutta Suomessakin voidaan puhua kolminumeroisesta luvusta, professori arvioi.
-----------
Venäjä-asiantuntija, professori Kari Liuhdon mielestä Suomen Venäjä-osaaminen on sulanut käsiin. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Suomen ja Viron tilanne on monesta syystä hyvin erilainen: Virossa venäläistaustaisia on noin neljäsosa maan väestöstä, kun Suomessa heitä on vain kaksi prosenttia. Lisäksi Baltian maat olivat kymmeniä vuosia Neuvostoliiton alusmaita, minkä vuoksi siellä neuvostoarmeijalla ja KGB:llä oli tiukka ote kansalaisista.
Suomessakin jo Neuvostoliitto ja KGB:n vakoilijat pyrkivät luomaan verkostoa ja suhteita suomalaisiin saadakseen käsiinsä arkaluonteista tietoa länsimaista.
Ylen
Erittäin salainen – Vakoilua Suomessa -dokumenttisarjassa haastatellaan Supon kenttätyössä vastavakoilussa 1970–80-luvuilla palvellutta miestä. Hän kertoo, että Supo pyrki saamaan venäläisten vakoilijoiden kontaktihenkilöt selville, koska kriisitilanteessa he muodostavat maan sisälle joukon, joka on valmiiksi liittoutunut vieraan vallan kanssa.
Vakoilu ja tiedustelutieto on Liuhdon mukaan nyky-Venäjälle prioriteetti siksikin, että maata johtaa entinen KGB-upseeri Putin. Liuhto muistuttaa, että kun KGB:n johtaja
Juri Andropov nousi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi, Neuvostoliitossa alkoi tiedustelutoiminnassa äärimmäinen vainoharhaisuus.
--------------
Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnetaan KGB- ja FSB-taustastaan. Kuva: Sergei Karpukhin
Asiantuntijan mukaan Venäjä on Suomessa nyt kiinnostunut esimerkiksi tulevasta Naton maavoimien alaesikunnasta, arktisesta alueesta, Suomen sotateollisuudesta ja sähköverkon toiminnasta.
Venäjä tiedustelee Suomessa nyt, jos joskus tulevaisuudessa se kokee tarpeelliseksi iskeä Suomen kriittiseen infrastruktuuriin. Vielä Liuhto ei näe sabotaasi-iskulle riittävää poliittista motiivia.
– Jos sähköverkkoon iskettäisiin, se tapahtuisi talvella. He haluavat näyttää, että pystyvät tarvittaessa katkaisemaan kaikki yhteydet, Liuhto arvioi.
Aina Venäjän lukuun työskenteleminen ei tarkoita vakoilua, Liuhto muistuttaa ja antaa esimerkin lähihistoriasta.
Maaliskuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Virosta Suomeen lapsena muuttaneen Ranskan kansalaisen
Gabriel Teminin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, STT uutisoi. Siberica- ja Luminor -yhtiöiden toimitusjohtaja Temin oli syyttäjien mukaan yrittänyt viedä vuosina 2022–2023 pakotteiden alaisia tuotteita Venäjälle tai Venäjän läpi: syytteet koskivat muun muassa lähes kolmea tuhatta dronea.
– Se ei riitä, että toiminta paljastuu, vaan pitää olla kunnon rangaistus. Muutaman kuukauden ehdollinen tuomio ei välttämättä ole riittävä pelote.
-------------
Luminor- ja Siberica -yritysten toimitusjohtaja, Ranskan kansalainen Gabriel Temin (oik.) Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2024. Kuva: Heikki Saukkomaa
Professori uskoo, että Venäjä tulee Ukrainan sodan aikana entistä enemmän lähestymään Suomessakin ihmisiä, olivat he sitten venäläisiä tai suomalaisia, joita se pystyy houkuttelemaan tai painostamaan toimimaan hyväkseen. Liuhdon mukaan Venäjää voivat kiinnostaa myös esimerkiksi sellaiset maahanmuuttajat, joiden elintaso on matala ja joilla ei ole ”kauheasti tekemistä”.
– Tällainen toiminta voi olla jännittävää seikkailua, jossa voi kokea olevansa jollakin tavalla merkityksellinen.
Syksyllä 2021 Ruotsin poliisi pidätti kaksi iranilaissyntyistä veljestä, jotka olivat välittäneet tietoa Ruotsin puolustusvoimien ja turvallisuuspoliisin ytimestä Venäjän sotilastiedustelu GRU:lle. Veljekset näyttävät ryhtyneen toimintaan rahan vuoksi.
Venäjä-asiantuntija Liuhdon mukaan raha on hyvin tyypillinen motiivi ihmisille, jotka alkavat tehdä työtä Putinin lukuun. Kun Venäjä koukuttaa ihmisen leipiinsä, ensikontakti on tärkein, Liuhto kuvailee. Silloin rahan lisäksi jännitys voi houkutella tekemään vieraan valtion eteen aluksi jonkun pienen palveluksen.
– Kun siihen menee mukaan, sen jälkeen alkaa painostus. Koko ajan tulee enemmän ja enemmän pyyntöjä ja jossain kohtaa ylitetään laillisuuden raja.
------------
Kemiran tietopalveluosaston päällikkönä toiminut Eila Helin lankesi 1970-luvulla niin sanottuun hunaja-ansaan. Helin luovutti salassa pidettäviä tietoja Neuvostoliiton vakoojille. Hän sai kaksi ja puoli vuotta vankeutta. Kuva: Matti Björkman
Liuhdon mukaan Venäjä voi kiristää tietolähteitään ja kätyreitään yhä moraalittomampiin toimiin uhkaamalla, että henkilö paljastetaan, jollei hän suostu tekemään jälleen seuraavaa palvelusta.
Useimmiten yhteyksiä luodaan ihmissuhteiden tai tuttujen kautta, Venäjä-asiantuntija kuvailee. Kun tuttu henkilö esittelee kaverilleen Venäjän vakoojan, kohteelle ei tietenkään paljasteta, että kyseessä on vakooja.
– Venäjää kiinnostavat poliittiset päätöksentekijät tai heidän lähipiirissään olevat. Monesti ei mennä suoraan pääkohteeseen, vaan siihen lähelle. Organisaatioissa esimerkiksi sihteerit kuulevat paljon.
Vuoden alussa riippumaton tutkiva venäläismedia The Insider paljasti, että latvialainen europarlamentaarikko
Tatjana Zdanoka on toiminut toistakymmentä vuotta Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n vakoojana.
– Suomessakin on periytynyt kaikennäköistä neuvostoajoilta nykypolville saakka.
Tällä hetkellä Euroopassa Itävalta ja Unkari ovat Venäjän vakoilun kannalta vaaranpaikkoja. Ensimmäinen vakoilun sallivan lainsäädäntönsä vuoksi ja toinen siitä syystä, että Venäjältä Unkariin ja sitä kautta Euroopan unioniin pääsee käytännössä kuka tahansa, professori varoittaa.
– Ei siinä ole mitään järkeä, että toisissa EU-maissa ollaan tosi tarkkoja, kun samaan aikaan toiset tarjoavat takaportin Venäjän koville tiedustelijoille.
Venäjä-asiantuntijan mukaan isossa kuvassa Venäjän vakoilu on siirtynyt tietyllä tavalla maan alle ja kybermaailmaan. Venäläiset ovat kuitenkin myös kybervakoilussa taitavia, hän huomauttaa.
Professori on huolissaan siitä, että samaan aikaan, kun Venäjä lisää paukkuja vakoilutoimintaan, Suomessa esimerkiksi Supon henkilökunnasta leikataan.
Helsingin Sanomat uutisoi elokuun puolivälissä, että Suojelupoliisissa alkavat syksyllä muutosneuvottelut, jotka johtanevat henkilöstökulujen leikkaukseen, irtisanomisiin ja määräaikaisuuksien täyttämättä jättämisiin.
– Tästä tulee mieleen hölmöläisten peiton leikkaus. Tässä ei ole kyllä mitään tolkkua, koska leikkaukset voivat aiheuttaa vahinkoa Suomelle.
Liuhdon mukaan Suomen turvallisuuden vuoksi Venäjä-tutkimukseen pitäisi päinvastoin satsata. Hän huomauttaa, että Suomessa on tuhansia yrityksiä, joissa Venäjän kansalainen on merkittävässä hallinnollisessa tehtävässä. Niiden läpikäymisessä on kuitenkin valtava työ.
– Yritykset ovat yksi tapa, miten Putinin kätyrit ovat voineet soluttautua tänne. Toinen ovat lobbarit ja kolmas poliittiset toimijat.
Jääkiekkojoukkue Jokerien entinen kotihalli Hartwal Areena myytiin venäläisille oligarkeille ja Putinin lähipiirille. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Professori kertoo tuntevansa poliittisia toimijoita lobbaavia suomalaisia lobbausfirmoja, joiden taustalla on venäläisiä toimijoita.
– Yksi tapa vaikuttaa ovat olleet jääkiekko ja urheilutapahtumat. Sinne ihmiset tulevat rentoutumaan, ottavat vähän alkoholia ja saavat yhteistä aikaa kabineteissa.
Liuhto viittaa Hartwall-areenaan, joka myytiin venäläisoligarkeille vuonna 2013. Venäläiset ovat hänen mukaansa taitavia rakentamaan verkostoja.
– Siellä on pyörinyt ihmisiä, jotka ovat todennäköisesti olleet lähellä Venäjän tiedustelua.
Supon erikoistutkija Lotta Hakala on kiinnostunut kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista uhista. Kuva: Supo
Supo: Venäjä joutuu turvautumaan toisenlaisiin keinoihin
Venäjä on jo yli puolen vuoden ajan suorittanut sabotaasioperaatioita Naton jäsenmaissa, korkea-arvoinen Nato-viranomainen kertoi CNN:lle heinäkuussa.
Euroopassa Venäjä on houkutellut sabotaasi-iskujen tekijöiksi esimerkiksi rikollisia, jotka ovat lähteneet laittomaan toimintaan pääosin rahan vuoksi, kuvailee Supon erikoistutkija
Lotta Hakala.
– Venäjä käyttää sijaistoimijoina rikollisia, joille on maksettu ilkivallasta ja tihutöistä rahallinen palkkio, Hakala kertoo.
Rikollisiin on usein otettu yhteyttä some-alustoilla. Venäjä pyrkii peittämään omaa yhteyttään toimintaan käyttämällä rekrytoinnissa välikäsiä, minkä vuoksi iskujen tekijät eivät välttämättä tiedä tai edes välitä siitä, että he tekevät sabotaaseja valtiollisen toimijan leivissä.
– Venäjälle on tärkeää luoda sellainen toimintatapa, jota ei voi liittää suoraan Venäjään. Näin se voi aina kiistää vastuunsa.
Erikoistutkijan mukaan Venäjä on pyrkinyt sabotaaseilla ennen kaikkea iskemään Ukrainaan vietävään materiaaliseen tukeen, kuten asetehtaisiin tai asekuljetuksiin. Ukrainan materiaalisen tuen valmistus, varastointi ja kuljetus ovat hänen mukaansa Venäjän pääasiallisia kiinnostuksenkohteita myös Suomessa. Toissijaisesti Venäjä pyrkii tihutöillään vaikuttamaan mielipideilmastoon niin, että ihmisille tulee sellainen mielikuva ja pelko, että Venäjä pystyy mihin tahansa ja milloin tahansa.
– Pelon ja epävarmuuden kautta yritetään vaikuttaa mielipideilmastoon ja siihen, kuinka paljon kansa kannattaa tukea Ukrainalle.
Supon arvion mukaan Venäjä ei ole vielä Suomessa tehnyt sabotaasi-iskuja kriittiseen infrastruktuuriin. Riski iskuihin on kuitenkin kohonnut sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton jäsenmaa ja Venäjän näkökulmasta vihamielinen valtio.
– Suomi ei ole keskeisin kohde Venäjän toiminnassa, mutta arviomme ei ole kiveen hakattu. Seuraamme tilannetta päivittäin.
Supon erikoistutkijan mukaan Venäjä joutuu tukeutumaan Suomessakin toisenlaisiin vaikuttamiskeinoihin tiedustelussaan, kun Suomi on karkottanut Venäjän suurlähetystössä diplomaattipeitteellä työskennelleitä tiedustelu-upseereita maasta.
– Uusissa keinoissa korostuu kybermaailma ja toiminta kyberpuolella. Kun henkilötiedustelukeinoja ei ole, käytetäänkö entistä aggressiivisempia keinoja, kuten sabotaasitoimintaa, Hakala pohtii.
Suomessa turvallisuustietoisuus on noussut ja Supo tekee yritysten kanssa ennaltaehkäisevää turvallisuuskeskustelua. Erikoistutkijan mukaan on tärkeää, että yhteiskunnan perustoimintojen kannalta kriittisissä kohteissa on kameravalvonta kunnossa, jotta pystytään tarkastamaan jälkikäteen, keitä alueella liikkuu.
– Fyysisten suojaustoimien täytyy olla kunnossa, koska perusasioista se kuitenkin lähtee.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori
Marko Palokangas kritisoi Ilta-Sanomissa taannoin sitä, miten Suomi on jakanut verkossa avoimesti tiedot yhteiskunnan kannalta kriittisestä infrastruktuurista. Palokankaan mukaan Venäjä hoksaa usein paljon ennen suomalaisia, jos yhteiskunnassa tai lainsäädännössä on porsaanreikä, joka mahdollistaa pahantahtoisen toiminnan.
Supon erikoistutkijan mukaan Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin kasvattanut turvallisuustietoisuutta Suomessa ja kriittisestä infrastruktuurista vastaavissa yrityksissä.
– On tärkeää tiedostaa, millaista tietoa omista toimitiloista ja organisaatiosta löytyy ihan avoimista tietolähteistä. Riskin tiedostaminen on tärkeä askel.