Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina”
Yli 30 vuotta alalla ollut murtomies Kake ei tee enää murtoja asuntoihin, koska ei halua penkoa lapsiperheiden koteja. Vankilassa istuva Kake kertoo Ylelle työstään murtomiehenä sillä ehdolla, että emme paljasta hänen henkilöllisyyttään. Hän ei nimittäin ole kääntymässä uskoon tai jäämässä eläkkeelle.
Kotimaa
30.6.2016 klo 06:48päivitetty 30.6.2016 klo 11:43
http://yle.fi/uutiset/3-8990947
Viisikymppinen mies pitää lupauksensa ja saapuu tapaamiseen eteläsuomalaisen vankilan perheiden tapaamiseen varattuun huoneeseen. Sovimme ystävällisellä äänellä puhuvan ja silmiin katsovan miehen kanssa, että hän on ”Kake”.
Suurin osa ovista aukeaa ihan rautalanganpätkällä.
Kake on kova murtomies. Vankilassa hän on ollut toistakymmentä kertaa. Iltapäivälehtien lööppeihin hän on päässyt pariinkin otteeseen. Mutta vanhemmiten Kake sanoo viisastuneensa. Asunnoista hän ei varasta, moraalisyistä.
– En tykkää lähteä ihmisten kotiin penkomaan. Tulee paha olo asuntomurroista, kun ajattelee lapsiperheitä. Tunnen ylpeyttäkin, että pystyn kieltäytymään. Mutta olen kyllä ovia availlut kamapiireissä pyöriville ihmisille maksua vastaan. Asuntomurrot ovat helppoja, kun vain ketään ei ole kotona.
Lukot ovat Kaken erikoisosaamista. Hän on uransa aikana purkanut ja tutustunut käytännössä kaikkiin lukkoihin. Lukot ovat yleensä kahdella ruuvilla kiinni. Ovien puolella on alumiiniprofiilia. Oikeilla työkaluilla ja väärissä käsissä se taipuu.
– Suurin osa ovista aukeaa ihan rautalanganpätkällä. Sisälle on aina päässyt. Enemmän pitää suunnitella sitä poislähtöä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi varastettu
Kake tunnustaa suoraan, että vankilaan hän on joutunut ehkä ”yhdestä keikasta sadasta”. Kaken omien sanojen mukaan takana on yli tuhat keikkaa, joista hän ei ole jäänyt kiinni. Teollisuusalueiden firmat ja kaupunkikeskustojen liikkeet ovat hänen työmaitaan. Kun Kake suunnittelee ja tekee murtoja, hän sanoo olevansa töissä.
– Ei ole sellaista paikkaa, mihin ei pääsisi. Käyn katsomassa etukäteen, mitä työkaluja siihen tarvitsee. Yleensä käytän sahaa, talttaa, piikkiä ja kiiloja sekä rautalankaa. Joskus saatan kytätä kuukausitolkulla. Menen vasta sitten, kun niille tavaroille löytyy ostaja. Yleensä joku haluaa jotain, ja sitten se käydään hakemassa. En edes lähde, ellei niille ole jo ostajaa.
Jos firmassa on kassakaappi, löytyy avain yhdeksässä tapauksessa kymmenestä toimitusjohtajan huoneesta.
Kake kuvailee murtojälkeään siistiksi. Usein hän kävelee sisään huomaamatta vaikka siivoojan perässä. Hän pukeutuu ja käyttäytyy kuin kuka tahansa aamuöinen työntekijä.
– Eihän yöllä liiku kuin rosvot ja poliisit. Katselen etukäteen rutiineja. Esimerkiksi teollisuusvartijat käyvät aina kohteessa sen saman 10 minuutin sisällä ja sitten tulevat seuraavan kerran muutaman tunnin päästä. Ja jos firmassa on kassakaappi, löytyy avain yhdeksässä tapauksessa kymmenestä toimitusjohtajan huoneesta.
Naurettavat hälytinmainokset ja kuumana käyvät poliisit
Kake muistuttaa, että ammattilaiset eivät hälytinjärjestelmiä pelkää. Hälyttimen lauettua hän on puhelinyhteydellä jopa puhunut suoraan vartiointifirman työntekijän kanssa – ja sitten poistunut tavarat mukanaan.
– Tällä hetkellä kun pyörii telkkarissa mainoksia, niin naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset. Sisään pääsee aina. Aina, jos haluaa.
Mutta aina ei Kakellakaan suju. Työkeikka on saattanut päättyä piikkimaton puhkaisemiin renkaisiin tai painiotteluun. Linnassa istuessaan hän analysoi tarkkaan tekemisensä.
– Kaikki, mistä olen jäänyt kiinni, on just sellaisia, että on muutama diapam alla ja tulee sellainen kaikkivoipa olo. Siinä sitten tekee vain virheitä.
Joskus poliisi on niin täynnä adrenaliinia, että joutuu ihan huutamaan sille, että rauhoitu nyt!
Poliisit ovat Kaken mukaan enimmäkseen rehtiä porukkaa. Rikostutkijat ovat suorastaan hyviä tyyppejä. Mutta järjestyspoliisiin on Kaken mielestä ajautunut myös vääränlaisia virkamiehiä. Sellaisia, joilla ei pinna pidä.
– Joskus poliisi on niin täynnä adrenaliinia, että joutuu ihan huutamaan sille, että rauhoitu nyt! On peräänkin ammuttu.
Samalla Kake muistaa Vihdin poliisisurman ja tekee heti selväksi, että sellainen on tietysti todella järkyttävää.
Kolme neljä keikkaa vuodessa ennen eläkepäiviä
Kaken mukaan Suomesta löytyy muutama murtovaras, joilla on täydellinen kaksoiselämä. Nämä kaverit käyvät oikeissa töissä, ja elämä näyttää muutenkin olevan kunnossa. He tekevät kahdesta kolmeen hyvin suunniteltua keikkaa vuodesta. Kiinni he eivät koskaan jää. Kake ja sisäpiiri tietävät tekijät, vaikka suoraan ei saa kysyä.
– Itsekin teen mielelläni töitä yksin. Parhaatkaan kaverit eivät osaa pitää turpaansa kiinni. Joko ne kehuvat tekemisiään muijalle tai sitten jossakin baareissa.
Parhaatkaan kaverit eivät osaa pitää turpaansa kiinni.
Kake tietää, ettei hänestä taida olla rehellisiin töihin. Sellaisesta elämästä puuttuisi jännitystä. Kakella on seuraavaa vapautta odottamassa puoliso, asunto sekä pää täynnä uusia suunnitelmia.
– En aio siellä varkaushommissa käydä enää kuin kolme tai neljä kertaa vuodessa, muuten se kaikki olisi hukkaan heitettyä ajatustyötä. Pidän siitä suunnittelutyöstä.
20 vuotta sitten joutuminen vankilaan todennäköisesti piti kovista huumeista riippuvaisen Kaken hengissä. Kake tietää, että päihteidenkäyttäjät eivät tee murtoja huvikseen. Osa myös pakotetaan varkaisiin hankkimaan rahaa velkojen lyhentämiseksi.
Kaken vinkki on, että tavallinen siviili ei koskaan yrittäisi pysäyttää murtovarasta rysän päältä. Se on aivan liian vaarallista. Kehnoimallakin murtomiehellä on yleensä aina vähintään pippurisumute mukana.
Haastattelun lopuksi Kake lupaa, että hänen puolestaan ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Asuntoihin hän ei enää mene.
– Poliisi välillä kyselee, että missä sä olet ollut. Kerron niille sitten, että olen Jeesuksen joukoissa tai jäänyt eläkkeelle. Jotain tuollaista paskaa niille sitten heittää.
. Joskus järjestelmällä on tosin häiritsevä taipumus hälyttää itsestään keskellä yötä, vaikka mitään näkyvää syytä ei löydy.
.
