Suomen sisäinen turvallisuus

Väärin!

Nuuskan myynti on kiellettyä, mutta narahtaessa tulli laittaa tupakkaverot korkoineen maksuun! Näin tapahtuuu, vaikka tuotteen myynti on kiellettyä. Huumeista näin ei tapahdu, mutta nuuskasta kylläkin. Jos maahantuojalta ei saada veroja perittyä, niin myös ostajat ovat vastuussa, jos heidän tiedetään.

Tässä tuli veroja niskaan 1,7 miljoonaa: http://yle.fi/uutiset/isot_jalkiverot_nuuskan_salakuljettajille/5361590
Tässä "vain" 80 tonnia: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/miehen-epaillaan-myyneen-nuuskaa-ympari-suomen/1944528

Kaikki tämä on Korkeimman oikeuden siunaamaa: http://korkeinoikeus.fi/text/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1358951057512.html

En ole 100% varma, onko tuo tuo 1.7 miljoonan juttu, mutta vastaava, ellei vielä suurempi, porukassa toimi tiestysti myös tietoisesti Ruotsalainen osapuoli, jonka satun tuntemaan työn kautta.. Hän ei muistaakseni saanut osallisuudesta, kuin naurettavan 10 000- 20 000 kruunun sakon. Muistaakseni lievän tuomion perustelu oli, aivan oikein, koska nuuskan myynti Ruotsissa on laillista.
Tuo mainittu sakon suuruus ei kovin suurta stressiä hänelle tuonut, koska omaisuuttakin hänellä on takuuvarmasti yli 10 miljoonan euron arvosta, mutta sehän ei kuulukaan asiaan.
 
Niin haen. En väitä, etteikö maahanmuuttajien osuus olisi moninkertainen kantaväestöön verrattuna, mutta fakta on sekin, että lain koura on pitempi kantaväestön osalla. Hatkat ottaneesta mamusta ei jää kuin lentolipun tiedot ja vaikka perässä mentäisiinkin vieraille mantereille, niin jälkeen ei jää kuin yöhön katoavat kamelin jäljet. Millä sieltä ketään Ruotsiin tuomittavaksi saisi?


Täytyisi etsiä Ruotsin tilastot ja tarkastaa, olen samaa mieltä että voi olla pienempi tuo ero mutta voi olla myös toisin.
 
Minusta tämän kaverin kirjoitus kertoo suomen oikeusjärjestelmästä/oikeuden prioriteetistä olennaisen. Ihmiseen fyysisesti kodistuvasta rikoksesta ei rangaista samalla "pieteetillä" kuin jos rikos kohdistuu valtioon / valtiota lähellä oleviin tahoihin/firmoihin/järjestelmiin/ihmisiin...

Jos verrtataisiin tuomioita muiden euroopanmaiden / USA:n vastaviin rikoksiin niin havaittaisiin huomattava ero...


http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197376-taman-takia-suomessa-saa-raiskata

Tämän takia Suomessa saa raiskata

Tapanilan raiskauksesta annettu tuomio on herättänyt ihmetystä, paheksuntaa, vihaakin. Sosiaalisessa mediassa raiskaustuomiota peilattiin vuoden alussa annettuun nuuskatuomioon, jossa laitonta nuuskabisnestä pyörittänyt mies sai yli kahden vuoden vankeusrangaistuksen ja lähes miljoonan euron korvaukset maksettavakseen. Tapanilan raiskaajat joutuvat korvaamaan uhrille yhteisvastuullisesti vain 5000 euroa, eivätkä joudu viettämään päivääkään vankilassa.

Kuinka tämä on mahdollista?

Osa epäilee tuomareita rikollisten puolta pitäviksi kukkahattutädeiksi, toiset spekuloivat oliko rikollisten maahanmuuttajataustalla vaikutusta tuomioon. Oma selitykseni on tämä: Suomen oikeuslaitos puolustaa ensisijassa työnantajansa, siis valtion, etua.

Oikeus rankaisee ankarimmin rikoksista, joissa on saatu ”rikoshyötyä” eli tienattu maksamatta veroja. Maksamattomat verot yhdistävät huumausaine- ja talousrikoksia, joista saa Suomessa kovimmat tuomiot – oli ensikertalainen tai ei. Oikeus ei lieventäviä asianhaaroja löydä, kun rahasta puhutaan.

Nuuskajutussakaan todellinen rikos ei ollut nuuskan myyntikiellon rikkominen, vaan ansaitseminen. Nuuskabisneksen kyseenalaisen luonteen vuoksi kauppias ei tilittänyt valtiolle suojelurahaa, jota se kerää yrittäjiltä, jotka haluavat asua vankilan muurien ulkopuolella.

Sama pätee omaisuusrikoksiin. Rikkomalla ikkunan joudut todennäköisesti maksamaan enemmän vahingonkorvauksia kuin lyömällä satunnaista vastaantulijaa nyrkillä naamaan. Omaisuus on suojatumpi kuin kansalaisten henki ja terveys. Alhaiset seksuaali- ja väkivaltarikostuomiot kertovat, ettei oikeuslaitos pidä kansalaisia kovinkaan monen euron arvoisina.

Suomessa saa ajaa kännissä lapsen hengiltä, mutta valtiovallan edustajan – kuten poliisin – tappaminen tuomitaan olosuhteista riippumatta aina murhana. Suomessa saa hakata, kunhan ei hakkaa ikkunoita tai naapurin auton konepeltiä. Suomessa saa raiskata, kunhan uhri ei ole valtio.

Muista siis: kun lyöt, katso että osut ihmiseen.
 
Tää on kyllä niiin perseestä ja valtiolla on runkkareita duunissa päättämässä paskoja päätöksiä. Surkeiden päätösten selittäminen on taitolaji jossa loistetaan. Kyllä vituttaa.
 
Tää on kyllä niiin perseestä ja valtiolla on runkkareita duunissa päättämässä paskoja päätöksiä. Surkeiden päätösten selittäminen on taitolaji jossa loistetaan. Kyllä vituttaa.

Heh :) eikös nuita kutsutakin "isänmaallisiksi poliitikoiksi" jotka tekevät vastuullisia päätöksiä/kantavat vastuuta? (isolla palkalla ja muilla etuisuuksilla)
 
Tuskin kyse on siitä, että syyllistäisin lakia tai oikeusistuinta. Kyse on siitä, että "ei erityisesti nöyryyttävä" on lieventävänä syynä aika helvetin huono.

Mitenköhän tuo erityisen nöyryyttävä on määritelty?
Termihän on sikäli hankala, että ihmisillä on hyvinkin erilaisia käsityksiä mikä on nöyryyttävää kenellekkin. Mikä sitten on oikein, tai väärin koettu asia.
On hyvin hankalaa asettua toisen ihmisen asemaan ja selvittää luotettavasti mitä hän on tuntenut, tai tuntee. Siksi erityisen nöyryyttävä on huono peruste tuomiolle.
 
Pikahaulla sivustosta http://poliisirikollisena.com/ ei löytynyt äijästä mitään pahaa :)

  • Kotimaa 25.6.2015 klo 13:33 | päivitetty 25.6.2015 klo 13:34
    Uusi poliisiylijohtaja nimitettiin: Seppo Kolehmaisesta Paateron seuraaja
    Poliisihallituksen poliisijohtaja Seppo Kolehmainen valittiin poliisiylijohtaja Mikko Paateron seuraajaksi.

    Seppo Kolehmainen Kuva: Yle

    Poliisiylijohtaja Mikko Paateron seuraajaksi valittiin poliisijohtaja Seppo Kolehmainen.

    Kolehmainen on toiminut Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön päällikkönä vuodesta 2014. Ennen sitä Kolehmainen on työskennellyt Poliisihallituksen valvonta- ja hälytystoimintayksikön poliisijohtajana ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina.

    Valtioneuvosto päätti Kolehmaisen nimityksestä tänään.

    Yle Uutisten saamien tietojen mukaan valinta tehtiin loppuvaiheessa Kolehmaisen ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotin välillä.

    Tehtävään oli tarjolla yhdeksän ehdokasta.

    LUE MYÖS
 
Tämä sopiikin hyvin tähän jatkoksi ...

http://poliisirikollisena.com/2015/06/poliisiylijohtaja-kertoi-vaaraa-tietoa-todistajana/

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...taja-kertoi-vaaraa-tietoa-todistajana/2074740

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi väärää tietoa todistajana
Epäily, POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET



Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja poliisijohtaja Tomi Vuori antoivat virheelliset lausumat todistajakuulusteluissa. Asia ilmenee julkitulleesta huumepoliisien virkarikosepäilyjä koskevasta tutkinta-aineistosta.
Paatero ja Vuori väittivät kuulusteluissa, että Kuopion huumepoliisit olivat sekaantuneet tynnyrijutuksi kutsuttuun laajaan hasisvyyhtiin.

Näin ei ollut, vaan johtajat sotkivat tiedot Kuopion poliisien vuoden 2008 luvallisesta huumetutkinnasta uuteen tynnyrihuumetutkintaan.

Tehdyt kovaväitteiset todistajakuulustelut yritettiin sittemmin jättää piiloon tutkinta-aineistosta.

Vuori: Porvoon metsässä
Itse kuulustelupöytäkirjoista käy ilmi, että Paatero väitti Kuopion huumepoliisin olleen Porvoossa liittyen tynnyrijuttuun eli laajaan hasiksen salakuljetustutkintaan.

Kyseisessä tapauksessa Jari Aarnion johtamalla Helsingin huumepoliisilla ja keskusrikospoliisilla tuli rajusti riitaa 2012.

Paateron alainen, poliisijohtaja Vuori kertoi kuopiolaisen huumepoliisin olleen jopa Porvoon metsissä huumetynnyrin takia. Vuori myös kertoi kuulusteluissa, että asia oli tehty salaa alueesta vastuussa olevilta poliiseilta.

Johtajilla oli todistajina velvoite puhua totta. Julkitulleesta esitutkinta-aineistosta ilmenee, että johtajat esittivät kuitenkin virheellisiä väitteitä ja samalla yhdistivät epäilyttävillä väitteillään Kuopion huumepoliisit yhteen Suomen suurimpaan hasistutkintaan.

Samasta aineistosta käy ilmi, etteivät Paateron ja Vuoren kovat väitteet pidä paikkaansa, vaan sen sijaan johtajat sotkivat itse kaksi erillistä tapausta toisiinsa.

Kuopion huumepoliisilla oli 2008 käynnissä laaja huumerikostutkinta, jonka yhteydessä poliisit tarkkailivat myös Etelä-Suomessa liikkuneita epäiltyjä, ottivat heidät kiinni ja paljastivat merkittävän huumeiden maastokätkön.

Tapauksessa Kuopion huumepoliisille ja KRP:lle tuli riitaa tutkintajärjestelyistä. Tutkinta-aineiston mukaan Kuopion huumepoliisit valittivat KRP:n tutkinnanjohtajasta ylemmille tahoille, minkä jälkeen hän uhkasi kostaa asian kuopiolaisille.

Asia kuohui eri tavoin taustalla vuosia. Aarnio-tutkinnan yhteydessä riidat nousivat jälleen esille. Paatero kutsui yhden Kuopion huumepoliiseista Poliisihallitukseen kertomaan tarkemmin huumepoliisien riidoista. Kutsu kävi keväällä 2014.

Paikalla kuulemisessa oli huumepoliisin ja Paateron lisäksi Vuori sekä poliisiylitarkastaja Niina Koivisto. Huumepoliisi kertoi sekä vuoden 2008 tapahtumista, mutta myös muista yhteistyökokemuksistaan KRP:n ja Helsingin tutkintaryhmien kanssa.

Puheet levisivät
Tiedossa ei ole, miten puheet levisivät seuraavina kuukausina. Vuoren mukaan Aarniota ja muita huumepoliiseja tutkinut tutkintaryhmä oli kuitenkin asiassa aloitteellinen ja halusi tapaamisesta muistion kirjalliseksi todisteeksi samoin kuin kuulustella Paateron ja Vuoren.

Niinpä kuukausia myöhemmin ryhmä kuulusteli Paateron ja Vuoren todistajina. KRP:n rikoskomisario meni asiakseen Poliisihallitukseen kirjaamaan Paateron ja Vuoren väitteet kuulustelukertomuksiin.

Tutkintaan otettiin jossain vaiheessa myös muistio, joka oli tehty 1. huhtikuuta olleesta tapaamisesta vasta 11. kesäkuuta.

Vuoren mukaan muistio oli kirjoitettu vasta silloin, koska Koivisto ei ehtinyt tekemään sitä aiemmin.

Tarkat etsinnät poliisiasemalle
Samana päivänä kuin kuulustelut oli tehty, tutkintaryhmä haki oikeudelta kovia etsintälupia Kuopion poliisiasemalle.

Lupahakemusten perusteina oli Kuopion huumepoliisien virkarikosepäily vuodelta 2012, mutta hakemuksissa oli myös ennen kaikkea lueteltu Aarnioon kohdistuvat kovat epäilyt vakavista huumerikoksista.

Sen jälkeen kaikki Kuopion huumepoliisit kuulusteltiin, kolme pidätettiin pariksi päivää ja neljän poliisit koneet ja huoneet tutkittiin.

Kuulusteluissa selvisi kuitenkin pian, ettei Kuopion poliisi ollut millään tavoin mukana tynnyriasiassa. Tutkinnanjohtaja totesi siksi pian julkisuuteen, ettei Kuopion huumepoliiseja epäillä osallisuuden Aarnion epäiltyihin huumerikoksiin.

Sen sijaan Kuopion huumepoliiseista on tutkittu yhä erilaisia tutkinta-asioiden siirtoihin, kirjaamisiin ja viranomaisilmoituksiin liittyviä virkarikosepäilyjä. Niiden syyteharkinta on yhä kesken.

Paatero: En kommentoi
– En kommentoi yhtään mitään, Paatero vastaa kysymyksiin, mihin hän perusti väitteensä Kuopion huumepoliiseista.

Paatero on kysymyksistä erittäin närkästynyt ja ilmoittaa, ettei tule vastaamaan toimittajan esittämiin kysymyksiin myöhemminkään.

Vuori kertoo tutkinnanjohdon olleen aktiivinen kysymään asiaa ja yhdistämään sen laajaan tutkinta-aineistoon haluamallaan tavalla.

– Me tarkkaan referoimme vain asioita, joita kuultavana käynyt henkilö sanoi. Se kiinnosti tutkinnanjohtoa, Vuori kertoo.

Vuoren mukaan tutkinnanjohto oli asiassa aloitteellinen ja halusi tapaamisesta tehdyn muistion kirjalliseksi todisteeksi sekä kuulustelut oheen.

Vuori on yllättänyt kuultuaan, että tynnyrijuttu ja Kuopion huumepoliisien Porvoon juttu ovat kaksi eri asiaa. Hänen mukaansa he ovat kuulusteluissa vain toistaneet kuulemaansa.

Vuorella ei ole tiedossa, että julkiseksi tulleessa esitutkinta-aineistossa on käyty läpi Kuopion huumepoliisien liittyminen Etelä-Suomen huumerikostutkintoihin ja selvitetty asiat siltä osin – eikä Kuopion poliisien epäillä liittyvän tynnyrijuttuun.

Hänen mukaan tutkinnanjohto on yhdistänyt kuulustelut ja muistion haluamiiinsa kohtiin eikä hänellä ole asiasta tietoa.





Tausta: Muistio vasta myöhemmin, tutkinnanjohto mustasi
Poliisijohtajat Mikko Paatero ja Tomi Vuori tapasivat Kuopion huumepoliisin 1.4.2014 Poliisihallituksessa. Asiasta tehtiin muistio vasta 11.6.

Vuoren mukaan poliisiylitarkastaja Niina Koivisto ehti kirjoittamaan muistiinpanot vasta kesäkuussa. Huumepoliisi ei ole koskaan ole saanut omalta osaltaan nähdä ja tarkastaa, vastaako muistio tapaamista. Muistion sisällöllä voi kuitenkin katsoa olleen hänelle huomattava vaikutus virkarikostutkintojen kautta.

Esitutkinta-aineistosta muistio on kokonaan mustattu. Vuori sanoo, ettei Poliisihallitus ole vaatinut mustaamista, vaan se on tutkinnanjohdon pyytämä ja päättämä.

Tutkintaryhmä käytti Paateron ja Vuoren kuulusteluja. Niistä kysyttiin kuulusteluissa myös huumepoliisilta. Yllättäen kuulustelut oli jätetty kuitenkin pois tutkinta-aineistosta.

Ne tulivat aineistoon mukaan ja sitä kautta julkiseksi vasta, kun Kuopion huumepoliisit kysyivät, minne ne on piilotettu.
 
En vain jaksa lukea näitä "supisuomalaisten" syvää moraalista paheksuntaa tihkuvia kirjoituksia, jotka tarkoitushakuisesti ilmestyvät someen aina kun tekijänä on joku omasta etnisestä taustasta poikkeava yksilö tai porukka.
Suomalaiset pitää raiskausta sen verta vakavana rikoksena, ettei suomalaiset juuri kantasuomalaista raiskaajaa sääli. Tapanilan joukkoraiskauksesta jaetut tuomiot on niin lieviä kansan oikeustajuun verrattuna, ettei ole mikään yllätys että ne aiheuttaa kohun.

Tuo, että nostat esille Jammu Siltavuoren tässä yhteydessä on jokseenkin outoa, ottaen huomioon että Siltavuori oli omien sanojensa mukaan Suomen vihatuin mies, ja että reaktio tapaukseen oli samanlainen kuin mitä Tapanilan tapaus aiheutti. Sillon ei vain ollut somea:

"Tapaus johti laajaan mediajulkisuuteen, jonka aikana Siltavuoresta kirjoitettiin satoja yleisönosastokirjoituksia. Rikosposti-lehden huhtikuun 1991 numerossa julkaistiin Siltavuoren haastattelu, jossa hän sanoi olevansa Suomen vihatuin ihminen. Hänelle vaadittiin rangaistukseksi muun muassa kuolemantuomiota tai kastraatiota. Suuri medianäkyvyys aiheutti myös vihanpurkauksia, jotka johtivat Siltavuoreksi epäiltyjen, täysin sivullisten henkilöiden häirintään ja jopa pahoinpitelyyn. Kirkkonummelainen teollinen muotoilija Antti Siltavuorijoutui puhelinterrorin kohteeksi nimensä vuoksi, ja helsinkiläisessä ravintolassa pahoinpideltiin vanha mies, koska tämä mies muistutti ulkonäöltään Jammua"

Toki on mielenkiintoinen kysymys, miksi jotkut etniset ryhmät syyllistyvät jopa sosioekonomisten vakiointien jälkeen 12-kertaisesti seksuaalirikoksiin kantasuomalaisiin verrattuna.
 
Minusta tää oli niin oiva kirjoituksentynkä joka liittyy erinomaisesti käytyyn keskusteluun :D

--


http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197432-lisaa-vastaanottokeskuksia

Lisää vastaanottokeskuksia?
26.6.2015 08:42 Jarmo Lauros

Ministeri Orpo esittää rakennetavaksi lisää vastaanottokeskuksia. No, hänhän on kokoomuslainen ja väestönsiirrot on pisnes.

Minä vihreänä en ymmärrä muuttoliikettä välimerellisiltä alueilta napapiirille, kun liikkeen tulisi olla navoilta kohti päiväntasaajaa. Toisin olisi, jos ilmastostonmuutos ei huolestuttaisi.

Väestönkasvu ei myöskään ole maatamme rikastuttava tekijä. Jos olisi, voisimme solidaarisesti ohjata vaeltajat kohti meitäkin köyhempiä maita.
 
Kysymys kuuluukin, että kumpiko lopulta on järkevämpi paikka tuomion käsimiselle? Suomi (jolloin yhteiskunta maksaa kohtalaisen summan rahaa) vai Afganistan ja mahdollinen vesitetty tuomio tai jopa vapautus?

Aiheellinen huoli, itse olisin valmis maksamaan siitä että saadaan varmuus oikeasta tuomion kärsimisestä. Afganistanin viranomaisiin en luota tällaisissa "vaimon" tappotuomioissa yhtään. Voivat katsoa että tyttö oli suostunut kehollaan vaimoksi kun oli harrastanut omasta halustaan seksiä ja sitten tämä tappo oli oikeutettu rangaistus hylkäämisestä, tms. Tuskin näin, mutta en ottaisi riskiä että tämä annetaan jollekin Afga-hikiän kylänvanhimpien neuvonpito-oikeusistuimelle päätettäväksi vaikkapa Kabulilaisen oikeusistuimen sijaan.
 
Oheinen juttu ja oikeudenpäätös antavat pontta vaatimukselleni, että kaikkien näiden rikosten rangaistuksia olisi kovennettava. Tämäkään ei kuitenkaan tule herättämään some-myrskyä, jonka saa aikaan ainoastaan värillisen ulkomaaneläjän tihutyö. Rangaistuksen kovuus on nyt oikeassa kinkeripiirissä, mutta teon kuvaus ei ole.


Mies potkittiin hengiltä Espoossa - Oikeus: Ei erityisen raakaa tai julmaa
Rikos Julkaistu 26.06.2015 12:49

Espoon käräjäoikeus hylkäsi murhasyytteet, koska teko ei ollut erityisen raaka tai julma.


Espoon käräjäoikeuden mukaan miehen hengiltä potkiminen ei ollut erityisen raakaa tai julmaa. Oikeus hylkäsi 49-vuotiaan miehen ja 43-vuotiaan naisen murhasyytteet, mutta tuomitsi heidät taposta.

Teko tapahtui lokakuussa 2014 Espoonlahdessa. Miehen ruumis löydettiin vasta myöhemmin.

Henri Kalevi Montonen tuomittiin 9 v 1 kk vankeuteen ja Kirsi Marja Hynninen sai 9 v.


Montonen ja Hynninen olivat oikeuden mukaan ilmeisen päihtyneitä heidän mennessään uhrin asunnolle kauppakeskus Lippulaivan tuntumaan.

Tekijöiden kertomukset tapahtumista olivat ristiriitaiset, mutta oikeus teki johtopäätöksiä eritoten uhrin vammoista. Nainen kiisti osallistuneensa väkivaltaan, mutta oikeus oli eri mieltä.

Oikeuden mukaan Montonen oli ensin lyönyt tai potkaissut sohvalla istuvaa uhria kasvoihin. Uhri kaatui lattialle, jonka jälkeen molemmat potkivat häntä voimakkaasti useita kertoja päähän ja vartaloon.

Hynninen myös viilsi naista vasempaan nivuseen.

Pään vammat olivat vakavat ja 13 kylkiluuta oli murtunut.

Kaksikko oli lähtenyt asunnolta. Oikeus päätteli uhrin olleen tuolloin vielä hengissä. Kaksikko oli yrittänyt hävittää veriset kenkänsä, mutta ne löytyivät myöhemmin.

Nainen ilmoitti tapahtuneesta hätäkeskukseen noin viikkoa myöhemmin. Ruumis löytyi mätänemistilassa.

Mies ei osannut kertoa syytä väkivallalle. Hän arveli halunneensa pois uhrin luota ja ehkä löi sen vuoksi.

Ei murha
Syyttäjä vaati kaksikolle elinkautista murhasta. Oikeus piti puolustuskyvyttömän miehen potkimista törkeänä, mutta mätänemistilassa olleesta ruumiista ei kyetty päättelemään kuinka kauan teko oli kestänyt.

Oikeus katsoi, että teon suhteen ei voitu varmuudella tehdä johtopäätöksiä siitä, että teko olisi tehty rikoslain tarkoittamalla erityisen raa’alla ja julmalla tavalla.

Tekoa ei ollut mitenkään tarkemmin suunniteltu, vaan siihen oli ajauduttu hetken mielijohteesta.

Montonen tuomittiin myös pahoinpitelystä. Hän hakkasi näkövammaisen miehen bussissa viime vuoden heinäkuussa ilman syytä.
 
Koeta nyt Taitolaji rauhoittua ja kokoa itsesi. :rolleyes:

Oikeuslaitos ei selvästikään nauti ainakaan äänekkäimmän ja kommentointihaluisimman väestönosan luottamusta. Se on vakava asia, oikeasti. Miksi ja miten tähän on tultu ja mitä pitää tehdä, jotta kurssi korjautuu?

Pari professoria aloittikin jo sordiinonsa ja vetivät falsetilla: ministeri ei ole tehtävänsä mittainen......joo. Ei varmaan olekaan. Ja juuri nämä pari proffaa kiekuivat sitä virttä, joka on saanut tilanteen tälle mallille. Onko tässä asia tuntioiden luvatussa maassa mennyt joku asia vitulleen, kun on tehty asioita "asiantuntijoiden johdolla ja heidän käsitystensä" mukaan?

En mielelläni solvaa ketään, mutta kyllä kai tämä Paatero jättää Kolelle niin pienet saappaat jatkaa, että siinä on Kolella kenkälusikka kovilla, kun ahtaa nuo 35-numeroiset nilkkurit kavioonsa. Paaterosta on henkinyt koleerisen virkamiehen epäpätevyys alkumetreiltä asti. Voisi jopa kuvitella, että mafiako hänet lobbasi virkaansa? Jotta bisnekset saivat työrauhan? On siinä seuraajalla sellainen soppa selvitettävänä, että voi hänellä vielä tukka harveta, kun sumplii organisaation suht selville vesille. Saa nähdä.
 
Tämäkään ei kuitenkaan tule herättämään some-myrskyä, jonka saa aikaan ainoastaan värillisen ulkomaaneläjän tihutyö.

Siitä on kyllä puhuttu jo pitkään että tappamisessa perustilanteen pitäisi olla murha, joka voi erityisestä syystä lieventyä tapoksi eikä toisinpäin.

Kyllä tästäkin olisi näyttävä juttu saatu jos olisivat vaikka potkineet kadulla jonkin sivullisen hengiltä. Nämä asuntojen sisällä tapahtuvat kännäyskavereiden murhat vaan eivät saa niin suuria tunnereaktioita aikaan, olkoonkin että asiahan on aivan hirveä ja uhrin ainoa "vika" voi olla huonosti valittu kaveripiiri.

Jos haluat esimerkin valkonaaman valkonaamalle tekemästä väkivaltarikoksesta, joka nostatti "some-myrskyn" niin tässä yksi esimerkki. Väitän analyysiäsi tässä virheelliseksi, tekijöiden värillä on reaktioon korkeintaan vivahde-eroja ellei lasketa "tiettyjä piirejä".

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021619199542_uu.shtml
 
Suomalaiset pitää raiskausta sen verta vakavana rikoksena, ettei suomalaiset juuri kantasuomalaista raiskaajaa sääli. Tapanilan joukkoraiskauksesta jaetut tuomiot on niin lieviä kansan oikeustajuun verrattuna, ettei ole mikään yllätys että ne aiheuttaa kohun.

Tuo, että nostat esille Jammu Siltavuoren tässä yhteydessä on jokseenkin outoa, ottaen huomioon että Siltavuori oli omien sanojensa mukaan Suomen vihatuin mies, ja että reaktio tapaukseen oli samanlainen kuin mitä Tapanilan tapaus aiheutti. Sillon ei vain ollut somea:

"Tapaus johti laajaan mediajulkisuuteen, jonka aikana Siltavuoresta kirjoitettiin satoja yleisönosastokirjoituksia. Rikosposti-lehden huhtikuun 1991 numerossa julkaistiin Siltavuoren haastattelu, jossa hän sanoi olevansa Suomen vihatuin ihminen. Hänelle vaadittiin rangaistukseksi muun muassa kuolemantuomiota tai kastraatiota. Suuri medianäkyvyys aiheutti myös vihanpurkauksia, jotka johtivat Siltavuoreksi epäiltyjen, täysin sivullisten henkilöiden häirintään ja jopa pahoinpitelyyn. Kirkkonummelainen teollinen muotoilija Antti Siltavuorijoutui puhelinterrorin kohteeksi nimensä vuoksi, ja helsinkiläisessä ravintolassa pahoinpideltiin vanha mies, koska tämä mies muistutti ulkonäöltään Jammua"

Toki on mielenkiintoinen kysymys, miksi jotkut etniset ryhmät syyllistyvät jopa sosioekonomisten vakiointien jälkeen 12-kertaisesti seksuaalirikoksiin kantasuomalaisiin verrattuna.
Ja varmaan Siltavuorenkin tuomiota olisi pitänyt lieventää asian saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi:eek:. Seksuaalirikollisuuden etnistä painottumista selittänee varsin pitkälle kulttuurilliset syyt. Esimerkiksi suuressa osissa Afrikkaa raiskaustilastot ovat todella synkeät ja afrikkalaistaustaisilla on suurempi riski toteuttaa vastaavalla tavalla itseään myös muualla kuin kotikonnuillaan.
 
Kovasti tässä nyt rivien välistä ja muualtakin implikoidaan, että kansan ei tulisi olla närkästynyt. Sama kohu se on joka kerta kun vastaavaa tapahtuu riippumatta epäillystä. Pääasia on, että tuohon epäkohtaan vihdoin reagoidaan. Toimia voi aina tarkentaa ja tietenkin pitää toimia oikeassa järjestyksessä. Kemppinenkin viisaana, ehkä eräänä Suomen yleisviisaimmista, ei näytä antavan kritiikin perimmäiselle pohjalle arvoa vaan tyytyy helppoon besserwisseröintiin. Kyllä, maallikot virheellisesti osoittavat kritiikkiään ehkä väärään suuntaan, voiko heitä siitä syyttää? Vallan kolmijako-oppi on sivistysvaltion merkki, en voisi olla enempää samaa mieltä. En kuitenkaan nyt usko, että toiminnan aito motiivi olisi tässä tuon opin romuttaminen! Varsinainen ongelma näyttää näille primadonna-professoreille olevan sivuseikka. Terttu Utriainen ja Anna-Maja Henriksson ovat mm. jo tuosta paasanneet alan ihmisinä vuosia, mutta kun ei niin ei. Jos on heikko heittopussi ja toimintaa ohjaa halu välttää virheitä niin silloin on heikko piipittäjä. Jos ei tee mitään, ei tee virheitä, ei joudu kohuun, ei pane itseään likoon. Sellaistako asennetta tässä nyt tulisi ihannoida? Kun nyt joku, vihdoinkin, aikoo tehdä edes jotakin, niin heti alkaa satanallinen äläkkä, että väärin tehty. Tärkeämpää näyttää olevan, että saadaan levätä laakereilla ja manata jutturuuhkaa mitä ei millään saa puettua klo 0900-1100 ja 1230-1515 välisenä aikana. Ainoa ratkaisu on luonnollisesti lisärahoitus. Tämä sisäänpäin lämpiävä yhteisö oikein hymisee itsetyytyväisyyttään. Norsunluutornista voi ylimielisyttään pilkata maallikkoja heidän vallankolmijako-opin tietämättömyydestään. Koska maallikon esittämä, aiheellinen, kritiikki on muotoiltu huonosti, joten sehän tarkoittaa "että kansa pitäköön suunsa kiinni", kun ei kerran mitään ymmärrä. Sellainen taustavire tästä voimakkaasti paistaa läpi. Kansan ihmetys on aivan perusteltua ja on ymmärrettävää, että he eivät tunne asiaa laillisesti kuten lainoppinut tuntee. Ei se silti tarkoita, etteikö kansalla kollektiivisesti olisi mitään oikeustajua. Nollaako muotoseikka varsinaisen asian?

Sympatiat tässä on täysin "juntti"-hallituksen puolella.
 
Pari professoria aloittikin jo sordiinonsa ja vetivät falsetilla: ministeri ei ole tehtävänsä mittainen......joo. Ei varmaan olekaan. Ja juuri nämä pari proffaa kiekuivat sitä virttä, joka on saanut tilanteen tälle mallille. Onko tässä asia tuntioiden luvatussa maassa mennyt joku asia vitulleen, kun on tehty asioita "asiantuntijoiden johdolla ja heidän käsitystensä" mukaan?

Ja toisinaan on todella aiheellista kyseenalaistaa näiden asiantuntijoiden "asiantuntijuus", koska alalla työskentelevät henkilöt - he jotka ovat päivittäin tekemisissä tässä tapauksessa rikollisten kanssa - nykyään kovin harvoin allekirjoittavat näiden asiantuntijoiden lausuntoja (virallisesti heidän on toki oltava samoilla linjoilla tai hyvin maltillisesti kritisoitava, mutta epävirallisesti kun pääsee jututtamaan niin totuus on toisinaan monta kertaa karumpi) vaan kritisoivat niitä jopa hyvinkin usein ja ovat sitä mieltä, että tiettyjen asiantuntijoiden lobbaama toimintamalli rajoittaa ja heikentää olennaisella tapaa heidän työskentelyä ja tekee siitä toisinaan olennaisesti vaikeampaa ja etenkin turhauttaa työntekijöitä. Resurssit, vaatimukset - oikein mikään ei enää kohtaa. Ja tässäkin kohdin osaltaan sormi osoittaa sinne 70- ja 80-luvun asenneilmastoon ja oikeudenkäynnin puolella vastaavasti demlan suuntaan.

Yksi vankeinhoitoa koskettava ja julkista keskustelua aiheuttava asia ovat nämä vaarallisuusarvioinnit. Suuri yleisö - aivan oikeutetusti - ihmettelee sitä miksi sellaisia tehdään niin harvoin tai miksi selkeästi vaaralliset vangit saavat armahduksen liian varhain (kansan oikeustajun vastaisesti liian varhain). Vankeinhoitoviranomaiset (myös Rike) ja oikeuspsykiatria tekisivät niitä mielellään paljon useammin mutta niihin ei resurssoida riittävästi varoja ja kun ei resurssoida, ei niitä tehdä, ja kun ei niitä tehdä, on olemassa oleva vaara, että liian aikaisin pääsee armahdetaan vanki, jonka paikka olisi jossain muualla - jos ei muuta niin psykiatrisella osastolla. Toisinaan sitten käy tai uhkaa käydä siten, että tuomioistuin syystä tai toisesta johtuen haluaa kävellä vankilan antaman turvallisuuslausunnon, Riken lausunnon ja jopa oikeuspsykiatrian tekemän lausunnon yli (monille tuttu Hannu Lauerma on laatii myös näitä arviointeja Turun suunnalla) - näin meinasi käydä sen erään ulkomaalaistaustaisen raiskaaja-murhaajan kohdalla, mutta asia taidettiin lopulta ottaa uuteen käsittelyyn. Ei siis ihme, että vankeinhoitolaitoksen puolella on "lievää turhautumista" ilmassa - resurssit eivät enää ole riittävät ja samalla vankiaineistoon tulee entistä enemmän lisää moniongelmaisia hyvin väkivaltaisia rikollisia sekä erilaisiin rikollisjengeihin kuuluvia vankeja, joiden käsittely vaatii aina tiettyjä erikoisjärjestelyjä vankiloissa.

vlad.
 
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/...2074740?pwbi=6d7f894d6fad671cae3109eff11ed1d1
Poliisiylijohtaja kertoi väärää tietoa todistajana
"Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja poliisijohtaja Tomi Vuori antoivat virheelliset lausumat todistajakuulusteluissa. Asia ilmenee julkitulleesta huumepoliisien virkarikosepäilyjä koskevasta tutkinta-aineistosta. Paatero ja Vuori väittivät kuulusteluissa, että Kuopion huumepoliisit olivat sekaantuneet tynnyrijutuksi kutsuttuun laajaan hasisvyyhtiin. Näin ei ollut, vaan johtajat sotkivat tiedot Kuopion poliisien vuoden 2008 luvallisesta huumetutkinnasta uuteen tynnyrihuumetutkintaan. Tehdyt kovaväitteiset todistajakuulustelut yritettiin sittemmin jättää piiloon tutkintaaineistosta."
 
Back
Top