D
Deleted member 1381
Guest
STT: Suojelupoliisin ex-työntekijää epäillään useista rikoksista
Puolustuksena: "Kuhan kattelin". Uskoiskohan tuota?
Puolustuksena: "Kuhan kattelin". Uskoiskohan tuota?
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
aj77
Greatest Leader
Oli sillä mun paperit. Kun poliisi antoi kaksi ulkomaalaista nimeä. Et tunnenko kumpaakaan nimeä. En tuntenut enkä saanut oikein selvääkään,kun ei osannut lausua. Kertoi vain että tien päältä jäi kiinni. Oli oma kuva ollut ajokortissa ja kaikki mun tiedot. Lähinnä tenttasivat minua että enkö yhtään keksi miksi mun tiedot oli hänellä. Ootan kirjettä jos selviäisi enemmän. Voihan sillä omatkin paperit olla. Epäilen.
Vidun upeeta..
Mielenkiintoista...
Käy vaan mielessä, että poliisi tutkii sun yhteydet ja sit keksitään, että jätkällähän on s-bonuskortti ja siitä sitten sut pannaan poseen... Miksi näin? No siksi, että maahantulija on kumminkin pakomatkalla...
Huonoa huumoria, mutta siitähän nuo jutut matujen tiimoilta on näyttäneet...
Tuossa sanotaan, että tyyppi on "taltioinut" tietoja itselleen. Tuon pitäisi riittää todisteeksi siitä, että tyyppi ei vain "katsellut". Eikä tuollaisissa asioissa tarvitsisi kysellä, että "miksi?" Vaan aina kun joku saadaan kiinni, niin ihan kylmästi varoittavaksi esimerkiksi toisille.
Tästähän tulee väkisinkin mieleen se eräs ex-tiedotusministeri Irakista: ei ole mitään hätää ja amerikkalaiset uivat kohta omassa veressään, mutta taustalla jo vilahtelevat amerikkalaissotilaat.. Mutta pakko uskoa että turvallisuus on parantunut kun poliisi kerran niin sanoo;joukkotappelut, otanmäen tapahtumat ja tuhannet kadonneet tp-hakijat ja ym-tapahtumat eivät ole ongelmia.Kui se nyt näin? Ja justiinsa kun katupartiot aloittivat riehumaan kaduilla!
Nenialas Idook
Kapteeni
Tässä ei kyllä tuo Kouvolan sijoitus hämmästytä yhtään. Kouvolassa on ajettu keskusta aivan alas; siellä näkyy päiväsaikaan hyvin, hyvin vähän väkeä. Kouvolan keskustassa ei ole enää elokuvateatteria eikä edes Alkoa, lähimmät Alko ovat Prisman ja Veturin yhteydessä 6/12-tien molemmin puolin. Leffateatteri taitaa myös olla Veturissa. Kuusaan keskustassa sentään näyttää vielä olevan Alko.
http://www.poliisi.fi/ita-suomi/tiedotteet/1/0/ita-suomen_poliisilaitoksen_tilastotiedote_2016_56246
http://www.poliisi.fi/instancedata/...rikollisuudestaIta-Suomi.pdf?220a1f309446d488
http://www.poliisi.fi/instancedata/...rikollisuudestaIta-Suomi.pdf?220a1f309446d488
Itä-Suomen poliisilaitoksen tilastotiedote 2016
27.01.2017Itä-Suomi
Itä-Suomen poliisilaitoksessa tuli poliisin tietoon viime vuonna 81 710 rikosta.
Rikosten määrä on lisääntynyt liki kolmella prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumääränä tämä tarkoittaa 2191 kappaleen lisäystä. Tammi - syyskuun tarkastelujaksolla suuntaus oli jo nouseva ja sama oli nähtävissä myös vuonna 2015.
Rikoslakirikosten määrä väheni viime vuonna Itä-Suomessa lähes yhdeksän prosenttia. Lukumäärällisesti rikoslakirikokset väheni yli 3 700:lla tapaukselle vuoteen 2015 verrattuna.
Omaisuusrikoksista mm. moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet väheni reilut 37 prosenttia. Samoin varkausrikokset vähenivät yli 16 prosenttia.
Yhden perinteisen rikoslajin kohdalla on tapahtunut myös huonompaa kehitystä. Petosrikokset lisääntyivät noin 7 prosenttia. Jos asiassa näkee jotain hyvää, niin petosrikosten kasvu on taittunut tällä viimeisellä tarkastelujaksolla, koska tammi - syyskuun tarkastelussa nousu oli vielä yli 18 prosenttia. Lukumääränä tämä 7 prosenttia on 200 kappaletta. Petoksissa ja maksuvälinepetoksissa on huomioitavaa, että internetissä tapahtuneiden rikosten osuus lisääntyy edelleen. Vuonna 2016 kaikista Itä-Suomen poliisille ilmoitetuista petosrikoksista (kaikki tekomuodot petoksista ja maksuvälinepetoksista) 2 360 tehtiin internetissä.
Asuntomurtojen osalta tapahtui merkittävä muutos. Niiden määrä väheni tarkastelujaksolla 29 kappaleella, mikä on noin 14 prosenttia. Sen sijaan vapaa-ajan asuntomurrot vähenivät yli 39 prosenttia, mikä on lukumääränä 112 kappaletta. Tämä muutos on huomattava.
Kehitys on ollut positiivinen myös väkivaltarikosten kohdalla. Poliisilaitoksen alueella väkivaltarikokset vähenivät vuoden aikana reilut yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi - syyskuussa vähennys näytti vielä liki 14 prosentin vähennystä, mutta vuoden loppua kohti alenema on jonkin verran tasaantunut. Erityisen myönteinen kehitys on ollut kaikkien pahoinpitelyrikosten ja henkirikosten kohdalla. Vähenemistä oli näissä reilun 22 prosentin ja noin kymmenen prosentin välillä.
Sen sijaan seksuaalirikoksissa on ollut kasvua reilut kymmenen prosenttia. Lukumääränä tämä on 27 kappaletta. Prosentuaalisesti suurin nousu on seksuaalisessa ahdistelussa, joka on kasvanut 170,59 prosenttia, joka on lukumäärällisesti 29 tapausta edellisvuotta enemmän.
Huumausainerikoksia paljastettiin tammi - joulukuussa 1583 kappaletta
Itä-Suomessa huumausainerikoksia paljastettiin 197 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin poliisilaitoksen alueella liki 73 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tarkastelujaksolla 64 kappaletta.
Liikennerikosten määrä väheni vuoden 2015 vastaavaan ajankotaan verrattuna 1 707 kappaletta. Liikennerikkomusten määrä kasvoi yli 18 prosenttia, mikä on 6 468 kappaletta. Tämä selittyy osittain automaattivalvonnan suoritteiden lisääntymisellä. Muutos edelliseen vuoteen poliisilaitoksen alueella oli liki 78 prosenttia eli 37 838 kappaletta.
Rattijuopumusten (törkeä ja rattijuopumus) määrä pysyi käytännössä ennallaan eli kokonaislukumäärä oli 1922 kappaletta.
Toiminnan arviointia
Rikoslakirikosten selvitystaso heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt rikoslakirikoksista pystyttiin selvittämään yli 53 prosenttia edellisvuoden lähes 56 prosenttiin verrattuna. Valtakunnallisesti rikoslakirikosten selvitystaso oli viime vuonna lähes 48 prosenttia.
Rikoslakirikosten tutkinta-aika oli viime vuonna Itä-Suomen poliisilaitoksessa 117 vuorokautta, kun se valtakunnallisesti oli 122 vuorokautta. Poliisilaitoksen sisällä oli jonkin verran eroja tutkinnan läpimenoajoissa. Vaihteluväli oli Pohjois-Karjalan 90 vuorokauden tutkinta-ajasta Etelä-Savon 137 vuorokauteen. Pohjois-Savossa läpimenoaika oli 119 vuorokautta.
Valtakunnallisesti tutkinta-ajat näyttävät pidentyneen reilut kaksi prosenttia. Itä-Suomessa kehitys oli myös samansuuntainen, tutkinta-aika Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella piteni reilut 21 prosenttia, mikä tarkoittaa 21 vuorokautta.
Valtakunnan kehitykseen verrattuna merkittävä poikkeama oli Itä-Suomen poliisilaitoksen tutkinta-aikojen pidentyminen. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida, että edelleen Itä-Suomen poliisilaitoksessa tutkinta-ajat olivat lyhyemmät kuin valtakunnan keskiarvot.
Omaisuusrikoksissa selvitystaso vähän parantui. Nyt selvitystaso oli yli 42 prosenttia, kun se edellisenä vuotena vastaavaan aikaan oli vähän alle 40 prosenttia. Valtakunnallisesti omaisuusrikosten selvitystaso oli liki 40 prosenttia.
Väkivaltarikosten selvitystasoissa tapahtui heikennystä noin kolme prosenttia. Selvitystaso on edelleen hyvä eli 70 prosenttia. Valtakunnan väkivaltarikokset selvisivät viime vuonna noin 67 prosenttisesti.
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa Itä-Suomessa
Itä-Suomessa rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset), joissa epäilty on ulkomaan kansalainen, kokonaisuudessaan lisääntyivät vuoteen 2015 verrattuna noin 30 prosenttia, kun taas valtakunnallisesti lisäystä oli noin 4 prosenttia. Vastaavasti rikokset, joissa asianomistajana on ulkomaan kansalainen, lisääntyivät Itä-Suomessa reilut 28 prosenttia ja valtakunnallisesti reilut 15 prosenttia.
Tilastoissa on nähtävissä Itä-Suomessa erityisesti ulkomaan kansalaisten kasvanut osuus pahoinpitelyrikoksissa. Rikoksesta epäiltyinä pahoinpitelyissä ulkomaan kansalaisten osuus lisääntyi 65 prosenttia ja asianomistajina lisäystä edellisvuoteen oli reilu 66 prosenttia. Pahoinpitelyissä ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu selittyy suurelta osin vastaanottokeskusten asukkaiden keskinäisien pahoinpitelyiden lisääntymisellä.
Ulkomaan kansalaisten osuus huumausainerikoksissa lisääntyi noin 30 prosentilla.
Osaltaan Itä-Suomen tilastoihin vaikutti vastaanottokeskusten ja poliisin välinen tiivis ja hyvä yhteistyö sekä viime vuonna käynnistetty kummipoliisitoiminta. Toimintamallissa nimetyt poliisit vierailevat säännöllisesti vastaanottokeskuksissa tapaamassa asukkaita ja henkilökuntaa. Tämän vuoksi rikokset ja erityisesti pahoinpitelyrikokset, joissa asianosaisena on ulkomaan kansalainen, tulivat aikaisempaa paremmin poliisin tietoon.
Huomattavaa lisäystä Itä-Suomessa oli myös ulkomaan kansalaisten osuudessa seksuaalirikoksista, joissa asianomistajina on ulkomaan kansalainen. Lisäystä oli myös seksuaalirikoksissa, joissa epäiltynä on ulkomaalainen. Eniten erityisesti ulkomaan kansalaisten osuuden lisäykseen seksuaalirikosten asianomistajina vaikutti poliisin paljastama laaja seksuaalirikosrikossarja, jossa asianomistajina on useita ulkomaan kansalaisia. Tämä juttukokonaisuus on siirtynyt syyteharkintaan.
Itä-Suomessa poliisilla yhteensä 113 688 hälytystehtävää
Vuonna 2016 Itä-Suomen järjestyspoliisi ehti kiireellisissä hälytystehtävissä tapahtumapaikalle keskimäärin 12,5 minuutissa. Vastaava aika oli vuonna 2015 12,2 minuuttia. Kiireellisten hälytystehtävien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta vajaalla kuudellasadalla. A -tehtävien kokonaismäärä oli 7447 kappaletta.
Kiireellisten ja välittömästi hoidettavien (A+B -tehtävien) toimintavalmiusaika oli 19.5 minuuttia. Edellisenä vuonna se oli 19,3 minuuttia. Erot maakuntien kesken olivat varsin kohtuulliset. Etelä-Savossa keskimääräinen toimintavalmiusaika A+B -tehtävissä oli 20,7 minuuttia, Pohjois-Karjalassa 19,7 minuuttia ja Pohjois-Savossa 18,7 minuuttia. Toimintavalmiusaikojen erot selittyvät osin alueiden erilaisuuksilla ja osin tehtävien keskittymisellä. Harva-alueille muodostui huomattaviakin toimintavalmiusaikoja pitkistä välimatkoista johtuen. Jonkin verran myös kesäkuukaudet pidentävät toimintavalmiusaikoja. Väkimäärä poliisilaitoksen alueella kasvaa lomailijoiden myötä.
Vuonna 2016 Itä-Suomen poliisi suoritti 52384 A + B hälytystehtävää, jossa on peräti 6080 kpl vähennys edelliseen vuoteen verrattuna. Koko valtakunnassa vähennystä näissä tehtävissä oli lähes seitsemän prosenttia, Itä-Suomessa vähennystä oli prosentteina vähän yli kymmenen. Tehtävien kokonaismäärä kuitenkin hienoisesti lisääntyi. Lisäystä oli 158 tehtävän verran (0,14 %). Tämä selittyy partioiden oma-aloitteisten liikenne- ja muiden valvontatehtävien lisääntymisellä.
Yleisten paikkojen pahoinpitelytehtävät vähenivät jonkin verran (- 245 kpl) ja myös yksityisten paikkojen pahoinpitelytehtävät kääntyivät laskuun (- 246 kpl). Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä oli vajaat 1200 tehtävää. Vastaavasti yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä oli runsaat 1900 tehtävää. Eri maakuntien välillä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia.
Tavallisten rattijuopumusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta runsaat 3 prosenttia. Kokonaismäärä oli 1004 kpl. Vastaavasti törkeiden rattijuopumusten määrä väheni runsaat 5 prosenttia. Kokonaislukumäärä oli viime vuonna 918 kpl.
Poliisin liikennevalvontaan käytetty aika väheni edelleen, mutta liikennerikkomusten määrä lisääntyi
Poliisin pääpainopiste oli hoitaa ensisijaisesti kiireelliset hälytystehtävät. Liikenteenvalvonnassa huomioitiin tietojohtoinen poliisitoiminta, minkä avulla pyrittiin kohdentamaan oikea-aikaista liikenteenvalvontaa erityisesti rattijuopumus-, nopeus-, turvalaite- ja riskikäyttäytymisen valvontaan. Liikennerikokset ovat vähentyneet poliisilaitoksen alueella viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna noin kymmenen prosenttia ja liikennerikkomukset ovat taas lisääntyneet peräti lähes 20 prosenttia. Vakavat liikenneturvallisuuden vaarantamiset laskivat 474 tapauksesta 405 tapaukseen. Vastaavasti koko maassa paljastuneiden liikennerikoksien määrässä vähennystä reilut kuusi prosenttia ja liikennerikkomusten määrä nousi reilut neljä prosenttia.
Rattijuopumusrikokset vähenivät noin prosentin verran 1942:sta 1922:ään. Kokonaisuudessaan poliisin tekemien puhalluskokeiden määrä nousi kuitenkin 190 500:stä noin 204 000:een. Koko valtakunnassa poliisi puhallutti yhteensä noin 1,2 milj. moottoriajoneuvon kuljettajaa.
Poliisin perinteisen liikennevalvonnan ja ennen kaikkea nopeusvalvonnanmäärän vähenemistä kompensoi vastaavasti automaattivalvonnan tehostuminen. Kameratolppien tuottamat jutut lisääntyivät viime vuonna liki 78 prosenttia eli 48520 jutusta noin 86000 juttuun johtuen kameroiden käyttöajan lisääntymisestä sekä lisääntyneestä liikkuvan kamerakaluston käytöstä. Koko maassa automaattivalvonnan suoritteiden nousua oli noin 36 prosenttia. Poliisi kartoitti myös automaattista liikenteen valvonnan ulottamista muuhunkin kuin nopeusvalvontaan ja kohdentamista se erityisesti suurimpien kaupunkien taajama-alueisiin.
Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2016 menehdyttiin useimmiten kohtaamis- tai suistumisonnettomuudessa. Kuolleet olivat useimmiten henkilöauton kuljettajia tai matkustajia. Jalankulkijoita menehtyi kolme, polkupyöräilijöitä neljä ja moottoripyöräilijöitä yksi. Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli neljä. Onnettomuuksissa kuolleet edustivat tasaisesti eri ikäryhmiä, yli 65 -vuotiaat olivat hieman muita useammin edustettuina. Itä-Suomen alueella tapahtui yksi suuronnettomuus, jossa kuoli kolme henkeä
Itsetuhoisiksi on arvioitu noin kymmenesosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ja päihteet olivat taustalla noin 20 prosentissa onnettomuuksista. Sairauskohtausperäiseksi puolestaan epäillään alustavasti kahta onnettomuutta. Ajoneuvon käsittelyvirhe oli taustatekijänä lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Onnettomuustutkintojen valmistumisen myötä onnettomuuksiin johtaneet syyt täsmentyvät ja päätelmät vahvistuvat.
Pohjois-Savossa liikennekuolemien määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Menehtyneitä oli yhteensä 26. Kahdeksan henkilöä menehtyi kohtaamisonnettomuuksissa ja seitsemän suistumisonnettomuuksissa. Risteämisonnettomuuksissa kuoli kaksi henkilöä. Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli neljä henkilöä. Menehtyneissä oli kolme jalankulkijaa ja kaksi pyöräilijää.
Etelä-Savossa kohtaamisonnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä, suistumisonnettomuuksissa kolme sekä risteämisonnettomuuksissa kolme eli yhteensä 9 henkilöä.
Pohjois-Karjalassa suistumisonnettomuuksissa menehtyi yhteensä viisi henkilöä. Kohtaamisonnettomuus oli toiseksi yleisin onnettomuustyyppi, kohtaamisonnettomuuksissa menehtyi kolme henkilöä. Lisäksi menehtyneiden joukossa oli yksi pyöräilijä eli menehtyneiden määrä oli sama kuin Etelä-Savossa, yhdeksän.
Itä-Suomessa passeja myönnettiin viime vuonna liki 78 000 kappaletta
Lupahallinnon suoritteita oli vuonna 2016 yhteensä 108 184 kpl. Vuoteen 2015 verrattuna vähennystä on yli 24 prosenttia. Vähennys johtuu suurelta osin siitä, että ajokorttiasiat siirtyivät 1.1.2016 alkaen Trafin hoidettavaksi. Ajokorttiasiat on tämän jälkeen hoidettu Trafin ja sen ulkoistetun palveluverkoston kautta. Tällä muutoksella oli samalla merkittävä henkilöstövaikutus työtehtävien määrän vähentyessä lupahallinnossa. Henkilöstömäärän vähennys pystyttiin kuitenkin toteuttamaan eläkepoistuman kautta.
Passeja myönnettiin yli viisi prosenttia (4 081 kpl) enemmän kuin vuonna 2015. Myönnettyjen passien määrä vuonna 2016 oli 77 992 kpl. Viimeisimmät 10 vuoden passit myönnettiin elokuussa 2006. Tämän jälkeen passien voimassaoloaika on ollut viisi vuotta ja tämä lainsäädäntömuutos näkyy myönnettyjen passien määrässä, koska uusimistarve tule eteen useammin.
Henkilökorttien kysyntä on kasvanut. Vuonna 2016 myönnettiin henkilökortteja 13 937 kpl. Lisäystä vuoteen 2015 verrattuna on reilut 12 prosenttia. Kysynnän kasvu johtuu suurelta osin pankkisektorin tiukentuneesta linjasta sen suhteen, että millä tavoin henkilön on luotettavasti todistettava henkilöllisyytensä. Virallisia henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja ovat passi ja henkilökortti.
Vartijakorttien, järjestyksenvalvojakorttien ja turvasuojaajakorttien (Turva -alan luvat) kysynnässä on tapahtunut merkittävä vähentyminen. Vuonna 2015 myönnettiin 4 041 kpl Turva -alan lupia ja vuonna 2016 lupia myönnettiin 2 638 kpl. Vähennystä lähes 35 prosenttia. Turva-alan lupien kysyntä on kääntynyt laskuun vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2010 myönnettiin 5 127 kpl Turva -alan lupaa. Eräänä merkittävänä syynä on Turva -alan toiminnan ammattimaistuminen ja korttien hankkimiseen liittyvien koulutusvaatimusten kiristyminen. Nykyisellään esim. suurten tapahtumien järjestyksenvalvonta on ulkoistettu ja samat toimijat henkilöstöineen kiertävä useissa tapahtumissa. Poliisin näkökulmasta kyseessä on myönteinen kehitys.
Kokonaisuutena arvioiden rikostilastolukujen ja toiminnallisten tulosmittareiden perusteella Itä-Suomen poliisilaitos on suoriutunut tehtävistään alueen keskeisimpänä turvallisuusviranomaisena vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Omana arviona ajattelemme, että toimintamme on pysynyt tuloksellisena ja linjassa visiomme "Itä-Suomen poliisilaitos - yhdessä parasta poliisitoimintaa ja turvallisuuden tuottamista" mukaisena.
Maakunta- ja kuntakohtaiset tilastot löytyvät Itä-Suomen poliisin internet -sivulta www.poliisi.fi/ita-suomi
(kohdasta; Itä-Suomen tilastoja)
27.01.2017Itä-Suomi
Itä-Suomen poliisilaitoksessa tuli poliisin tietoon viime vuonna 81 710 rikosta.
Rikosten määrä on lisääntynyt liki kolmella prosentilla edellisestä vuodesta. Lukumääränä tämä tarkoittaa 2191 kappaleen lisäystä. Tammi - syyskuun tarkastelujaksolla suuntaus oli jo nouseva ja sama oli nähtävissä myös vuonna 2015.
Rikoslakirikosten määrä väheni viime vuonna Itä-Suomessa lähes yhdeksän prosenttia. Lukumäärällisesti rikoslakirikokset väheni yli 3 700:lla tapaukselle vuoteen 2015 verrattuna.
Omaisuusrikoksista mm. moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet väheni reilut 37 prosenttia. Samoin varkausrikokset vähenivät yli 16 prosenttia.
Yhden perinteisen rikoslajin kohdalla on tapahtunut myös huonompaa kehitystä. Petosrikokset lisääntyivät noin 7 prosenttia. Jos asiassa näkee jotain hyvää, niin petosrikosten kasvu on taittunut tällä viimeisellä tarkastelujaksolla, koska tammi - syyskuun tarkastelussa nousu oli vielä yli 18 prosenttia. Lukumääränä tämä 7 prosenttia on 200 kappaletta. Petoksissa ja maksuvälinepetoksissa on huomioitavaa, että internetissä tapahtuneiden rikosten osuus lisääntyy edelleen. Vuonna 2016 kaikista Itä-Suomen poliisille ilmoitetuista petosrikoksista (kaikki tekomuodot petoksista ja maksuvälinepetoksista) 2 360 tehtiin internetissä.
Asuntomurtojen osalta tapahtui merkittävä muutos. Niiden määrä väheni tarkastelujaksolla 29 kappaleella, mikä on noin 14 prosenttia. Sen sijaan vapaa-ajan asuntomurrot vähenivät yli 39 prosenttia, mikä on lukumääränä 112 kappaletta. Tämä muutos on huomattava.
Kehitys on ollut positiivinen myös väkivaltarikosten kohdalla. Poliisilaitoksen alueella väkivaltarikokset vähenivät vuoden aikana reilut yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi - syyskuussa vähennys näytti vielä liki 14 prosentin vähennystä, mutta vuoden loppua kohti alenema on jonkin verran tasaantunut. Erityisen myönteinen kehitys on ollut kaikkien pahoinpitelyrikosten ja henkirikosten kohdalla. Vähenemistä oli näissä reilun 22 prosentin ja noin kymmenen prosentin välillä.
Sen sijaan seksuaalirikoksissa on ollut kasvua reilut kymmenen prosenttia. Lukumääränä tämä on 27 kappaletta. Prosentuaalisesti suurin nousu on seksuaalisessa ahdistelussa, joka on kasvanut 170,59 prosenttia, joka on lukumäärällisesti 29 tapausta edellisvuotta enemmän.
Huumausainerikoksia paljastettiin tammi - joulukuussa 1583 kappaletta
Itä-Suomessa huumausainerikoksia paljastettiin 197 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin poliisilaitoksen alueella liki 73 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella tarkastelujaksolla 64 kappaletta.
Liikennerikosten määrä väheni vuoden 2015 vastaavaan ajankotaan verrattuna 1 707 kappaletta. Liikennerikkomusten määrä kasvoi yli 18 prosenttia, mikä on 6 468 kappaletta. Tämä selittyy osittain automaattivalvonnan suoritteiden lisääntymisellä. Muutos edelliseen vuoteen poliisilaitoksen alueella oli liki 78 prosenttia eli 37 838 kappaletta.
Rattijuopumusten (törkeä ja rattijuopumus) määrä pysyi käytännössä ennallaan eli kokonaislukumäärä oli 1922 kappaletta.
Toiminnan arviointia
Rikoslakirikosten selvitystaso heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Nyt rikoslakirikoksista pystyttiin selvittämään yli 53 prosenttia edellisvuoden lähes 56 prosenttiin verrattuna. Valtakunnallisesti rikoslakirikosten selvitystaso oli viime vuonna lähes 48 prosenttia.
Rikoslakirikosten tutkinta-aika oli viime vuonna Itä-Suomen poliisilaitoksessa 117 vuorokautta, kun se valtakunnallisesti oli 122 vuorokautta. Poliisilaitoksen sisällä oli jonkin verran eroja tutkinnan läpimenoajoissa. Vaihteluväli oli Pohjois-Karjalan 90 vuorokauden tutkinta-ajasta Etelä-Savon 137 vuorokauteen. Pohjois-Savossa läpimenoaika oli 119 vuorokautta.
Valtakunnallisesti tutkinta-ajat näyttävät pidentyneen reilut kaksi prosenttia. Itä-Suomessa kehitys oli myös samansuuntainen, tutkinta-aika Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella piteni reilut 21 prosenttia, mikä tarkoittaa 21 vuorokautta.
Valtakunnan kehitykseen verrattuna merkittävä poikkeama oli Itä-Suomen poliisilaitoksen tutkinta-aikojen pidentyminen. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida, että edelleen Itä-Suomen poliisilaitoksessa tutkinta-ajat olivat lyhyemmät kuin valtakunnan keskiarvot.
Omaisuusrikoksissa selvitystaso vähän parantui. Nyt selvitystaso oli yli 42 prosenttia, kun se edellisenä vuotena vastaavaan aikaan oli vähän alle 40 prosenttia. Valtakunnallisesti omaisuusrikosten selvitystaso oli liki 40 prosenttia.
Väkivaltarikosten selvitystasoissa tapahtui heikennystä noin kolme prosenttia. Selvitystaso on edelleen hyvä eli 70 prosenttia. Valtakunnan väkivaltarikokset selvisivät viime vuonna noin 67 prosenttisesti.
Ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa Itä-Suomessa
Itä-Suomessa rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset), joissa epäilty on ulkomaan kansalainen, kokonaisuudessaan lisääntyivät vuoteen 2015 verrattuna noin 30 prosenttia, kun taas valtakunnallisesti lisäystä oli noin 4 prosenttia. Vastaavasti rikokset, joissa asianomistajana on ulkomaan kansalainen, lisääntyivät Itä-Suomessa reilut 28 prosenttia ja valtakunnallisesti reilut 15 prosenttia.
Tilastoissa on nähtävissä Itä-Suomessa erityisesti ulkomaan kansalaisten kasvanut osuus pahoinpitelyrikoksissa. Rikoksesta epäiltyinä pahoinpitelyissä ulkomaan kansalaisten osuus lisääntyi 65 prosenttia ja asianomistajina lisäystä edellisvuoteen oli reilu 66 prosenttia. Pahoinpitelyissä ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu selittyy suurelta osin vastaanottokeskusten asukkaiden keskinäisien pahoinpitelyiden lisääntymisellä.
Ulkomaan kansalaisten osuus huumausainerikoksissa lisääntyi noin 30 prosentilla.
Osaltaan Itä-Suomen tilastoihin vaikutti vastaanottokeskusten ja poliisin välinen tiivis ja hyvä yhteistyö sekä viime vuonna käynnistetty kummipoliisitoiminta. Toimintamallissa nimetyt poliisit vierailevat säännöllisesti vastaanottokeskuksissa tapaamassa asukkaita ja henkilökuntaa. Tämän vuoksi rikokset ja erityisesti pahoinpitelyrikokset, joissa asianosaisena on ulkomaan kansalainen, tulivat aikaisempaa paremmin poliisin tietoon.
Huomattavaa lisäystä Itä-Suomessa oli myös ulkomaan kansalaisten osuudessa seksuaalirikoksista, joissa asianomistajina on ulkomaan kansalainen. Lisäystä oli myös seksuaalirikoksissa, joissa epäiltynä on ulkomaalainen. Eniten erityisesti ulkomaan kansalaisten osuuden lisäykseen seksuaalirikosten asianomistajina vaikutti poliisin paljastama laaja seksuaalirikosrikossarja, jossa asianomistajina on useita ulkomaan kansalaisia. Tämä juttukokonaisuus on siirtynyt syyteharkintaan.
Itä-Suomessa poliisilla yhteensä 113 688 hälytystehtävää
Vuonna 2016 Itä-Suomen järjestyspoliisi ehti kiireellisissä hälytystehtävissä tapahtumapaikalle keskimäärin 12,5 minuutissa. Vastaava aika oli vuonna 2015 12,2 minuuttia. Kiireellisten hälytystehtävien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta vajaalla kuudellasadalla. A -tehtävien kokonaismäärä oli 7447 kappaletta.
Kiireellisten ja välittömästi hoidettavien (A+B -tehtävien) toimintavalmiusaika oli 19.5 minuuttia. Edellisenä vuonna se oli 19,3 minuuttia. Erot maakuntien kesken olivat varsin kohtuulliset. Etelä-Savossa keskimääräinen toimintavalmiusaika A+B -tehtävissä oli 20,7 minuuttia, Pohjois-Karjalassa 19,7 minuuttia ja Pohjois-Savossa 18,7 minuuttia. Toimintavalmiusaikojen erot selittyvät osin alueiden erilaisuuksilla ja osin tehtävien keskittymisellä. Harva-alueille muodostui huomattaviakin toimintavalmiusaikoja pitkistä välimatkoista johtuen. Jonkin verran myös kesäkuukaudet pidentävät toimintavalmiusaikoja. Väkimäärä poliisilaitoksen alueella kasvaa lomailijoiden myötä.
Vuonna 2016 Itä-Suomen poliisi suoritti 52384 A + B hälytystehtävää, jossa on peräti 6080 kpl vähennys edelliseen vuoteen verrattuna. Koko valtakunnassa vähennystä näissä tehtävissä oli lähes seitsemän prosenttia, Itä-Suomessa vähennystä oli prosentteina vähän yli kymmenen. Tehtävien kokonaismäärä kuitenkin hienoisesti lisääntyi. Lisäystä oli 158 tehtävän verran (0,14 %). Tämä selittyy partioiden oma-aloitteisten liikenne- ja muiden valvontatehtävien lisääntymisellä.
Yleisten paikkojen pahoinpitelytehtävät vähenivät jonkin verran (- 245 kpl) ja myös yksityisten paikkojen pahoinpitelytehtävät kääntyivät laskuun (- 246 kpl). Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä oli vajaat 1200 tehtävää. Vastaavasti yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä oli runsaat 1900 tehtävää. Eri maakuntien välillä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia.
Tavallisten rattijuopumusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta runsaat 3 prosenttia. Kokonaismäärä oli 1004 kpl. Vastaavasti törkeiden rattijuopumusten määrä väheni runsaat 5 prosenttia. Kokonaislukumäärä oli viime vuonna 918 kpl.
Poliisin liikennevalvontaan käytetty aika väheni edelleen, mutta liikennerikkomusten määrä lisääntyi
Poliisin pääpainopiste oli hoitaa ensisijaisesti kiireelliset hälytystehtävät. Liikenteenvalvonnassa huomioitiin tietojohtoinen poliisitoiminta, minkä avulla pyrittiin kohdentamaan oikea-aikaista liikenteenvalvontaa erityisesti rattijuopumus-, nopeus-, turvalaite- ja riskikäyttäytymisen valvontaan. Liikennerikokset ovat vähentyneet poliisilaitoksen alueella viime vuonna vuoteen 2015 verrattuna noin kymmenen prosenttia ja liikennerikkomukset ovat taas lisääntyneet peräti lähes 20 prosenttia. Vakavat liikenneturvallisuuden vaarantamiset laskivat 474 tapauksesta 405 tapaukseen. Vastaavasti koko maassa paljastuneiden liikennerikoksien määrässä vähennystä reilut kuusi prosenttia ja liikennerikkomusten määrä nousi reilut neljä prosenttia.
Rattijuopumusrikokset vähenivät noin prosentin verran 1942:sta 1922:ään. Kokonaisuudessaan poliisin tekemien puhalluskokeiden määrä nousi kuitenkin 190 500:stä noin 204 000:een. Koko valtakunnassa poliisi puhallutti yhteensä noin 1,2 milj. moottoriajoneuvon kuljettajaa.
Poliisin perinteisen liikennevalvonnan ja ennen kaikkea nopeusvalvonnanmäärän vähenemistä kompensoi vastaavasti automaattivalvonnan tehostuminen. Kameratolppien tuottamat jutut lisääntyivät viime vuonna liki 78 prosenttia eli 48520 jutusta noin 86000 juttuun johtuen kameroiden käyttöajan lisääntymisestä sekä lisääntyneestä liikkuvan kamerakaluston käytöstä. Koko maassa automaattivalvonnan suoritteiden nousua oli noin 36 prosenttia. Poliisi kartoitti myös automaattista liikenteen valvonnan ulottamista muuhunkin kuin nopeusvalvontaan ja kohdentamista se erityisesti suurimpien kaupunkien taajama-alueisiin.
Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2016 menehdyttiin useimmiten kohtaamis- tai suistumisonnettomuudessa. Kuolleet olivat useimmiten henkilöauton kuljettajia tai matkustajia. Jalankulkijoita menehtyi kolme, polkupyöräilijöitä neljä ja moottoripyöräilijöitä yksi. Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli neljä. Onnettomuuksissa kuolleet edustivat tasaisesti eri ikäryhmiä, yli 65 -vuotiaat olivat hieman muita useammin edustettuina. Itä-Suomen alueella tapahtui yksi suuronnettomuus, jossa kuoli kolme henkeä
Itsetuhoisiksi on arvioitu noin kymmenesosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ja päihteet olivat taustalla noin 20 prosentissa onnettomuuksista. Sairauskohtausperäiseksi puolestaan epäillään alustavasti kahta onnettomuutta. Ajoneuvon käsittelyvirhe oli taustatekijänä lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Onnettomuustutkintojen valmistumisen myötä onnettomuuksiin johtaneet syyt täsmentyvät ja päätelmät vahvistuvat.
Pohjois-Savossa liikennekuolemien määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Menehtyneitä oli yhteensä 26. Kahdeksan henkilöä menehtyi kohtaamisonnettomuuksissa ja seitsemän suistumisonnettomuuksissa. Risteämisonnettomuuksissa kuoli kaksi henkilöä. Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli neljä henkilöä. Menehtyneissä oli kolme jalankulkijaa ja kaksi pyöräilijää.
Etelä-Savossa kohtaamisonnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä, suistumisonnettomuuksissa kolme sekä risteämisonnettomuuksissa kolme eli yhteensä 9 henkilöä.
Pohjois-Karjalassa suistumisonnettomuuksissa menehtyi yhteensä viisi henkilöä. Kohtaamisonnettomuus oli toiseksi yleisin onnettomuustyyppi, kohtaamisonnettomuuksissa menehtyi kolme henkilöä. Lisäksi menehtyneiden joukossa oli yksi pyöräilijä eli menehtyneiden määrä oli sama kuin Etelä-Savossa, yhdeksän.
Itä-Suomessa passeja myönnettiin viime vuonna liki 78 000 kappaletta
Lupahallinnon suoritteita oli vuonna 2016 yhteensä 108 184 kpl. Vuoteen 2015 verrattuna vähennystä on yli 24 prosenttia. Vähennys johtuu suurelta osin siitä, että ajokorttiasiat siirtyivät 1.1.2016 alkaen Trafin hoidettavaksi. Ajokorttiasiat on tämän jälkeen hoidettu Trafin ja sen ulkoistetun palveluverkoston kautta. Tällä muutoksella oli samalla merkittävä henkilöstövaikutus työtehtävien määrän vähentyessä lupahallinnossa. Henkilöstömäärän vähennys pystyttiin kuitenkin toteuttamaan eläkepoistuman kautta.
Passeja myönnettiin yli viisi prosenttia (4 081 kpl) enemmän kuin vuonna 2015. Myönnettyjen passien määrä vuonna 2016 oli 77 992 kpl. Viimeisimmät 10 vuoden passit myönnettiin elokuussa 2006. Tämän jälkeen passien voimassaoloaika on ollut viisi vuotta ja tämä lainsäädäntömuutos näkyy myönnettyjen passien määrässä, koska uusimistarve tule eteen useammin.
Henkilökorttien kysyntä on kasvanut. Vuonna 2016 myönnettiin henkilökortteja 13 937 kpl. Lisäystä vuoteen 2015 verrattuna on reilut 12 prosenttia. Kysynnän kasvu johtuu suurelta osin pankkisektorin tiukentuneesta linjasta sen suhteen, että millä tavoin henkilön on luotettavasti todistettava henkilöllisyytensä. Virallisia henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja ovat passi ja henkilökortti.
Vartijakorttien, järjestyksenvalvojakorttien ja turvasuojaajakorttien (Turva -alan luvat) kysynnässä on tapahtunut merkittävä vähentyminen. Vuonna 2015 myönnettiin 4 041 kpl Turva -alan lupia ja vuonna 2016 lupia myönnettiin 2 638 kpl. Vähennystä lähes 35 prosenttia. Turva-alan lupien kysyntä on kääntynyt laskuun vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2010 myönnettiin 5 127 kpl Turva -alan lupaa. Eräänä merkittävänä syynä on Turva -alan toiminnan ammattimaistuminen ja korttien hankkimiseen liittyvien koulutusvaatimusten kiristyminen. Nykyisellään esim. suurten tapahtumien järjestyksenvalvonta on ulkoistettu ja samat toimijat henkilöstöineen kiertävä useissa tapahtumissa. Poliisin näkökulmasta kyseessä on myönteinen kehitys.
Kokonaisuutena arvioiden rikostilastolukujen ja toiminnallisten tulosmittareiden perusteella Itä-Suomen poliisilaitos on suoriutunut tehtävistään alueen keskeisimpänä turvallisuusviranomaisena vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Omana arviona ajattelemme, että toimintamme on pysynyt tuloksellisena ja linjassa visiomme "Itä-Suomen poliisilaitos - yhdessä parasta poliisitoimintaa ja turvallisuuden tuottamista" mukaisena.
Maakunta- ja kuntakohtaiset tilastot löytyvät Itä-Suomen poliisin internet -sivulta www.poliisi.fi/ita-suomi
(kohdasta; Itä-Suomen tilastoja)
Vieläkö on villihevosia vai miten se meni...
Varasporukka kiersi kodeissa – 91-vuotias onnistui hälyttämään turvarannekkeella apua
Rikosten vyyhdestä tuomiot luettiin kuudelle naiselle ja neljälle miehelle Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Tuomio tuli muun muassa järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, kun myymälävarkauden jälkeen naiset uhkasivat ajaa autolla heitä pysäyttämään tulleen vartijan päälle. Kuva: Tiina Mutila
Kuusi naista ja neljä miestä oli tuomiolla 25 rikoksen vyyhdestä Keski-Suomessa. Nuorin tuomituista on 20-vuotias ja vanhin 32-vuotias. Pääosa on kotoisin Keski-Suomesta. Neljä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen, kaksi ehdolliseen vankeuteen ja neljä päiväsakkoihin. Kovin tuomio oli 23-vuotiaalla äänekoskelaismiehellä, joka sai ehdottoman viiden kuukauden ja 15 päivän vankilatuomion. Joihinkin rikoksiin osa tuomituista syyllistyi yksissä tuumin, mutta valtaosassa kyse oli yksittäisistä teoista.
Vakavimmat tapaukset liittyvät ikääntyneiden huijaamisiin. Saarijärvellä vuosi sitten tammikuussa liikkeellä ollut kolmikko tunkeutui hoivakodin palveluasuntoon, jossa tongittiin 91-vuotiaan asukkaan lipastoa ja kaappeja. Nukkumaan käymässä ollut mies teki turvarannekkeella hälytyksen, eikä paikalta varastettu mitään. Oikeus ei uskonut väitettä, jonka mukaan tuomitut olisivat käyneet asunnossa kaupustelutarkoituksessa ja poistuneet heti, kun kauppoja ei syntynyt. Sisään oli pyritty myös muihin palveluasuntoihin, mutta niiden ovet olivat lukittuina.
Huhtikuussa porukka meni 78-vuotiaan miehen asuntoon Äänekoskella ja toukokuussa 78-vuotiaan naisen asuntoon Muuramessa. Molemmissa tapauksissa asukkaiden huomio kiinnitettiin toisaalle, jolloin onnistuttiin anastamaan pankkikortti. Käynnin jälkeen kummallekin soitettiin pankkivirkailijana esiintyen ja saatiin korttien tunnusluvut. Korteilla nostettiin käteistä ja tehtiin ostoksia.
Tuomittujen naisten kontolla oli myymälävarkauksia. Yksi naisista oli varastanut hameensa alle piilottamalla kaksi neljän litran moottoriöljykannua. Alkossa varastaminen onnistui siten, että kaksi naista jututti myyjää, kun kaksi asioi hyllyillä. Paikalta hävisi seitsemän pulloa alkoholia, yksi hanapakkaus viintä sekä pakkaus samppanjalaseja.
Yhdessä tapauksessa varkaissa ollut naiskolmikko yritti paeta heidän kiinniottamistaan yrittänyttä myymälävartijaa. Naiset pakenivat teon jälkeen autoon, jota kaasuttelivat voimakkaasti uhaten ajaa vartijan päälle.
Varasporukka kiersi kodeissa – 91-vuotias onnistui hälyttämään turvarannekkeella apua
Rikosten vyyhdestä tuomiot luettiin kuudelle naiselle ja neljälle miehelle Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Tuomio tuli muun muassa järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, kun myymälävarkauden jälkeen naiset uhkasivat ajaa autolla heitä pysäyttämään tulleen vartijan päälle. Kuva: Tiina Mutila
Kuusi naista ja neljä miestä oli tuomiolla 25 rikoksen vyyhdestä Keski-Suomessa. Nuorin tuomituista on 20-vuotias ja vanhin 32-vuotias. Pääosa on kotoisin Keski-Suomesta. Neljä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen, kaksi ehdolliseen vankeuteen ja neljä päiväsakkoihin. Kovin tuomio oli 23-vuotiaalla äänekoskelaismiehellä, joka sai ehdottoman viiden kuukauden ja 15 päivän vankilatuomion. Joihinkin rikoksiin osa tuomituista syyllistyi yksissä tuumin, mutta valtaosassa kyse oli yksittäisistä teoista.
Vakavimmat tapaukset liittyvät ikääntyneiden huijaamisiin. Saarijärvellä vuosi sitten tammikuussa liikkeellä ollut kolmikko tunkeutui hoivakodin palveluasuntoon, jossa tongittiin 91-vuotiaan asukkaan lipastoa ja kaappeja. Nukkumaan käymässä ollut mies teki turvarannekkeella hälytyksen, eikä paikalta varastettu mitään. Oikeus ei uskonut väitettä, jonka mukaan tuomitut olisivat käyneet asunnossa kaupustelutarkoituksessa ja poistuneet heti, kun kauppoja ei syntynyt. Sisään oli pyritty myös muihin palveluasuntoihin, mutta niiden ovet olivat lukittuina.
Huhtikuussa porukka meni 78-vuotiaan miehen asuntoon Äänekoskella ja toukokuussa 78-vuotiaan naisen asuntoon Muuramessa. Molemmissa tapauksissa asukkaiden huomio kiinnitettiin toisaalle, jolloin onnistuttiin anastamaan pankkikortti. Käynnin jälkeen kummallekin soitettiin pankkivirkailijana esiintyen ja saatiin korttien tunnusluvut. Korteilla nostettiin käteistä ja tehtiin ostoksia.
Tuomittujen naisten kontolla oli myymälävarkauksia. Yksi naisista oli varastanut hameensa alle piilottamalla kaksi neljän litran moottoriöljykannua. Alkossa varastaminen onnistui siten, että kaksi naista jututti myyjää, kun kaksi asioi hyllyillä. Paikalta hävisi seitsemän pulloa alkoholia, yksi hanapakkaus viintä sekä pakkaus samppanjalaseja.
Yhdessä tapauksessa varkaissa ollut naiskolmikko yritti paeta heidän kiinniottamistaan yrittänyttä myymälävartijaa. Naiset pakenivat teon jälkeen autoon, jota kaasuttelivat voimakkaasti uhaten ajaa vartijan päälle.
Uhataan tappavalla aseella anastuksen yhteydessä = järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen + näpistys.
Sitten ihmetellän kun "kaupustelijat" ajaa vastaavassa pakotilanteessa vaikka parin lapsen yli.
miheikki
Greatest Leader
Hai, nämähän on kuin laskutehtäviä romanilapsille-vihkosessa nämä jutut.. Isä-Kyöstin mersuun menee neljä litraa moottoriöljyä, marketissa öljyä myydään litran pulloissa. Montako koukkua äiti-Mirandan hameen alle täytyy laittaa että koko määrän saa kerralla kuljetettua kassan ohi. Näistä sattumuksista se maine vähitellen rakentuu/ on rakentunutVieläkö on villihevosia vai miten se meni...
Varasporukka kiersi kodeissa – 91-vuotias onnistui hälyttämään turvarannekkeella apua
Rikosten vyyhdestä tuomiot luettiin kuudelle naiselle ja neljälle miehelle Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Tuomio tuli muun muassa järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, kun myymälävarkauden jälkeen naiset uhkasivat ajaa autolla heitä pysäyttämään tulleen vartijan päälle. Kuva: Tiina Mutila
Kuusi naista ja neljä miestä oli tuomiolla 25 rikoksen vyyhdestä Keski-Suomessa. Nuorin tuomituista on 20-vuotias ja vanhin 32-vuotias. Pääosa on kotoisin Keski-Suomesta. Neljä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen, kaksi ehdolliseen vankeuteen ja neljä päiväsakkoihin. Kovin tuomio oli 23-vuotiaalla äänekoskelaismiehellä, joka sai ehdottoman viiden kuukauden ja 15 päivän vankilatuomion. Joihinkin rikoksiin osa tuomituista syyllistyi yksissä tuumin, mutta valtaosassa kyse oli yksittäisistä teoista.
Vakavimmat tapaukset liittyvät ikääntyneiden huijaamisiin. Saarijärvellä vuosi sitten tammikuussa liikkeellä ollut kolmikko tunkeutui hoivakodin palveluasuntoon, jossa tongittiin 91-vuotiaan asukkaan lipastoa ja kaappeja. Nukkumaan käymässä ollut mies teki turvarannekkeella hälytyksen, eikä paikalta varastettu mitään. Oikeus ei uskonut väitettä, jonka mukaan tuomitut olisivat käyneet asunnossa kaupustelutarkoituksessa ja poistuneet heti, kun kauppoja ei syntynyt. Sisään oli pyritty myös muihin palveluasuntoihin, mutta niiden ovet olivat lukittuina.
Huhtikuussa porukka meni 78-vuotiaan miehen asuntoon Äänekoskella ja toukokuussa 78-vuotiaan naisen asuntoon Muuramessa. Molemmissa tapauksissa asukkaiden huomio kiinnitettiin toisaalle, jolloin onnistuttiin anastamaan pankkikortti. Käynnin jälkeen kummallekin soitettiin pankkivirkailijana esiintyen ja saatiin korttien tunnusluvut. Korteilla nostettiin käteistä ja tehtiin ostoksia.
Tuomittujen naisten kontolla oli myymälävarkauksia. Yksi naisista oli varastanut hameensa alle piilottamalla kaksi neljän litran moottoriöljykannua. Alkossa varastaminen onnistui siten, että kaksi naista jututti myyjää, kun kaksi asioi hyllyillä. Paikalta hävisi seitsemän pulloa alkoholia, yksi hanapakkaus viintä sekä pakkaus samppanjalaseja.
Yhdessä tapauksessa varkaissa ollut naiskolmikko yritti paeta heidän kiinniottamistaan yrittänyttä myymälävartijaa. Naiset pakenivat teon jälkeen autoon, jota kaasuttelivat voimakkaasti uhaten ajaa vartijan päälle.
Mielenkiintoista ettei kyseisen kirjailijan henkilöllisyys ole tullut julki ja keskustelu tapauksesta loppui käytännössä heti..
Honcho
SMLNKO M/83
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701292200061618_uu.shtml
35-vuotias mies sai tapon yrityksestä neljä vuotta vankeutta.
Tämäpä hyytävä tapaus...ja kertoo ikävästi miten Suomessa ei tahdo saada murhasta tai murhan yrityksestä tuomiota sitten millään. Teko on selvästi suunniteltu, naista on uhattu etukäteen, syyksi sanotaan avoimesti että ovat mukamas naimisissa yhä islamin lain mukaan...aivan kamalaa naiselle ja näiden lapsille. Tämä on vesiselvä murhan yritys, mutta tuomio tulee ikäänkuin pikaistuksissaan tehdystä teosta. Tästä voisi veistellä jotain suojaväristä, mutta taitaa olla sama löysä linja ihan kaikille. Vankien pito on niin kallista, mutta plebeijit (etniseen taustaan katsomatta) kyllä on uusiutuva luonnonvara lainsäätäjäeliitin näkökulmasta.
Nyt tämä sitten vaikuttaa niin, että nainen saa vain muutaman vuoden "hengähdysaikaa" ja sitten tämä tekijä vapautuu linnasta. Sitten nainen joko alistuu tähän "islamilaiseen lakiin" johon näin emälöysillä tuomioilla annetaan erinomainen mahdollisuus, tai sitten hän kuolee. Kysyn yhä: Jos tämä nainen on tullut tänne esim. turvaa hakemaan, niin miksi helvetissä hänelle on annettu ymmärtää että täällä sitä saisi? Täällä ei kukaan paitsi johtavat poliitikot saa turvaa yhteiskunnalta ennenkuin joku tapetaan. Eli täytyy olla kuin Nerg sanoi ja käyttää sitä "tervettä järkeä", jos vaikka olet kolmivuorotyössä julkisilla kulkeva nainen niin jokainenhan voi hankkia rikkaan miehen tai opiskella kolmivuorotyön ja lastenhoidon ohessa tutkinnon millä voi hakea vaikka valtion virkamieheksi tai muuhun tervettä järkeä osoittavaan 8-15.30 tyyppiseen hommaan.
Prkl kun joskus pistää vihaksi tämä väkivallan salliminen.
35-vuotias mies sai tapon yrityksestä neljä vuotta vankeutta.
Tämäpä hyytävä tapaus...ja kertoo ikävästi miten Suomessa ei tahdo saada murhasta tai murhan yrityksestä tuomiota sitten millään. Teko on selvästi suunniteltu, naista on uhattu etukäteen, syyksi sanotaan avoimesti että ovat mukamas naimisissa yhä islamin lain mukaan...aivan kamalaa naiselle ja näiden lapsille. Tämä on vesiselvä murhan yritys, mutta tuomio tulee ikäänkuin pikaistuksissaan tehdystä teosta. Tästä voisi veistellä jotain suojaväristä, mutta taitaa olla sama löysä linja ihan kaikille. Vankien pito on niin kallista, mutta plebeijit (etniseen taustaan katsomatta) kyllä on uusiutuva luonnonvara lainsäätäjäeliitin näkökulmasta.
Nyt tämä sitten vaikuttaa niin, että nainen saa vain muutaman vuoden "hengähdysaikaa" ja sitten tämä tekijä vapautuu linnasta. Sitten nainen joko alistuu tähän "islamilaiseen lakiin" johon näin emälöysillä tuomioilla annetaan erinomainen mahdollisuus, tai sitten hän kuolee. Kysyn yhä: Jos tämä nainen on tullut tänne esim. turvaa hakemaan, niin miksi helvetissä hänelle on annettu ymmärtää että täällä sitä saisi? Täällä ei kukaan paitsi johtavat poliitikot saa turvaa yhteiskunnalta ennenkuin joku tapetaan. Eli täytyy olla kuin Nerg sanoi ja käyttää sitä "tervettä järkeä", jos vaikka olet kolmivuorotyössä julkisilla kulkeva nainen niin jokainenhan voi hankkia rikkaan miehen tai opiskella kolmivuorotyön ja lastenhoidon ohessa tutkinnon millä voi hakea vaikka valtion virkamieheksi tai muuhun tervettä järkeä osoittavaan 8-15.30 tyyppiseen hommaan.
Prkl kun joskus pistää vihaksi tämä väkivallan salliminen.
Tuollaiset äijät mun kotopuolessa otettaisiin kiinni ja tahkottaisiin kantapäät teräviksi jonka jälkiin poljettaisiin suohon...
Honcho
SMLNKO M/83
Tästä uudesta liivijengistä puhuttiin jo lähes vuosi sitten. Yllättävän paljon näille, myös olemassaoleville, annetaan löysää toimintatilaa. En oikein enää osta ajatusta siitä, että liivit vain helpottaisivat poliisin työtä kun tietää ketä seurata. Niitä liivejä ja näkyvää jengistatusta kun nimenomaan käytetään ihmisten pelotteluun, kuten siinä tapauksessa jossa portsarille ilmoitettiin kovaan ääneen että ollaan Helvetin Enkeleitä, jotta tämä ei puuttuisi meneillään olevaan pahoinpitelyyn.
Rekrytointipohjaa luulisi nyt olevan, kun värväystoiminta tähtää ulkomaalaistaustaisiin ja paljon on nyt liikkeellä paperittomia joilla on rahantarvetta ja mahdollisesti jonkinlaista armeija- tms. taustaa. Ja koko maailmassa ainoastaan Päivi Nerg tietää joka ikisen olinpaikat (ehkäpä voisivat käyttää Päiviä "headhunttaukseen"?)
Savon Sanomat: "Uusi liivijengi on rantautunut Suomeen - väkivaltainen ja hyvin radikaaliin toimintaan kykenevä joukko"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701302200061906_uu.shtml
Rekrytointipohjaa luulisi nyt olevan, kun värväystoiminta tähtää ulkomaalaistaustaisiin ja paljon on nyt liikkeellä paperittomia joilla on rahantarvetta ja mahdollisesti jonkinlaista armeija- tms. taustaa. Ja koko maailmassa ainoastaan Päivi Nerg tietää joka ikisen olinpaikat (ehkäpä voisivat käyttää Päiviä "headhunttaukseen"?)
Savon Sanomat: "Uusi liivijengi on rantautunut Suomeen - väkivaltainen ja hyvin radikaaliin toimintaan kykenevä joukko"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701302200061906_uu.shtml
Hemmo Paskiainen
Kapteeni
Olen aina ihmetellyt sitä miksi hovioikeus ei muuta tuomiota. Sen pitäisi aina muuttua hovissa. Jos tuomittu valittaa ja hovi on sitä mieltä ettei KäO:n tuomiossa ole mitään vikaa, niin pistetään muutama vuosi lisää istumista. Jos taas tuomio oli väärä, niin lyhennetään sitä. Jos taas syyttäja hakee muutosta hovista, niin sama juttu mutta toisin päin, syyttäjän valituksen hävitessä pari vuotta pois ja jos valitus menee läpi niin pari vuotta lisää. Vähenisi kummasti nämä "aiheettomat" valitetaan ihan huvin vuoksi keissit.